Kunnanhallitus 209 22.09.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 233/05.00.00/2013 Kunnanhallitus 209 Nastolan perusturvalautakunta 28.08.2014 56 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja ter veys pal ve lu-uu dis tuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen hal li tuk sen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi sekä eräik si siihen liittyviksi laeiksi. Lailla uudistetaan kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon jär jes tä mis tä, tuottamista, hallintoa, suunnittelua, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännök set. Uudistuksella kootaan nykyisin usealle eri kunnalliselle or ga ni saatiol le kuuluvien palvelujen kattava järjestämisvastuu viidelle so si aa li- ja terveysalueelle. Esityksen mukaan maahan muodostetaan viisi sosiaali- ja ter veys alu een kuntayhtymää, joilla on järjestämisvastuu julkisista sosiaali- ja ter veys pal veluis ta. Jokainen kunta kuuluu yhteen sosiaali- ja ter veys alu ee seen. Alueet eivät itse tuota palveluja, vaan sosiaali- ja ter veys pal ve lu jen tuottamisesta vastaavat sosiaali- ja terveysalueen jär jes tä mis pää tök ses sä määritellyt kunnat ja kuntayhtymät. Tuottamisvastuu voidaan an taa sellaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on toiminnalliset ja ta lou del li set edellytykset vastata kaikista sosiaalihuollon ja pe rus ter vey den huol lon ja erikoissairaanhoidon palveluista. Kunnat vastaavat jatkossakin sosiaali- ja terveyspalvelujen ra hoi tuk ses ta. Rahoitus perustuu kunnan asukaslukuun sekä ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kuntien rahoitusosuus kerätään sosiaali- ja ter veys alueil le, jotka osoittavat sen edelleen tuottamisvastuussa oleville kun nil le ja kuntayhtymille järjestämispäätöksessä määriteltävien pe rus tei den mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää hallituksen esitysluonnoksesta lau sunnot 14.10.2014 mennessä. Kuntia pyydetään ottamaan siihen, min kä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan kuntayhtymään se ha luaa perustellusti kuulua. Tältä osin lausunnon sote-alueeseen si joit tu mis ta koskeva kannanotto tulee olla valtuuston päätösasiakirja. Hallituksen esitysluonnos on julkaistu ministeriön Internet -sivuilla: http//www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot
Lisätietoja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta löytyy In ter net-osoittees ta: www.stm.fi/sote-uudistus Ehdotus: Päätös: (Perusturvajohtaja) Merkitään tiedoksi perusturvajohtajan esitys järjestämislaista ja lau sun to menet te lys tä. Merkittiin tiedoksi. Perusturvalautakunta 65 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja ter veys pal ve lu-uu dis tuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen edus kun nal le annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaali- ja ter vey den huol lon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esi tys sisältää säännökset sosiaali- ja terveyspalveluiden jär jes tä mi ses tä, tuottamisesta ja rahoittamisesta sekä erillisen voimaanpanolain, jos sa määritellään toimeenpanon kannalta keskeiset asiat. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausunnot lakiesityksestä. Lau sun topyyn töön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja ky sy myksiä hallituksen esitysluonnoksesta. Lausunto tulee antaa 14.10.2014 mennessä. Järjestämislain mukaiset sote-alueet rakentuvat nykyisten eri tyis vas tuu alueiden pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausunnossaan kan taa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan so te-alu ee seen kunta katsoo kuuluvansa. Kunnille osoitettu lau sun to pyyn tö on kohdistettu valtuustoille ja sote-alueeseen sijoittumista kos ke vaan kannanottoon suhtaudutaan kunnan virallisena kantana. Valtuuston on mahdollista ottaa kantaa ainoastaan sille osoitettuihin, sote-alu ee seen kuulumista koskeviin kysymyksiin. Tällöin lau sun to pyyn nön muihin kysymyksiin voidaan ottaa kantaa muussa kunnan toi mi eli mes sä. Ehdotus: (perusturvajohtaja) Perusturvalautakunta esittää lausuntonaan sosiaali- ja ter vey den huol lon järjestämislaista, Iitin ja Nastolan kun nan hal li tuk sil le seuraavaa: Esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tuo suuria muu tok sia suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen. So si aa li- ja terveysalueista muodostetaan riittävän suuria, jotta kaikki so si aa li- ja terveyspalvelut perustasosta vaativimpiin erityispalveluihin voi daan järjestää. Palvelujen integroinnilla muodostetaan yhtenäiset pal ve lu ket jut. Uudistus luo hyvät edellytykset vahvalle kansalliselle oh jauk sel le.
Esityksen vahvuutena voidaan pitää vertikaalista ja horisontaalista in teg raatio ta sekä palvelujen järjestämistä entistä asiakaslähtöisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Heikkoutena voidaan pitää kunnallisen it se hal lin non heikentymistä ja sitä, ettei kunnilla olisi enää aikaisem-paa ase maa palveluiden järjestäjänä. 1 luku Yleiset säännökset Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kun nille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kun ta yh ty män on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hy vin voin tiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Tä mä perusajatus edellyttää, että kunnilla on suorempi mahdollisuus vai kut taa sekä palveluiden järjestämisen ( 12) tapoihin että tuot ta mis vas tuun kantamisessa ( 14) tarvittaviin resursseihin. Kunnan hyvinvointikertomuksen strategisen merkityksen korostaminen on merkillepantavaa. Hyvinvointikertomuksen seuraaminen on kunnan kaikkien toimialojen tehtävä, jolla osaltaan tuetaan kuntalaisten ter vey den ja hyvinvoinnin pilarien rakentamista. Kansalaisen valinnanvapaus on merkitykseltään kasvava sosiaali- ja ter veyden huol lon periaate. Valinnanvapaus sisäisenä toimintamallina tu lee kirjoittaa myös lain säädöksen 6 :ään henkilöllisestä so vel ta mis alas ta eikä sitä tule jättää viittaukseksi muihin lakeihin. 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Järjestämisvastuusta säätäminen viidelle suuralueelle on tar koi tuk sen mukais ta etenkin, jos uudella järjestelyllä tosiasiallisesti kyetään val ta kun nal lises ti tuottamaan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveydenhuollon pal ve lut asukkaille. Järjestämispäätöksestä on säädetty laajasti ja yhteistoiminnasta so te-alu een ja tuottamisvastuussa olevien tahojen kesken on esityksessä sää det ty yksityiskohtaisesti. Yksityiskohtaiset säädökset ovat pe rus tel tu ja, vaikka kyseenalaista on, miten tarkoituksenmukaista on antaa so te-alu eel le toimivaltaa näin laajasta kokonaisuudesta ohi peruskuntien. Kun tien asukkaiden itsemääräämisoikeuden kannalta päätöksenteko laa jois sa asioissa siirtyy etäälle ja muuttuu kasvottomaksi. Esitys jär jes tä mis pää töksen osalta on perustuslain vastainen siltä osin kuin so te-alue kun tayh ty mäl le annetaan oikeus päättää tuot ta mis or ga ni saa tiol le osoitettavista tehtävistä. Myös sanamuoto sosiaali- ja ter veys mi nis te riön ohjauksesta vaatii tarkentamista.
Tuottajavastuuorganisaation kannalta voidaan järjestämispäätöspykälä (kunta tai kuntayhtymä) tässä muodossaan kyseenalaistaa. So te-alue kun tayh tymän velvollisuus vain neuvotella tuottajavastuuorganisaation kans sa ei ole riittävä vaikuttamismahdollisuus päätöksestä, jolla mää ri tel lään sekä tuottamisvastuuorganisaation tehtävät että sille niistä mak set ta va korvaus. Järjestämispäätöksen sijasta tulisi noudattaa so pi mus me net te lyä, jossa tuottamisvastuuorganisaatio voi omalta osaltaan hy väk syä siinä esitetyt ehdot. Aikaisempaan viitaten, jär jes tä mis pää tök sel lä ei tule antaa kunnille tehtäviä, joita ei ole lainsäädännössä mää rät ty. Tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on jär jes tä mis pää tökses tä neuvotelleessaan oltava riittävän vahva ja asiantunteva, jot ta se pystyy neuvottelemaan alueensa kuntien asukkaille parhaan mah dol li sen ratkaisun sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden, laa dun ja kustannusten näkökulmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen kehittämisohjelma tulee toteut taa yhdessä muiden sote-alueiden kanssa, jotta aiemmin to teu tet tu jen kehittämisohjelmien hyvät käytännöt ja saavutetut tulokset ovat edelleen käytettävissä. Työvoimatarpeen ennakointi ja alueellisen koulutuksen suunnittelu ja ke hittä mi nen tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä sote-alueella sijaitsevien kou lu tusyk si köi den kanssa siten, että alueellinen tarvenäkökulma on ko ros te tus ti otettu huomioon. Säädökseen tulisi lisätä neuvot te lu vel vol li suus koulutusorganisaatioiden (II asteen ammatillinen koulutus, am mat ti kor keakou lut ja yliopistot) kanssa suunnitteluvaiheessa ja en nen kehittämistoimenpiteiden päättämistä. 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottaminen Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kun nalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuot ta mis vas tuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Esityksen mu kaan sote-alue voi päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuot ta mis vas tuun itselleen. Tuottamisvastuu on erittäin laaja ja käsittää kaikki sosiaali- ja ter vey denhuol lon tehtävät ja palvelut. Tuottamisvastuuorganisaatioita mää rät täes sä on erityisen vakavasti huolehdittava siitä, että vas tuu or ga ni saa tiol la on tosiasiallisesti mahdollisuudet hoitaa kaikki eri kois sai raan hoi don, sosiaalitoimen sekä perusterveydenhuollon palvelut ta sa ver tai ses ti ja tasalaatuisesti niitä tarvitseville asukkaille. Tuot ta ja or ga ni saa tion on lisäksi oltava asiantunteva ja luotettava toimija, jolla on me nes ty mi sen mahdollisuudet järjestämispäätökseen sisältyvässä ra hoi tus neu vot te lus sa sote-alueen ja muiden tuottamisvastuuorganisaatioiden kans sa.
Kuntalain mukaan kunnille annettavista tehtävistä tulee säätää lailla. So si aali- ja terveydenhuollon kohdallakaan päätösvaltaa kuntien teh tä vis tä ei voi siirtää sote-aluekuntayhtymän tehtäväksi jär jes tä mis pää tök sel lä päätettäväksi. Tältä osin lakiesityksen kolmannen luvun sekä lain 3 :n sisältö ei ole lain mukainen. Luvun 18 Omavalvontaohjelman pykälätekstiin tulee sisällyttää myös hyvin voin tia ja terveyden edistämistä koskevat palvelut, kuten ne on esi tet ty esityksen erityisperusteluissa. 4 luku Hallinto Esityksen säädökset kuntayhtymän hallinnosta ovat tar koi tuk sen mu kai sia. 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen Esityksen säädökset neuvottelumenettelystä ja tulosohjauksesta ovat tar koituk sen mu kai sia. Esityksen sisältämä ehdotus tulossopimuksesta on hyväksyttävä. Sen sijaan ehdotus, että tulossopimus olisi yk si puo li ses ti päätettävä ja velvoittava asiakirja ei ole hyväksyttävää. Tu los so pi muk sen tulee perustua osapuolten väliseen sopimiseen, kuten asia kir jan nimikin antaa ymmärtää. Erityisen positiivista on, että säädökseen on sisällytetty pykälä asuk kai den osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien huomioimisesta pal ve lui den järjestämisessä. Haasteellista tulee olemaan, miten vaikuttavia nä mä mahdollisuudet tosiasiallisesti ovat ja miten asukasnäkökulma kye tään ottamaan huomioon asukkaiden arjessa. Lakiluonnos lisää selvästi valtion ohjausta. Valtakunnallisen ohjauksen hyvi nä puolina voidaan pitää sitä, että se yhdenmukaistaa raportointia, ti lastoin tia, tuotteistusta, kustannuslaskentaa ja laadunhallintaa. So si aa li- ja terveysministeriö linjaa pitkän aikavälin strategian ja mi nis te ri öön perustetaan ohjausyksikkö ja sosiaali- ja terveydenhuollon neu vot te lu kun ta, jossa on edustus sosiaali- ja terveysalueilta. 6 luku Rahoitus Lakiesityksessä rahoituksen ja kustannusten jakautumisen osalta esi te tään, että kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, joka on pai no tet tu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sai ras ta vuu del la. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös mui den valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Kuntien eri lais ten lähtökohtien huomioon ottaminen ja niiden mahdollisuus sopia myös muista valtionosuuslaskentaperusteista on perusteltua.
Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille sote-alueen tuot ta mis alueil le yhdenmukaiset korvausperusteet. Kun rahoituksessa huo mioi daan järjestämispäätöksessä määritellyt palvelutuotannon vai kut ta vuus- ja tehokkuusvaatimukset, voivat korvausperusteet vaihdella tuo tan to alueit tain. Menetelmä on periaatteessa tarkoituksenmukainen. Vaa ra na kuitenkin saattaa olla kansalaisten näkökulmasta epäterveen kil pai lu ti lan teen syntyminen tuotantoalueiden välille. Ongelma lienee teo reet ti nen ja onnistuessaan menettely aiheuttaa päinvastaisen tu lok sen, synnyttäen tervettä kilpailua julkisen ja yksityisen tuotannon välille. Keskeistä uudistuksessa on saada rahoitus kannustavaksi. Kapitaatio pa rantaa etenkin pienten kuntien budjettien ennakoitavuutta ja eli mi noi yksittäisiä riskejä. Asukasmäärään perustuvan laskennan lisäksi ra hoi tuk ses sa olisi huomioitava myös aiheuttamisperiaate. Esimerkiksi vä häi nen erikoissairaanhoidon käyttö madaltaisi kunnan maksuosuutta suh tees sa laajempaan käyttöön Voimaanpanolain 11 siirtymäjärjestelyistä kuntarahoituksen kohdalla on kuntien kannalta perusteltu ja tarkoituksenmukainen. 7 luku Viranomaisvalvonta Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille sote-alueen tuot ta mis alueil le yhdenmukaiset korvausperusteet. Kun rahoituksessa huo mioi daan järjestämispäätöksessä määritellyt palvelutuotannon vai kut ta vuus- ja tehokkuusvaatimukset, voivat korvausperusteet vaihdella tuo tan to alueit tain. Menetelmä on periaatteessa tarkoituksenmukainen. Ohjaus-, valvonta- ja tarkastustoimet kohdistuisivat yhtälailla so te-alue kuntayh ty mään kuin tuottajaorganisaatioonkin. Tämä voi saattaa tuot ta ja or ga nisaa tiot kestämättömiin hallinnollisiin tilanteisiin. Voimaanpanolaki Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kun ta yh ty miin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen vii des tä sote-alueen kuntayhtymästä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymään kuuluvat kunnat päättivät vuonna 2012 hakea siirtymistä Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) erityisvastuualueelta Helsingin yliopis-tollisen sairaalan (HYKS) eri tyis vastuu alu eel le. Päätöksen jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon uu dis tuk sen kohdealue on kuitenkin muuttunut. Kysymys ei ole enää ter vey den huol lon erityisvastuualueesta vaan erikoissairaanhoidon ja so si aa li- ja terveydenhuollon muodostaman kokonaisuuden uudelleen jär jes tä mi ses tä.
