LOGISTIIKKATERMEJÄ Henkilöliikenne Tavaraliikenne Varastoala
Logistiikkatermejä Kirjoittajat: Sakari Alasuutari, Juha Saarikivi, Mikko Rautio, Matti Tokola ja Tuula Lyra Valokuvat: Sakari Alasuutari Selkokielikäännös: Leealaura Leskelä, Selkokeskus Taitto: Kaija Laaksonen Myynti: www.ttskauppa.fi Hinta: 12 TTS - Työtehoseura ry PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 RAJAMÄKI TTS:n raportteja ja oppaita 47 ISSN 1799-2435 ISBN 978-951-788-415-0
Sisältö Opiskelu Suomessa 4 Henkilöliikenne 9 Tavaraliikenne 27 Varastoala 37 Hakemisto 54
4 Opiskelu Suomessa Suomessa halutaan antaa kaikille mahdollisuudet koulutukseen. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS (nuorille) Ammatillisesta koulutuksesta valmistutaan ammattiin. Ammatillisen perustutkinnon suorittaminen kestää 2 3 vuotta. Aikuisetkin voivat osallistua nuorille tarkoitettuun koulutukseen. Opiskelemaan haetaan yhteishaun kautta. Lisätietoja: www.opintoluotsi.fi NÄYTTÖTUTKINTO Näyttötutkinto on aikuisille suunniteltu tapa suorittaa ammatillinen tutkinto. Tutkintotilaisuus pidetään tavallisesti työpaikalla. Tutkinnon suorittaja osoittaa tutkintotilaisuudessa, että hän osaa ammatin. Tutkintosuoritukset arvioidaan. Jos tutkinto on hyväksytty, saa todistuksen.
SUOMEN KOULU- JA TUTKINTOJÄRJESTELMÄ Korkeatutkinnot Ammattikorkeakoulut Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työkokemus Yliopisto Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Alemmat korkeakoulututkinnot Toisen asteen koulutus ja tutkinnot Ammatillisen tutkinnon suorittaminen näyttötutkintona Erikoisammattitutkinnot Ammattitutkinnot Perustutkinnot nimellislaajuus 120 ov Perustutkinnon suorittaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 120 ov (3 vuotta) Kaksois tutkinto Lukio ja / tai aikuislukio Ylioppilastutkinto Työkokemus PERUSOPETUS (PERUSKOULU) 9 (+1) vuotta ESIOPETUS (osallistumisoikeus ennen kouluikää) Työkokemus Suomessa perusopetus kestää yleensä yhdeksän vuotta. Se on kaikille pakollinen. Sen jälkeen voi opiskella toisen asteen koulutuksessa. Lopuksi voi suorittaa korkeakoulututkinnon. 5
6 Näyttötutkinnoissa on kolme eri tasoa: 1. Ammatillinen perustutkinto, täytyy osata ammatin perusasiat. 2. Ammattitutkinto, täytyy osata ammatti hyvin ja pitää olla paljon työkokemusta. 3. Erikoisammattitutkinto, täytyy osata ammatin vaativimmat työt, esim. töiden suunnittelu ja johtaminen. Tutkinnon voi suorittaa kokonaan tai vain osittain. Tietoa näyttötutkinnosta: www.oph.fi/nayttotutkinnot. AIKUISKOULUTUS Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksessa tavoitteena on hankkia ammattitaito ja työllistyä. Työvoimakoulutukseen haetaan työ- ja elinkeinotoimiston (ent. työvoimatoimiston) kautta. Työ- ja elinkeinotoimisto valitsee opiskelijat. Koulutus on opiskelijalle ilmainen. Opiskelijalle maksetaan tukea koulutuksen ajalta. Tietoa työvoimakoulutuksista löytyy verkkoosoitteesta www.mol.fi.
