Esitys organisaation muuttamisesta

TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVIEN PALVELUJEN KEHITTÄMINEN Esitys organisaation muuttamisesta Loviisan kaupunki Työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmä Pamela Stenberg

Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Julkisten työvoimapalvelujen tuottaminen/kuntien vastuu tänään... 3 3 Muutokset lähitulevaisuudessa... 4 3.1 Työvoiman palvelukeskus TYP... 4 3.2 Muutokset työttömyysturvalaissa... 5 3.3 Pitkäkestoinen palkkatuki ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille... 5 3.4 Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet... 5 3.5 Välityömarkkinatoiminnan vaikuttavuuden parantaminen... 5 3.6 Sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön arviointi... 6 3.7 Työpankkikokeilu... 6 3.8 Työllistymisen edistäminen julkisilla hankinnoilla... 6 3.9 Osallistava sosiaaliturva... 6 3.10 Sosiaalihuoltolain uudistaminen... 7 3.11 Nuorisolain uudistaminen... 8 3.12 Nuorisotakuu... 8 4 Työryhmän esitykset kehittämistoiminnan käynnistämiseksi... 8 4.1 TYP-muutoksen haltuunotto... 9 4.2 Työllisyyspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi... 10 4.3 Palkkatukityöllistymisen lisääminen yrityksiin ja/tai kolmannelle sektorille rahallisen subvention keinoin. 12 5 Kustannuksia ja kustannussäästöjä... 13 6 Ennakkoarviointi/ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi... 14 1

1 Johdanto Loviisan satsaukset työllisyyspolitiikkaan on hajautettu useamman eri hallintokunnan ja toimijan alle, joten työllistymistä edistävien palvelujen kehittäminen ja koordinointi on vaikeaa. Myös kokonaiskuvan luonti palvelutarpeesta on vaikeaa. Kaupungin eri yksiköissä onkin viime vuosina syntynyt tarve koota moniammatillinen ryhmä työllisyyspalveluja kehittämään. Tähän tarpeeseen vastatakseen Pamela Stenberg kutsui koolle työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmän, jonka ensimmäinen kokous pidettiin perusturvan kokoustilassa 28.3. Työryhmään kutsuttiin: Pj. Iivonen, Jaana (palvelupäällikkö, lasten ja nuorten palvelut) Siht. Stenberg, Pamela (sosiaalityöstä vastaava) Alm, Agneta (aikuissosiaalityöstä vastaava) Frondén, Sten (kehittämisjohtaja) Heikkilä, Päivi (hyvinvointikoordinaattori) Klawér, Carola (perusturvajohtaja) Kippola, Kirsi (työpajojen palveluvastaava) Nygård, Kaj (sosiaalityöntekijä) Povenius, Annette (taloussuunnittelija, perusturva) Rosenström, Jan (henkilöstöpäällikkö) Taipale, Tero (johtava lääkäri/työikäisten palvelupäällikkö) Valkama-Jansson, Mikaela (sosionomi). Työryhmän työskentelyn tueksi Pamela Stenberg on koonnut tietopaketin eri työllistymispalveluista ja siihen liittyvistä säädöksistä. Dokumentti on yhä keskeneräinen, mutta toimii jo nyt hyvänä apuvälineenä työryhmän toiminnan ohjaamisessa. Dokumentti täydentyy jatkuvasti, vaikka siihen koottavan tiedon kerääminen on osoittautunut työlääksi, sillä asioita hoidetaan eri yksiköissä ja virastoissa (Kela, TE-toimisto, kaupungin eri keskukset ja eri yksiköt). Ensimmäisessä kokouksessaan työryhmä asetti yhteiseksi tavoitteekseen työllistämispalveluihin panostamisen, joka vaatii kaupungin kaikkien keskusten osallistumista. Toisessa kokouksessa (28.5.) Kirsi Kippola esitteli yhdessä Jan Rosenströmin ja Annette Poveniuksen kanssa laatimansa ehdotuksen työllistymispalveluista vuodesta 2015 eteenpäin. Ehdotus toimii tämän dokumentin pohjana. Työryhmä teki ehdotuksen ennakkoarvioinnin (ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) kokouksissaan 12.6. ja 26.6. Tämän jälkeen ehdotus esitellään kaupungin johtoryhmässä 18.8., josta se lähtee edelleen talousarvion 2015 valmisteluun. Kappaleessa 3 esitellyt lähitulevaisuuden muutokset työllisyysrintamalla ja edellä mainittu ennakkoarviointi (IVA) palvelujen uudelleenjärjestelystä puoltavat sitä tosiseikkaa, että työllistymistä edistävien palvelujen kehittäminen on aloitettava viimeistään nyt. Loviisan ja Lapinjärven yhteistoimintasopimuksessa tulee varautua vuoden 2015 työmarkkinatuen rahoitusuudistukseen, vaikka muuttuvassa tilanteessa ei olekaan selkeää käsitystä siitä, mihin asioihin ja tekijöihin valmisteluissa tulisi kiinnittää huomiota. Työllisyydenhoidon strateginen suunnittelu säästää aikaa ja rahaa sekä helpottaa palvelujen koordinointia. Työllistymistä edistävien palvelujen kehittäminen on aloitettava viimeis- 2