Järjestämisvastuun siirtyminen sote-alueille merkitsee suurta muutosta niin toiminnallisesti kuin rahoituksellisestikin. Yhtäpitäviä laskelmia sii tä, miten uudessa järjestelmässä kustannukset tulisivat kohdentumaan eri kois sai raanhoi don, sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon osalta kun tiin, ei voida luotettavasti tehdä. Eikä näinollen siis kustannusten pe rus teel la ole todellista mahdollisuutta esittää valintaa eri alueiden vä lil lä. Toimivat yhteistyörakenteet ovat merkityksellisiä laajassa muu tok ses sa. Nykyiset rakenteet ovat muodostuneet pitkällisen kehittämistyön ja suun nitte lun pohjalta. ICT -järjestelmien toimivuus ja niiden mah dol li suu det tukea rakennemuutosta ovat toiminnan ja talouden kestävyyden kan nal ta avainasemassa. Myös kehittämisyhteistyön tueksi syntynyt ra ken ne tukee muutoksen toteuttamista ja mahdollistaa uusien toi min ta mal lien omaksumisen. Päijät-Hämeessä on tehty suuri rakenteellinen muutos sosiaali- ja ter veyspal ve lui den organisoinnissa. Toivottavaa on, että ennakkoluuloton ja edistyksellinen muutostyö voitaisiin käyttää hyödyksi myös tulevassa ra kenne muu tok ses sa. Olemassa olevat hyvät ja toimivat käytännöt alu een toimijoiden kesken on voitava säilyttää jos niiden tilalle ei ole osoi tet ta vis sa laadukkaampia ja kustannustehokkaampia to teut ta mis ta po ja. Soteuudistuksen lähtökohtana tulee pitää ennen kaikkea asuk kai den terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämistä. Hyvinvoinnin kokemus on tun ne turvallisesta, terveellisestä ja sosiaalisesti eheästä elämästä. Puitelain toteuttamisen pohjalta muodostettujen sosiaali- ja pe rus ter vey denhuol lon yhteistoiminta-alueiden toiminnat on organisoitu hyvin eri tavoin. Näiden toimintamallien sisältämien ratkaisujen osalta esi tys tä tulisi tarkentaa, etenkin siltä osin kun esityksen lopputulema koh dis tuu henkilöstöön ja sen sijoittumiseen sote-kuntayhtymäorganisaatioon tai tuottajaorganisaatioon. Nastolan ja Iitin perusturvalautakunta esittää kuntien hallituksille edellä mai ni tun selvityksen mukaista kannanottoa lausunnoksi pyydettyyn hal li tuksen esitykseen. Nastolan ja Iitin perusturvalautakunta esittää kuntien hallituksille kan nan otto naan sote -aluesuuntautumisesta, että se näkee nykyisen yh teis työ ra kenteen toiminnallisesti tarkoituksenmukaisimpana suuntana. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kunnanhallitus Lisätietoja: va. kunnanjohtaja Riku Rönnholm, puh. 040 735 3967,
riku.ronnholm@iitti.fi. Ehdotus va. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se esittää lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista perusturvalautakunnan lausunnon mukaisesti muutoin paitsi suuntautumisvaihtoehdon osalta, jonka kunnanhallitus esittää linjattavaksi valtuustossa, koska kuntien välinen neuvottelu suuntautumisesta käydään vasta 29.9.2014. Päätös Kunnanhallitus: Keskustelun kuluessa Seppo Lehtinen esitti Leif Drockilan kannattamana, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se esittää lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista perusturvalautakunnan lausunnon mukaisesti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja määräsi toimitettavaksi äänestyksen ja esitti suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen siten, että kunnanjohtajan ehdotus on JAA ja Seppo Lehtisen ehdotus on EI. Äänestysmenettely hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 JAA -ääntä (Alestalo, Kahanpää ja Pitkänen) ja 6 EI -ääntä (Drockila, Lehtinen Seppo, Lonka, Seppälä, Tiira ja Salonen) joten Seppo Lehtisen ehdotus on tullut hallituksen päätökseksi. Puheenjohtaja totesi kunnanhallituksen päättäneen äänin 6-3 esittää valtuustolle, että se esittää lausuntonsa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista perusturvalautakunnan lausunnon mukaisesti.