PÄÄTÖS UUDELY/540/07.00/2011 16.5.2011 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistön sijainti Kiinteistön omistaja Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Porvoon kaupunki Rihkamatori B 06100 Porvoo Fredrika Runebergin katu 42-44, 06100 Porvoo RN:o 638-23-367-3 ja 638-23-367-4 Porvoon kaupunki Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 13.4.2011 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Ilmoitusta täydennettiin 3.5.2011 ja 10.5.2011. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Toiminnan kuvaus kiinteistöllä ja pilaantumisen aiheuttanut toiminta Kiinteistöllä on sijainnut ilmeisesti maatalousrakennuksia, jotka on purettu 1995. Kohteessa ei tiettävästi ole harjoitettu teollista toimintaa. Kiinteistöllä on kaivo ja rakennuksien perustuksia. Alue on kasvillisuuden peitossa ja siellä on purku-, haravointi- ja puujätettä sekä hiekoitushiekkaa. Alueelle rakennetaan kuurojen palvelutalo vuonna 2012. Maksu 1 056 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/540/07.00/2011 2/17 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee Porvoon kaupungin Johannisbergissa osoitteessa Fredrika Runebergin katu 42-44 (Liite 1). Alueen pohjoispuolella on peltoaluetta, länsi- ja eteläpuolella omakotitaloja, kaakkoispuolella Johannisbergin vanhainkoti ja idässä tyhjä tontti sekä teollisuusrakennuksia. Kiinteistöt on merkitty kaavassa yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y-1). Porvoon kaupunki. Johannisberg, tontti 23-367-2. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. FCG Finnish Consulting Group Oy, 17.5.2010. Porvoon kaupungin kuntatekniikka. Johannisberg, tontit 23-367-3 ja 23-367-4. Kunnostuksen yleissuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy, 23.3.2011. Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Kiinteistöllä tehdyt tutkimukset Maaperätutkimusten mukaan täyttömaa koostuu sekalaisesta täyttömaasta (humus, hiekka, sora, savi, louhe ja kivi). Täyttömaan alla on luonnonmaa (siltti tai savi). Alue viettää pohjoiseen ja luoteeseen. Maanpinnalla on purkujätettä. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (0161251A, Porvoo) sijaitsee kohteesta länteen 0,5 kilometrin etäisyydellä. Koekuopassa FCG11 havaittiin orsivettä. Alueen läpi kulkee ojia. Pintaveden virtaussuunnasta ei ole tietoa. Porvoonjoki sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä idässä. Alueelle kaivettiin 7.6. ja 3.8.2009 yhteensä 15 koekuoppaa (FCG1 - FCG3, FCG6 - FCG11, FCG12A, FCG12B, FCG13 ja FCG14). Näytteenotto ulotettiin 2,5 metrin syvyyteen tai luonnonmaahan saakka. Näytteitä otettiin yhteensä 45 kappaletta. Kaikki näytteet tutkittiin aistinvaraisesti. Arseeni-, kupari, lyijy- ja sinkkipitoisuudet määritettiin kenttämittarilla kaikista näytteistä. Öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus määritettiin 16 näytteestä kenttämittauksella. Laboratoriossa analysoitiin neljän näytteen öljyhiilivetypitoisuudet (C 10 - C 40 ), kahden näytteen PCB-pitoisuudet, kahden näytteen PAH-pitoisuudet, kolmen näytteen raskasmetallien pitoisuudet ja kolmelle näytteelle tehtiin Soiltest-analyysi. Soiltest-analyysi sisältää metalli-, PAH-,