Tällä hetkellä työllisyydenhoidon kustannukset Loviisassa ovat korkeat ja uhkaavat vain paisua nykyisestä. Kaupungin tuleekin proaktiivisesti puuttua tilanteen kehittymiseen, eikä vain tyytyä maksajan rooliin. Nykyisellä organisaatiomallilla tai henkilöstöresurssilla tilannetta ei pystytä työstämään, koska organisaatiosta puuttuu henkilö, joka vastaisi työllisyydenhoidosta. Työllisyydenhoitoa ei voi tehdä sivutyönä muun työn ohessa, vaan se vaatii erityisosaamista ja asiaan vihkiytymistä. Tammikuussa 2014 Loviisan työttömyysaste oli 11,4 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli Loviisassa 289 (joista nuoria 39) ja Lapinjärvellä 85 (joista nuoria 4). Tilanne tulee nopealla aikavälillä huononemaan radikaalisti, sillä tähän mennessä henkilökunnan vähennyksistä ovat ilmoittaneet mm. Strömfors Electric, Gemmi Furs ja Hotel Degerby. Työllisyydenhoidon strateginen suunnittelu ja palvelujen siirtäminen saman katon alle palvelisivat myös näitä tilanteita selvästi tehokkaammin. Lapinjärven kunta on elokuussa 2014 ilmoittanut halukkuutensa olla mukana työllisyyspalvelujen järjestämisessä. Jos palvelut järjestetään muun kuin perusturvan yhteyteen, tulee asiasta laatia kuntien välinen palvelusopimus. 2 Julkisten työvoimapalvelujen tuottaminen/kuntien vastuu tänään Vaikka päävastuu julkisten työvoimapalvelujen tuottamisessa onkin TE-toimistolla, on myös kunnilla vastuu: tarjota työttömille palkkatuettua työtä ja työkokeilumahdollisuuksia TE-toimisto maksaa kunnalle palkkatukea (perustuki) 32,66 euroa/päivä järjestää kuntouttavaa työtoimintaa (laki kuntouttavasta työtoiminnasta) valtio maksaa kunnille korvausta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä 10,09 euroa/toimintapäivä tarjota sosiaali- ja terveyspalveluja työllistymisen esteiden vähentämiseksi mm. päihde- ja mielenterveysongelmat sekä elämänhallintaan liittyvät ongelmat saattavat olla esteenä työvoimapalvelujen hyödyntämiselle esimerkiksi velkaneuvonta on työllistymisen esteiden poistamisen näkökulmasta tärkeä palvelu (= valtion rahoittama palvelu, jonka kunnat järjestävät) järjestää tarpeelliset terveystarkastukset alueensa asukkaille heidän terveytensä ja hyvinvointinsa seuraamiseksi ja edistämiseksi (terveydenhuoltolaki) terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia on järjestettävä myös opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille ja niiden on tuettava työ- ja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistettävä mielenterveyttä ja elämänhallintaa. Loviisassa ja Lapinjärvellä on aikuissosiaalityön tavoitteeksi asetettu mm. aktivointisuunnitelmien, kuntouttavan työtoiminnan ja eläkeselvitysprosessien läpikäyminen sekä nuoriin asiakkaisiin kohdistuvan ennaltaehkäisevän työn kehittäminen muiden toimijoiden kanssa vuoden 2014 aikana. Tämä työ tulee tukemaan työllisyyspoliittista strategiatyötä, joka käynnistettäneen aikanaan. Tällä hetkellä kuntouttavan työtoiminnan (KuTy) paikkoja on ollut vaikea saada. KuTy-toimintaa on ollut pajojen lisäksi ainoastaan Samariassa ja Noarkissa. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta kuitenkin mahdollistaisi KuTy-toiminnan järjestämisen kaupungin eri yksiköissä, seurakunnissa tai kolmannen sektorin työpaikoissa. KuTy-toiminnan kehittämisen lisäksi myös työkokeilu- ja palkkatukityötä tulee kehittää. Vuonna 2013 Loviisa työllisti palkkatukityöhön 30 henkilöä, joista 15 oli pajoilla ja 15 kaupungin muissa yksiköissä, mm. teknisessä ja vapaa-aikatoimessa. Lisäksi henkilöstöpäällikkö on vastannut velvoitetyöllistettävistä (usein yli 50-vuotiaita, jotka ovat olleet työttömänä yli 500 päivää). 3

Yritysyhteistyötä on tähän saakka tehty hyvin pienimuotoisesti, joten sen kehittäminen on myös nostettava keskusteluihin. 3 Muutokset lähitulevaisuudessa Työllisyyspoliittisen kuntakokeilun (päättymässä 2015) lisäksi valtakunnan tasolla on tapahtumassa monia suuria lakiuudistuksia ja kokeiluja, joilla on vaikutusta myös kuntien järjestämiin palveluihin, koskien työllisyyspoliittisia toimenpiteitä. Merkittävimmät ovat kenties TYP-toiminnan lakisääteistäminen ja valtakunnallistaminen (kappale 3.1) sekä muutokset työttömyysturvassa (kappale 3.2). Näillä ehdotetuilla muutoksilla valtio pyrkii: pidentämään työuria turvaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeita alentamaan pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja tehostamaan nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta parantamaan kunnan ja valtion välistä yhteistyötä lisäämään kuntien vaikutusmahdollisuuksia työttömien työllistymisen edistämisessä. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2015. Lisäksi valtiolla on vireillä tai juuri voimaan tullut tusinan verran muita työllisyyspoliittisia hankkeita ja kokeiluja, joilla on vaikutusta myös Loviisan ja Lapinjärven työvoimapoliittiseen strategiatyöhön. Näistä lyhyt yhteenveto kappaleissa 3.3 3.12. 3.1 Työvoiman palvelukeskus TYP Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta. Työllistymistä edistävällä moniammatillisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela järjestäisivät moniammatillista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien palvelut yhdessä työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena olisi edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla työ- ja toimintakykyä, ammatillista osaamista ja muita työmarkkinavalmiuksia parantavia palveluja. Tätä yhteispalvelua varten jokaisen TE-toimiston alueella toimisi vähintään yksi työvoiman palvelukeskus (TYP), jolla olisi vähintään yksi yhteinen toimipiste asiakaspalvelua varten. TYP ei olisi itsenäinen organisaatio, vaan kukin toiminnassa mukana oleva viranomainen toimisi omien toimivaltuuksiensa puitteissa. TE-toimisto, kunta ja Kela arvioisivat asiakkaanaan olevan työttömän moniammatillisen yhteispalvelun tarpeen, kun työtön olisi saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivältä tai hän olisi ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään: - kuusi kuukautta (alle 25-vuotias) - 12 kuukautta (25 vuotta täyttänyt). Jos työttömällä olisi moniammatillisen yhteispalvelun tarve, hänet ohjattaisiin TYP:n asiakkaaksi. Moniammatillinen yhteispalvelu alkaisi intensiivisellä, enintään kolmen kuukauden kartoitusjaksolla, jonka aikana asiakkaan palvelutarve arvioitaisiin moniammatillisesti ja hänen kanssaan laadittaisiin työllistymissuunnitelma. 4

