Järvenpään musakesä soi kaikille



Samankaltaiset tiedostot
Kallion musiikkikoulu

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B SALO

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi

Lucia-päivä

MUSIIKKI. Lämmittely. Sanastoa

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kysely

Nuorisopalveluiden kesää sanoin ja kuvin

SALON MUSIIKKIOPISTO

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.

TOKALUOKKALAISTEN TAIDERETKI 2019 ENNAKKOMATERIAALI

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Wanted. Kohti hyvää elämää Hyvään. Taiteen taito. Mysteeriloota. Tölön taidetta. Koulun kysytyin kysymys

JÄSENTIEDOTE. Joulun aika ja kauden käännös JOULUN AIKA. KUNTOJUMPAT (yli 15v.) Järvenpään Voimistelijat ry 2/

Preesens, imperfekti ja perfekti

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Villa Arttu

Turun NNKY. Kevät Vuod e n t u n n us: Sinä osoita t minulle elämän tien. Ps 16 : 1 1 a. Juliana Laurila

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

RIPARI Roihuvuoren srk rippikoulut 2014

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Linnainmaan koulu lv

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

Koulutulokasinfo. Lukion auditorio

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Vastuuta ja valikoimaa

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

4.1 Samirin uusi puhelin

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Tervetuloa mukaan seurakunnan lapsille ja perheille tarkoitettuun toimintaan. Tästä esitteestä löydät kevätkauden 2019 ohjelman.

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Saa mitä haluat -valmennus

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Miten minä voisin ansaita rahaa

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL SEINÄJOKI

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen

Tervetuloa mukaan seurakunnan lapsille ja perheille tarkoitettuun toimintaan. Tästä esitteestä löydät syyskauden 2019 ohjelman.

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

RIKKA ENSI-ILTA. Marjaterttu Willman:

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu HYVINKÄÄ

HARRASTAVA ILTAPÄIVÄ. Kaarilan koulupolku. Rahola - Kaarila. lv

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura

Kolmannen luokan luokkalehti

TUOTANTOTUKI AMMATTILAISRYHMÄT Kvltk HAKIJA APURAHAN KÄYTTÖTARKOITUS, esitys lihavoitu HAETTU ESITYS MYÖN-

JOKA -pronomini. joka ja mikä

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

ILMOITTAUTUMINEN MUSIIKKIOPISTOON

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

LEIKIN VOIMA Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Syyslukukauden 2018 tervehdyksiä koululaisten iltapäivätoiminnasta

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Tämän leirivihon omistaa:

Hei! Oppilastiedote

ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018

o l l a käydä Samir kertoo:

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT

OPETUSTARJOTIN

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

ELÄMÄSI PARAS VIIKKO? Prometheus-leirit kesällä 2018

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus

Lehti sisältää: Pääkirjoitus, oppilaskunta ja Iinan esittely 2. Opettajan haastattelu 3. Tutustumispäivä Lypsyniemessä 5. Tervetuloa ykköset!

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Villa Arttu

Liperin kulttuurikalenteri lokakuu joulukuu 2010

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu

YHDESSÄ VIREÄ ARKI Keinupuiston lähitorilla elokuu 2018

Transkriptio:

E L I N V O I M A I N E N K U L T T U U R I K A U P U N K I Kaupungin tiedotuslehti kevät 2010 Kirjaston Tädeillä kaksoiselämää Sivu 6 Järvenpään musakesä soi kaikille Nuori, osallistumalla voit vaikuttaa! Sivu 9 Järvenpääläisiä hemmotellaan tänä kesänä ennennäkemättömän laajalla musiikkitarjonnalla, kun Puistoblues, Tuusulanjärven kamarimusiikki, Jannen Jamit sekä uutukainen PopCircus tuovat lavalle artistinsa. Koko perhe on otettu huomioon jokaisessa tapahtumassa. Sivu 3 Ihanan Vihreetä -viheralueohjelma valmistui Viheralueohjelmalla kehitetään viheralueiden laatua ja turvataan asukkaille tarpeiden mukaiset viherpalvelut vuosiksi 2009 2017. Sivu 12 Lepolan rakentaminen alkaa Sivu 13