UUDELY/540/07.00/2011 3/17 PCB-, ftalaatti-, VOC-, fenoli- ja kloorifenoli-, organoklooripestisidi- ja hiilivetyanalyysit. Kohonneita arseenipitoisuuksia (6-16 mg/kg) todettiin pisteistä FCG4, FCG6, FCG7, FCG9, FCG10 ja FCG12B otetuissa näytteissä. Kohonneita lyijypitoisuuksia (67-130 mg/kg) todettiin pisteistä FCG11 ja FCG12A otetuissa näytteissä. Ylemmän ohjearvon ylittävä sinkin pitoisuus (550 mg/kg) todettiin pisteestä FCG12B otetussa näytteessä. Kohonnut PAH-yhdisteiden summapitoisuus (19,22 mg/kg) todettiin pisteestä FCG10 ja kohonneita yksittäisiä PAH-yhdisteiden pitoisuuksia pisteestä FCG9 otetuissa näytteissä. Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä oleva PAH-yhdisteiden summapitoisuus (87,85 mg/kg) todettiin pisteestä FCG7 ja ylemmän ohjearvon ylitys pisteistä FCG12B ja FCG14 (375 mg/kg ja 466 mg/kg) otetuissa näytteissä Öljyjakeiden (>C 10 - C 40 ) pitoisuus 640 mg/kg ylitti kynnysarvon pisteestä FCG7 otetussa näytteessä. Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä oleva öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ) ja raskaiden jakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet (450 mg/kg ja 1 580 mg/kg) todettiin pisteestä FCG14 otetussa näytteessä. Alemman ja ylemmän ohjearvon välissä oleva keskitisleiden (>C 10 - C 21 ) pitoisuus todettiin myös pisteestä FCG12B otetussa näytteessä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Pilaantuneen maan määrä Esitetyn riskinarvion mukaan nykyisessä puistomaisessa käytössä maaperässä olevista haitta-aineista ei aiheudu terveys- tai ympäristöriskiä. Maan kaivun yhteydessä haitta-aineet voivat levitä vähäisessä määrin pölyämisen seurauksena ja altistumista voi tapahtua ihokosketuksen ja maapölyn nielemisen kautta. Alueen tulevan asuinkäytön käytön vuoksi poistetaan jätetäyttö ja valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten alempien ohjearvojen ylittävät haitta-ainepitoisuudet. Alemman ohjearvon alittavista pitoisuuksista ei kohteessa aiheudu riskiä terveydelle eikä ympäristölle, rajoituksia maankäytölle tai jatkotarkkailuvelvollisuuksia. Pilaantuneiden maiden kokonaismääräksi on arvioitu 1 200 m 3 ktr. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä maa-aineksia arvioidaan olevan 800 m 3. Kohonneet haitta-ainepitoisuudet esiintyvät pääosin samassa kerroksessa jätejakeiden kanssa noin metrin syvyydellä maanpinnasta.
UUDELY/540/07.00/2011 4/17 Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Kunnostustavoitteena on poistaa jätetäyttö ja valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten alempien ohjearvojen ylittävät haitta-ainepitoisuudet. Ennen kunnostusta alue merkitään lippusiimalla tai väliaikaisella aidalla. Kunnostuksen alkaessa alueelle asennetaan pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovat kyltit. Jätetäyttö sekä kaivettavat alemman ohjearvotason ylittävät maat poistetaan kunnostuksen tavoitetasoon asti ja korvataan muualta tuoduilla puhtailla maa-aineksilla. Kaivetut haitta-ainepitoiset maat ja jätteet kuljetetaan peitettyinä vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ko. maita tai jätettä. Kaivun jälkeiset pitoisuustasot ja kaivun rajaukset todetaan kaivannoista otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden avulla. Alueelle on suunniteltu rakentamista vuonna 2012. Tämän vuoksi kunnostuksen jälkeen kaivantojen täyttäminen puhtaalla maalla ei ole vielä tässä vaiheessa tarpeen. Kaivannot seinät luiskataan turvalliseksi. Mikäli kaivusyvyys ulottuu syvemmälle kuin yksi metri, tuodaan alueelle tarvittaessa puhdasta täyttömaata ja luiskataan turvalliseksi. Puhtaaksi todettuja kaivumaita käytetään ensisijaisesti täyttöön. Jätetäytöstä välppäämällä erotellut kynnysarvon ja alemman ohjearvon välisiä pitoisuuksia sisältävät maa-ainekset käytetään alueella täyttöihin dokumentoidusti. Kunnostuksen jälkeen kiinteistöille ei jää alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia eikä maankäyttörajoitetta. Mikäli täyttöihin