Omaehtoinen koulutus Omaehtoiseen koulutukseen hakeudutaan suoraan siihen oppilaitokseen, jossa haluaa opiskella. Opintojen ajaksi voi hakea tukea. Tietoa koulutuksista löytyy oppilaitosten kotisivuilta ja koulutusoppaista. Tietoa koulutuksen aikaisista tuista: www. koulutusrahasto.fi sekä www.kela.fi. Oppisopimuskulutus Oppisopimus on määräaikainen työsuhde. Se on tarkoitettu yli 15-vuotiaille. Oppisopimuksella voi hankkia ammatillisen peruskoulutuksen (1 3 vuotta) tai ammatillista lisäkoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa suurin osa ammatissa vaadittavista taidoista opitaan työpaikalla. Lisäksi on myös teoriajaksoja ammatillisessa oppilaitoksessa. Lisätietoja: www.oppisopimus.net sekä www.edu.fi/info. 7
OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjauksessa annetaan tietoa ja neuvontaa opiskelusta. Opintoohjauksessa pohditaan yhdessä opiskelijan kanssa, miten hänen opintonsa kannattaa suunnitella ja millaista tukea hän tarvitsee. TYÖSSÄOPPIMINEN Työssäoppiminen kuuluu ammatilliseen koulutukseen. Osa opinnoista tehdään oikeassa työympäristössä. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Lisää selkokielistä tietoa työssäoppimisesta: www2.edu.fi/duunioppi. 8
Henkilöliikenne 9
Ensiapulaukku Pakollinen kaikissa linja-autoissa. Linja-auton ensiapulaukkuja on yleensä kaksi kappaletta ja niiden sisältö on määritelty tarkasti: Suojaside 30 cm x 60 cm (4) Joustoside 8 cm x 4 m (4) Kolmioliina, kuitu (4) Pientarvikepakkaus (2) Turvaleikkuri (1) Niskatuki (1) Ilmalasta, jalka (1) Suojapeite 130 cm x 220 cm (1) Sidetaitos 7,5 cm x 7,5 cm (5) Haavaside 10 cm x 10 cm, steriili (5) Haavaside 10 cm x 20 cm, steriili (2) Ensiapuside, pieni, steriili (1) Korvaushakemuskaavake (1) 10
Sammutin Linja-autossa tulee olla sammutin. Yleiseksi sammutinkooksi on vakiintunut 6 kg:n sammutin. Sammuttimen käyttöä opiskellaan D-ajokortin suorittamisen yhteydessä tai alkusammutuskursseilla. Linja-autossa sammutin tulee tarkastuttaa kerran vuodessa. 11
Vasara Linja-autossa on jokaisen varauloskäynniksi merkityn ikkunan kohdalla oltava vasara, jolla ikkunan saa rikottua. Vasarat ovat muovivartisia, punaisia ja niissä on terävä iskupinta. Varauloskäynti Linja-auton varauloskäyntejä ovat ovet, osa ikkunoista sekä kattoluukut. Varauloskäynnit on merkitty tarralla. Niistä voidaan poistua onnettomuustilanteessa. Varauloskäynneiksi merkityt sivuikkunat murenevat, kun ne rikotaan. 12
Stoppi STOP-napin avulla asiakas viestittää kuljettajalle, että haluaa jäädä pois seuraavalla pysäkillä. Kun asiakas painaa nappia, kuljettajalle syttyy merkkivalo kojelautaan, kuuluu äänimerkki ja matkustamoon syttyy ilmoitus. Lisäksi on olemassa erityinen lastenvaununappi, jolla asiakas saa enemmän aikaa poistumiseen. STOP-merkkivalo sammuu, kun jokin auton ovista avataan. 13