TYP-toiminnan lakisääteistämisen tavoitteena on myös varmistaa pitkäaikaistyöttömien tarvitsemien palvelujen saatavuus koko maassa ja siten parantaa työttömien yhdenvertaisuutta asuinpaikasta riippumatta. Työttömien eläke-edellytyksiä koskeva selvittely siirretään työvoiman palvelukeskusten vastuulle. 3.2 Muutokset työttömyysturvalaissa Työttömyysturvaan tuli vuoden 2014 alusta useita muutoksia, jotka koskevat muun muassa ansiosidonnaisen päivärahakauden pituutta, työssäoloehtoa ja ikääntyneen työntekijän nk. lisäpäiväoikeutta. Tavoitteena oli yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja lisätä työttömyysturvan kannustavuutta. Työssäoloehto lyheni vuoden alusta palkansaajilla 26 viikkoon työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana (aiemmin 34 viikkoa). Lisää muutoksia on tulossa ensi vuoden aikana: hallitus on esittänyt eduskunnalle työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että kunnat maksaisivat työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta: 50 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella 300 999 päivää 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka olisivat saaneet työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 1 000 päivää. Tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja rakennetyöttömyyttä sekä nostaa työllisyysastetta. 3.3 Pitkäkestoinen palkkatuki ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille Ikääntyneiden henkilöiden työttömyysjaksojen kesto on selvästi muita ikäryhmiä pidempi: pitkäaikaistyöttömistä 51 % on yli 55- vuotiaita. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa on päätetty valmistella pitkäkestoinen palkkatuki ikääntyneille. Hallituksen esitys mahdollisista säädösmuutoksista annetaan eduskunnalle vuonna 2014 ja laki astunee voimaan 1.1.2015. Valtiotalouden kehyksessä ei ole varattu lisämäärärahaa ikääntyneiden pitkäkestoiseen palkkatukeen. (Työ- ja elinkeinoministeriön [TEM] muistio) 3.4 Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden valmistelu tapahtuu sosiaali- ja terveysministeriössä (STM). Kehittämistoimenpiteet ajoittuvat pääosin vuosille 2014 2015 ja ehdotukset koskevat pääosin TE-hallinnon ja muiden toimijoiden yhteistyön kehittämistä sekä työvoima- ja yrityspalvelujen nykyistä räätälöidympää tarjoamista osatyökykyisille. STM:n Osatyökykyiset työssä -ohjelmassa kehitetään toimintakonsepti osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi. Konseptiin kuuluu osatyökykyisille työntekijöille ja työnhakijoille nimettävät työkykykoordinaattorit. 3.5 Välityömarkkinatoiminnan vaikuttavuuden parantaminen Välityömarkkinat tarkoittavat yhdistysten ja säätiöiden tarjoamia, yhteiskunnan tuella syntyviä työtilaisuuksia. Ne tarjoavat työnhakijoille ns. matalan kynnyksen työpaikan, jossa työnhakija voi kehittää osaamistaan ja muita työmarkkinavalmiuksiaan voidakseen siirtyä työhön avoimille markkinoille. Välityömarkkinatoiminnan kehittämisen tavoitteena on vaikuttavuuden parantaminen, eli välityömarkkinoilla työkokeilussa tai palkkatuetussa työssä olevien työttömien siirtymisen lisääminen avoimille työmarkkinoille ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi tavoitteena on parantaa välityömarkkinatoimijoiden mahdollisuuksia tarjota työkokeilupaikkoja ja palkkatuettua työtä heikossa työmarkkina-asemassa oleville. 5

Vuonna 2014 välityömarkkinatoimijoiden ja yritysten sekä muiden työnantajien yhteistyön kehittämiseksi osassa kuntakokeilukuntia pilotoidaan ns. bonusmallia, jossa välityömarkkinatoimijalle, joka hankkii välityömarkkinoilla palkkatuetussa työssä olleelle työpaikan, maksetaan palkkio. 3.6 Sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön arviointi Sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö arvioidaan uudelleen ja sosiaalisten yritysten merkitys heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työllistymisen edistämisessä selvitetään. Lisäksi arvioidaan sosiaalisen yrityksen toimintamallin toimivuus ja suhde muihin toimintamalleihin, muun muassa yhteiskunnalliset yritykset ja työpankkikokeilu. 3.7 Työpankkikokeilu Työpankkikokeilussa mallinnetaan tapoja, joilla voidaan työllistää osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä avoimille työmarkkinoille. Työntekijät ovat työsuhteessa työpankkiin, joka vuokraa työntekijöitä yrityksille ja yhteisöille. Kun työntekijällä ei ole töitä, hän voi saada koulutusta tai valmennusta. Työpankkikokeilu on alkanut helmikuussa 2009 ja laajentunut hallitusohjelman mukaisesti valtakunnalliseksi vuonna 2012. Tavoitteena on, että vuoden 2015 lopussa Suomessa toimisi noin 30 työpankkia. Kokeilu perustuu sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA-komitean) linjauksiin, ja sen toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä aikuiskoulutuskeskus Edupolin kanssa. 3.8 Työllistymisen edistäminen julkisilla hankinnoilla Julkisissa hankinnoissa voi käyttää osakriteereinä sosiaalisia näkökohtia, kuten työllistymistä. Uudistuvan EU-lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on sosiaalisten näkökohtien huomioimisen tehostaminen. Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2015 ja säännökset tulisivat voimaan keväällä 2016. TEM on valmistellut sosiaalisesti vastuullisista julkisista hankinnoista oppaan, jossa on otettu huomioon muun muassa työllisyysnäkökohtia. Lisäksi työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa pyritään löytämään keinoja työmahdollisuuksien luomiseen pitkäaikaistyöttömille ja tässä tarkoituksessa kuntakokeiluun kuuluvissa kunnissa hyödynnetään julkisia hankintoja. 3.9 Osallistava sosiaaliturva Osallistava sosiaaliturva on STM:n kehittämishanke, jonka päättyy vuoden 2014 lopussa. Se liittyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan, jonka mukaan osallistavaa sosiaaliturvaa kehitetään työikäisillä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työnteon kannustavuuden lisäämiseksi ihmisen toimintakyky huomioon ottaen sosiaaliturvaa ja osallistavia toimenpiteitä yhteen sovittamalla. Kuntien roolia osallistavan sosiaaliturvan toimeenpanossa lisätään ja osallistavien toimenpiteiden tarjontaa laajennetaan kunnissa, valtiolla, yrityksissä, järjestöissä ja kotitalouksissa. 6

Kuva 1: Osallistava sosiaaliturva, kohderyhmä (STM raportteja ja muistioita 2014:11) Työryhmän väliraportissa osallistava sosiaaliturva koskee laajimmillaan työikäisiä työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevia henkilöitä, joilla voidaan nähdä olevan vaara syrjäytyä yhteiskunnasta. Osallistavia toimia tarjotaan ensi vaiheessa pitkään työttömänä olleille henkilöille. Tavoitteena on osallisuuden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn lisäksi tukea osallistujien työelämävalmiuksia ja työelämään suuntautumista. Osallistavia toimia tarjotaan silloin, kun henkilö on saanut: 500 päivää työttömyyspäivärahaa (ansiopäiväraha/peruspäiväraha) 400 päivää työttömyyspäivärahaa (jos henkilön työhistoria on alle kolme vuotta) 300 päivää työmarkkinatukea. 3.10 Sosiaalihuoltolain uudistaminen STM:n työryhmä selvitti 30.6.2014 mennessä, osana sosiaalihuoltolain uudistusta, sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita (ns. TEOS-työryhmä). Tehtävänä oli: selvittää sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan palvelujärjestelmän rakenne ja lainsäädäntö selvittää asiakkaiden kannustimia sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevassa palvelujärjestelmässä arvioida sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan suhdetta toisiinsa arvioida vammaispalvelulain mukaisen päivätoiminnan suhde muuhun keskeiseen lainsäädäntöön arvioida mahdollisuus yhdistää sosiaalihuoltolaissa, laissa kehitysvammaisten erityishuollosta ja laissa kuntouttavasta työtoiminnasta olevat toimet yhdeksi laiksi tarkastella sosiaalihuollon työelämäosallisuutta säätelevää lainsäädäntöä ja palveluita suhteessa muuhun työllistymiseen liittyvään lainsäädäntöön ja palveluihin tehdä ehdotukset sosiaalihuollon lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistuksiksi. 7

3.11 Nuorisolain uudistaminen Nuorisolain uudistustyö on käynnistynyt ja se toteutetaan ajallisesti kahden hallituksen rajapinnassa. Tavoitteena on, että lakiuudistus ja lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (LANUKE) tulisivat voimaan samaan aikaan vuoden 2016 alusta. Alustavasti on uumoiltu, että lakiin tulee oma osionsa nuorten työpajatoiminnan roolista oppivelvollisuuden pidentämisessä ja siihen liittyvänä julkisena palveluna sekä säädökset nuorten työpajatoiminnasta non-formaalina, nuoren kasvua tukevana oppimisympäristönä. Uudistettu laki ottanee kantaa myös nuorten työpajoilla tehtävästä huumausainetestauksesta (eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen esille nostama seikka). Tällä hetkellä nuorten työpajatoiminnan sisällöstä on säädetty vain opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätöksessä vuodelta 2006. 3.12 Nuorisotakuu Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Nuorisotakuu ja siihen kuuluvat koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma: antavat mahdollisuuden nuorelle, jolla ei ole työtä tai koulutusta edistävät nuorten työllisyyttä ja lisäävät nuorten ammattitaitoa lisäävät ja vahvistavat nuorten mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. TEpalvelujen asiantuntijat ohjaavat nuorta eteenpäin hänelle parhaiten sopivan palvelun löytymiseksi. Koulutustakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksella, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden suorittaa ammatillisen tutkinnon. Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai oppisopimuksella. 4 Työryhmän esitykset kehittämistoiminnan käynnistämiseksi Valtion käynnistämät kehittämishankkeet ja lakiuudistukset tulevat tavalla tai toisella koskettamaan myös Loviisan ja Lapinjärven työllisyyspalvelujen järjestämistä. Kuntien kannattaa varautua muutoksiin etukäteen järjestämällä alueen rakenteet vastaamaan esiintyvää palvelutarvetta mahdollisimman kattavasti ja tehokkaasti. Päällekkäisyyksiä tulee poistaa ja palveluaukkoja täyttää. Loviisan seudulla työpaikkojen vähentyminen suhteellisen suuressa määrin on herättänyt myös huolta. Kaupungilta on toivottu reagointia lisääntyvään työttömyyteen ja syvenevään syrjäytymiseen. Myös tätä kautta työllisyyspolitiikkaa tarkastellen on järkevää keskittää palveluja ja aloittaa työllisyyspoliittinen strategiatyö. Työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmä päättää ehdottaa talousarviovalmisteluun seuraavia rakenteellisia muutoksia: 1) TYP-muutoksen haltuunotto 8

2) työllisyyspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi 3) palkkatukityöllistymisen lisäämistä yrityksiin ja/tai kolmannelle sektorille rahallisen subvention keinoin. Esitetyillä toimenpiteillä tulee pidemmällä ajanjaksolla tarkasteltuna säästöä sekä vaikuttavuutta kuntalaisen hyvään elämään. Muutokset on aukikirjoitettu kappaleissa 4.1 4.3. Säästöistä on oma kappaleensa kohdassa 5 ja kuntalaisten hyvä elämä on arvioitu kappaleessa 6. 4.1 TYP-muutoksen haltuunotto Loviisa tuskin tulee saamaan omaa TYP-toimipistettä, mutta neuvottelut oman palvelupisteen saamiseksi (avoinna muutamana päivänä viikossa) on jo aloitettu. 11.6.2014 Jan Rosenström, Pamela Stenberg ja Kirsi Kippola tapasivat Porvoon työllisyyspalveluiden päällikön Mikko Viitasen ja keskustelivat mahdollisesta itäisen Uudenmaan TYP:n muodostamisesta. Seuraavaksi Loviisan kaupungin virkamiesedustus tapasi asian tiimoilta Helsingin TE-toimiston paikallisjohtajan Pirjo Krokforsin 25.8.2014. Kaupungin edustajat osallistuivat 2.10.2014 ELY-keskuksen ja TE-toimiston järjestämään TYP-seminaariin Finlandia-talolla. Viitasen selvityksen mukaan Itä-Uudenmaan TYP:n asiakaspohja olisi noin 1 400 työtöntä, joista 60 % (840 työtöntä) asuu Porvoon alueella, 16 % (230 työtöntä) Loviisan alueella ja 3 % (45 työtöntä) Lapinjärven alueella. Loput 21 %, jakautuvat Sipoon, Myrskylän, Askolan ja Pukkilan kunnan kesken. Itäisen Uudenmaan TYP-toiminnan rahoituspohja voisi muodostua siten, että suuremmat kunnat tarjoavat toimintaan henkilötyövuosia erillisen suunnitelman ja laskelman pohjalta ja pienempiä kuntia palveltaisiin erillisen maksuosuuden pohjalta. Tähän päädyttiin neuvotteluissa siksi, ettei pienimmillä kunnilla ole välttämättä osoittaa palveluun henkilötyövuosia. Loviisaan perustettavaan palvelupisteeseen leivotaan sisään jo nyt toimivat ja hyväksi havaitut käytännöt: Moniammatillinen työote on tuttua työllisyyden hoidossa (etsivät + pajat/pajat + sosiaalityö + TE-hallinto). TE-toimiston edustaja ottaa asiakkaita vastaan sosiaalitoimistossa ja pajoilla yhteistyössä kaupungin työntekijöiden kanssa. Aktivointisuunnitelmien tekoon osallistuu TE-toimiston ja sosiaalitoimiston edustajan lisäksi joko pajojen yksilövalmentaja ja/tai etsivä nuorisotyöntekijä. TE-toimistolla on oma ilmoitustaulunsa sosiaalitoimistossa ja tiloihin on suunniteltu myös tietokonetta asiakkaiden käyttöön vuoden 2014 aikana (helpottaa asiakkaiden asiointia TE-toimiston kanssa). Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset hoidetaan keskitetysti Loviisassa yhden hoitajan luona. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Neuvoteltavaksi ja arvioitavaksi jää, onko järkevää perustaa Uudellemaalle yksi yhteinen TYP-ohjausryhmä paikallisten/alueellisten TYP-toimipisteiden keskittyessä käytännön toiminnan kehittämiseen. Näin ohjausryhmästä saattaisi tulla toimiva ja sen merkitys ja sisältö olisivat helpompia eri edustajien mieltää. Vaikka TYP ei olekaan perimmäinen vastaus työllisyyden hoitoon kuntatasolla, vaan jokaisen kunnan tulee rakentaa työllisyyspalvelunsa TYP:stä irrallisena palveluna, on se hyvä tapa saada sitoutettua TE-hallinto paikalliseen työllistämistoimintaan. On muistettava, että TYP on vain osa työllisyyden hoitoa. 9

4.2 Työllisyyspalvelut yhdeksi kokonaisuudeksi Perusturvan eri yksiköissä, sosiaalitoimessa ja pajoilla on jatkuvasti koettu tarvetta henkilölle, joka koordinoisi työllistymistoimintaa. Vastaavanlaista tarvetta on esiintynyt myös nuorisotakuutyöryhmässä, Nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa (NOP) sekä vapaaaikatoimessa. Pitkään työttömänä ollut tarvitsee usein kohdennettua tukea päästääkseen alkuun uudessa työssä. Työhön sitoutumista edistää hyvä perehdytys, mielekäs työ ja tarvittava tuki. Työpaikoilla on harvoin resursseja laajempaan perehdytykseen. Työllisyystoimintaa keskitetysti kehittämällä ja koordinoimalla voitaisiin myös lisätä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja saada työkokeilu-, palkkatuki- ja KuTy-paikkoja lisää. Työllisyyspalvelut toimisi asiantuntijana edistettäessä kuntalaisten työllistymistä. Se tukisi uusien työpaikkojen luomista Loviisan seudulle, varmistaisi osaavan työvoiman saatavuuden, edistäisi työttömien työelämävalmiuksia ja parantaisi työllistymismahdollisuuksia, vähentäisi rakenteellista työttömyyttä sekä ennaltaehkäisisi sen syntyä. Työryhmä esittää kolmea vaihtoehtoa työllistämispalveluiden organisoimiseksi: VAIHTOEHTO 1: Työllisyyspalvelut organisoidaan hallintopalveluihin henkilöstöpäällikön alaisuuteen ja palvelukokonaisuuden esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka). Henkilöstökustannusten nousu olisi nykytilanteeseen verrattuna noin 52 000 euroa vuodessa. YLEINEN HALLINTO JA KONSERNIHALLINTO Hallintopalvelut Kaupunginkanslia Viestintä Henkilöstöyksikkö Tietohallinto TYÖLLISYYSPALVELUT Työllisyyskoordinaattori Starttipaja - yksilövalmentaja -apuohjaaja Pikku Pietarin Piha - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Akseli - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Seinätön paja - työhönvalmentaja Kuva 2: Työllisyyspalvelujen sijoittuminen henkilöstöpäällikön alaisuuteen 10

VAIHTOEHTO 2: Työllisyyspalvelut organisoidaan perusturvakeskukseen hallintopalveluihin perusturvajohtajan alaisuuteen ja palvelukokonaisuuden esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka). Henkilöstökustannusten nousu olisi nykytilanteeseen verrattuna noin 52 000 euroa vuodessa. PERUSTURVAKESKUS Hallinto ja terveyden edistämine n Lasten ja nuorten palvelut Aikuisten palvelut Senioripalvelut Alueelliset ja työllisyyspalvelut TYÖLLISYYSPALVELUT Työllisyyskoordinaattori Starttipaja - yksilövalmentaja - apuohjaaja Pikku Pietarin Piha - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Akseli - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Seinätön paja - työhönvalmentaja Kuva 3: Työllisyyspalvelujen sijoittuminen perusturvajohtajan alaisuuteen VAIHTOEHTO 3: Työllisyyspalvelut organisoidaan kehittämispalveluihin kehittämisjohtajan alaisuuteen ja palvelukokonaisuuden esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka). Henkilöstökustannusten nousu olisi nykytilanteeseen verrattuna noin 52 000 euroa vuodessa. KEHITTÄMISPALVELUT Kehittämistoimi Elinkeinotoimi Matkailutoimi Maaseututoimi TYÖLLISYYSPALVELUT Työllisyyskoordinaattori Starttipaja - yksilövalmentaja - apuohjaaja Pikku Pietarin Piha - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Akseli - yksilövalmentaja - kaksi työvalmentajaa Seinätön paja - työhönvalmentaja Kuva 4: Työllisyyspalvelujen sijoittuminen kehittämisjohtajan alaisuuteen Työllisyyskoordinaattorille kuuluisi työllisyyspalvelujen kokonaisvaltainen valvonta. Näin varmistetaan laatu ja estetään ns. työttömien hyväksikäyttö. Työllisyyskoordinaattorin toimenkuvaan kuuluisi mm: työpajojen esimiehenä toimiminen kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen ja koordinointi vastata työkokeilutoiminnan ja palkkatuetun työn laajemmasta ja tehokkaammasta käytöstä alueella työmarkkinatukilistojen (TMT-listojen) hallinnointi 11

työllistämishankkeet nuorten kesätyöt velvoitetyöllistäminen oppisopimuskoulutuksen parempi hyödyntäminen kaupungin työllisyyspoliittinen ohjelmatyö toimia kaupungin yhteyshenkilönä TYP-toiminnassa palkkatuki- ja valtionavustushakemusten laatiminen. Organisaatiokaavioissa esitetty Seinätön paja on uusi palvelumuoto, mutta sen työntekijä ei: työhönvalmentajan tehtävään (uusi perustettava tehtävä) siirretään työpajojen palveluvastaava ja palveluvastaavan virka lakkautetaan. Työhönvalmentajan tarve on kerta toisensa jälkeen noussut esille useissa keskusteluissa. Työhönvalmentajan tehtäviin kuuluisi työhönvalmennus kaikilla pajoilla, hallintokuntiin työllistäminen perehdytysjakson jälkeen sekä aktiivinen yhteydenpito yritysmaailmaan ja kolmannen sektorin toimijoihin. Työhönvalmentaja toimisi työllisyyskoordinaattorin sijaisena. Työllisyyspalvelut tekisi tiivistä yhteistyötä TYP:n ja TE-toimiston kanssa. Muina luonnollisina yhteistyötahoina olisivat työttömien terveydenhoitaja, psykososiaaliset palvelut, velkaneuvonta, nuorten ohjaus- ja palveluverkosto sekä etsivä nuorisotyö. Työllisyyspalveluiden pääperiaatteina olisivat: yrittäjyyden ja toimivan yritystoiminnan edistäminen huomioon ottaen alueelliset haasteet olemassa olevan työvoimapotentiaalin hyödyntäminen nuorisotyöttömyyden sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisy työelämään aktivoinnin monipuolinen edistäminen kaikissa väestöryhmissä. 4.3 Palkkatukityöllistymisen lisääminen yrityksiin ja/tai kolmannelle sektorille rahallisen subvention keinoin Kuntouttavalle työtoiminnalle (KuTy) tuntuu olevan kova kysyntä alueella, mutta KuTy ei kerrytä työssäoloehtoa, ei myöskään työkokeilu. Mikäli kaupunki haluaa olla mukana tukemassa työttömän ihmisen työssäoloehdon täyttymistä, on palkkatuetun työn tarjoaminen tässä keskiössä. Palkkatuen käytön tulee olla asiakaslähtöistä. Kaupungin omiin yksiköihin tuskin saa luotua palkkatukityöpaikkoja siinä mittakaavassa kun on tarvetta. Onkin mietittävä työpaikkojen luomista yrityksiin ja kolmannelle sektorille. Näissä vaihtoehdoissa törmätään usein siihen, etteivät työnantajat koe palkkatuen määrää riittäväksi, jotta työtön kannattaisi palkata. Lisäksi paperityö ennen palkkausta ja siitä seuraava maksatushakemusten täyttö saatetaan kokea hankalaksi. Talousarviovalmistelussa tulee selvittää se vaihtoehto, voisiko Loviisan kaupunki maksaa yrityksille ja/tai kolmannen sektorin työnantajille 250 euroa/kk silloin kun he tarjoavat palkkatukityötä pitkäaikaistyöttömälle vähintään kuuden kuukauden ajan. Aikaraja on minimi, jolla työttömän työssäoloehto täyttyy ja kaupungin velvoite hänen työmarkkinatukensa maksamiseen päättyy. Nykyisellä korvausprosentilla kaupungin osuus pitkäaikaistyöttömän henkilön työmarkkinatuesta on 351 euroa/kk. Tämä summa tilitetään valtiolle joka kuukausi niin kauan, kunnes työtön on aktivoitu toimenpiteisiin tai työllistyy ja poistuu TMT-listalta. Määräaikainen 12

(enintään 6 kk:n) rahallinen subventio tulee näin ollen pitkällä aikavälillä kaupungille halvemmaksi kuin työmarkkinatuen maksaminen. 5 Kustannuksia ja kustannussäästöjä Esitetty organisaatiomalli (ks. kappale 4.2) lisää kaupungin henkilöstömenoja vain työllisyyskoordinaattorin palkan verran, eli vuositasolla sivukuluineen noin 52 000 euroa. Muita henkilökuluja organisaation uudelleen muodostamisesta ei synny, sillä työpajojen palveluvastaavan virka lakkaisi (työllisyyskoordinaattori toimii pajojen esimiehenä) ja nykyään virkaa hoitava henkilö siirtyisi hoitamaan työhönvalmentajan tehtävää (kustannustasoltaan lähes samaa suuruusluokkaa). Pitkäaikaistyöttömiä Loviisassa on nyt yli 180, joiden kustannukset ovat noin 350 euroa/kk/hlö (kaupungin osuus työmarkkinatuesta), yhteensä siis noin 63 180 euroa/kk. Mikäli työllisyyspalvelujen uudelleenorganisoinnilla saadaan pitkäaikaistyöttömistä (500 päivää) aktivoitua 12 henkilöä, kaupunki on säästänyt työllisyyskoordinaattorin vuotuiset palkka- ja sivukulut. Kappaleessa 4.3 esitetty rahallinen subventio yrityksille ja/tai kolmannelle sektorille ei lisää kustannuksia, mutta tuo pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna kustannussäästöä. Sosiaalityössä on kiinnitetty huomiota siihen, että toimeentulotukihakemusten määrä on alkuvuodesta 2014 noussut huomattavasti verrattuna vastaavaan ajanjaksoon edellisvuonna. Lisäksi kaupungin maksama osuus pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta on kasvanut vuosittain ja vuonna 2014 tähän on varattu 744 000 euroa. Näillä näkymin budjetoitu summa ei tule riittämään. Tämän lisäksi kaupungin maksettavaksi tulee toimeentulotuen menoja sekä piilomenoja, kuten terveydenhuoltoon ja päihdehuoltoon liittyviä kustannuksia. TEM:n erikoissuunnittelija Pekka Tiainen on arvioinut, että yksi työtön maksaa yhteiskunnalle 18 000 euroa/vuosi. Vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli Loviisassa 27,4 %. Vuonna 2012 vastaava luku oli jo 30,6 % ja se jatkaa nousuaan. Vuonna 2011 näistä oli nuorisotyöt- 13

6 Ennakkoarviointi/ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Työryhmä teki ennakkoarvioinnin työllistämispalveluiden kokoamisesta yhdeksi palvelukokonaisuudeksi 12.6. ja 26.6. Asia: Työllisyyspalveluiden kokoaminen yhdeksi palvelukokonaisuudeksi Asiasta päättävä taho ja lopullinen päätöksentekijä: Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva, kaupunginvaltuusto Valmistelija/t: Työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmä Päivämäärä: 26.6.2014 Nykytila (O-vaihtoehto) Useampi eri hallintokunta ja yksikkö hoitaa työllisyyspolitiikkaa hajautetusti. Määrärahat budjetoidaan usealle eri kustannuspaikalle. VAIKUTUKSET VÄESTÖÖN VAIKUTUKSET PALVELUIHIN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET Kokonaiskuvan luonti palvelutarpeesta on vaikeaa. Kukaan ei ota keskitetysti vastuuta työllistymisen esteiden poistamisesta. Työttömyys pitkittyy. Pitkittyneellä työttömyydellä on negatiivinen kokonaisvaikutus ihmisen hyvinvointiin: talouteen, mielenterveyteen, päihdekäyttöön, sosiaalisiin suhteisiin, terveyteen jne. Pitkittynyt työttömyys voi periytyä. Palvelujen hajauttaminen vaikeuttaa työllistymistä edistävien palvelujen kehittämistä ja koordinointia. Työllisyyspalvelut jäävät sote-uudistuksen jalkoihin, ellei niitä ole keskitetty. Palveluiden vaikuttavuuden osoittaminen/mittaaminen (tilastointi) on lähes mahdotonta toteuttaa. Kaupungin maksuosuus TMT-listoilla olevista kasvaa lähivuosina merkittävästi. 2014 noin 750 000 euroa ja 2015 noin 1 300 000 euroa. Kokonaiskustannusten hahmottaminen on hankalaa. Toiminnan tehostaminen ja säästökohteiden osoittaminen vaikeaa ja aikaa vievää. Muutosesitys 1 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa henkilöstöhallinnon alle. Palvelujen oikea-aikainen ja asiakaslähtöinen saanti: kullekin asiakkaalle soveltuvin palvelumuoto löytyy nopeammin ja varmemmin. Palvelujen sijoittuminen henkilöstöhallinnon alle saattaa leimata asiakaskuntaa positiivisesti (työllisyysosaaminen). Tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta poistamalla päällekkäisyyksiä ja täyttämällä palveluaukkoja. Työllistymistä edistävät palvelut (KuTy, työkokeilu, palkkatuki, työhönvalmennus jne.) kehittyvät ja monipuolistuvat. Työllisyysosaaminen on jo valmiiksi vahvempaa kuin esitetyillä muilla sektoreilla. Työllisyyskoordinaattorin henkilöstömenot noin 52 000 euroa. Vastaava säästö on saavutettavissa aktivoimalla TMT-listoilta vuositasolla 12 henkilöä. On todennäköistä, että TMTlistoilta voidaan työllistää tätäkin määrää enemmän, koska työttömyyden kesto ennen TMT-listalle päätymistä lyhenee 200 päivällä. Alentaa pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja ja kaupungin maksuosuuksia. Muutosesitys 2 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa perusturvakeskukseen. Palvelujen oikea-aikainen ja asiakaslähtöinen saanti: kullekin asiakkaalle soveltuvin palvelumuoto löytyy nopeammin ja varmemmin. Palvelujen sijoittuminen sosiaalityön alle saattaa leimata asiakaskuntaa negatiivisesti (koetaan toimeentulo- ja sosiaalityöksi). Tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta poistamalla päällekkäisyyksiä ja täyttämällä palveluaukkoja. Työllistymistä edistävät palvelut (KuTy, työkokeilu, palkkatuki, työhönvalmennus jne.) kehittyvät ja monipuolistuvat. Kuntoutusosaaminen on jo valmiiksi vahvempaa kuin esitetyillä muilla sektoreilla. Työllisyyskoordinaattorin henkilöstömenot noin 52 000 euroa. Vastaava säästö on saavutettavissa aktivoimalla TMTlistoilta vuositasolla 12 henkilöä. On luultavaa, että TMTlistoilta voidaan työllistää tätäkin määrää enemmän, koska työttömyyden kesto ennen TMT-listalle päätymistä lyhenee 200 päivällä. Alentaa pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja ja kaupungin maksuosuuksia. Muutosesitys 3 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa kehittämispalveluiden alle. Palvelujen oikea-aikainen ja asiakaslähtöinen saanti: kullekin asiakkaalle soveltuvin palvelumuoto löytyy nopeammin ja varmemmin. Palvelujen sijoittuminen kehittämispalveluiden alle saattaa leimata asiakaskuntaa positiivisesti (elinkeino- ja yrittäjyysosaaminen). Tehostaa nykyisen palvelujärjestelmän toimivuutta poistamalla päällekkäisyyksiä ja täyttämällä palveluaukkoja. Työllistymistä edistävät palvelut (KuTy, työkokeilu, palkkatuki, työhönvalmennus jne) kehittyvät ja monipuolistuvat. Yritysyhteistyö on jo valmiiksi vahvempaa kuin esitetyillä muilla sektoreilla. Työllisyyskoordinaattorin henkilöstömenot noin 52 000 euroa. Vastaava säästö on saavutettavissa aktivoimalla TMTlistoilta vuositasolla 12 henkilöä. On todennäköistä, että TMTlistoilta voidaan työllistää tätäkin määrää enemmän, koska työttömyyden kesto ennen TMT-listalle päätymistä lyhenee 200 päivällä. Alentaa pitkällä aikavälillä työttömyydestä aiheutuvia julkisia kokonaismenoja ja kaupungin maksuosuuksia. 14

VAIKUTUKSET YHTEISÖÖN JA ALUEESEEN VAIKUTUKSET ASENTEISIIN JA RISTIRIITOIHIN VAIKUTUKSET OSALLISUUTEEN JOHTO- PÄÄTÖKSET Nykytila (O-vaihtoehto) Useampi eri hallintokunta ja yksikkö hoitaa työllisyyspolitiikkaa hajautetusti. Määrärahat budjetoidaan usealle eri kustannuspaikalle. Pitkittynyt työttömyys vaikuttaa negatiivisesti, paitsi henkilöön itseensä, myös lähipiirin hyvinvointiin: perhe, sukulaiset, ystävät. Työllisyyden hajautettu hoito/hoitamattomuus leimaa kaupunkia ja vaikuttaa negatiivisesti sen vetovoimaisuuteen. Hajautetut palvelut estävät vastuunottajan asenteen kehittymistä, vallalle jää edelleen ohjauksen asenne, ts. kukaan ei ota kokonaisvastuuta asiakkaasta. Asiakas turhautuu palveluiden tehottomuuteen, mikä pitkällä aikavälillä vaikuttaa henkilön minäkuvaan. Kokonaiskuvan luonti palvelutarpeesta on vaikeaa. Vaikea osallistua omaa elämää koskevaan päätöksentekoon. Kustannukset ovat korkeat ja uhkaavat vain paisua. Tehotonta ja kallista. HUOM! Lapinjärven kunnalle tuotetaan työpajapalvelut sotepalvelujen yhteistoimintasopimuksen pohjalta. Mikäli työllisyyspalvelut tuotetaan vaihtoehtojen 1 tai 3 mukaisesti, tulee Lapinjärven kanssa neuvotella erikseen pajatoiminnan käytöstä ja maksuosuuksista. Muutosesitys 1 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa henkilöstöhallinnon alle. Työurat pitenevät (turvataan tulevaisuuden työvoimatarpeita). Edistää työttömien työelämävalmiuksia ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Vähentää rakenteellista työttömyyttä ja ennaltaehkäisee sen syntyä. Parantaa kunnan ja valtion välistä yhteistyötä ja lisää kuntien vaikutusmahdollisuuksia työttömien työllistymisen edistämisessä. Toimii paikallisen työllisyysosaamisen asiantuntijana. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Monipuolisempi palvelutarjonta lisää asiakkaan omaa motivaatiota suhteessa työllistymiseen/jatkokoulutukseen ja kasvattaa osallisuutta. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Työllisyyden hoito on priorisoitu korkealle koko kaupungin yhteiseksi asiaksi. Yhdistetään hajautetut palvelut kokonaisuudeksi. Hyödynnetään henkilöstöhallinnossa jo oleva osaaminen alalta. Muutosesitys 2 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa perusturvakeskukseen. Työurat pitenevät (turvataan tulevaisuuden työvoimatarpeita). Edistää työttömien työelämävalmiuksia ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Vähentää rakenteellista työttömyyttä ja ennaltaehkäisee sen syntyä. Parantaa kunnan ja valtion välistä yhteistyötä ja lisää kuntien vaikutusmahdollisuuksia työttömien työllistymisen edistämisessä. Toimii paikallisen kuntoutustoiminnan asiantuntijana. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Monipuolisempi palvelutarjonta lisää asiakkaan omaa motivaatiota suhteessa työllistymseen/jatkokoulutukseen ja kasvattaa osallisuutta. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Yhdistetään hajautetut palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Ei istu elinkaarimalliin, joten palvelulle on luotava oma prosessi ja palkattava oma päällikkö. Esitys on kalliimpi kuin vaihtoehdot 1 ja 3. Sosiaalihuoltolain muutoksesta jäänee tulevaisuudessa työllisyyden hoito kokonaan pois, joten jatkossa työllisyys ei ole sosiaalityön vastuulle kuuluvaa toimintaa. Muutosesitys 3 Työllisyyspalvelut kootaan yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, jonka esimieheksi palkataan työllisyyskoordinaattori (uusi virka) ja työpajojen palveluvastaavan virka muutetaan työhönvalmentajan tehtäväksi. Työllisyyspalvelut sijoittuvat kaupungin organisaatiossa kehittämispalveluiden alle. Työurat pitenevät (turvataan tulevaisuuden työvoimatarpeita). Edistää työttömien työelämävalmiuksia ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Vähentää rakenteellista työttömyyttä ja ennaltaehkäisee sen syntyä. Parantaa kunnan ja valtion välistä yhteistyötä ja lisää kuntien vaikutusmahdollisuuksia työttömien työllistymisen edistämisessä. Toimii paikallisen yritystoiminnan asiantuntijana. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Monipuolisempi palvelutarjonta lisää asiakkaan omaa motivaatiota suhteessa työllistymseen/jatkokoulutukseen ja kasvattaa osallisuutta. Edistää nuorisotakuun toteutumista paikallisesti. Työllisyyden hoito on priorisoitu korkealle koko kaupungin yhteiseksi asiaksi. Yhdistetään hajautetut palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi. Organisaatiossa hyödynnetään jo olemassa olevia yrityskontakteja ja elinkeinoelämän tuntemusta. Elinkeinotoimen tavoitteena on työpaikkojen lisääminen. 15

TAULUKOSSA KÄYTETYT LYHENTEET sote-uudistus KuTy TMT-lista = sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus (tarkoitus järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta). = kuntouttava työtoiminta (sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka tarkoituksena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin). = työmarkkinatukilista (koostuu yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneista, joista jokaisesta kunta maksaa joka kuukausi Kelalle puolet työmarkkinatuen määrästä). 16

LÄHTEET Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta; luonnos 24.4.2014. Ikääntyneiden työllisyyden parantaminen; TEM muistio, rakennepoliittisen ohjelman raportointi 15.11.2013. Osallistava sosiaaliturva; työryhmän väliraportti 2014:11, sosiaali- ja terveysministeriö. Työllisyyttä edistävien palvelujen kehittämistyöryhmä; kokousmuistio 28.3.2014/Pamela Stenberg. www.minedu.fi www.nuorisotakuu.fi www.stm.fi 17