käytetään maa-aineksia, joiden haitta-aineiden pitoisuudet ovat kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä, kiinteistöille jää maa-ainesten käyttörajoite. Jälkiseurannalle ei ole tarvetta. Työn aikainen näytteenotto Ennen kunnostuksen aloittamista toteutetaan lisätutkimuksia pilaantumisen laajuuden rajaamiseksi ja kerrospaksuuden määrittämiseksi sekä jätteiden määrän selvittämiseksi. Maaperän raskasmetalli- ja öljypilaantuneisuutta tutkitaan kenttämittauksilla ja noin 10 % kenttämittaustuloksista varmennetaan laboratoriossa. Samalla otetaan edustava määrä maanäytteitä, joista määritetään maa-aineksen kaatopaikkakelpoisuus. Kunnostuksen aikana lievästi pilaantuneesta maa-aineksesta otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaisesta noin 100 m 3 :n maaaineserää kohden, kaivutilanteen mukaan tarvittaessa tiheämmin. Maaperän raskasmetalli- ja öljypilaantuneisuutta tutkitaan kenttämittauksilla ja noin 10 % kenttämittaustuloksista varmennetaan laboratoriossa. Mui-
UUDELY/540/07.00/2011 5/17 den haitta-aineiden esiintymistä tarkkaillaan aistinvaraisesti ja tarvittaessa toteutetaan lisäanalyysejä. Kaivetuista betoneista otetaan laadunvalvontanäytteitä 2 500 tonnin välein. Näytteistä määritetään laboratoriossa kokonaispitoisuudet ja liukoisuustestit valtioneuvoston asetuksen 591/2006 ja sen muutoksen 403/2009 mukaisesti ellei betonin vastaanottaja muuta edellytä. Pilaantuneilta kaivualueilta otetaan edustava näyte jokaista 200 m 2 :n alaa kohti ja kaivannon reunoista jokaista 20 metriä kohti. Jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi edustavaa kokoomanäytettä, joista analysoidaan laboratoriossa kaivualueella todetut haitta-aineet sekä muut mahdolliset alueella kaivuvaiheessa todetut haitta-aineet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Pilaantuneet maat kuljetetaan kuorma- tai kasettirekka-autoilla kuormat peitettyinä. Jokaisen kuorman mukana vastaanottopaikkaan toimitetaan siirtoasiakirja. Maaperässä on todettu esiintyvän sekalaista jätettä mm. tiilen ja betonin palasia, puuta, muovia ja metallia. Lisäksi työn aikana puretaan perustuksia ja muita betonirakenteita. Maaperässä on suuria betonikappaleita, jotka on rikottava esim. iskuvasaralla. Maaperään voidaan jättää betonimurskaa, jos sen osuus maan joukossa on alle 10 % ja kappaleläpimitta on alle 300 mm. Erottelussa käytetään erilaisia menetelmiä, jotka valitaan tilanteen mukaan: erotteleva kaivu tai seulakauha, välppäys, seulonta ja käsin lajittelu. Työn aikana tavattavat rakennus- ja yhdyskuntajätteet toimitetaan yhdyskuntajätteen kaatopaikalle ja ongelmajätteet luvanvaraiseen käsittelypaikkaan. Välppäyksen ja seulonnan jälkeen maapohjan puhtaus tarkistetaan näytteenotolla. Mikäli erottelua ei voida toteuttaa kohtuudella työmaan olosuhteissa, toimitetaan jätettä sisältävä maa-aines luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Kaivantoihin kertyvän veden käsittely Mikäli kaivantoon kertyy vettä, veden laatu tutkitaan laboratoriossa analysoimalla kaivualueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Kaivantovedet esitetään johdettavaksi maastoon ja niiden maastoon johtamisen raja-arvoiksi esitetään kymmenkertaisia talousveden viitearvoja. Öljyhiilivedyille ja sinkille esitetään talousvesinormeja vastaavia pohjavedelle sallittuja enimmäispitoisuuksia (Suomen ympäristö 23/2007) kymmenkertaisina. Esimerkiksi öljyhiilivetyjen keskitisleille maastoon johtamisen raja-arvoksi esitetään 6 mg/l, raskaille öljyjakeille 60 mg/l, sinkille 15 mg/l, bentso(a)pyreenille 0,0001 mg/l ja naftaleenille 1,2 mg/l.