Rahastuslaukku Kuljettaja säilyttää rahastuslaukussa tarvikkeita, joita hän tarvitsee työssään. Tällaisia ovat raharenki, setelilompakko, lippurullat, käsiaikataulut. Rahastuslaukkua säilytetään työpäivien välillä linjaautovarikolla lukitussa kaapissa. Raharenki, kolikkorenki, renki Käytetään linja-autonkuljettajan apuvälineenä kolikoiden säilyttämiseen. Raharenkiin mahtuu 10c, 20c, 50c, 1 sekä 2 kolikoita. 14
Mikrofoni, mikki Mikrofonin avulla kuljettaja tai opas voivat kuuluttaa oleellisia tietoja matkan aikana. Monet mikrofonit nykyisin ovat ns. hands-free malleja, eli ne taivutetaan kuljettajan kasvojen läheisyyteen. Linjakilpi Linja-auton edessä, oikealla sivulla sekä takana on valaisinkilpi, josta asiakas näkee linjan numeron, päätepisteen sekä täynnä olon. Kilpiä on sekä mekaanisia, että elektronisia malleja. Kilpeen vaihdetaan tekstiä kuljettajatilasta. 15
Ovimonttu Linja-auton takaoven kohdalla on syvennys, jonne kuljettaja ei suoraan näe. Kuljettajan on käytettävä kahta peiliä nähdäkseen ovisyvennykseen. Kuljettajan on aina varmistuttava, ettei oven sulkeminen aiheuta kenellekään vaaratilannetta. 16
Pyörätuoliramppi, ramppi, luiska Ramppia voivat käyttää liikuntaesteiset asiakkaat, esimerkiksi pyörätuolilla kulkevat matkustajat. Kun linja-auto on ajettu mahdollisimman lähelle linja-autopysäkin reunaa ja autoa niiattu, käy kuljettaja avaamassa rampin pyörätuolia käyttävälle. 17
Niiaus Ominaisuus, jolla voidaan laskea korin oikealta puolelta paineilmajousista painetta pois ja kallistaa autoa. Liikuntaesteisen matkustajan on helpompi nousta kyytiin. Kuljettaja saa auton niiaamaan painamalla nappia kuljettajatilasta. Kun kuljettaja painaa niiausnappia, auton on oltava paikallaan pysäkillä. 18
Vaihteisto Linja-autoissa on erilaiset vaihteistot riippuen siitä, millaiseen tarkoitukseen linja-autoa käytetään. Kaupunkiliikenteessä käytetään automaattista vaihteistoa. Kauko- ja tilausajoliikenteessä on käytössä manuaalinen-, sähköpneumaattinen- tai robottivaihteisto. 19
Seisontajarrun suojaventtiili spärri, pärrä (ruot. spärr = sulku,salpa..) Käytetään estämään seisontajarrun tahaton vapautuminen jarrujärjestelmän painesäiliöiden täyttämisen aikana, milloin seisontajarru on kytketty vapautus-asentoon. Kuljettajan varmistettava ennen käsijarrun vapauttamista, että suojaventtiili on suljettu muuten suojaventtiili pitää käsijarrun kytkettynä. 20
Hinaussilmukka Hinaussilmukkaa käytetään linja-auton hinaamiseen. Hinaussilmukka kiinnitetään paikoilleen ruuvaamalla. Hinaussilmukkaan kytketään hinauspuomi, jos linja-autoa joudutaan hinaamaan toisen ajoneuvon avulla. 21
Moottori Linja-autoissa on yleensä joko diesel- tai maakaasukäyttöinen moottori. Sähkömoottoreilla liikkuvia hybridibusseja on myös käytössä. Moottoreiden kuutiotilavuudet ovat 6 000 16 000 cm 3. Moottorit sijaitsevat matalalattiabusseissa auton takana pituussuunnassa tai poikittain. Joissakin busseissa ne voivat olla auton keskellä. 1 2 3 4 22
Suodattimet Suodattimet suodattavat ilmasta sekä nesteistä epäpuhtauksia pois. Suodattimet ovat kertakäyttöisiä. Ne vaihdetaan joko määrätyin väliajoin tai ajettujen kilometrien perusteella. Linja-auton käyntihäiriöiden syynä voi olla tukkeutunut polttoaineensuodatin. 1 23
Nesteet 2 Tarkistettavat: Moottoriöljyn taso sekä väri Jäähdytysnesteen taso Ohjaustehostimen öljyn taso Kytkinnesteen taso Polttoaineen taso Nesteitä on lisättävä varovasti. Erilaisia nesteitä ei saa sekoittaa keskenään. Monissa linja-autoissa on autokohtainen laatikko, jossa on juuri kyseiseen automalliin tarkoitettuja nesteitä. Hihnat Linja-auton moottorissa on apulaitteita, joita pyöritetään moottorin voimalla. Voima siirretään hihnojen välityksellä. Kuljettajan on seurattava hihnojen kuntoa säännöllisesti, sillä katkennut hihna voi estää matkaan lähtemisen. 3 24
Öljytikku Öljytikulla tarkistetaan moottoriöljyn taso. Öljytikussa on min ja max merkit, joiden välissä suositeltu öljytaso on. Öljyn väri kertoo vaihdon tarpeen. Tuore öljy on kullanruskeaa. Vaihtotarpeessa oleva öljy on mustaa. Harmaa öljy kertoo, että öljyn joukkoon on päässyt vettä ja auto on vietävä huoltoon. 4Sulakkeet, varokkeet Sulakkeet suojaavat auton sähköjärjestelmää. Jos sulakkeen enimmäiskuormitus ylittyy, niin virran kulku katkeaa. Sulakkeet ovat yleensä kertakäyttöisiä lattasulakkeita. Nykyisin käytössä on myös paljon automaattisulakkeita, jotka voidaan palauttaa uudelleen toimintaan. 25
Renkaat Linja-autossa käytetään samanlaisia renkaita kuin kuormaautoissakin. Kaupunkiliikenteessä ei käytetä talvirenkaita, mutta kauko- ja tilausajoliikenteessä käytetään. Kuljettajan on seurattava renkaiden kuntoa päivittäin. 26 Lisätietoja: Aikuiskoulutuksen kehittämisyksikön kokoama linja-autonkuljettajan ammattitutkinto sanasto: www.aike.fi/fin/hankkeet/hanketuotteet/manu
Tavaraliikenne 27
Dolly Apuvaunu, erillinen rekisteröitävä ajoneuvo jolla puoliperävaunu voidaan kytkeä kuorma-autoon dollyn päälle kiinnitetyllä vetopöydällä. Dollyn vetäminen vaatii siihen soveltuvan vetokidan. 28
Vetokita Täysperävaunun vetämiseen soveltuva vetokita. Toimii yleensä paineilmalla, joskin yksinkertaisin versio on mekaaninen. Vetokidan vetotappi lukitsee vetoaisan kuorma-autoon kiinni. Vetopöytä Kuulakehän varassa pyörivä mekanismi, jolla puoliperävaunu voidaan kytkeä puoliperävaunun veturiin tai dollyyn. Vetopöydän lukitus toimii mekaanisesti. 29
Vaijerilava Hydraulisesti toimivalla vaijerilavalaitteella voidaan siirtää erilaisia kuormatiloja kuorma-auton kyytiin. Lava tai muu päällirakenne nostetaan tai lasketaan kahdella vaijerilla, jotka liikkuvat hydrauliikkamoottorin avulla. Lavan pohjassa on kiskot, joissa on koukut vaijereita varten. 30
Koukkulava Koukkulavalaitteella voidaan nostaa erilaisia lavoja ja kontteja kuorma-auton tai vaihtolavaperävaunun kyytiin. Kyytiin otettavissa päällirakenteissa on vahva lenkki koukkua varten. Koukkulavalaitetta käytetään yleensä ohjaamosta. Koukkulavalaite toimii hydraulisesti. 31
Jalkalava Jalkalavan päälle voidaan rakentaa periaatteessa mikä tahansa kuormatila. Jalkalavan ansiosta kuormatila voidaan kätevästi vaihtaa. Jalkalavat ovat yleensä standardimitoitettuja. Kasettiperävaunu Massatavaran ajoon suunniteltu perävaunu jonka kuormatila voidaan siirtää vetoauton lavalle kippaamista varten. 32
