Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.7.2015 COM(2015) 370 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta FI FI

TIEDOT JA EDELLYTYKSET EUROOPAN UNIONIN SOLIDAARISUUSRAHASTON VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTOA VARTEN 1. JOHDANTO Tämä päätös koskee 16 274 765 euron käyttöönottoa Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jäljempänä rahasto, kolmen Bulgariassa ja Kreikassa tapahtuneen katastrofin vuoksi. Koko tarvittava määrä saadaan ottamalla käyttöön osa vuoden 2015 talousarvioon maksusitoumusmäärärahoina ja maksumäärärahoina otetusta 50 000 000 euron määrästä, joten lisätalousarviota ei tarvita. 2. TIEDOT JA EDELLYTYKSET Huhtikuun 2015 lopussa komissio vastaanotti kolme hakemusta, jotka koskivat taloudellisen avun myöntämistä rahastosta. Hakemuksista yksi koski katastrofia Bulgariassa (ankarat talviolosuhteet) ja kaksi Kreikassa tapahtuneita tulvia (Evrosjoki ja Keski-Kreikka) tammi- ja helmikuussa 2015. Komission yksiköt ovat tutkineet perusteellisesti kaikki kolme hakemusta Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 1, jäljempänä asetus, ja erityisesti sen 2, 3 ja 4 artiklan mukaisesti. Seuraavassa esitetään yhteenveto komission arviointien tärkeimmistä osatekijöistä. 2.1. BULGARIA (1) Tammikuun lopussa ja helmikuun alussa 2015 suurimmassa osassa Bulgariaa kärsittiin rankkasateista, lumesta, tulvista ja maanvyörymistä, jotka aiheuttivat merkittäviä vahinkoja julkiselle infrastruktuurille, yrityksille, yksityisasunnoille ja - omaisuudelle sekä maataloussektorille. (2) Bulgarian hakemus vastaanotettiin 24. huhtikuuta 2015 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 30. tammikuuta 2015. (3) Komission arvion mukaan Bulgarian katastrofit johtuivat samasta meteorologisesta syystä, minkä vuoksi ne kuuluvat solidaarisuusrahaston soveltamisalaan. (4) Bulgaria pyysi hakemuksen esittämisen yhteydessä ennakkomaksua odotetusta rahaston rahoitusosuudesta. Hakemuksen alustavan tarkastelun perusteella komissio katsoi, että asetuksen 4 a artiklassa säädetyt ennakkomaksua koskevat edellytykset täyttyivät. Komission päätöksellä C(2015) 4179 myönnettiin 637 782 euron ennakko eli 10 prosenttia rahastosta odotetusta rahoitusosuudesta. (5) Bulgarian viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 243,305 miljoonaa euroa. Tämä määrä on 0,622 prosenttia suhteessa Bulgarian BKTL:oon ja 103,6 prosenttia Bulgariaan suurkatastrofien osalta vuonna 2015 sovelletusta, solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle asetetusta kynnysarvosta, joka oli 234,871 miljoonaa euroa (eli 0,6 prosenttia suhteessa BKTL:oon vuoden 2013 tietojen perusteella). Koska välittömien vahinkojen arvioitu 1 Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3). FI 2 FI

kokonaismäärä ylittää kynnysarvon, katastrofi täyttää suuren luonnonkatastrofin kriteerit asetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. (6) Rahastosta myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusosuutta saa käyttää ainoastaan asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien toteuttamiseen. (7) Katastrofin vaikutuksista ja seurauksista voidaan todeta, että ankarat talviolot vaikuttivat lähes koko Bulgarian alueeseen. Suurimmat vahingot keskittyivät kuitenkin maan kaakkoisosaan. Pelkästään Burgasin kaupungissa joutui veden valtaan yli 300 rakennusta. Maanvyörymät tuhosivat tärkeää infrastruktuuria. Monien jokien penkereet sortuivat ja useat joet, mm. Maritsa/Evros, tulvivat yli äyräidensä niin, että vesi peitti alleen viljelymaita ja metsiä. Puuskittaiset tuulet tuhosivat mäntymetsiä ja katkoivat sähköjohtoja ja viestintäyhteyksiä, ja kaatuneet puut tukkivat teitä. (8) Bulgarian viranomaiset arvioivat asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten ensisijaisten hätätoimien kustannuksiksi 239,225 miljoonaa euroa. Kustannukset on jaoteltu toimenpidetyypeittäin. Määrä kattaa yli 98 prosenttia kaikista vahingoista. Bulgarian viranomaisten mukaan yleisten vahinkojen suhteettoman suuri osuus johtui siitä, että paikallisviranomaiset eivät pystyneet arvioimaan yksityisomaisuudelle aiheutuneita vahinkoja asianmukaisesti 12 viikkoa kestävän hakuajan kuluessa. Sen vuoksi suuri osa yksityisistä vahingoista ei sisälly hakemukseen. Suurin osa hätätoimista aiheutuneista kustannuksista (yli 97 miljoonaa euroa) koskee suojaavan infrastruktuurin turvaamista. Liikenneinfrastruktuurin kunnostamiseen arvioidaan tarvittavan yli 46 miljoonaa euroa. (9) Katastrofialueet ovat Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa (ERI, 2014 2020) tarkoitettuja vähemmän kehittyneitä alueita. Bulgarian viranomaiset eivät ole ilmaisseet komissiolle aikovansa suunnata Bulgariaa koskevien ERI-rahasto-ohjelman rahoitusta korjaustoimenpiteisiin. (10) Katastrofiriskin ehkäisyä ja hallintaa koskevan, katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön täytäntöönpanon osalta voidaan todeta, että Bulgaria saattoi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta 23 päivänä lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY, jäljempänä tulvadirektiivi, osaksi kansallista lainsäädäntöään vuonna 2010, ja kunkin vesipiirin osalta on tehty alustava tulvariskien arviointi, joka perustuu ympäristö- ja vesiministeriön kehittämään tulvavaaran ja tulvariskien arviointimenetelmään. (11) Hakemuksen jättöpäivänä Bulgariaa vastaan ei ollut käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista koskevia rikkomusmenettelyjä. (12) Bulgarian viranomaiset ovat ilmoittaneet, että vakuutus kattaa noin 32 275 euron vahingot. Tämä määrä on vähennetty tukikelpoisista kustannuksista. 2.2. KREIKKA (Evrosjoen ja maan keski- ja länsiosan tulvat) (1) Helmikuun 2015 alussa Kreikkaa koettelivat laajamittaiset tulvat Evros- ja Ardasjoen alueella Itä-Makedoniassa ja Traakiassa. Ne tuhosivat elintärkeää infrastruktuuria, julkisia rakennuksia, yksityisasuntoja, yrityksiä ja maataloutta. FI 3 FI

(2) Samaan aikaan suuressa osassa maan keski- ja länsiosia, muun muassa Epeiroksessa, Länsi- ja Keski-Kreikassa ja Thessaliassa, esiintyi samankaltaisia ilmiöitä, jotka aiheuttivat vielä suurempia vahinkoja kuin Itä-Makedoniassa. (3) Kreikka esitti rahastolle kaksi hakemusta 23. huhtikuuta 2015 eli 12 viikon määräajan kuluessa siitä, kun ensimmäiset vahingot oli todettu 4. helmikuuta 2015 (Evros) ja 1. helmikuuta (maan keski- ja länsiosa). Hakemukset koskivat asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua alueellista katastrofia. Katastrofit aiheuttivat vahinkoja yhteensä viidellä NUTS 2 -tason alueella: Itä-Makedonia ja Traakia (Evrosjoen tulvat) sekä Epeiros, Länsi-Kreikka, Keski-Kreikka ja Thessalia (Keski- ja Länsi-Kreikan tulvat). (4) Komission arvioinnin yhteydessä kävi kuitenkin ilmi, että Kreikan tapahtumat (ja Bulgarian mittava katastrofi) liittyivät toisiinsa ja johtuivat samasta meteorologisesta syystä. Sen vuoksi komissio päätti käsitellä Kreikan tapahtumia yhtenä alueellisena katastrofina asetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kyseessä on luonnonkatastrofi, joka kuuluu rahaston soveltamisalaan. (5) Hakemusten yhdistäminen ei vaikuta rahastosta myönnettävän rahoitustuen määrään, mutta vähentää huomattavasti täytäntöönpanosta ja raportoinnista Kreikalle aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. (6) Kreikka pyysi hakemusten esittämisen yhteydessä ennakkomaksua odotetusta rahaston rahoitusosuudesta. Hakemusten alustavan tarkastelun perusteella ja ennen niiden yhdistämistä koskevan päätöksen tekemistä komissio katsoi, että asetuksen 4 a artiklassa säädetyt ennakkomaksua koskevat edellytykset täyttyivät kummassakin tapauksessa. (7) Kreikan viranomaiset arvioivat tulvista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 395,878 miljoonaa euroa (Evrosjoen tulvat 132,454 miljoonaa euroa ja Keski- ja Länsi-Kreikan tulvat 263,424 miljoonaa euroa). Tämä on 36 prosenttia Kreikkaan vuonna 2015 sovellettavasta suurkatastrofin kynnysarvosta, joka on 1 091,315 miljoonaa euroa (eli 0,6 % suhteessa BKTL:oon vuoden 2013 tietojen perusteella), joten se ei täytä suurkatastrofin edellytyksiä. Välittömien vahinkojen kokonaismäärä on kuitenkin 4,78 prosenttia kyseisten viiden NUTS 2 - tason alueen keskimääräisestä painotetusta bruttokansantuotteesta ja ylittää siten selvästi asetuksessa alueellisia katastrofeja varten vahvistetun 1,5 prosentin kynnysarvon. (8) Rahastosta myönnettävä rahoitusosuus lasketaan välittömien vahinkojen kokonaismäärän perusteella. Rahoitusosuutta saa käyttää ainoastaan asetuksen 3 artiklassa määriteltyjen ensisijaisten hätä- ja pelastustoimien toteuttamiseen. (9) Komission päätöksellä C(2015) 4180 myönnettiin 331 135 euron ennakko Evrosin osalta ja komission päätöksellä C(2015) 4181 myönnettiin 658 560 euron ennakko Keski- ja Länsi-Kreikan osalta. Tämä on kummassakin tapauksessa 10 prosenttia rahastosta odotetusta rahoitusosuudesta. (10) Luonnonkatastrofien vaikutuksista ja seurauksista voidaan todeta, että Evrosjoen tulvat aiheuttivat vahinkoja erityisesti maataloussektorilla. Noin 17 500 hehtaaria maata jäi tulvaveden alle. Maatalouden infrastruktuuria, varastoja ja satoja tuhoutui. Teitä vaurioitui tai tuhoutui 150 km. Vesihuollon infrastruktuuri kärsi vahinkoja 17 FI 4 FI

yhdyskunnassa. Tulvat vaurioittivat myös julkisia rakennuksia (kouluja, kuntosaleja, kirjastoja). Epeiroksen alueen länsi-, keski- ja pohjoisosat, Aitoloakarnania, Evrytania, Fthiotida, Thessalia ja Peloponnesos kärsivät rankkasateista ja myrskyistä, minkä lisäksi vuoristossa esiintyi runsaita lumisateita ja myrskyisiä etelätuulia sekä merellä että rannikkoalueilla. Tämän seurauksena syntyi sähkökatkoksia, joet tulvivat uomastaan ja laajat maanvyörymät katkaisivat kulkuyhteydet useisiin vuoristokyliin, joiden asukkaat oli evakuoitava. Katastrofissa vaurioitui yli 60 prosenttia Epeiroksen tieverkosta. Maatalouden alalla menetettiin satoa viljelysmailla. Varastot, kodit, liikehuoneistot, karja- ja maatilat kärsivät vahinkoja. Myös eräät Kreikan kulttuuriperintökohteet olivat uhattuina. Esimerkiksi Arakhthosjoen tulva vei mennessään Plakan historiallisen sillan Tzoumerkassa. (11) Kreikan viranomaiset arvioivat asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten ensisijaisten hätätoimien kustannuksiksi 308,445 miljoonaa euroa. Kustannukset on jaoteltu toimenpidetyypeittäin. Suurin osa hätätoimiin liittyvistä kustannuksista (196 miljoonaa euroa) aiheutui liikenteen alalla. Toiseksi suurin, 83 miljoonan euron kustannuserä, liittyy suojaavan infrastruktuurin turvaamiseen. (12) Katastrofialueet ovat Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa (ERI-rahastot) (2014 2020) tarkoitettuja vähemmän kehittyneitä alueita. Kreikan viranomaiset eivät ole ilmaisseet komissiolle aikovansa suunnata uudelleen ERI-rahasto-ohjelman rahoitusta korjaustoimenpiteisiin. (13) Katastrofiriskin ehkäisyä ja -hallintaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon osalta ei tällä hetkellä ole vireillä rikkomisesta johtuvia menettelyjä. Päivitetty tulvariskien alustava arviointiraportti toimitettiin komissiolle marraskuussa 2012. Lisäksi Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston yhteisrahoittamasta toimenpideohjelmasta Infrastruktuuri, liikenne, ympäristö ja kestävä kehitys rahoitetaan osana vuosien 2014 2020 kansallista strategista viitekehystä talouden temaattisen tavoitteen nro 5 nojalla toimia, joilla pyritään vastaamaan ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin ja sopeutumaan uusiin, kuiviin ja lämpimiin ilmasto-olosuhteisiin ja mahdollisiin äärimmäisiin sääilmiöihin, kuten tulviin. (14) Hakemuksen jättöpäivänä Kreikkaa vastaan ei ollut käynnissä katastrofin luonteeseen liittyvän unionin lainsäädännön soveltamista koskevia rikkomusmenettelyjä. (15) Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät tukikelpoiset vahingot kuulu vakuutusturvan piiriin. 3. RAHOITUS Vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2 päivänä joulukuuta 2013 annetussa neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 1311/2013 2 ja erityisesti sen 10 artiklassa säädetään, että rahaston varoja voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 500 miljoonaa euroa (vuoden 2011 hintoina) yli rahoituskehyksen asianomaisten otsakkeiden enimmäismäärien. Edellytykset tuen saamiselle rahastosta on määritelty Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002, sellaisena kuin se on muutettuna 15 päivänä toukokuuta 2014 annetulla 2 EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. FI 5 FI

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 661/2014. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 3 11 kohdassa vahvistetaan rahaston varojen käyttöönottoa koskevat menettelyt. Koska rahasto on perustettu solidaarisuuden tukemiseksi, komissio katsoo, että rahastosta maksettavan tuen olisi oltava porrasteista. Tämä tarkoittaa, että suurkatastrofien osalta sovelletun, solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle asetetun kynnysarvon (0,6 prosenttia suhteessa BKTL:oon tai 3 miljardia euroa vuoden 2011 hintoina sen mukaan, kumpi näistä on pienempi) ylittävien vahinkojen osalta olisi aiemman käytännön mukaisesti sovellettava suurempaa tuki-intensiteettiä kuin kynnysarvon alle jäävien vahinkojen osalta. Suurkatastrofien perusteella myönnettävä tuki on aikaisemmin ollut kynnysarvon alle jäävältä osuudelta 2,5 prosenttia ja kynnysarvon ylittävältä osuudelta 6 prosenttia kaikista välittömistä vahingoista. Alueellisten katastrofien ja naapurivaltiota koskevan säännöksen nojalla hyväksyttyjen katastrofien osalta tukiosuus on 2,5 prosenttia. Rahoitustuen määrä ei saa ylittää tukikelpoisten toimien arvioituja kokonaiskustannuksia. Rahastosta myönnettävän tuen laskutapa on määritetty rahaston vuosikertomuksessa (2002 2003), ja neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat hyväksyneet sen. Seuraavassa esitetään Bulgarian ja Kreikan hakemuksiin perustuva laskelma rahastosta kokonaisvahinkoja koskevan arvion perusteella maksettavasta tuesta: Katastrofi Välittömät vahingot (milj. euroa) Sovellettu alueellisen katastrofin kynnysarvo (milj. euroa) Suurkatastrofin kynnysarvo (milj. euroa) Tukikelpoisten toimien kokonaiskustannukset (milj. euroa) 2,5 % välittömistä vahingoista kynnysarvon alle jäävältä osuudelta (euroa) 6 % välittömistä vahingoista kynnysarvon ylittävältä osuudelta Ehdotetun tuen kokonaismäärä euroina BULGARIA 243,305-234,871 239,225 5 871 775 506 040 6 377 815 KREIKKA 395,878 124,354 1 091,315 308,445 9 896 950-9 896 950 YHTEENSÄ 16 274 765 Vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä otettiin käyttöön 50 000 000 euron määrä ennakkomaksuja varten, ja vastaavat maksusitoumus- ja maksumäärärahat otettiin talousarvioon. Tutkittuaan hakemukset 4 ja ottaen huomioon rahastosta myönnettävän tuen enimmäismäärän komissio ehdottaa, että rahaston varoista otetaan näitä kahta tapausta varten 16 274 765 euroa Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varainhoitovuodelle 2015 ennakkomaksuja varten otetusta 50 000 000 euron määrästä. Koska 10 prosentin ennakkomaksuina on asetuksen 4 a artiklan 2 kohdan mukaisesti jo suoritettu 1 627 477 euroa (637 782 euroa Bulgarialle ja 989 695 euroa Kreikalle), maksettava määrä on 14 647 288 euroa (5 740 033 euroa Bulgarialle ja 8 907 255 euroa Kreikalle). 3 4 EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Tiedonanto komissiolle C(2015) xxxx. FI 6 FI

Edellä mainittujen ennakkomaksujen jälkeen talousarviossa ennakkomaksuihin käytettävissä oleva määrä on 48 372 523 euroa. Koska toimielinten sopimuksen 11 kohdassa määrätään mahdollisuudesta kohdentaa määrärahoja uudelleen, komissio ehdottaa, että käytettävissä olevista varoista otetaan Bulgarialle ja Kreikalle tarvittavat 14 647 288 euroa. Sen jälkeen kun jäljelle jäävä 14 647 288 euron määrä on maksettu, vuonna 2015 on ennakkomaksuihin tarvittaessa käytettävissä 33 725 235 euroa. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella tämän katsotaan riittävän, jos loppuvuoden aikana tehdään uusia hakemuksia. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, käynnistetään kolmikantamenettely toimielinten sopimuksen 5 11 kohdan mukaisesti. 5 EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. FI 7 FI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottavat huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11 päivänä marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 6 ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan, ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 7 ja erityisesti sen 11 kohdan, ottavat huomioon komission ehdotuksen 8, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jäljempänä rahasto, tavoitteena on antaa unionille mahdollisuus reagoida nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti hätätilanteisiin osoittaakseen solidaarisuutta katastrofialueiden väestöä kohtaan. (2) Rahasto ei saa ylittää 500 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2011 hintoina), kuten neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 9 10 artiklassa säädetään. (3) Bulgaria on tehnyt rahaston varojen käyttöönottoa koskevan hakemuksen ankarien talviolojen johdosta. (4) Kreikka on tehnyt kaksi rahaston varojen käyttöönottoa koskevaa hakemusta tulvien johdosta. (5) Komission arvion mukaan hakemukset täyttävät neuvoston asetuksella (EY) N:o 2012/2002 vahvistetut edellytykset tuen myöntämiseksi rahastosta. 6 7 8 9 Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3). EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. Neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013 vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884). FI 8 FI

(6) Tämän vuoksi rahaston varoja olisi otettava käyttöön 16 274 765 euroa tuen myöntämiseksi Bulgarian ja Kreikan toimittamien hakemusten perusteella. (7) Määrärahoja on mahdollista kohdentaa uudelleen 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 11 kohdan toisen virkkeen mukaisesti. Varainhoitovuodelle 2015 ennakkomaksuihin kohdennettuja määrärahoja on käytetty hyvin rajoitetusti tässä päätöksessä tarkasteltuja kolmea hakemusta varten, joiden osalta jäljellä oleva maksettava määrä on 14 647 288 euroa. Näin ollen rahastosta käyttöön otettavien varojen koko määrä rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta varainhoitovuodeksi 2015 käytettävissä olevista määrärahoista, eikä uusia määrärahoja tarvita. Lisätalousarviota ei tarvita, koska tämä päätös sisältää kaikki tarvittavat tiedot rahaston varojen käyttöönottoa varten. (8) Jotta rahaston varat saataisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti, tätä päätöstä olisi sovellettava päivästä, jona se hyväksytään, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Käyttöön otettavat varat katetaan kokonaisuudessaan unionin talousarvioon varainhoitovuodelle 2015 budjettikohtaan 13 06 01 ennakkomaksuja varten otetuista käytettävissä olevista määrärahoista. 2 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan [hyväksymispäivämäärä, jonka parlamentti lisää ennen kuin päätös julkaistaan EUVL:ssä]. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Puheenjohtaja Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 9 FI