UUDELY/540/07.00/2011 6/17 Jos kaivantovedessä todetaan haitta-aineita yli edellä esitettyjen rajaarvojen, vesi johdetaan jätevesiviemäriin. Viemäriin johtamiselle pyydetään Porvoon Veden lupa. Pumpattavan veden määrä arvioidaan ja haitta-ainepitoisuuksia seurataan näytteenotolla. Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy Työsuojelu Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aidoin ja varoituskyltein. Lähialueen asukkaita tiedotetaan kunnostustyön ajankohdasta. Kaivutyö on normaalia maanrakennustoimintaa, jonka ympäristövaikutuksia ovat lähinnä työaikainen melu sekä mahdollinen maan pölyäminen. Meluhaitan minimoimiseksi työ toteutetaan arkipäivisin kaupungin järjestyssääntöjen puitteissa. Pölyämisen ehkäisemiseksi maa-ainesta kostutetaan tarvittaessa. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Kovalla tuulella tai rankkasateella ei kaiveta. Pilaantuneen maan leviämisen estämiseksi autojen renkaat puhdistetaan. Mikäli pilaantuneita maita on nostettava väliaikaisesti kasalle, kasat peitetään ja alapuolinen maaperä tutkitaan kasan poistamisen jälkeen. Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuus- ja työsuojeluohjeita. Kunnostusalueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita (jalkineet, suojavaatteet ja -käsineet, kypärä). Suojavarusteet vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Pilaantuneen maa-alueen kunnostustyön aikana saattaa ilmetä poikkeuksellisia tilanteita. Lieviä työtapaturmia varten työmaalle varataan ensiapuvälineet. Myrskyn ja rankkasateiden mahdollisuus otetaan huomioon kuormien peittämisessä ja kaivumaiden tilapäisessä sijoittamisessa kasalle. Työmaalla seurataan mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita ja muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia esiintyy, informoidaan välittömästi tilaajaa ja ympäristöviranomaista ja mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Tiedottaminen, kirjapito ja raportointi Kunnostuksen aloittamisesta ilmoitetaan aloitusilmoituksella, joka toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen. Työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään ainakin seuraavat asiat: tiedot alueelta viedyistä massoista (määrä, alkuperä, pitoisuu-
UUDELY/540/07.00/2011 7/17 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet det, sijoituspaikka ja ajankohta) sekä käsitellystä vedestä, tiedot otetuista näytteistä (näytetiedot, ajankohta, tutkimusmenetelmä, mittaustulokset, näytepisteiden sijainnit), tiedot maaperään mahdollisesti jäävien yli tavoitetason olevien maiden määrästä (haitta-ainepitoisuudet, sijainti ja massamääräarvio), tiedot työskentelyolosuhteista, erityishavainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä. Loppuraportissa esitetään ainakin seuraavat asiat: tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt tai yhteistyötahot, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus ja aikataulu, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetusta pilaantuneista maa-aineksista sekä massamäärät, jäännöspitoisuustiedot, vesien käsittelytiedot, poikkeustilanteet, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio sekä mahdolliset käyttörajoitukset, arvio kunnostustavoitteiden toteutumisesta, piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista ja asiakirjojen säilytys. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Porvoon kaupungin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Porvoossa osoitteessa Fredrika Runebergin katu 42-44 (RN:o 638-23-367-3 ja 638-23-367-4), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-aines, jonka epäorgaanisten haitta-aineiden, PAH-yhdisteiden summan, yksittäisten PAH-yhdisteiden, öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ) tai raskaiden jakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. 1.2. Jos maaperässä todetaan muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu naapurikiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porvoon kaupungin
UUDELY/540/07.00/2011 8/17 ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomistajalle. Kunnostustyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Ennen kaivun aloittamista on tarkastettava PAH-yhdisteillä pilaantuneen maaperän laajuus ja syvyys laboratoriossa tutkittavin näyttein. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Pilaantuneen maa-ainesjätteen esikäsittely 4. Alueella voidaan tarvittaessa käsitellä maa-ainesta seulomalla. Esikäsittely on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta melua, pilaantuneen maa-aineksen tai jätteen pölyämistä tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Esikäsittelyssä erottuva seulonta-alite ja -ylite on toimitettava käsittelyyn määräyksissä 7.1. ja 7.2. esitetyn mukaisesti.
