1 Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry. Toimintasuunnitelma 2015 24.10.2014 Kalevi Nikula Sisällysluettelo Sivu 1) Johdanto ja taustaa tuulivoimarakentamisesta 2 2) Yhdistyksen tilannekatsaus, lokakuu 2014 4 3) Varainhankinta 5 4) Vuoden 2015 toiminta ja suunniteltuja toimenpiteitä 6
2 1. Johdanto ja taustaa tuulivoimarakentamisesta Suomi on sitoutunut Kioton ilmastosopimuksen lisäpöytäkirjan mukaisesti nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä (huom: siis ei sähkön loppukulutuksesta). Koko EU:n tavoite on 20 prosenttia. Uusiutuvaa energiaa ovat esim. vesivoima, bioenergia, aurinkovoima ja tuulivoima. Uusimman, lokakuussa 2014 julkaistun Energiamarkkinaviraston ennakkolaskelman mukaan uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousi Suomessa jo 37 prosenttiin. (Ks. kuva Maaseudun Tulevaisuudesta, 24.10.2014, alla). Suomella ei ole siis mitään kiirettä 38 % tavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2020 mennessä. EU ei vaadi, että uusiutuva energia tulisi tuottaa nimenomaan tuulivoimalla, jonka tuotto on hyötysuhteeltaan heikko ja ailahteleva Suomen olosuhteissa. Suomelle luontaista ja paikallista työllisyyttä lisäävää olisi esim. metsähakkeen ja muiden biopolttoaineiden hyödyntäminen, joka synnyttäisi Suomeen paikallisia työpaikkoja, sen sijaan että tuulivoimatuet (= veronmaksajien rahat) nyt siirtyvät pääasiassa ulkomaisille sijoittajille ja tuulivoimakoneistojen valmistajille. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes tavoitteeseen POLITIIKKA JA TALOUS 08.11 05:00 Kommenteja:1 KARI SALONEN
3 Uusiutuvan energian osuus on parina viime vuonna noussut reippaasti. Nyt kivihiili kuitenkin korvaa metsähaketta. Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousi Suomessa viime vuonna Energiamarkkinaviraston ennakkolaskelmien mukaan 37 prosenttiin. Euroopan unionin Suomelle asettama 38 prosentin velvoite vuodelle 2020 on siten jo lähes kokonaan täyttynyt. EU:n luvuissa Suomen uusiutuvan energian osuus ei ole vielä 37 prosenttia, koska biopolttoaineet luetaan mukaan vasta, kun niiden kestävyysjärjestelmät on hyväksytty. Biopolttoaineita ovat biodiesel ja etanoli. Energiamarkkinaviraston ryhmäpäällikön Pekka Ripatin mukaan ilman biopolttoaineita uusiutuvan energian osuus oli viime vuonna noin 35 prosenttia loppukulutuksesta. Uusiutuvan energian osuus on parina viime vuonna noussut reippaasti, kun taantuma on vähentänyt energian kokonaiskulutusta. Nyt kehitys hidastuu, kun kivihiili syrjäyttää puuta. Tänä vuonna kivihiilen poltto kasvoi tammi syyskuussa peräti 47 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon. Tässä vaiheessa saattaisi arvata, että uusiutuvan osuus loppukulutuksesta jää vähän viimevuotisesta, Ripatti sanoo. Uusiutuvaa tuotantoa on määrä lisätä lähivuosina eniten metsähakkeella ja tuulivoimalla. JUHA KAIHLANEN Lue aiheesta lisää tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudesta.. Kertauksena uusille jäsenille: Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry. perustettiin loppukeväällä 2012 muutaman aktiivisen kansalaisen toimesta, kotoisin eri puolilta valtakuntaa, ja se liitettiin yhdistysrekisteriin 30.8.2012. Yhdistyksen syntymisen taustalla oli vuodesta 2011 lähtien alkanut kiivas tuulivoiman rakentaminen, jonka mahdollisti uusiutuvan energian tuottamista tukeva syöttötariffilaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101396). Tuulivoimalle tukea myönnetään 2500 MW:n rakennettuun nimellistehoon asti eli noin 800-900 suuren tuulivoimalan verran. Suomen Tuulivoimayhdistys ry. (STY) kuitenkin lobbaa kiivaasti tuen jatkamisen puolesta, tavoitteena Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti jatkaa tukea siten, että vuonna 2025 rakennettua tuulivoiman nimellistehoa on vähintään 3750 MW:n edestä, jopa enemmänkin. Huomattakoon että voimaloiden todellinen tehontuotto Suomen olosuhteissa vuositasolla on maksimissaankin vain noin 20-25 % nimellistehosta, vähentyen asteittain voimaloiden ikääntyessä, ja vaihdellen tuuliolosuhteista riippuen 0-100 % välillä. Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli 211 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho oli 448 megawattia. Niiden sähköntuotto vuositasolla oli n. 1 % koko sähköntuotosta. Toukokuun 2014 loppuun mennessä Suomessa oli julkaistu tuulivoimahankkeita jo noin 11.000 megawatin edestä, eli yli nelinkertainen määrä siihen nähden mitä syöttötariffia on budjeteissa arvioitu. Luvusta kuitenkin puuttuvat lukuisat
4 yksittäiset hankkeet, joille lupaa on haettu pelkän suunnittelutarveratkaisun perusteella. Merelle suunniteltujen hankkeiden osuus on noin 2200 MW. Syöttötariffitukea maksetaan korotettuna (105,30 /Mwh) vuoden 2015 loppuun asti, minkä jälkeen tuki laskee tasolle 83,50 /MWh, ja jatkuu kunnes 12 vuotta on kulunut voimalan käyttöönotosta, edellyttäen että se kuuluu syöttötariffin piiriin. Tukea ei makseta esim. käytetyille voimaloille tai voimaloille, jotka aiemmin ovat saaneet rakentamiseen tukea. Tätä kirjoitettaessa (24.10.2014) sähkön hinta Nordpoolissa tukkumarkkinoilla on 33,76. Tuulivoimayhtiö siis saa nyt myymästään sähköstä veronmaksajien tukea 105,30 33, 76 eli 77,54 euroa megawattitunnilta. Kyseessä on Euroopan Unionin paras ja varmatuottoisin business (12 vuoden ajan), kuten saksalainen investointipankki totesi syyskuussa 2013. Yhdistyksemme toiminnan laajentuessa on tarve organisoida ja parantaa toimintaa systemaattisemmin tiedon jakamiseksi ja jäsenten edun varmistamiseksi. Tulee olla tehokkaampi, valtakunnallinen toimintaperiaate (strategia) vastapainoksi jo vuonna 1988 perustetulle Suomen Tuulivoima-yhdistykselle (STY), Työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) ja Energiateollisuus ry:lle, jotka ajavat kiivaasti tuulivoiman rakentamista, ja toisaalta paikallinen käytännön (taktinen) toiminta, jolla kansalaiset voivat vaikuttaa lähiympäristönsä päätöksiin, yhteisen tietopankin ja muiden jäsenten tietoa ja kokemusta hyväksi hyödyntäen. 2. Yhdistyksen tilannekatsaus, lokakuu 2014 Yhdistys on alkutaipaleellaan toiminut pitkälti verkosto-tyyppisesti, ja toimii edelleen. Paikallisyhdistykset (esim. Pro Kimitoön, Pro Malax-Petalax, Pro Pyhäranta, ym).) toimivat paljolti yhteistyössä TVKY:n kanssa. Facebookissa toimii jo runsaasti paikallisia asukasryhmiä. Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n nykytilannetta voi kuvata esim. seuraavasti: Vahvuudet: - koostuu kaikenlaisista kansalaisista, eri alojen osaajista ja eri ammateista, maaseudulta ja kaupungeista, ympäri maan - mainio yhteishenki ja valmius tehdä vapaaehtoistyötä yhteisen asian eteen, reilu meininki - vahva motivaatio työskennellä yhteisen päämäärän eteen ja puolustaa omaa asumis-, loma-, tai luontoympäristöään häikäilemätöntä tuulivoimarakentamista vastaan - yhteydet ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa, valtavasti ajankohtaista tietoa saatavilla, esim. EPAW.org, Tanskan, Ruotsi, Kanadan, Australian, Uuden Seelannin, USA:n jne. sisarjärjestöt - yhdistyksen painoarvo on nopeasti lisääntynyt, nyt noteerataan valtakunnallisessa päätöksenteossa ja virallisen lausunnonantajana valtiovallan suuntaan - toiminta mediaan päin vahvasti lisääntynyt, paljon paikallista aktiviteettia Heikkoudet: - yhdistys toimii vapaaehtoispohjalta, ei ole toiminnanjohtajaa tai avustavaa henkilökuntaa, vaikka toiminta kattaa koko maan. Keskeiset henkilöt raskaasti kuormitettuja - yhdistyksen toiminta kansanedustajiin ja valtiovallan päättäjiin päin vielä heikkoa tai satunnaista - yhdistyksen tunnettuus monilla paikkakunnilla on vielä vaatimaton
5 Uhat: - tiedon kulku osin hajanaista, jakelulista kaikkea kaikille. Tärkeää tietoa hukkuu, tieto jäsentymätöntä. Sähköposti pääasiallinen väline, tiedon välitys muiden kanavien kuten websivujen, Facebookin tms. kautta vielä vaatimatonta - kaikkiin vastapuolen/-puolien mediakirjoituksiin ei ehditä vastata - vaikuttaminen valtiovallan suuntaan pysyy heikkona, arkipäivän taistelujen takia ei ehditä tehdä pitkäjänteisempää vaikuttamistyötä - hankkeiden ja jäsenistön lisääntyessä toiminta leviää käsistä, tiedon kulku hajaantuu, vastaukset kysymyksiin viivästyvät - ulkoisen tiedotuksen heikkous jättää yhdistyksen alakynteen verrattuna vastapuolen massiivisiin tiedotusresursseihin - rakennettujen voimaloiden melu- ja muut ympäristöongelmat johtavat vuosien valituskierteeseen, jossa tarvitaan lakiasiantuntijoita vastapuolen lakimiesarmeijan vastapainoksi Näihin kysymyksiin kaivataan hyviä ratkaisuehdotuksia ja ideoita myös jäsenistöltä, ei pelkästään yhdistyksen hallitukselta. Ympäristöministeriö (YM) työryhmä käsittelee parhaillaan uutta Valtioneuvoston asetusluonnosta tuulivoimaloiden aiheuttaman ulkomelun mallintamisesta. Yhdistyksen lausunto on toimitettu YM:lle. Työryhmällä on aikaa lokakuun loppuun (31.10.2014) antaa ehdotus Vn:n asetukseksi. 3. Varainhankinta Alkuvaiheessa yhdistyksen toiminta on ollut ja on jatkossakin pitkälti vapaaehtoistuen ja jäsenten oman aktiivisuuden varassa. Yhdistyksen kokouksiin on saatu kiitettävästi järjestettyä kokoustilat ilmaiseksi tai vähäisin kustannuksin aktiivisen sihteerimme ansiosta. Yhdistyksen rahoituslähteitä: 1) Jäsenmaksut ja jäsenhankinta Jäsenmaksut ovat yhdistyksen tärkein tulolähde. Vuotuisen jäsenmaksun suuruus on nyt 25 euroa, jota hallitus on esittänyt myös vuoden 2015 jäsenmaksuksi. Jäsenistöstä eräät henkilöt ovat kuitenkin esittäneet myös jäsenmaksun korottamista, esim. 30-35 euroon. Ehdotus otetaan esille syyskokouksessa. (Kommentti jälkikäteen: syyskokous päätti pitää jäsenmaksun 25 eurona, perustellen tätä matalalla liittymiskynnyksellä, mutta kannustamaan enemmän vapaaehtoisten lahjoitusten antamiseen. Hallitus huomioi päätöksen ja etsii keinot sen toteuttamiseen. Ks. myös kohta 5, alla). 2) RAY rahoitus Yhdistys anoi Raha-automaattiyhdistykseltä tukea toimintaansa vuodelle 2014, mutta hakemus hylättiin. Uutta hakemusta ei ole katsottu aiheelliseksi tehdä, johtuen RAY:n kiristyneistä säännöksistä. RAY:n avustukset on suunnattu pääasiassa sosiaalisen syrjäytyneisyyden,
6 potilasjärjestöjen, yms. toimintaan, eikä TVKY täytä näitä kriteereitä. Uusia kanavia etsitään. 3) Lahjoitukset Hallituksen tehtävänä on etsiä keinoja lahjoitusten saamiseen sellaisilta tahoilta, joilla on yhteisiä intressejä yhdistyksen kanssa. Ideat jäsenistön puolelta ovat tietenkin tervetulleita. Paikalliset yhdistykset ovat jo antaneetkin lahjoituksia yhdistykselle, korvauksena saamastaan avusta. Heille suuri kiitos siitä. 4) Kampanjat, arpajaiset, yms. Näiden kuuluvat myös hallituksen pohdittavaksi. Tämä kuitenkin vaatii myös aina vapaaehtoistoimintaa, ja syntyy myös kuluja. Arpajaiset vaativat luvan Poliisihallitukselta. Asia pohdintaan. 4. Vuoden 2015 toiminta ja suunniteltuja toimenpiteitä 1) TVKY:n sisäisen viestinnän parantaminen ja parempi organisointi Jotta jäsenmaksulle saa kunnolla vastinetta, tulee jäsenille olla tarjolla web-sivuilla salasanan takana materiaalia, esim. malleja ja ohjeita muistutusten ja valitusten tekemiseen, ja esimerkiksi malleja aiemmista muiden tekemistä kannanotoista, viittauksia tarpeellisiin lakipykäliin, sekä linkkejä uutisiin ja tietokantoihin. Tämä oli jo vuoden 2014 toimintasuunnitelmassa, ja asia onkin paljolti hoidettu ja parantunut, mutta edelleen riittää kehitettävää. 2) Sisäinen viestintä Perustajajäsenet ovat käyttäneet sisäiseen viestintään apuna Yammeria, jolloin vältetään sähköpostien edestakainen lähettely. Sinne voidaan myös varastoida dokumentit, kuten pöytäkirjat sähköisessä muodossa. Suurten liitedokumenttien lähettäminen sähköpostilla tukkii helposti jäsenten sähköpostilaatikon kapasiteetin ja aiheuttaa informaatioähkyä. Sen sijaan on jatkossa pakko harkita esim. Dropbox- tai Googlen tyyppisiä pilvipalveluja, joihin suuret liitedokumentit voidaan varastoida, kuormittamatta sähköpostia. Riskinä on se että linkit hukkuvat, mutta ne voidaan ryhmitellä aihealueittain, jotta ne löytyvät helpommin. Tähän on pyydetty ja saatukin jo apua yhdistyksen informaatiotekniikan ammattilaisilta. Ajatuksena on myös että yhdistyksen Foorumille voidaan luoda jäsenille aihealueittain eri keskustelupalstoja ja niille materiaalia. Tällöin pystytään välttämään valtavaa sähköpostikuormitusta. 3) Media-aktiviteetit Valtakunnallisiin ja maakuntalehtiin, mahdollisuuksien mukaan myös paikallislehtiin toimitetaan kannanottoja ja yleisönosastokirjoituksia, kuten on jo tehtykin. YLE:n ajankohtaisohjelmat ovat jo huomioineet yhdistyksemme ja olleet aktiivisesti yhteydessä asukkaisiin ja yhdistyksen johtoon.
7 4) Poliittisten päättäjien ja virkamiesten tapaamiset Tavoitteena on edelleen tehostaa johtavien virkamiesten ja poliittisten päättäjien tapaamista. Meluohjeistuksia valmisteleviin virkamiehiin on jo oltu jatkuvasti aiemminkin yhteydessä. Tapaamisia eri vaikuttajatahoille on tätä kirjoitettaessa sovittu ja lisää vetämässä. Tuulivoimarakentamisen seuraaminen ja tarvittavan tiedon hallinta laajenee koko ajan. Yhdistyksessä on tarpeen edelleen jakaa tehtäviä ja erikoistumista siten, että kaikki eivät tee kaikkea. Tällaista jakoa on jo luonnostaan muodostunut, mm. seuraavasti: - Yleisen energia-keskustelun ja STY:n toiminnan seuraaminen - Mediavaikuttaminen ja -yhteydet - Meluasiat (meluasiantuntija-työryhmä) - Lakiasiat Näitä voidaan edelleen parantaa ja jakaa vastuita, kuormituksen vähentämiseksi. Näihin liittyy myös ulkomaisen uutisoinnin ja tutkimustiedon seuraaminen ja hyödyntäminen yhdistyksen viestinnässä. Paikallisen median seuraaminen ja tiedon jakaminen on tietenkin kaikkien tehtävä, ja se onkin kiitettävän hyvällä tasolla. 6) Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa Potentiaalisia yhteistyökumppaneita voivat olla esim. Suomen Luonnonsuojeluliitto, Birdlife ja lepakkotutkijat, sekä asukaslähtöistä, paikallista energiaa (esim. bioenergiaa ja aurinkoenergiaa) kehittävät tahot. Näitä on syytä aktiivisesti lähestyä, ja näin on jo osaksi tehtykin. 7) Kansainvälinen yhteistyö Yhdistys päättää syyskokouksessa liitytäänkö mukaan EPAW-organisaatioon (= European Platform Against Windfarms). Yhdistyksemme englanninkieliseksi käännökseksi ehdotetaan yksinkertaisesti Finns Against Giant Wind Power Plants. (Kommentti jälkikäteen: syyskokous päätti että ei vielä liitytä EPAW:iin, koska sieltä saa saman informaation muutoinkin. Asia päätettiin ottaa esille seuraavassa syyskokouksessa 2015). Aktiivisia organisaatioita: esim. Ruotsi, Tanska, Saksa, Englanti, Skotlanti, Ranska, Hollanti, Australia, USA. Näiden web-sivuilta saa hyödyllistä tietoa, jota voi lainata esim. lehtikirjoituksia varten. 24.10.2014 (päivitetty syyskokouksen kommentit 29.10.2014) Kalevi Nikula Puheenjohtaja Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry.
8