Kylmäkaappi Paksulla eristyksellä ja lämmönsäätölaitteilla varustettu kuormatila. Käytetään kylmyyttä tai lämpöä vaativissa kuljetuksissa, joissa lämpötila säädetään halutuksi. 33
Kuormaliina Perusväline, jolla voi sitoa kuorman. Kuormaliina koostuu yleensä kahdesta osasta, varsinaisesta liinasta ja räikkäkiristimestä. Kuormaliina ja kiristin on varustettu molemmista päistään koukuilla jotka kiinnitetään kuormatilan sidontapisteisiin. Liinan sidonta- ja murtolujuudet on oltava liinassa ja kiristimessä merkittyinä. 34
Sidontapiste Yleensä kuormatilan lattiassa ja/ tai seinässä on metallilenkki/- kisko johon kuormaliinan koukun voi kiinnittää. 35
Kontti, merikontti Kansainvälisen ja kansallisen tavaraliikenteen yksi yleisimmistä kuljetusvälineistä. Kontit ovat standardimittaisia, jolloin kontin lastaaminen ja kuorman purkaminen helpottuu. Kontit kuljetetaan laivassa lukittuina toisiinsa ja laivan kanteen. Maanteillä kontit kuljetetaan perävaunuilla joissa on konttilukot. 36
Varastoala 37
Vastapainotrukki Tavarankäsittelyn yleisin trukkityyppi on vastapainotrukki. Vastapainotrukkien hallintaja lisälaitteet vaihtelevat käyttötarpeen ja valmistajan mukaan. Työntömastotrukki, tönäri Työntömastotrukki on suunniteltu käytettäväksi sisätiloissa tasaisella alustalla. Nostokorkeutensa avulla saadaan käsiteltyä myös korkealla hyllyssä olevat kuormalavat. 38
Lavansiirtovaunu, lavansiirtotrukki, sähköpässi, pässi Lavansiirtotrukki on suunniteltu kuormalavojen siirtämiseen ja helpottamaan varastotyöntekijän fyysistä rasitusta. Lavansiirtotrukkia voidaan käyttää varastotoiminnoissa tai kuormaautojen lastauksissa. 39
Korkeakerääjä Korkeakerääjä on varastotyöntekijän työväline silloin kun tuotteita kerätään korkealla sijaitsevilta hyllypaikoilta. Korkeakerääjää käytettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota turvalliseen ja rauhalliseen työskentelyyn. Korkeakerääjästä ei koskaan saa kurkotella liian pitkälle tai nousta seisomaan turvakaidetta vasten. 40
Tukipyörätrukki Tukipyörätrukkeja on sellaisia, joita ajetaan seisten sekä sellaisia, joita ajetaan istuen. Tukipyörätrukit soveltuvat hyvin kapeisiin käytäviin. Trukinkuljettajan tulee aina laskea trukin sivutuet korkeissa nostoissa. Haarukkavaunut, pumppu, pumppukärry, huli, rokla, jakki Haarukkavaunuja käytetään kuormalavojen siirtämiseen. Kuormalava tulee nostaa riittävän korkealle lattiasta ja lattian tulisi olla kestopäällystetty, jotta siirtäminen olisi helpompaa. 41
Kuormalavahylly Kuormalavahylly on varaston tyypillisin säilytyskalusto. Kuormalavahyllystä voidaan ottaa ja sijoittaa lavoja muun muassa vastapainoja työntömastotrukilla. Varastotyöntekijän tulee aina kuormaa käsitellessään huomioida säilytysyksikön paino ja painopiste. 42
Läpivirtaushylly Läpivirtaushyllyssä tuotteet sijoitetaan hyllyn toisesta päästä ja otetaan käyttöön toisesta päästä. Rullamekanismi työntää kuormalavaa hieman kaltevalla tasolla eteenpäin ja näin käyttöön saadaan aina vanhimmat tuotteet FI-FO (first in-first out = ensimmäisenä sisäänensimmäisenä ulos) -periaatteella. 43
Syväkuormaushylly Syväkuormashyllystöllä säästetään hyllykäytävien viemä tila. Syväkuormashyllyyn saadaan mahtumaan paljon kuormalavoja, mutta huomioitavaa on se, että vanhimpia lavoja ei saada käyttöön ilman, että otetaan uudempia pois edestä. Hylly on tyypillinen sellaiselle tavaralle, jota tulee kerralla paljon ja tullut määrä lähtee eteenpäin nopeasti saapumisen jälkeen. 44
Paternoster Paternostimella saavutetaan tilansäästöä ja tuotteet saadaan kerättyä nopeasti. Paternostimen sisällä pyörii hyllytasoja, jotka tulevat varastotyöntekijän eteen halutun tuotteen mukaisesti. 45
Kiristekelmu, kutistekelmu, sidontakelmu Kiristekelmua käytetään tarpeen mukaan sitomaan kuormaa kuormalavalla, suojaamaan tuotteita vähäisiltä vahingoittumisen vaaroilta tai peittämään tuotteiden tunnisteet. Kiristekelmua on erilaista eri käyttötarkoituksiin. Kiristekelmun käytössä tulee huomioida riittävä kireys, jotta kuorma tukevoituu. 46
Pannoituskone Pannoituskoneita on erilaisia eri käyttötarpeisiin. Pannoituskoneet voivat olla sähkö- tai käsikäyttöisiä ja panta voi olla muovia tai metallia. Pannoittamalla tuotteet saadaan sidottua toisiinsa tai esimerkiksi kuormalavalle kuljetusta tai säilyttämistä varten. Kolli Kolli on tarkemmin määrittelemätön termi kuljetusyksikölle. Kolli voi olla yksittäinen pienikin laatikko tai suurempi määrä yksiköitä eli kolleja. 47
EUR-lava, FIN-lava Kuormalavoja on useita eri kokoja ja tehty eri materiaaleista. Tyypillisimmät kuormalavatyypit ovat EUR-lava (80 x 120 cm) sekä FIN-lava (100 x 120 cm). Kuormalavoja käytetään tuotteiden kuljetusalustana sekä varastoinnin aikana hyllyissä. Lavakaulus Lavakauluksia käytetään suojaamaan lavalle sijoitettuja tuotteita kuljetuksen ja varastoinnin aikana. Lavakauluksen materiaali on puuta tai kartonkia. 48
Kela, IBC-pakkaus, nippu Varastoissa ja etenkin terminaaleissa käsitellään erilaisia yksiköitä ja kolleja. Keloissa käsitellään tyypillisesti sähkökaapeleita ja taipuvaa putkea. IBC-pakkauksissa säilytetään ja kuljetetaan erityyppisiä vaarallisia aineita kuten pesuaineita. Nippu on yleistermi yksiköille, jotka on sidottu yhteen säilytyksen tai kuljetuksen ajaksi. Eri yksiköiden käsittelyssä tulee aina huomioida työpaikkakohtaiset ohjeet ja kuormankäsittelyyn liittyvät toimintaohjeet. 49
Sinetti, plommi, bulla Sinettejä on useita erilaisia ja eri tarkoituksiin. Sineteillä varmistetaan sinetöitävän tilan tai tavaran koskemattomuus tai toisaalta myös avaamisen todentaminen sinetöinnin jälkeen. Esimerkiksi trailereita, kontteja, junanvaunuja tai yksittäisiä kolleja voidaan sinetöidä. Viivakoodinlukija, viivakoodi, RFID Viivakoodit ovat hyvin yleisesti käytössä oleva tekniikka ja radioaalloilla (RFID) toimiva tunnistus on myös laaja-alaisesti yleistyvä tunnistustekniikka. Niiden avulla seurataan tavaran siirtoja varastossa ja kuljetuksissa. 50
Rahtikirja, keräyslista Varastoalalla käsitellään useita erilaisia asiakirjoja, jotka vaihtelevat työpaikoittain ja työtehtävien mukaan. Keräyslistalta varastotyöntekijä näkee muun muassa kerättävien tuotteiden tiedot ja kappalemäärät. Rahtikirjaan kirjataan kaikki lähetystä koskevat tiedot ja se seuraa lähetystä koko matkan ajan. 51
Jäteastiat Varastossa syntyy paljon erityyppistä jätettä ja sen jatkokäsittelyä varten se täytyy laittaa oikeaan jäteastiaan. Jäteastioiden värit ja teksti sen sivussa kertoo mitä jätettä astiaan saa laittaa. Jätteiden käsittelyssä tulee aina huomioida työpaikkakohtainen ohjeistus, sillä väärä toiminta aiheuttaa yritykselle suuria jätekustannuksia. Suomessa suositukset jäteastioiden tunnusväreiksi ovat: Jätejae Tunnusväri Sekajäte Harmaa Energiajäte Oranssi Biojäte Ruskea Keräyspaperi Vihreä Pahvi ja kartonki Sininen Ongelmajäte Punainen Kierrätys (metalli yms.) Musta Lasi Valkoinen Muu hyötyjäte (esim. Keltainen nestekartonki, tekstiili) 52
Työvaatekokonaisuus Varastotyöntekijän työvaatteet suojaavat sekä työntekijää että hänen omia vaatteita. Turvakengät ovat aina pakolliset varastotyössä ja muiden suojavarusteiden pakollisuus vaihtelee työtehtävien mukaan. 53
Hakemisto B Bulla 50 D Dolly 28 E Ensiapulaukku 10 EUR-lava 48 F FIN-lava 48 H Haarukkavaunut 41 Henkilöliikenne 9 Hihnat 24 Hinaussilmukka 21 Huli 41 J K Jakki 41 Jalkalava 31 Jäteastiat 52 Kasettiperävaunu 31 Kela 49 Keräyslista 51 Kiristekelmu 46 Kolikkorenki 14 Kolli 47 Kontti 30 Korkeakerääjä 40 Koukkulava 29 Kuormalavahylly 42 Kuormaliina 34 Kutistekelmu 46 Kylmäkaappi 32 54
L Lavakaulus 48 Lavansiirtotrukki 39 Lavansiirtovaunu 39 Linjakilpi 15 Luiska 17 Läpivirtaushylly 43 M Merikontti 30 Mikki 15 Mikrofoni 15 Moottori 22 N Nesteet 24 Niiaus 18 Nippu 49 O Ovimonttu 16 P R Pannoituskone 47 Paternoster 45 Plombi 50 Pumppu 41 Pumppukärry 41 Pyörätuoliramppi 17 Pärrä 20 Pässi 39 Raharenki 14 Rahastuslaukku 14 Rahtikirja 51 Ramppi 17 Renkaat 26 Renki 14 RFID 50 Rokla 41 55
S T Sammutin 11 Seisontajarrun suojaventtiili 20 Sidontakelmu 46 Sidontapiste 35 Sinetti 50 Spärri 20 Stoppi 13 Sulakkeet 25 Suodattimet 23 Syväkuormaushylly 44 Sähköpässi 39 Tukipyörätrukki 41 Työntömastotrukki 38 Työvaatekokonaisuus 53 Tönäri 38 V Vaihteisto 19 Vaijerilava 29 Varauloskäynti 12 Varokkeet 25 Vasara 12 Vastapainotrukki 38 Vetokita 33 Vetopöytä 33 Viivakoodi 50 Viivakoodinlukija 50 Ö Öljytikku 25 56
Rahoittaja Opetushallitus Yhteistyökumppanit AIKE Group Esko Valtee Oy Kamtek Oy Lassila & Tikanoja Logistep Oy Wihuri Oy
Tämä kirja sisältää henkilö- ja tavaraliikenteen sekä varastoalan keskeisen termistön kuvitettuna. Valokuvien tukena on selkosuomenkielinen selostus asiasta. Kirja esittelee myös Suomen koulu- ja tutkintojärjestelmän. Kuvasanakirja on tarkoitettu alan maahanmuuttajaopiskelijoille, kouluttajille ja työssäoppimisen ohjaajille helpottamaan keskinäistä vuorovaikutusta.