UUDELY/540/07.00/2011 9/17 Maa-aineksen esikäsittelystä on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä vähintään esikäsittelyn ajankohta, esikäsittelyalueen sijainti, karttapiirustuksessa esitettynä, käsittelyalueen pintarakenteet, vesien hallinta, käytettävä laitteisto, laitteistosta aiheutuva ympäristökuormitus ja sen ehkäisy, käsiteltävän ja käsitellyn materiaalin ja tilapäisen varastoinnin toteuttaminen ja käsittelyyn toimittaminen sekä toiminnan aikainen näytteenotto ja kirjanpito. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kaksi viikkoa ennen suunnitellun esikäsittelyn aloittamista. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on
UUDELY/540/07.00/2011 10/17 toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. 7.2. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätejakeet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen tai kiinteistölle, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.3. Mikäli alueelta kaivettuja maa-ainesjätteitä, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden välillä, hyödynnetään rakennettavan alueen kaivantojen täytöissä, on niiden haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 8. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään alueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.
UUDELY/540/07.00/2011 11/17 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Raportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuu-
UUDELY/540/07.00/2011 12/17 Yleiset perustelut det, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi mm. arseenille 50 mg/kg, sinkille 250 mg/kg, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) 300 mg/kg ja raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ) 600 mg/kg ja PAH-yhdisteiden summapitoisuudelle 30 mg/kg. Lisäksi
UUDELY/540/07.00/2011 13/17 seitsemälle yksittäiselle PAH-yhdisteelle on säädetty alemmat ohjearvotasot. Maaperän kunnostustavoitteeksi on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti epäorgaanisille haitta-aineille, PAH-yhdisteiden summapitoisuudelle, yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuuksille, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) ja raskaille jakeille (>C 21 - C 40 ) alempi ohjearvotaso. Alempi ohjearvotaso on katsottu kyseisillä alueilla riittäväksi kunnostustasoksi alueen käyttö, kohteessa todetut haitta-aineet ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen. (Määräys 1.1.) Kunnostustavoitteet on asetettu epäorgaanisille haitta-aineille, PAHyhdisteiden summapitoisuudelle, yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuuksille, öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) ja raskaille jakeille (>C 21 - C 40 ). Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen tai rakentamisen vuoksi. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Ennen kaivun toteuttamista on edellytetty rajattavaksi PAH-yhdisteillä pilaantuneen alueen laajuus ja syvyys, koska kaivun aikana ei PAHyhdisteiden pitoisuuksia voida luotettavasti määrittää kenttämittauksella. Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty
UUDELY/540/07.00/2011 14/17 noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Päätöksessä on hyväksytty pilaantuneiden maa-ainesjätteiden seulonta tarvittaessa. Kaivumassan seulonnalla mahdollistetaan erilaisten jätejakeiden lajittelu ja toimittaminen mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Esikäsittelystä on edellytetty laadittavaksi erillinen suunnitelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkastettavaksi, ettei mahdollisesta esikäsittelystä aiheudu terveys- ja ympäristöhaittaa. (Määräys 4.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 5.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Jätejakeet on toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön ja toissijaisesti käsiteltäväksi asianmukaiseen laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. (Määräys 7.2.) Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta haitta-ainepitoisten maa-ainesten sijainti on tiedossa ja jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti mahdollisten tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.3.)
UUDELY/540/07.00/2011 15/17 Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Keskeisimmät lainkohdat Betonijätteen jättäminen maaperään Sovelletut oikeusohjeet Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. Kunnostussuunnitelmassa on esitetty myös maaperään jätettävän betonijätteen laatuun ja betonijätteen tutkimiseen liittyviä seikkoja. Ne eivät ole pilaantuneen maaperän puhdistamispäätöksessä käsiteltäviä asioita, eikä niihin voida tässä päätöksessä ottaa kantaa. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
UUDELY/540/07.00/2011 16/17 Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2011 (1394/2010) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1394/2010) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 22 tuntia. Porvoon kaupunki Rihkamatori B 06100 Porvoo Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Porvoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.
UUDELY/540/07.00/2011 17/17 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Sari Penttinen Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus