Yrittäjätiedote 1 2009

Yrittäjätiedote 1 2009 PIENYRITTÄJÄT PALVELUIDEN TARJOAJINA KAUPUNGILLE, HANKINTAYHTEISTYÖ JA SIIHEN LIITTYVÄ KOULUTUS TALOUS PUHUTTAA KERAVALLA TALOUSSEMINAARI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ YRITTÄJÄN TUKENA KEVÄÄN TAPAHTUMAKALENTERI KEVÄTKOKOUSKUTSU KEVÄTJUHLAT KERTAUSHARJOITUSTEN MERKEISSÄ KAUPUNGIN MYÖNTÄMÄ NUORTEN TYÖLLISTÄMISTUKI 1

Juhlapalvelua jo 20 vuotta! Tilausravintola Taistelukoulun upseerikerho, Rantatie 68, Tuusula Puhelin 29 111 80 asiakaspalvelu@pitomer.fi Yrityskaupat ja sopimukset Sukupolvenvaihdokset Riita- ja työsuhdeasiat Vahingonkorvaus- ja yhtiöoikeus Sibeliuksenkatu 15 B, JÄRVENPÄÄ (09) 271 5507 Fax (09) 271 0523 Keskustie 4 B, MÄNTSÄLÄ (019) 687 1670 asianajotoimisto@rajamakico.fi Tilamuutospalvelut Saneeraukset Maalaustyöt Ikkuna-asennukset Timanttiporaukset Purkutyöt Työntekijöillämme on suoritettuna VTT:n märkätila-asentajan henkilösertifikaatti jani.majanen@majax.fi Jani Majanen gsm 040-757 0515 2

TUORE PUHEENJOHTAJA vuodelta. Nyt jäseniä on jo 700! Oikeastaan meillä on kaksi vaihtoehtoa; joko lisäämme vuoden päästä hallituksen jäsenmäärää tai otamme avoimemmin jäsenistöä mukaan toiminnan toteuttamiseen. Jälkimmäinen tuntuu järkevämmältä, koska jäsenistömme on laaja-alainen ammattilaisten verkosto. Kukin voi osallistua toiminnan toteuttamiseen omien voimavarojensa mukaan. Yhteydet Järvenpään kaupungin johtoryhmään ja kaupungin hallitukseen ovat tiivistyneet erityisesti viime vuonna ja tämän vuoden alussa. Suhteiden etenemisestä olen kirjoittanut tässä tiedotteessa "Yritykset palveluiden tuottajina kaupungille". Käymme yhdessä läpi konkreettisesti niitä asioita, joita järvenpääläiset yritykset kokevat kivuliaina. Ennakoimme myös niitä esteitä, joiden vuoksi yritysten on vaikea sijoittua Järvenpäähän. Yritämme löytää niihin yhdessä ratkaisuja. Tällainen yhteistyö ei ole selviö. On lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka keskustelun osapuolet ajatuvat näkemyksissään heti ensi metreillä pöydän eri puolille. Edellisessä kaupungin johtoryhmän ja yrittäjien yhteisessä tapaamisessa koimme olevamme samalla asialla. Pääsimme yhteistyöhön aidosti. Tämä yhteistyö on huomattu myös Kuntaliitossa. Kuntaliitto valitsi Suomesta viisi kuntaa pilottiprojektiin, joissa katsottiin paikallisen yrittäjärjestön ja kunnan yhteistyön onnistuneen. Järvenpään kaupunki kuuluu tähän arvokkaaseen joukkoon. Erja Saarelainen ilmoitti hyvissä ajoin jo viime vuoden lopulla vetäytyvänsä puheenjohtajan tehtävästä tänä vuonna. Aprikoin mielessäni siinä vaiheessa, josko olisin valmis asettumaan ehdolle puheenjohtajaksi seuraavassa syyskokouksessa. Hetimiten Erjan ilmoituksen jälkeen en osannut asettua mielikuvissa puheenjohtajan saappaisiin. Sovittellin niitä aika ajoin jalkoihini, mutta niiden täyttäminen Erjan ja Ismon jälkeen tuntui melko haasteelliselta. Olen ehtinyt olla heidän kummankin aikana yrittäjien hallituksessa, jolloin asiat ovat olleet hyvässä hoidossa. Haastattelin vaimoa kotona, hallituksemme jäseniä ja muutamia muita tuttavia. Kaikki näyttivät vihreää valoa. Tartuin härkää sarvista. Toiminta on parantunut ja kasvanut niin määrällisesti kuin laadullisesti vuosi vuodelta. Hyvän perustan ansiosta pystymme hallituksena asettamaan riman jälleen hieman korkeammalle. Olemme vakiinnuttaneet laadukkaan tiedottamisen paperisen Yrittätiedotteen muodossa, www-sivuina, sähköpostina ja tekstiveisteinä. Tämän toteuttaminen ei ole ollut itsestään selvyys, vaan melko tarkan suunnitelman seurausta. Viime vuonna yhdistyksemme toimintaa on ollut ilahduttavasti toteuttamassa myös muitakin jäseniämme, eikä vain hallituksen jäsenet. Tämä on erityisesti sellainen suunta, johon meidän on mentävä jatkossa enemmän. Jäsenmäärämme on kasvanut vuosi Hallituksena meidän on kyettävä ottamaan mukaan omien alojen ammattilaisia niin pieniin kuin suuriinkiin hankkeisiin. Jatkamme edelleen nuorten parissa tehtävää työtä. Olemme olleet mukana nuorten palvelukorttikoulutuksessa, käyneet kertomassa koulussa yrittämisestä, yrittäjäviikolla olemme järjestäneet ysiluokkalaisille teemapäivän "Teemana yrittäjyys", sekä paneelin yrittämisestä Järvenpään lukiolla. Monet jäsenistämme ottavat edelleen opiskelijoita työharjoitteluun yrityksiinsä. Täytämme yhdessä suuret saappaat. Jarkko Åström Jarkko Åström Ammatti: Yrittäjä, Foral Design Oy Sosionomi AMK, Kirkon nuorisotyön ohjaaja Perhe: Vaimo Marjut Åstöm, lapset Patrik (6 v.) ja Kasper (4 v.) Harrastukset: mikroautoilu, laskettelu, uinti ja 'seurakunta' Muut luottamustehtävät: Kunnan varavaltuutettu Järvenpään seudun nuorkauppakamarin hallitus Järvenpään Kristillisdemokraatit ry johtokunta vpj. Järvenpään yrittäjien puheenjohtaja 2009 Julkaisija: Järvenpään Yrittäjät ry Toimitus: Hallituksen jäsenet Suunnittelu ja taitto: Merja Altén, Graafinen Konerivi Oy Paino: Savion Kirjapaino Oy, Kerava 2008 Ilmoitustilavaraukset: puh. 040-522 1913 Merja Altén, merja.alten@graafinen-konerivi.fi Yrittäjätiedote nro 2: aineistot viimeistään 23.4., ilmestyy viikolla 20 nro 3: aineistot viimeistään 16.9., ilmestyy viikolla 40 nro 4: aineistot viimeistään 23.11., ilmestyy viikolla 50. 3

PIENYRITYKSET PALVELUIDEN TARJOAJINA KAUPUNGILLE voivat olla sekä yleisluontoisia, että toimialakohtaisia. Tällä tavoin tarjouskilpailuja voidaan voittaa paikallisiin yrityksiin laillisesti. Mistä joutuu tällainen suunnan muutos? Pienyritykset kuntapalveluiden tarjoajina Järvenpää-talolla, yhteistyössä Järvenpään kaupungin, Suomen kuntaliiton, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton kanssa. Tilaisuuden tarkoitus on verkottua (kaupunki yrittäjät ja yrittäjät keskenään) ja hyödyntää järvenpääläisten yritysten tarjoamia palveluita. Asian ajankohtaisuudesta voidaan olla yksimielisiä. Juhani Aho -salissa pidettäväksi aiottu tilaisuus saatiin vaihtaa Sibelius-saliin viime metreillä. Osaanottajia oli noin 150. Starttitilaisuudessa Järvenpää-talolla käytiin läpi mitä ja miten yrittäjä voi tarjota kaupungille? Kaupungin edustajat kertoivat Järvenpään kaupungin hankintanäkymistä. Kuuma-hyvinvointipalveluiden verkoston käynnistymisestä kertoi, Petri Palovaara Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forumista. Päivän tavoitteena oli muodostaa kaupunkiin yrittäjävetoisia tarjous-/hankintaryhmiä. Näissä ryhmissä käydään yhdessä läpi konkreettisesti niitä asioita, joita järvenpääläiset yritykset kokevat haasteellisina. Ennakoimme myös niitä esteitä, joiden vuoksi yritysten on vaikea sijoittua Järvenpäähän. Yritämme löytää niihin yhdessä ratkaisuja. 4 Tällainen yhteistyö ei ole selviö. Monet paikalla olleet yrittäjät jakavat kokemuksen, jossa kaupungille on vaikea tarjota palveluja. Tämä tuntuu olevan melkein lähtökohta, kun keskustelin muiden yrittäjien kanssa. On lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka keskustelun osapuolet ajautuvat näkemyksissään heti ensi metreillä pöydän eri puolille. Totesimme yhdessä kaupungin edustajien kanssa olosuhteiden muuttuneen. Nyt yhdessä tekeminen näyttää olevan kaikkien intressi. Kaupungille kannattaa tarjota palveluja olosuhteet ja suhtautuminen ovat muuttuneet Yrittäjinä meidän on ymmärrettävä tiettyjä tosiasioita kaupungista yhteistyökumppanina. Kaupunki on usein suurin toimija kaupungissa, joka ostaa paljon. Mukana tulee suuren ongelmat, joita ovat hitaus, päätöksenteon kankeus, budjetointi, sekä aiemmat sitoumukset, joita on noudatettava. Perinteisesti kaupungit ja kunnat ovat pyrkineet tuottamaan omat palvelunsa itse. Tästä perinteestä irtoaminen ei suju nopeasti. Liiketoiminnassa on tärkeää luoda henkilökohtaisia suhteita. Asiakas/ kumppani täytyy tuntea henkilökohtaisella tasolla kunnan työntekijöihin suhteiden luominen on ollut vaikeaa, koska tarvetta ulkopuoliseen osaamiseen/ostamiseen on ollut vain vähän. Yritysten kyky ja halu hankintakilpailussa voittamiseen on kiinni myös taidoista. Yrittäjäyhdistyksenä voimme järjestää yhdessä kaupungin kanssa koulutusta, jossa käydään läpi hankintoihin vastaamista. Nämä koulutukset Kunnat eivät voi pysyä selvillä palvelujen tuottamisen reaalihinnoista tuottaessaan palveluja pelkästään itse. Tämä tarkoittaa palvelun tuottamisen hintatason kasvamista ja korruptoitumista vähitellen. Kunnat tarvitsisivat työvoimaa jatkuvasti lisää, mikäli kaikki palvelut tuotetaan itse. Usein tämä tarkoittaa tehokkuuden vähenemistä. Väestörakenne ikääntyy voimakkaasti. Kaupunki ei itse pysty/ehdi vastaamaan esim. tähän haasteeseen. Tämä kasvattaa painetta hoivapuolella tulevaisuudessa merkittävästi. Kaupunkien tarpeet ovat siis muuttunnet ajan saatossa. Projekti jatkuu edelleen työryhmissä Pystyimme perustamaan neljä eri hankinta-/tarjousryhmää: Tekninen toimiala, pj. Olavi Ruohomaa Sosiaali- ja terveystoimi, pj. Erja Saarelainen Sivistystoimi, pj. Sari Hämäläinen Yleishallinto, pj. Aino Järvi Tapaamiset työryhmissä ovat julkisia. Kuka tahansa voi osallistua tapaamisiin. Hintoja palvelujen tuottamiseen ei sovita näissä tapaamisissa, vaan laillisen tarjousmenettelyjen kautta. Tapaamiset kuitenkin takaavat yrittäjille mahdollisuuden päästä mukaan tarjouskilpailuihin. Yrittäjät tietävät paremmin meneillään olevista hankkeista. Kaupungin työntekijät pystyvät helpommin määrittelemään, mitä on saatavilla ja tarjolla. Seuraava yhteinen koulutustilaisuus tämän hankkeen puitteissa on 24.3. Pienyritykset palveluiden tarjoajina kaupungille II / Hankintalakikoulutus. Jarkko Åström

TALOUSSEMINAARI 7.4.2009 Kerava-salissa, Keskikatu 3, Kerava TALOUS PUHUTTAA YRITTÄJIÄ KERAVALLA klo 17.45 kahvitarjoilu klo 18.00 Tervetuloa Keravalle! puheenjohtaja Brita Metzger, Keravan Yrittäjät Uudenmaan Yrittäjien tervehdys varapuheenjohtaja Kari Järvenpää, Uudenmaan Yrittäjät Rahoitus pankista, millä edellytyksillä varatoimitusjohtaja Risto Tornivaara, Sampo Pankki Finnveran rooli riskirahoittajana palvelualuejohtaja Kari Villikka Näin selviän lamasta kansanedustaja Eero Lehti Alkaako taloustaivaalla seljetä pääekonomisti Lauri Uotila, Sampo Pankki Arkipäivän luovuus Mato Valtonen Tilaisuus päättyy klo 21 Ilmoittautumiset 1.4.2009 mennessä www.uudenmaanyrittajat.fi > tapahtumakalenteri Lämpimästi tervetuloa! Yhteistyössä: Sampo Pankin pankinjohtajan Mikko Jalava Sampo Pankki on Finnveran lisäksi pääyhteistyökumppani Keravalla 7.4. pidettävässä, yrittäjälle tarkoitetussa Talousseminaarissa. Illan mittaisessa seminaarissa näkemyksiään Suomen talouden tilasta ja yritysten rahoituksesta ovat kertomassa Sampo Pankin varatoimitusjohtaja Risto Tornivaara, Finnveran palvelualuejohtaja Kari Villikka, kansanedustaja Eero Lehti, Sampo Pankin pääekonomisti Lauri Uotila sekä yrittäjä Mato Valtonen. Sampo Pankin pankinjohtajan Mikko Jalavan mukaan Sampo Pankki haluaa olla mukana keskustelemassa ja rakentamassa Suomen, joka selviää ehjin nahoin tästä talouden myllerryksestä. Pankkien välisten rahamarkkinoiden ongelmat ja suuret luottotappiot ovat heikentäneet yritysluottojen saatavuutta monissa maissa. Joukkolainamarkkinoille, joka on yritysten toinen tärkeä rahoituskanava, yrityslainojen marginaalit ovat nousseet rajusti. Valtion tukitoimet eivät ole vielä käytössä, mutta niiden odotetaan piristävän merkittävästi Suomen taloutta, Jalava sanoo. Kotitalouksien tilanne on monin tavoin positiivinen taantumasta huolimatta. Korkotaso on ennätyksellisen alhaalla ja suunta on yhä alaspäin. Lisäksi alenevat lainanhoitokustannukset elvyttävät asuntokaupan uudelleenkäynnistymistä ja yksityistä kulutusta, hän mainitsee. Entistä useammin neuvotellaan asuntolainoista ensiasunnon ostajien kanssa, mikä on selvä merkki asuntokaupan piristymisestä. Hänen mukaansa voikin kaiken kaikkiaan kysyä, alkaako taloustaivaalla seljetä. Tähänkin kysymykseen pyrimme vastaamaan tulevassa Talousseminaarissamme, pankinjohtaja Mikko Jalava sanoo. Järvenpään Yrittäjät Lisäksi Yrittäjä Mato Valtonen luennoi aiheesta arkipäivän luovuus. Madon tuntien hän tulee herättelemään kuulijat aivan uudella tavalla. Tavalla, joka tuskin jättää ketään kylmäksi. Uskomme, että yhdessä Uudenmaan Yrittäjien ja paikallisten yrittäjäyhdistysten kanssa olemme koonneet erinomaisen seminaarikokonaisuuden, josta on hyötyä jokaiselle yrittäjälle, Jalava toteaa. 5

MARKKINOI VERKOSSA OIKEIN! Yhä useampi yrittäjä luo firmalleen nettisivut. Onhan Internet merkittävä markkinointiväylä, vaikkei yritys varsinaiseen verkkokauppaan pyrkisikään. Nettimarkkinointi poikkeaa kuitenkin perinteisestä mainonnasta. Tässä kahdeksan vinkkiä parempaan markkinointiin verkossa. 1. Julkaise verkkosivusi myös englanniksi. Internet ei tunne maiden välisiä rajoja. Luo siis yrityksellesi suomen lisäksi myös ainakin englanninkieliset sivut. Itse etsin viime vuonna käytettyjä autoja netin välityksellä niin Ruotsista, Saksasta, Benelux-maista kuin Australiastakin. Erityisesti yhdentyvässä Euroopassa muutkin kuin vain maanmiehesi voivat olla kiinnostuneita tarjoamistasi palveluista. Älä jätä hyödyntämättä tätä tilaisuutta hankkia asiakkaita ulkomailta! Vaikka yrityksesi palvelisikin ensisijaisesti suomalaisia, et ikinä voi tietää mistä maasta sivuillesi surffataan. 2. Hintatiedot rohkeasti esille. Netissä halutaan ensisijaisesti saada käsitystä tarjoamiesi tuotteiden tai palvelujen hinnoista. Jos osviittaa tähän suuntaan ei löydy, nettisurffailija ei pitkään saitillasi viivy. Asiakkaathan käyttävät nettiä juuri sen helppouden takia. Eivät he halua ottaa erikseen yhteyttä vaikkapa puhelimitse kysyäkseen hintatietoja. 3. Esitä asiasi lyhyesti. Ihmiset eivät jaksa lukea tietokonenäytöltä romaania. Esitä asiasi lyhyesti ja ytimekkäästi, ja pilko pitkät tekstiblokit hyvillä alaotsikoilla. Lyhyet, mieleenpainuvat mainoslauseet ovat kullanarvoisia. Tee sivujesi helppolukuisuudesta kunnia-asia. 4. Tee sivuistasi selkeät. Paitsi helppolukuiset, sivujasi pitää olla helppo käyttää. Asiakkaasi ei halua eksyä sokkeloiseen labyrinttiin, kun hän saapuu sivuillesi. Vältä monimutkaisia ratkaisuja ja suuria kuvatiedostoja, jotka hidastavat sivujesi latautumista. 5. Seuraa verkkomaailman kehitystä. Kun yrityksesi kotisivu on kerran luotu, sitä pitää päivittää jatkuvasti. Pelkkä tekstien päivittäminen ei riitä, myös ulkonäölliseen puoleen pitää panostaa. Netin virtaukset vaihtuvat ja erilaiset ratkaisut tulevat ja menevät. Jos et itse tunne alaa tarpeeksi, palkkaa asiantuntija luomaan ja ylläpitämään sivujasi. Tutustu myös muiden verkkoyrittäjien sivuihin ja poimi niiltä ideoita. Internet muuttuu jatkuvasti, ja yrittäjän on syytä seurata missä mennään. 6. Lähesty asiakastasi yksilönä. Vaikka Internet perustuukin käyttäjien anonyymiyteen, älä kohtele asiakkaitasi massana. Kun verkko muuten tuntuu niin persoonattomalta ja kylmältä, juuri silloin asiakkaat haluavat kokea, että heitä palvellaan yksilöinä. Keskity nettimainonnassasi siihen, mitä voit asiakkaidesi hyväksi tehdä ja mitä voit heille tarjota. Tee sähköisen palautteen antaminen helpoksi. Ole tavoitettavissa sähköpostitse ja vastaa saamiisi viesteihin ripeästi. 7. Muista erikoistarjoukset. Rajoitetun ajan voimassaolevat erikoistarjoukset voivat olla hyvin tehokkaita: "Tämä tarjous voimassa vain joulukuun" ja niin edespäin. Jos myyt tuotteita suoraan verkossa, kuluttajat haluavat tietää, että he saavat ostoksilleen riittävän pitkän palautusoikeuden. Hyvät tarjoukset ovat verkossa vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin perinteisessä liiketoiminnassa. 8. Pyri aina vain parempaan. Ole valmis kokeilemaan erilaisia ratkaisuja. Testaa sivujesi käytettävyyttä ja kartoita miten paljon sivuillasi on kävijöitä. Pyri kehittämään palveluasi asiakkaittesi tarpeita vastaavaksi, ja yritä erottua asiakasystävällisyydelläsi muista. Onnea matkaan! Lähde: yrittajat.fi Lue lisää asia-artikkeleja osoitteesta: uranus.fi Yrittäjäjärjestöön kannattaa kuulua! Uudenmaan Yrittäjiin liittyi viime vuonna liki 2000 uutta jäsentä, meitä on jo liki 8 000! Järvenpään Yrittäjien jäsenmäärä ylittää millä hetkellä hyvänsä 700 jäsenen rajan ja Keravalla on liki 500 jäsentä. Jäsenmäärät kasvavat vahvasti. Yrittäjät arvostavat omaa järjestöään, joka ajaa heidän asiaansa ja tarjoaa palveluja. Nyt talouden taantumassa on erityisen kannattavaa olla Yrittäjien jäsen. Yhdessä olemme vahvempia ja voimme tehdä yhteistyötä, tukea toisiamme ja kehittää toimintaamme. Paikallisyhdistyksillämme on paljon hienoa toimintaa, johon kannattaa osallistua! Valtakunnallinen ja alueellinen yrittäjäjärjestö auttaa parhaansa mukaan yrittäjiä taantumassa. Tärkeimpiä apuja on maksuton lakiasiainneuvonta, jota tarjoavat Suomen Yrittäjien asiantuntijat jäsenillemme. Työsuhde-, rahoitus- ja muissa kysymyksissä kannattaa kysyä neuvoja ajoissa. Uudenmaan Yrittäjät järjestää Keski-Uudellamaalla kevään aikana paikallisyhdistystemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa useita kiinnostavia tilaisuuksia. Pauli Aalto-Setälä puhuu Järvenpäässä 9.3. Tapiolan iltakoulussa tunneosaamisen taidosta, tästä on varmasti paljon saatavaa työhön ja vapaa-aikaan. Sampo Pankin ja Finnveran kanssa järjestetään Keravalla korkeatasoinen talousseminaari, jonka puhujat ovat huippuluokkaa. Tilaisuus on Kerava-salissa 7.4. Suomen Yrittäjien asiantuntijat tulevat Järvenpää-taloon pitämään Varautumisen ABC-koulutuksen 16.4. Koulutuksessa kerrotaan erityisesti työlainsäädännön kysymyksistä sekä muista aiheista, jotka voivat tulla ajankohtaisiksi talouden taantumassa. Ja huhtikuun loppupuolella vielä Yritysten ilta 21.4., teemana sähköinen liiketoiminta ja sen antamat mahdollisuudet yrittäjälle. Illassa kerrotaan myös SEPAn vaikutuksista rahaliikenteeseesi. Kaikki nämä tilaisuudet ovat erinomaisia mahdollisuuksia kehittyä ja kehittää liiketoimintaansa sekä verkottua. Ja mikä parasta, kaikki tilaisuudet ovat jäsenillemme maksuttomia! Osana lamantorjuntaansa Uudenmaan Yrittäjät on lähtenyt mukaan Älä ruoki lamaa -kampanjaan. Kampanja on henkinen vastaisku taantuman ja laman ruokkimiselle. Toivomme, että yrittäjät jaksavat mahdollisuuksiensa mukaan kehittää toimintaansa ja henkilökuntaansa ja suosia lähipalveluita. Toivottavaa on, että ne, joilla on varaa, jatkaisivat normaalia taloudellista aktiivisuuttaan. Voit liittyä maksutta kampanjaan osoitteessa www.äläruokilamaa.fi. Ja haasta yrittäjätuttusikin mukaan! Talvisin terveisin, Petri Graeffe toimitusjohtaja, Uudenmaan Yrittäjät petri.graeffe@uudenmaanyrittajat.fi 6

Kolarikorjaamo & Automaalaamo T. Kurvinen Oy Kolarikorjaukset Autorobot-oikaisulaittein Muovikorjaukset Maalaukset (36 kk:n takuulla) Palvelemme ma pe 7.30 17.00 Ahertajankatu 3, PL 24 04441 JÄRVENPÄÄ www.tkurvinen.fi Puh. (09) 283 120 WORLD LEADERS IN AUTOMOTIVE FINISHES Wärtsilänkatu 92 Järvenpää Puh. 010 820 6500, 0400-803 803, Faksi 286 443 jarvenpaanromu@kolumbus.fi www.jarvenpaanromu.fi Metalliromun kierrätystä teollisuudelle jo yli 50 v. Erilaista metalliromua ostetaan päivän hintaan. ÄÄNENTOISTO, VALAISTUS, VIDEO... KONSERTTEIHIN, SEMINAAREIHIN, JUHLIIN JNE... info@aanimaisema.fi 09-2711296 www.aanimaisema.fi 7

TYÖLLISYYSYKSIKKÖ yrittäjän tukena Haluaisitko palkata yritykseesi osaavan työntekijän palkkatuella? Tuntuuko sinusta, ettet tiedä tarpeeksi tai ehdi selvittää palkkatukityöllistämistä? Ei hätää, Työllisyysyksikkö opastaa yrittäjää palkkatukityöllistämisessä. Yleiseen työllisyyden hoitoon Työllisyysyksikössä kuuluu palkkatukityöllistäminen, työharjoittelu ja koulutusohjaus. Työvalmentajat haastattelevat työnhakijat jonka jälkeen heille etsitään sopivaa työtä tai työharjoittelupaikkaa. Työvalmentaja selvittää työnhakijan palkkatukioikeuden työvoimatoimistosta. Oletko palkkaamassa yritykseesi uutta työntekijää? Toimi näin: Ota yhteyttä työllisyysyksikön työvalmentajaan ja kerro toiveesi palkattavan henkilön osaamisesta ja koulutuksesta. Työvalmentaja esittelee asiakasrekisteristä sopivia henkilöitä ja voi halutessasi ilmoittaa puolestasi työnhakijalle mahdollisen työhaastatteluajan. Tarpeen mukaan työvalmentaja voi tulla mukaan työhaastatteluun. Kun sopiva ehdokas on löytynyt, työvalmentaja opastaa palkkatukityöllistämiseen liittyvissä asioissa. Tukea palkkauskustannuksiin Palkkatuella työllistetään muun muassa alle 25-vuotiaita sekä työnhakijoita, joita uhkaa pitkäaikainen työttömyys tai syrjäytyminen työmarkkinoilta. Kun yrittäjä työllistää palkkatukeen oikeutetun henkilön työsuhteeseen, hän saa palkkauskuluihin tukea työvoimatoimistosta. Oppisopimuksella ammattitaitoista työvoimaa Oppisopimuskoulutus työsuhteena kiinnostaa työnhakijoitamme. Oppisopimustyösuhteen avulla koulutat itsellesi juuri oman yrityksesi tarpeisiin vastaavan ammattilaisen. Myös oppisopimuskoulutukseen on mahdollista hakea palkkatukea. Oppisopimustyösuhteessa työntekijä käy töissä ja opiskelee työn ohessa sekä suorittaa ammattitutkinnon. Työllisyysyksikkö opastaa oppisopimustyösuhteeseen liittyvissä asioissa ja ohjaa yrittäjää asiaan liittyvien yhteistyökumppaneiden äärelle. Työelämävalmennus Onko yritykseesi mahdollista hakea työelämävalmennukseen? Työelämävalmen- nus on yli 25-vuotiaille tai ammattikoulutuksen suorittaneille suunnattu harjoittelujakso, jossa työnhakija pitää yllä/kehittää työelämätaitojaan. Työvalmentaja toimittaa harjoittelusopimukset yritykseen sekä pitää yhteyttä työantajaan ja harjoittelijaan työelämävalmennuksen aikana. Työelämävalmennus on yrittäjälle maksutonta. Tukea työnohjaukseen Työvalmentaja on sekä työllistetyn/työelämävalmennuksessa olevan että työnantajan tukena työsuhteen aikana. Välikeskusteluissa käydään läpi sekä työnantajan, että tukityössä olevan ajatuksia ja kokemuksia työn sujumisesta. Kysy rohkeasti, odotamme yhteydenottoasi! Työllisyysyksikkö Yleisen työllisyyden hoito työvalmentaja Marjo Kanninen 040 315 2496 (asiakasrekisteri, yksilötyövalmennus, työnantajayhteistyö) työllisyyskoordinaattori Mari Rytkönen 040 315 2037 (palkkatukityöllistäminen, työllisyysasiat, työnantajayhteistyö) Johtaja Anna Lundén, Suomen Yrittäjät SUOMEN YRITTÄJÄT ESITTÄÄ PIENTEN OSINKOTULOJEN VEROTUKSEEN KORJAUKSIA Suomen Yrittäjien mielestä julkisuuteen on synnytetty mielikuva, että kaikki yrittäjät voivat kätevästi muuttaa palkkatulonsa osingoiksi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä vain harvat yrittäjät voivat muuttaa palkkatulonsa osingoksi. Yli 90 prosenttia suomalaisista yrityksistä on pieniä mikroyrityksiä, joiden veroaste ei ole niin suotuisa kuin julkisen keskustelun perusteella voisi olettaa, Suomen Yrittäjien veroasioista vastaava johtaja Anna Lundén sanoo. Vuonna 2007 yrittäjien tuloista verotettiin yli kaksi kolmasosaa ansiotuloina ja alle kolmasosa pääomatuloina. Selvä enemmistö yrittäjien tuloista verotetaan siten ansiotulona. YEL-vakuutetuista yrittäjistä lisäksi 57 prosentilla vuositulot vaihtelivat viime vuonna 15 000 55 000 euron välillä, ja noin 18 prosentilla vuositulot olivat tätä korkeammat. Etenkin palveluyrityksille on tyypillistä investointien vähäisyys, sillä niiden keskeinen liiketoiminnan voimavara on työntekijöiden osaamisessa, Anna Lundén sanoo. Kun yrityksellä on vähän varallisuutta, osingot verotetaan pääosin ansiotulona. Palvelusektorin yritysten määrä lisääntyessä myös tällaisten pienten yritysten kehittämistä tulisi kannustaa verotuksen keinoin. Hallitusohjelmassa luvataan keventää pienten osinkotulojen verotusta. Tätä uudistusta ei ole kuitenkaan vielä toteutettu. Eriytetty ansio- ja pääomatulojärjestelmä on muutoin ollut hyvä ja tulee säilyttää yritysverotuksen perusratkaisuna. Samoin pk-yritysten maksamien osinkojen yhdenkertainen verotus tulee säilyttää yrittäjyyden kannustimena, johtaja Anna Lundén sanoo. Keskimääräinen veronalainen tulo yrittäjillä oli vuonna 2007 40.132 euroa ja kokonaisveroaste lakisääteiset vakuutusmaksut mukaan lukien 34,4 %. Keskituloisen yrittäjän veroaste vastaa kokonaisuutena keskituloisen palkansaajan veroa. 8

Haluatko myydä kaupungille? VIELÄ EHDIT MUKAAN HANKINTAYHTEISTYÖHÖN Tammikuun puolivälissä lähti liikkeelle yrittäjien ja Järvenpään kaupungin välinen hankintayhteistyön kehittämishanke. Taustajärjestöinä hankkeessa ovat Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä MTK. Järvenpää on valtakunnallisessa hankkeessa yhtenä kuudesta pilotista kunnasta/seudusta. Aloitusseminaarissa oli 125 osallistujaa. Sen jälkeen toimialoittainen yhteistyö on alkanut mukavasti ja hyvässä hengessä. Toimialaryhmät kartoittavat yhteistyön karikkoja ja hakevat käytännönläheisiä ratkaisuja yhteistyön parantamiseen. Kaupungin motivaationa hankkeessa on saada syntymään riittävän laajat, toimivat ja monipuoliset yksityisen sektorin palvelumarkkinat. Tämä on tarpeen esimerkiksi, jotta kaupunki voi vastata kuntapalveluiden tuottamisesta myös väestön ikärakenteen vanhetessa, kasvattamatta omaa henkilöstöään. Palvelutuottajien etsimiseen yksityiseltä sektorilta sisältyy myös olettama, että yrittäjät pystyvät tuottamaan palveluita tehokkaammin ja taloudellisemmin kuin kaupunki itse. On osoittautunut, että näin ei kuitenkaan aina ole käynyt, ja kaupunki on joidenkin palveluiden kohdalla jopa joutunut vetämään takaisin jo yksityistämiään palveluita. On tärkeää, että yhteistyö saadaan kestävälle pohjalle ja että suuntana on yksityisen sektorin palveluiden käyttö mahdollisimman laajalti. Näin kasvatetaan samalla Järvenpään yritystoiminnan volyymia ja lisätään yksityisiä työpaikkoja. Tarkoituksena on myös lisätä yrittäjien keskinäistä verkottumista. Seuraavassa kokoukset, joissa voi liittyä toimialakohtaiseen työskentelyyn. Puheenjohtajalle tai sihteerille voi ilmoittaa ryhmään liittymisestä ja keskustella hänen kanssaan hankintakysymyksistä. Hyvinvointipalveluiden työpajat Järvenpää-talolla: 26. helmikuuta klo 8 10 11. maaliskuuta klo 14 16 2. huhtikuuta klo 8.15 10.15 7. toukokuuta klo 13 16. Työryhmän puheenjohtajana toimii yrittäjä Erja Saarelainen erja.saarelainen@narikka.eu puh. 050-5244 618, sihteerinä Esa Lindell esa.lindell@jarvenpaa.fi puh. 040-315 2352. Teknisten palveluiden työryhmä: 7. toukokuuta klo 16 (paikka avoin) Työryhmän puheenjohtajana toimii yrittäjä Olavi Ruohomaa olavi.ruohomaa@verandainterio.fi puh. 050-340 4433, sihteerinä Pekka Hippi pekka.hippi@jarvenpaa.fi puh. 040-315 2422. Sivistyspalveluiden eli kulttuuriin, matkailuun ja opetukseen liittyvien palveluiden työryhmä: 3. maaliskuuta klo 16 19 Villa Kokkosessa. Työryhmän puheenjohtajana toimii yrittäjä Sari Hämäläinen sari.hamalainen@masari.fi puh. 040-534 2999, sihteerinä Outi Kirkkopelto outi.kirkkopelto@jarvenpaa.fi puh. 040-315 2718. Hallintopalveluiden työryhmä: 26. helmikuuta klo 14.00 Järvenpää-talo kokoushuone 9. Työryhmän puheenjohtajana toimii yrittäjä Aino Järvi aino.jarvi@luukku.com puh. 040-7096452, sihteerinä Anu Savonne anu.savonne@jarvenpaa.fi puh. 040-315 2239. HANKINTALAKIKOULUTUS: Yhteinen maksuton koulutustilaisuus uudesta hankintalaista järjestetään tiistaina 24. maaliskuuta klo 13.00 > Järvenpäätalon Juhani Aho -salissa. Aiheesta luennoi varatuomari Jukka Lehtonen Elinkeinoelämän Keskusliitosta. Ilmoittautumisia vastaanottaa Anu Savonne anu.savonne@jarvenpaa.fi puh. 040-315 2239. VARAUTUMISEN ABC oikeudellinen tietopaketti pienyrittäjälle Järvenpää-talossa torstaina 16.4.2009 klo 17 21 Miten varautua talouden taantumaan? Millaisia työlainsäädännön kysymyksiä pitää tuntea? Kouluttajina Suomen Yrittäjien asiantuntijat: työmarkkina-asiainpäällikkö Merja Hirvonen lainopillinen asiamies Anja Tuomola Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla ja on jäsenillemme maksuton. Tervetuloa hakemaan tukea ja neuvoja! Sitovat ilmoittautumiset 9.4. mennessä: www.uudenmaanyrittajat.fi > tapahtumakalenteri Uudenmaan Yrittäjät Suomen Yrittäjät 9

TERVETULOA JOUKKOON UUDET HALLITUKSEN JÄSENET Henri Ulan kauppias Ensimmäisenä kiitokset luottamuksesta, että sain tulla valituksi Järvenpään Yrittäjien hallitukseen; otan luottamuksenne mitä nöyrimmin vastaan ja toivon olevani sen arvoinen tulevissa tehtävissä! Ja sitten muutama sana siitä, miten tähän tultiin. Iältäni olen 39-vuotias, avoliitossa elävä ja horoskoopiltani vesimies, vaikka kaikki eivät sitä aina välttämättä uskoisikaan. Synnyin Jokelassa vuonna 1970 vanhempieni esikoiseksi, sittemmin sain kaksi veljeä. Jokelassa en ehtinyt kauaa vanheta, kun vanhempani päättivät suunnata töiden perässä kohti Kotkaa. Kotkassa elin varhaisen nuoruuteni aina vuoteen 1988 asti, jolloin muutimme koko perheen voimin Espooseen ollessani 18-vuotias. Pikaisen paluun Kaakkois-Suomeen tosin tein jo 1990, heti kauppaopiston jälkeen, kun sotaväki kutsui Haminaan. Sen jälkeen olenkin asunut Espoo Hki Vantaa alueella aina näihin päiviin asti. Tällä hetkellä asun avovaimoni kanssa Espoon Vallikalliossa. Tulevan kevään aikan olen aloittamassa rakennusprojektia, jonka myötä olen asettumassa Järvenpäähän, eli ympyrä on sulkeutumassa; Jokelaan ei ole enää pitkä matka. Työurani aloitin heti sotaväen jälkeen vuonna 2001 silloisen laman keskellä. Nuorelle merkonomin plantulle työnhaku oli kinkkistä puuhaa siihen aikaan, mutta härkää sarvista; aloitin myyntimiesurani erilaisissa puhelinmyyntitehtävissä ja ehdin jopa työskennellä hetken aikaa matkatoimistossa. Pian pääsin töihin Leafille myynninedistäjäksi, jossa työssä vietin viitisen vuotta. Makeaa elämää jatkoin GB Glasilla, jossa aloitin jäätelöedustajana vuonna 2005. Jo parin vuoden jälkeen hyppäsin pöydän toiselle puolelle; aloitin vuonna 2007 kehittämispäällikön tehtävissä Tradekalla. Jossain vaiheessa totesin, että olisi kiva kokeilla jotain muuta, jolloin aloitin IT-alan opiskelun. Se tosin jäi kesken, kun mielenkiintoisia hommia löytyi jo vuoden opiskelun jälkeen; aloitin Editalla järjestelmäasiantuntijana 2001. Pari vuotta tietokoneiden kanssa pelailtuani minulle tarjoutui taas mahdollisuus palata päivittäistavaroiden pariin, jolloin aloitin Campbell's Soupilla tuoteryhmäpäällikkönä. Elettin vuotta 2006, kun vanha ystäväni Heikki Tuovinen otti minuun yhteyttä ja kertoi kuullensa, että Laattapiste on aloittamassa kauppiasvetoista kylpyhuonemyymäläketjua ja kysyi, kiinnostaisiko lähteä yhdessä kokeilemaan sellaista. Vanha salainen haave yrittäjäksi ryhtymisestä heräsi. Kylpyhuoneethan jo tunnenkin, käynhän suihkussa joka päivä ja soppamiehestä laattamieheksi on loppujen lopuksi yllättävän lyhyt matka. Päätös syntyi nopeasti ja kun päämieskin meidät vielä kaupiaiksi hyväksyi, niin kauppa sitten avattiin kesällä 2007. Alkuun päästiin palkkaamalla avuksemme alan konkari Eva Vesterinen, joka onkin ollut korvaamaton apu ensimmäisten puolentoista vuoden taipaleella. Nyt siis olen kauppias, kohta järvenpääläinen, yrittäjien hallituksen jäsen ja kaiken lisäksi suhteellisen onnellinen mies. Tulkaa kaikki tutustumaan Järvenpään Laattapisteeseen, niin jutellaan lisää, vaikkapa laatoista ja kylpyhuoneista. terveisin Henkka 10

Ullamaria Vehviläinen vuosi yrittäjänä Olin seurustellut Jukka Vehviläisen kanssa keväästä -95. Me kaksi entistä Heinolan kauppaoppilaitoksen opiskelijaa, kumpikin eronneita, olimme tavanneet toisemme aikuisiällä. Vuonna 2000 rakensimme talon, menimme naimisiin ja muutimme Järvenpäähän. Yrittäjän ensimmäinen päivä 3.1.2008 istun Me Kalustajat Oy:n toimistossa takki päällä ja tuijotan päätettä. En uskalla koskea siihen. Mietin niitä aamun tunteja. Ambulanssi, poliisit, hautaustoimiston auto, Kalle Vehviläinen (Jukan poika), lukuisa joukko puheluita, suruliputus ja päätös lähteä töihin. On mentävä kertomaan suru-uutinen. Ei tarvinnut kertoa, riitti kun nosti lipun salkoon ja laski sen puolitankoon. Onko se totta? On se. Jukka on pois. Liki 30-vuotinen kauppiasura oli päättynyt. Jukka Vehviläinen oli kuollut nukkuessaan noin klo 3 aamuyöllä. Suru ja hautajaiset Suku on pahin, sanotaan. Minulla se oli parasta. Olivatko sisarukseni, lapseni ja ystäväni sopineet, kuka tulee käymään ja milloin tulee en tiedä mutta tiedän, ettei minua jätetty yksin yhtenäkään iltana sen tammikuun aikana. Olimme asuneet yhdessä, tehneet töitä yhdessä, lomailleet yhdessä. Se yksinäisyys kaiken keskellä oli kamalaa. Hautajaisten järjestäminen silloin, kun meidän piti olla hyvien ystävien kanssa lomalla. Yrittäjän alkutaival Ensimmäinen liikkeen ostaja ilmaantuu neljä päivää Jukan kuoleman jälkeen. Onneksi hän ottaa yhteyttä käyttämäämme lakiasiaintoimistoon. Ei pidetä kiirettä kysyä, oli oikea ratkaisu lakimieheltä. Päätän jatkaa liiketoimintaa. Tavarantoimittajat luottavat ja liiketoiminta jatkuu Jukan viitoittamalla tiellä. Henkilökunta jatkaa. Seuraava liikkeen ostaja tulee maaliskuussa. Päätökseni jatkaa pitää, en ala edes neuvotella. Olin huomannut, että työ on parasta lääkettä. Arki, ihan tavallinen arki, on täynnä monta onnistumista, monta tapahtumaa, monta ihanaa asiakasta, joille pitää löytää uusia kalusteita. Huomaan pitäväni tästä työstä entistä enemmän. Oikeastaan asun töissä koko kevään ja kesän. Tiedostan, että elämässä pitää olla muutakin kuin työnteko. Päätän sanoa: "Kiitos tulen mielelläni", jos joku kutsuu minua kylään, lenkille, juhliin tai melkein minne vain. Yhden poikkeuksen kuitenkin teen. Syksyn Vuoden Yrittäjä -juhlaan Järvenpää-talolle minusta ei ole lähtemään. Meidät oli valittu edellisen vuoden yrittäjiksi. Arvostus oli ollut Jukalle iso asia. Erja Saarelainen oli perusteluissaan vielä korostanut, että valinnassa oli tullut esille hyvä palvelu. 2009 ja uudet tuulet Tammikuussa liityin Suomen Laatukalustajat Oy -huonekaluketjuun. Ensimmäisiä uusi tuulia on jo liikkeessä, osa on tilauksessa ja jälleenmyyntisopimus on solmittu meille kaikille tutun Artekin kanssa. Neuvotteluja on sovittu aloitettavaksi vielä parin toimittajan kanssa. En voi olla kertomatta, mitkä kommentit ovat auttaneet minua saamaan uusia toimittajia. Espoolaisia asiakkaitamme oli haastateltu. Miksi ajaa sata kilometriä huonekaluostoksille Järvenpäähän. kun kauppoja on vaikka kuinka paljon lähempänäkin? Vastaukset olivat olleet yhteneviä. He säästävät aikaa, kun löytävät kaikki kalusteet saman katon alta, palvelu pelaa, ei tarvitse jonottaa, kalusteet tuodaan kotiin. Tuli sellainen tunne, että tätä on kiva jatkaa. Koska elämässä pitää olla muutakin kuin työnteko, ilmoittauduin ehdokkaaksi, kun Järvenpään Yrittäjät hakivat hallitukseen jäseniä. Se että minut valittiin, oli äänestäjien päätös. Uma Alennusmyynti oli alkanut, liike oli täynnä väkeä ja minä istuin. Tämä on Jukan firma, en tiedä kuka jatkaa, jos jatkaa, enkä kehtaa mennä sulkemaan ovia ja kertomaan kaikille mitä on tapahtunut. Tässä on kiinni muidenkin kuin minun leipäni. Minulla ei ole tietoa mitä tehdä. Voisin mennä takaisin kotiin ja parkua, mutta mitä se auttaisi: Huomenna olisi sama ihmettely edessä. Soitan tilitoimistoon. Saan ohjeet. Me Kalustajien hallituksen kokous. Minut nimitetään toimitusjohtajaksi. Avaan päätteen ja maksan päivän laskut. Syntynyt 8.3.1953 Hartolassa Koulutus: Merkonomi Heinolan kauppaoppilaitos, 1972 Atk-suunnittelija, Atk-instituutti 1983 Työkokemus: Oy Nokia Ab, Laskentakeskus, suunnittelija 1972 1983 Kansallis-Osake-pankki, Atk-keskus, pääsuunnittelija 1983 1995 Me Kalustajat Oy, apulaisjohtaja, 1995 2007 Me Kalustajat Oy, toimitusjohtaja 2008, työsuhde jatkuu. Siviilisääty: Leski Lapset: Sami 1979, Tiitta 1982 Kotipaikka: Järvenpää Harrastukset: Matkailu, työnteko Motot: Mitä enemmän näkee sitä enemmän tekee mieli nähdä. Ei mitään niin pahaa, ettei jotain hyvää. 11

JÄRVENPÄÄN YRITTÄJÄT RY:N HALLITUS VUONNA 2009 Jarkko Åström puheenjohtaja www-sivujen ylläpito Foral Design Oy Alhotie 14, 04430 Järvenpää Puh. 2794 8320, faksi 27948322 jarkko.astrom@foral.fi Johanna Blom Järvenpään Lukko Oy Alhotie 14, 04430 Järvenpää Puh. 020 7437 560, faksi 291 7502 johanna.blom@jarvenpaanlukko.fi Erja Saarelainen varapuheenjohtaja Narikka Oy Yrittäjänkatu 39, 04460 Nummenkylä Puh. 050-524 4618 erja.saarelainen@narikka.eu Olavi Ruohomaa Veranda Interio Yrittäjänkatu 31, 04460 Nummenkylä Puh. 050-340 4433 olavi.ruohomaa@verandainterio.fi Sari Hämäläinen varapuheenjohtaja masari Oy Jepuankatu 10, 04430 Järvenpää Puh. 040-358 9922, 040-534 2999 sari.hamalainen@masari.fi Päivi Koponen sihteeri Koposka Ky Pykälistöntie 32 A 1, 04430 Järvenpää Puh. 040-748 4447 paivi.koponen@onnistuja.fi Ismo Nöjd Tili- ja Lakiasiaintoimisto Nöjd Oy Kalliotie 1, 04400 Järvenpää Puh. 0400-463 417, faksi 271 1753 ismo.nojd@elisanet.fi Ulla-Maria Vehviläinen Me Kalustajat Oy Kaskitie 1, 04400 Järvenpää Puh. 2709 1280 uma@mekalustajat.fi www.jarvenpaanyrittajat.fi Henri Ulan Laattapiste Collection Järvenpää Kielokatu 1, 04430 Järvenpää Puh. 020 788 0710 henri.ulan@lpc.fi TOIMIHENKILÖT Leena Rekola-Nieminen rahastonhoitaja Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy Postikatu 10 A, 04400 Järvenpää Puh. 2790 7314, faksi 2790 7399 leena.rekola-nieminen@rantalainen.fi Merja Altén tiedottaja Yrittäjätiedotteen julkaisu ja ilmoitusvaraukset Graafinen Konerivi Oy puh. 040-522 1913 merja.alten@graafinen-konerivi.fi 12

TAPAHTUMAKALENTERI 2009 MAALISKUU 16.3. Sähköinen tiedote jäsenille 18.3. Uudenmaan Yrittäjät: Yrittäjäkasvatus (Jokelassa) 20.3. Yrittäjälounas Järvenpää-talolla klo 11.30-13.00, yhteistyössä Järvenpään kaupunki 24.3. Hankintalakikoulutus, Järvenpään kaupunki. Järvenpää-talo klo 13 17 (sali täsmentyy myöhemmin). Aihe: julkiset hankinnat ja hankintalain tuomat mahdollisuudet pienyrittäjille. Kouluttaja: VT Jukka Lehtonen (EK). 28.3. Kevään iltamat jäsenistölle, illan teemana Kertausharjoitukset. Kuljetus Kellokosken Juhlatalolle järjestetään. Tilaisuus alkaa klo 19.00. Katso tarkemmin sivulta 21. HUHTIKUU 2.4. Järvenpään Työväenopisto: Työn ja oman elämän haasteen iltakoulutus, psykologi Riitta Arajärvi klo 18.00-20.30. Maksullinen tilaisuus. Katso ilmoitus takakannessa. 7.4. Järvenpään, Keravan Tuusulan, Jokelan ja Kellokosken Yrittäjien yhteinen talousseminaari, järjestäjinä Sampo Pankki, Finnvera ja Uudenmaan Yrittäjät katso ilmoitus sivulla 5. 14.4. Sähköinen tiedote jäsenille 21.4. Uudenmaan Yrittäjien järjestämä Yritysten ilta Keravalla, mukana Järvenpää ja Tuusula. 23.4. Järvenpään Yrittäjät ry:n Kevätkokous, katso kokouskutsu sivulla 16. Tiedotteen nro 2/2009 aineistopäivä 24.4. Aamukahvit Rivolissa klo 8.30 10.00, yhteistyössä Fennia TOUKOKUU 1.5. Vappu-Brunssi Silliaamiainen Rantapuistossa. 11.5. Sähköinen tiedote jäsenille 14.5. Uudenmaan Yrittäjien järjestämä kevätjuhla Porvoossa, katso www.uudenmaanyrittajat.fi 29.5. Yrittäjälounas Järvenpää-talolla klo 11.30 13.00 KESÄKUU 1.6. Sähköinen tiedote jäsenille 25.6. YrittäjäBlues, Jump-teltta, tarkemmat tiedot tapahtumasta lähempänä tapahtuma-ajankohtaa. ELOKUU 6.8. Firma-Jamit kävelykatu Jannella viime vuoden tapaan. Lisää tietoja tapahtumasta Yrittäjätiedote nro 2:ssa. 24.8. Sähköinen tiedote jäsenille SYYSKUU 4.9. Aamukahvit Rivolissa klo 8.30 10.00, yhteistyössä Järvenpään kaupunki 16.9. Tiedote nro 3/2009 aineistopäivä 21.9. Sähköinen tiedote jäsenille Tapahtumista ilmoitetaan tarkemmat tiedot, kun kaikki järjestelyt ovat varmistuneet. Seuraa sähköisiä tiedotteita ja tulevia Yrittäjätiedotteita. Uudenmaan Yrittäjien järjestämistä tapahtumista saat lisätietoja www.uudenmaanyrittajat.fi Haluatko tarjota hallitukselle kokoustilat tai pyytää meidät muuten vain tutustumaan yritykseesi? Onko mielessäsi jotain, jonka haluaisit julkaistavan Yrittäjätiedotteessa ja/tai nettisivuillamme? Ota yhteys Päiviin puhelimitse 040-748 4447 tai sähköpostitse paivi.koponen@onnistuja.fi 13

TYÖNOHJAUS Esimiehen tuki ja työntekijän apu Yhteiskunnallinen kehitys muuttuu nopeasti. Mitä on tapahtunut ja muuttunut työmarkkinoilla? Mitä on globalisaatio ja mitä se merkitsee meille? Kehitys on nopeaa pysymmekö mukana? Työnohjaus on eräs väline ja/tai vaihtoehto niin esimiehelle kuin työntekijälle kohdata ja kestää työpaineen ja muutosten keskellä. Työnohjaajat ovat aivan erityinen joukko asiantuntijoita, joiden tulisi erityisen herkin silmin ja korvin seurata ajassa tapahtuvaa muutosta. Työnohjaajat ovat tärkeä avainryhmä, jota tarvitaan avuksi nykyisessä murrosajassa, että työvoimamme pysyisi työkykyisenä ja työntekijöilla säilyisi luovaa kapasiteettia vaikeissakin tilanteissa kirjoittaa Leila Keski-Luopa (YM, psykologi). Esimiehellä saattaa olla jatkuva aikapula alaisilleen. Työtaakan helpottamiseen voidaan hakea apua ulkopuolisesta työnohjauksesta. Hyvältä työnohjaajalta edellytetään vahvaa teoreettista organisaation ja ihmisten työkäyttymiseen liittyvää koulutusta ja kokemusta. Työnohjaus helpottaa esimiehen stressiä ja antaa työntekijälle vaihtoehtoisia keinoja tehdä omaa työtään. Se on intensiivinen menetelmä, jonka avulla sekä yksittäiset työntekijät että tiimit ja kokonaiset työyhteisöt voivat kehittää ammatillista osaamistaan. Lisäksi pyritään selkiyttä mään omaa ammatti-identiteettiä ja löytämään oma paikkansa työyhteisössä, vähentämään ja hallitsemaan työn kuormittavuutta ja stressiä. Työnohjaus ei ole terapiaa, joskin sillä voi olla terapeuttisia vaikutuksia. Terapiassa käsitellään henkilökohtaisia asioita. Työnohjauksen tavoite on aina ihmisen tekemä työ. Työnohjaus on ensisijaisesti ammatillista itsensä kehittämistä, jossa voidaan työstää myös työssä ilmenneitä ongelmia, vaikka ongelmat eivät olekaan työnohjauksen edellytys. Työnohjaus on eräänlainen työliitto, jonka tarkoituksena on kehittää ohjattavan subjektiivista tapaa ymmärtää ja hahmottaa työtään. Siksi työnohjaaja asennoituu työnohjattavaansa tämän persoona kunnioittaen. Hän ei ota asiantuntijan roolia, vaan pyrkii antamaan tilaa ohjattavan omille kyvyille ja mahdollisuuksille kuin myös tämän rajoituksille. Työnohjaus on syvällinen vuorovaikutteinen ja luottamuksellinen prosessi, johon ohjattava itse tuo materiaalin. Se on myös prosessi, jossa ohjattavalla on hyvin aktiivinen rooli. Työnohjaaja on suhteessa ohjattavaan puolueeton ja riippumaton ja hänellä on ehdoton vaitiolovelvollisuus. Työnohjaaja tarjoaa ohjattavan käyttöön omaa tietoaan, kokemustaan ja näkemystään ohjattavan valinnan mukaan. Työnohjaus liikkuu aina ihmisten kokemusmaailmassa inhimillisellä tasolla. Kysymys on ensisijaisesti ihmisistä eikä asioista. Silloinkin, kun työnohjaus tapahtuu esim. organisaatioissa, jotka tuottavat konkreettista tuotetta, työnohjaus kohdistuu ihmisiin, ihmisten välisiin vuorovaikutuksiin ja yhteistyöongelmiin eikä niinkään tuotteisiin tai esineisiin. Ryhmätyönohjauksen tavoite on auttaa ryhmää tai tiimiä toimimaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Voidakseen ymmärtää ryhmän toimintaan liittyviä ilmiöitä työnohjaajalla itsellään on oltava riittävä kokemus työskentelystä ryhmien kanssa ja myös riittävä teoreettinen koulutus aiheesta. Työnohjaus on kasvuprosessi, joka tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ja käsitellä vaikeita ja ahdistavia omaan työhön liittyviä tapahtumia, tilanteita ja asiakassuhteita. Yhteistyössä työnohjaajan kanssa ohjattava voi ymmärtää tiedostamattomia, itseltä piilossa olevita tai vaikeasti tunnistettavia tekijöitä, jotka tuottavat ohjattavalle päänvaivaa ja vaikeuksia ymmärtää esim. työkaverin ja/tai esimiehen toimintatapoja. Työnohjaus on aina prosessi, joka alkaa ja päättyy sovitusti. Alussa keskustellaan ennalta sovituista aiheista. Työnohjauksen edetessä ryhmässä saattaa nousta esiin jotain uusia tai yllätyksellisiä asioita ja tunnelmia. Näin työyhteisö voi kohdata yllätyksellisiä tilanteita ja tunnelmia ja samalla opetella hallitusti ja rakentavasti työstämään niitä. Työnohjausprosessi kestää yleensä muutamasta tapaamiskerrasta kahteen vuoteen. Ohjausta voidaan antaa joko yksilö- tai ryhmäohjauksena. Ohjaus lähtee liikkeelle tilannekartoituksesta, jonka jälkeen sovitaan ohjauksen kestosta ja sen tavoitteista. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan prosessin puolivälissä ja työn päätyttyä. Keskeistä työyhteisölle ja yksittäiselle ammatinharjoittajalle on löytää kehittämis haasteet ja niihin sopiva työnohjaaja, joka kykenee auttamaan ja tukemaan työntekijää tai työyhteisöä se kehittymisessä. Näin työyhteisö voi löytää myös iloa omasta työstään. Lahja Kanniainen Ryhmäpsykoanalyytikko, työnohjaaja Järvenpään Yrittäjät ry:n jäsenmäärä 18.2.2009 700 Tähän joukkoon kannattaa kuulua! Varmuuskopioi koti- tai työkoneesi turvalliselle etävarmistuspalvelimelle 10% alennus ensimmäisen vuoden vuosilaskuun. Varmuuskopiointi alkaen 3,60 eur/kk www.onlinebackup.fi 14

kirjanpidot tilinpäätökset veroasiat Finntili Oy Deccatie 4, 04480 HAARAJOKI Puhelin (09) 291 9062, Gsm 0400-785 675 Faksi (09) 282 3881 seija.leveelahti@kolumbus.fi Vuonna 2009 järjestetään komission aloitteesta ja kampanjana Euroopan ensimmäinen Pk-yritysviikko 6. 14.5.2009 EU:n jäsenvaltioissa sekä Kroatiassa, Turkissa, Islannissa, Liechtensteinissa, Norjassa, Israelissa ja Serbiassa. Viikon tavoitteina on tarjota ja levittää tietoa EU:n ja kansallisten viranomaisten pienyrityksille antamasta tuesta ja luoda EU:n ja pk-yritysten välinen kumppanuus. Tässä viitekehyksessä korostetaan pk-yritysten roolia vahvemman ja kilpailukykyisemmän Euroopan luomisessa kannustamalla jo toimivia pk-yrityksiä laajentamaan näköalojansa ja kasvattamaan yritystoimintaansa. Myös vaikuttamista nuorten yrittäjäuran valintaan kannustetaan. Eri maissa ja alueilla järjestetään viikon aikana lukuisia tapahtumia. Komission sivustoille on Suomesta ilmoitettu tähän mennessä 5.9. järjestettävä Suomalaisen yrittäjän päivän pääjuhla Helsingissä, Uskalla yrittää koululaistapahtuma Tampereella ja Seutukuntansa veturi 2009-yrittäjyyskoulutus Oulussa. Tapahtuman järjestämiseksi tulee ottaa yhteyttä kansalliseen koordinaattoriin, joka saatuaan tiedon ja hyväksyttyään tilaisuuden kampanjaviikon mukaiseksi, toimittavat sille mainos- ja viestintämateriaalia. Tapahtumat voidaan järjestää alueellisella, kansallisella tai rajat ylittävällä tasolla. Osallistuvissa maissa järjestetään konferensseja, messuja, yritysten avoimien ovien päiviä, onlinetapahtumia, työpajoja, seminaareja, taidetta ja esityksiä, kilpailu- ja verkostoitumistapahtumia, joissa keskitytään tiettyihin yrittäjiä kiinnostaviin aiheisiin. Niiden tarkoituksena on antaa lisäoppia pk-yrityksen hoitamisesta ja inspiroida uusia liikeideoita. Tapahtumasivusto: http://ec.europa.eu/enterprise/policies/ entrepreneurship/sme-week/ Suomen kampanjakoordinaattorit: Pertti Linkola, pertti.linkola@tem.fi Riitta Antinmäki, riitta.antinmaki@htf.fi Sibeliuksenkatu 8, Järvenpää Puhelin 044-587 6246 ompelimosarta@saunalahti.fi 286894 Helsingintie 10 04400 Järvenpää Ompelimo Sarta ma-pe 10-17, la 10-14 tai sop. mukaan Vaatteiden valmistus, korjausompelu (myös nahkavaatteet) sisustusompelu, verhojen ompelu (laskos-, paneeli- ym.). Ompelu- ja verhotarvikkeiden myynti. Tässä autossa on langaton laajakaista!!! Taksi 0400 411 696 Ennakkotilaukset 0400 611 266 Kuljetuspalvelut 1 6 henkilölle www.ku-taksipalvelu.fi KEHUVAT MEITÄ RIPEIKSI Sibeliuksenkatu 27, JÄRVENPÄÄ puhelin 279 0840 www.kiinteistomaailma.fi Tiedot poimi: kansainvälisten asioiden päällikkö Leena Ritala leena.ritala@jarvenpaa.fi 15

KEVÄTKOKOUSKUTSU Aika: torstai 23.4.2009, klo 18.30 Paikka: Honkarakenteen päärakennus Lahdentie 870, Järvenpää Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat 1. Kokouksen avaus, yhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Åström. 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat sekä ääntenlaskijat. 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5. Käsitellään yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus. 6. Vahvistetaan tilinpäätös ja toimintakertomus. 7. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 8. Käsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenten hallitukselle vähintään kaksikymmentä (20) vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat. 9. Päätetään kokous. "Kokouksen isäntänä toimii Honkarakenne Oyj, jonka edustaja, Jukka Hautamäki, esittelee mullistavat hirsiuutuudet HonkaMajor ja HonkaDuo. Kysy lisää myös yhdistyksen jäsenille tarjotuista erikoiseduista! 16

Näinä aikoina on huojentavaa olla yritysasiakkaana pankissa, joka pitää pyörät pyörimässä. Osuuspankin yritysasiakkaana olet kadun aurinkoisemmalla puolella. Olet valinnut pankin, joka pystyy vastaamaan yrittäjän tarpeisiin vaikka maailma ympärillä näyttäisikin epävakaalta. Juuri tällaisina aikoina esimerkiksi oikealla hetkellä saatu rahoitus voi avata merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Vakavaraisena pankkina meillä on voimaa sellaiseen. Luonnollisesti palvelemme sinua muillakin tavoin. Peruspankkipalvelujen lisäksi saat meiltä aina tärkeät vakuutus- ja lakipalvelut. Hyvä kunto on myös yrityksen menestymisen avain. Esitteet, lehdet, kirjat, lomakkeet, käyntikortit 17

Huomaanko hyvän? Elämän kulkua ja vuosien vierimistä voi mielestäni hyvin verrata säähän ja vuodenaikoihin. Välillä sataa, toisinaan paistaa, on pilvistä ja taas aurinkoista. Joskus myrskyää oikein kunnolla! Keväällä näkee luonnossa kaiken heräävän henkiin. Kesä kasvattaa ja kypsyttää. Syksy tuottaa sadon sekä saattaa kohti kylmää ja pimeää talvea, jolloin taas ihmettelee, miten ihmeessä routainen maa voi kätkeä itseensä uuden elämän siemenen. Niin se vaan on. Tarjolla on vuorotellen hyvää ja huonoa. Se onkin siis luonnollista, elämää yhtäkaikki. Jokainen saa osansa kummastakin, jotkut enemmän, jotkut vähemmän. Eikä sille löydy selitystä, vastaustakaan, vaikka kovasti toivoisikin. Sitä luulee voivansa paremmin, kun löytyy vastaus kysymykseen miksi?. Saattaa se auttaakin. Elämässä on paljon tapahtumia, joille ei itse mahda mitään, mutta joissa on vahvasti osallinen. Sitä kai juuri elämäksi kutsutaan? Kun elämä hellii ja antaa parastaan, niin sanotusti hymyilee, muistanko olla kiitollinen vai pidänkö sitä itsestään selvyytenä? Jopa kokonaan omana saavutuksenani? Enpä taida silloin pahemmin miettiä, että miksi juuri minulle? Mutta annas olla, kun tekee kipeää, niin jopa äkkiä tuskittelen aivan samoilla sanoilla: miksi juuri minulle? Viime kuukausina olen kehittänyt tekniikan tai asenteen, jonka kantaa minua. Tai ehkä se on useamman vuoden tulosta, kun elämä hioo koko ajan. Tämän voisi kiteyttää kahteen sanaan: kiitollisuus ja yksinkertaisuus. Parasta lääkettä vaikeiden tapahtumien keskellä on kiitollisuus siitä, mikä elämässä on hyvin. Näitä löytyy aina. Ongelma on, etten aina tiedosta niitä. Jos ei muuta, niin voin olla aina kiitollinen siitä, mitä minulla oli, vaikka sen sitten lopulta menetin. Miksi kuvittelen, että voin omistaa hyvää ikuisesti? Eihän kukaan sellaista ole minulle luvannut. Elämän julma tosiasia on, että samalla hetkellä, kun elämä antaa minulle mitä tahansa kaunista ja hyvää, jonain päivänä joudun siitä myös luopumaan. Ennemmin tai myöhemmin, tavalla tai toisella. Yksinkertaisuus auttaa minua myös. Pienet asiat tuovat hyvän mielen. Jos tavoittelen suuria, ennen kuin olen tyytyväinen, saan odottaa kauan. Huomaamalla pienet kivat jutut, päiväni on loppujen lopuksi täynnä mieltä hiveleviä tapahtumia; lumisade, talitiaisen laulun keväinen sointi, miniän tekstiviesti, naapurin kohtaaminen postilaatikolla, valon lisääntyminen päivittäin, koskettava musiikki ja lapsenlapsen halaus tai nauru (tämä on jo tosin Iso Ilo!). Parasta tämän asenteen vaalimisessa on, että murheet unohtuvat, ainakin hetkeksi! Eikä silti tarvitse olla koko ajan tekopirteä ja yltiöpositiivinen, jos ei yksinkertaisesti naurata. Kun kipeät asiat jakaa toisten kanssa, se lähentää. Jaettu ilo vähintäänkin tuplaantuu, kun taas jaettu suru puolittuu. Raha ja materiaali eivät takaa onnea. Joku on sanonut, että ne ainakin helpottavat elämää. Voi olla, mutta voi olla toisinkin. Ne voivat sitoa mielemme niin, ettemme ymmärrä elämämme todellisia rikkauksia. Onneksi ne todelliset rikkaudet ovat tarjolla kaikille, joka ikinen hetki. Ne ovat ilmaisia ja harvoin omaa ansiotamme. Itsestämme on kiinni, huomaammeko ne. Kannattaa itsekin niitä viljellä; esim. ystävällisyys ja hymy ovat aivan ilmaisia jakaa. Saattaa yllättyä iloisesti. Vuoden pimein aika on takana ja kevään ihme edessä. Huomaa tämä ja monta muuta sitä ennen, sekä sen jälkeenkin. Toivon jokaiselle jaksamista arjen haasteisiin. Tapaamisiin vuoden aikana yrittäjäyhdistyksen tapahtumissa! Tervetuloa kaikki mukaan! Koposka paivi.koponen@onnistuja.fi 18

WinWin.fi kaikki hallintopalvelut tehokkaasti ja edullisesti Tilitoimisto WinWin Oy 09-2709 0990, Kartanontie 12, Järvenpää Kiinnitystarvikkeet, työkalut, työvaatteet ja -jalkineet. Meiltä myös Suomi-tikkaat! Vanha yhdystie 17, 04430 Järvenpää Puh. 292 2797, fax 292 2796 Avoinna arkisin 8.00 17.00 www.uudenmaanpultti.fi Kehittäjänkatu 11, 04440 Järvenpää gsm 040-547 1291, fax (09) 872 2854 VALOMAINOSASENNUKSET KIINTEISTÖ- JA HUONEISTOREMONTIT toteuttaa luotettavasti Rakennusapu T. Martikainen Oy Puhelin 0400 607 879 Etuyrittäjyys helpottaa arkeasi Keskitä raha-asiasi meille. Saat käyttöösi yrityksesi oman pankkineuvojan asiantuntemuksen. Hänen kanssaan voit hoitaa niin omat kuin yrityksesi pankkija vakuutusasiat nopeasti sekä vaivattomasti. Soita Yrityspalveluumme 0200 2121 ma pe 8 18 (pvm/mpm) ja varaa meille aika. Sibeliuksenkatu 15 Järvenpää 0200 2121 nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj Ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät PITKÄT TYÖPÄIVÄT TUOVAT YRITTÄJILLE PALKANSAAJIA PAREMMAT TULOT Yrittäjien tulokehitys oli vuonna 2007 hyvä. Veronalaiset tulot nousivat keskimäärin 9,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Palkkatuloja selvästi enemmän kasvoivat kuitenkin myyntivoitot ja osinkotulot pörssiyhtiöistä. Yrittäjien keskimääräinen tulo oli viime vuonna 40.132 euroa palkansaajien tulon jäädessä 29.163 euroon. Yrittäjien tulojakauma poikkeaa selvästi muusta väestöstä, sillä yrittäjissä on muuta väestöä enemmän sekä pieni- että suurituloisia. Yrittäjien tulot olivat keskimäärin 35 prosenttia suuremmat kuin palkansaajien tulot. Täytyy kuitenkin muistaa, että yrittäjät tekevät 20 prosenttia pidempiä työpäiviä. Viidenneksen pidempi työpäivä tuo paremman kokonaistulon yrittäjille, Suomen Yrittäjien ekonomisti Harri Hietala muistuttaa. Vuonna 2007 yrittäjien tuloista verotettiin 70 % ansiotuloina ja 30 % pääomatuloina. Siten selvä enemmistö yrittäjien tuloista verotetaan ansiotulona. Ansiotulojen sisällä on kuitenkin tapahtunut selvä muutos verouudistuksen jälkeen. Ansiotulo-osinkojen määrä on laskenut, kun taas palkkatulojen määrä on kasvanut. Ansiotulo-osinkojen määrä on laskenut lähes 60 prosenttia vuodesta 2004, kun taas palkkatulojen määrä on kasvanut noin 45 prosentilla, Hietala kertoo. Vaikka aineistosta ei suoraan näekään osakeyhtiömuodossa toimivien yrittäjien tulonmuodostusta, niin voi arvioida, että ansiotulo-osinkojen osuus on selvästi alle viidennes tuloista, Hietala jatkaa. Yrittäjien verotus säilyi Verohallituksen maksuunpanotilaston mukaan vuonna 2007 edellisvuotisella tasollaan. Yrittäjien tuloistaan maksama vero oli keskimäärin 28,9 prosenttia palkansaajien veroasteen ollessa 27,7 prosenttia. Kun eläkemaksu otetaan huomioon, yrittäjien keskimääräinen veroaste oli 34,4 prosenttia. Selvityksen tiedot käyvät ilmi Verohallinnon verotuksen maksuunpanotiedoista, joista tehtiin erillinen ajo Suomen Yrittäjille yrittäjistä, maataloustuottajista ja palkansaajista. YEL-vakuutettuja yrittäjiä aineistossa on 201.000. 19

JARI SARASVUO RAVISTELI, HERÄTTELI JA ISTUTTI EPÄILYKSEN SIEMENIÄ YRITTÄJIEN MIELIIN KERAVALLA 1.12.2008 Kukapa ei olisi kuullut Jari Sarasvuosta! Miehestä on monia mielipiteitä ja mies jakaa porukat niihin, jotka eivät voi sietää ja niihin, jotka ihailevat Sarasvuon kykyä herättää keskustelua ja tehdä rahaa yrityksensä avulla. Sarasvuo oli pyydetty puhumaan yrittäjille otsikolla Kasvuyrityksen alkemiaa. Yrittäjät vastasivat kutsuun innokkaina. Tilaisuus oli loppuunmyyty ja Kerava-salissa odotti 400 ihmistä kuulevansa menestysreseptin yrityksen kasvattamisesta. Mukana myös Tulevaisuuden viestinnän suunnittelija Marja Nousiainen, joka havahtui Sarasvuon puhuessa tekemään havaintoja yrittämisestään. Olen kerran aiemmin kuunnellut Jari Sarasvuota ja täytyy myöntää, että hän onnistui jättämään muistijäljen jo vuonna 2000. Silloin neuvoksi tuli aloittaa jokainen päivän sammakon syönnillä. Se tarkoittaa vaikeimman asian tekemistä heti työpäivän alkajaisiksi. Kun syö sammakon päivittäin, se vapauttaa energiaa turhalta murehtimiselta ja pohtimiselta ja asioiden lykkäämiseltä. Kaikki me tiedämme, että tekemättömät työt aiheuttavat eniten stressiä. Sitten kun homma on hoidettu, saa energiaa tehdä muutkin työt ripeästi. Nyt menestysyrittäjän aiheena oli Mistä syntyy kasvu? Olipa Sarasvuosta mitä mieltä tahansa, niin täytyy ihailla miehen karismaa ja kykyä ottaa salillinen yleisöä haltuun ilman ensimmäistäkään Powerpoint-kalvoa tai muuta tekniikkaa. Mies, mikrofoni ja kaksi fläppitaulua. Sarasvuo tapaa sanojensa mukaan päivittäin monia yritysjohtajia ja keskustelee talouden huippuammattilaisten kanssa, joten tietoa löytyy. Jo aloitus oli kovin pysäyttävä. Nyt on ajettu täydestä vauhdista päin seinää. Tämän syksyn globaali seinäänajo on historiallinen, ei edes 1930-luvun lama vedä sille vertoja. Sarasvuon suusta kuultiin moneen kertaan lause: "Tulemme näkemään mielenkiintoisia ja pelottavia aikoja. Jos pysyt hengissä tämän ajan, olet vahvempi kuin koskaan, kun uusi nousu alkaa", jatkoi Sarasvuo. Sarasvuon yritys on kasvanut voimakkaimmin sekä 90-luvun laman että 2000-luvun alun taantuman aikana. 2000-luvun alussa liikevaihto oli 4,4 milj. euroa, nyt 44,4 milj. euroa. Poikkeukselliset kasvuolosuhteet edellyttävät lamaa tai vähintään taantumaa. Sarasvuolla on näyttöä kasvusta, vuosien saatossa kertynyttä osaamista ja kanttia puhua asioista. Sarasvuo epäili meidän yrittäjien olevan sillä tavalla laiskoja, ettemme mielellään mene tapaamaan uusia asiakkaita etenkään tarjoamaan uutta tuotetta, vaan pysymme mukavuusalueellamme; tuttujen asiakkaiden ja tuttujen ja turvallisten tuotteiden parissa. Asiakkaat ovat pikkumaisia ja petollisia ne tututkin. Vieraat ja uudet asiakkaat ovat lisäksi tylyjä. Vaikka me kaikki yrittäjät tiedämme, että turma vaanii tutulla alueella, niin riuhtaisu uuteen on vaikeaa. Yrityksen kasvu syntyy Sarasvuon mukaan kolmenlaisesta kasvusta: yrittäjän ammatillisesta ja henkisestä kasvusta sekä toiminnan kehittymisen eli innovaatioiden kautta. Hyvä neuvo on: Tee parempi tuote, sellainen, jota ihmiset haluavat ostaa. Sarasvuo käsitteli taitavasti yrityksen ja yrittäjän asioita lomittain ja yhtä aikaa. Yleisö oli yli kolme tuntia lähes hiiren hiljaa. Sarasvuon hyökkäävyys on laantunut, ainoastaan yhden kerran yleisöstä tuli epämiellyttävä kommentti, jonka mies hiljensi puhumalla kovalla äänellä, niin kauan kuin yleisöstä ääntä kuului. Mies saattaisi olla suuttuessaan lähikontaktissa melko pelottava tapaus. Mies mainitsi, että hän lähettää epämiellyttäville vastustajilleen viestin: En koskaan paini sian kanssa. Siinä touhussa molemmat tulevat sottaisiksi ja vain sika tykkää. Sarasvuo mainitsi luennon aikana useaan otteeseen taloudellisen maanpuolustuksen ja sanapari jäi mieleen. Näinä päivinä Trainer s Housen ja taloudellisen maanpuolustuksen näkee monissa medioissa. Luennolla Sarasvuo mainitsi joutuneensa ottamaan elämänsä ensimmäisen verenpainelääkkeen. Eikä syynä ollut vähempi, kuin pelko yrityksen joutumisesta konkurssiin. Asettamalla itsensä alttiiksi ja kampanjoimalla Sarasvuo kumppaneineen tarjoaa rahoitusta yrityksille, jotka haluavat kasvaa myös taantuman aikana. Ja kasvattaa siinä sivussa oman yrityksensä menestystä ja liikevaihtoa. Ovelaa ja taitavaa. Kuinka moni mahtaa tarttua Sarasvuon syöttiin? Kuinka moni uskaltaa myöntää itselleen saati kumppaneilleen yrityksensä olevan taantuman takia vaikeuksissa? Sarasvuon erottaa rohkeudesta ottaa riskiä yrittäjien kanssa ja kampanjoida näkyvästi, kun muut supistavat, leikkaavat ja lomauttavat. Mitä esityksestä jäi mieleen? Sarasvuon kolmituntinen yksinpuhelu vahvisti jälleen omaa yrittäjyyttäni, uskoa siihen, että meitä yrittäjiä tarvitaan, jotta talouden pyörät ja yhteiskunnan rattaat jatkaisivat pyörimistään. Sain lisää päättäväisyyttä ja rohkeutta. Huomenna aamulla syön sammakon, soitan uudelle asiakkaalle ja lähden kokeilemaan uutta. Marja Nousiainen Tulevaisuus eettinen viestintä Ei pelkoa, ei palkkiota. Ei riskiä, ei tulevaisuutta 20