PÄÄKI RJOITUS Elävää ja tulevaisuuteen kurkottavaa kulttuuria Menestyksellinen vuosi taloudessa ja toiminnassa Tämän lehden teemana on musiikki ja muu kulttuuri. Järvenpään kaupungin tiedotuslehteen tämä teema sopii luontevasti, sillä Järvenpään visio on olla elinvoimainen kulttuurikaupunki. Sibeliuksen Ainola on kaupunki-imagomme leimallinen tekijä. Täällä eläneet Sibelius ja hänen aikalaistaiteilijat antavat vahvan pohjan kulttuurisen identiteetin rakentamiseen edelleen. Kulttuuri liittyy vahvasti ihmisten hyvinvointiin. Erilaiset kulttuurielämykset antavat meille myönteistä muutosvoimaa ja parantavat elämänlaatuamme. Kulttuurinen ympäristö vahvistaa luovuutta, millä on myös taloudellinen merkitys. Järvenpäässä asuu tänäkin päivänä kulttuurista ja taiteesta elantonsa saava taiteilijayhteisö, kuten sata vuotta sitten. Meillä on kulttuuriteollisuuteen liittyvää yritystoimintaa ja kulttuurimatkailulla on täällä suuri merkitys. Mitä se järvenpääläinen kulttuuri on? Erilaisia kaupunkilaisten elämää rikastuttavia tapahtumia, kuten Värinää-tapahtuma, Järvenpää-päivä, Tuusulanjärven kamarimusiikki, Sibeliusviikot ja Sibelius-laulukilpailu, Puistoblues sekä Järvenpään Teatterin esitykset. Myös kaupungin tuottamat palvelut kirjastossa, taidemuseossa, musiikki- ja työväenopistossa sekä koulujen taiteen perusopetus ovat arjen elävää kulttuuria. Ja kirjoa lisäävät kuvataidekoulu, taideseura sekä muut kulttuuri- ja harrastusyhdistykset. Järvenpää-talo on laatuaan tämänkokoisessa kaupungissa harvinaisuus, ja se on näkyvä osa kulttuurikaupunkia. Sen nimi olisi aikanaan pitänyt oivaltaa toisin, Sibeliuksen kotikaupungissa pitäisi olla Sibelius-talo. Jotta asia edes osiltaan korjaantuisi, itse puhun aina kun mahdollista Sibelius-salista, joka on Järvenpäätalon ydin. Kävelykatu Jannen suunnittelussa kantava teema perustui musiikkiin. Katua rytmittävät eriluonteiset ja eriväriset aukiot, kuten keltainen D-duuri -aukio ja punainen C-duuri -aukio. Sibelius nimittäin kuuli sävelasteikot erilaisina väreinä. Katua reunustavat myös siipivalaisimet, ja ne kuvaavat kaupungin yllä liitäviä lintuja: joutsenia ja kurkia. Lintuja, joita Ainolassa odotettiin ja seurattiin keväisin ja syksyisin. Yksi erityinen asia on kaupungissamme toimiva Sibelius-Akatemian koulutuskeskus. Se tekee kaupungistamme myös yliopistopaikkakunnan. Yliopiston toimiminen Järvenpäässä kohottaa myönteisellä tavalla kaupungin profiilia ja vahvistaa paikallista musiikkikasvatusta. Kaikki edellä oleva kuvaa kulttuuria kaupungissamme varsin suppeasti, vaikka käsitteen voi ymmärtää paljon laajemmin. Kulttuuria on koko järvenpääläinen elämä ja elinympäristö. Sitä vie eteenpäin täällä vallitseva virkeähenkisyys ja myönteinen kehitys. Olen iloinen siitä, että kaupungissamme on nykyajassa elävä ja tulevaisuuteen kurkottava kulttuurisisältö. Elämme vankalla kulttuurimaaperällä. Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja Jorma Hauta-aho Järvenpää poikkesi tänä keväänä kuntataloustiedottamisessa edukseen: kaupungin tilinpäätös oli varsin hyvä taantumavuodesta huolimatta. Meillä menoja onnistuttiin vähentämään määrätietoisella toiminnan kehittämisellä. Tulopuolella vaikutti taantuma, jonka vuoksi erityisesti paikallisten yritysten maksamat yhteisöverotulot laskivat vuoden takaisesta liki kolmanneksen. Kaupungin kassaan saatiin kuitenkin verotuloja huomattavasti arvioitua paremmin, kiitos joulukuun suuren oikaisuerän. Näiden seikkojen vuoksi kaupunki pystyi vähentämään myös lainamäärää ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2002. Järvenpään kaupungin väkiluku kasvoi viime vuonna 1,1 %. Kasvu perustui suurimmilta osin syntyneiden määrän kasvuun, mutta myös kuntien välinen muuttoliike kääntyi vuoden takaisesta voitolliseksi. Vuoden 2010 vaihteessa järvenpääläisiä oli 38 708. Heistä työttöminä oli 7,4 %, mikä oli 2,1 % enemmän kuin vuonna 2008. Järvenpäähän valmistui vuonna 2009 yhteensä 138 asuntoa, mikä on historiallisen alhainen luku. Järvenpään tonttitarjonta on kuitenkin parantumassa uusien alueiden kaavoituksen myötä, muun muassa Saunaniityssä ja Lepolassa. Pajalan Myllyn alueen ja Ånäsin Intro4-elinkeinoalueen kehittäminen antavat vauhtia yrityselämälle. Päätoimittaja: Anju Asunta puh. (09) 2719 3511 Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää anju.asunta@jarvenpaa.fi Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: 1797-1403 Toimituskunta: Tuula Alkula Liisa Dahlstedt Satu Hänninen Outi Kirkkopelto Riitta Murtokare Taru Salonen Anu Savonne Taitto: Innocorp Oy Vuoden 2009 aikana tehtiin kauaskantoisia päätöksiä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi muun muassa uuden kaupunkistrategian ja sen toteuttamisohjelmat. Kaupunkiorganisaatiossa ollaan siirtymässä lähivuosina vaiheittain prosessimaiseen toimintatapaan, mikä nostaa asiakas- ja asukasnäkökulman kehittämisen keskiöön. Merkittäviä edistysaskeleita otettiin myös erityisesti terveystaloinvestoinnissa, jonka hankesuunnitelmat hyväksyttiin maaliskuussa 2010. Kaikkineen noin 40 miljoonan euron terveystalohanke tulee olemaan yksi Järvenpään suurimpia investointeja, mihin kaupunki valmistautuu laittamalla tänäkin vuonna säästöön rahaa. Pahimman talouden taantuman uskotaan olevan valtakunnallisesti ohi, mutta sen heijastevaikutukset näkyvät Järvenpään taloudessa ja toiminnassa vielä pitkään. Väestön ikääntymisen, palvelutarpeen kasvun ja verotulopohjan kaventumisen haasteisiin vastataan uuden kaupunkistrategian määrätietoisella toteuttamisella ja toiminnan kehittämisellä. Talouden realiteetit ovat kovat, mutta teemme parhaamme kunnan perustehtävän eli peruspalveluiden tuottamiseksi. Antti Peltola Talousjohtaja JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TP 2009 TP 2008 Asukasluku 38 708 38 288 Veroprosentti 19,00 18,25 Toimintakate, 1 000 eur -147 621-144 275 Verotulot, 1 000 eur 142 983 134 431 Vuosikate, 1 000 eur 17 356 10 098 Vuosikate / Poistot % 196,4 129,2 Tilikauden ylijäämä, 1 000 eur 8 385 89 Investointimenot, 1 000 eur 16 773 16 908 Investointien tulorahoitus % 106 60 Omavaraisuusaste, % 67,7 65,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 34,8 38,4 Lainakanta 31.12., 1 000 eur 46 637 49 167 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot, 1 000 eur 4 273 3 421 Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, kevät 2010 Kannen kuvat: Tuusulanjärven kamarimusiikki / Maarit Kytöharju Timo Jansson Tommi Lappi Eriksson Arkkitehdit Oy / Finndomo Rakennus Oy Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen talouteen, jossa ei ole ilmaisjakelujen jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. 2 Järvenpää kevät 2010

Teksti ja kuvat Jenni Jusslin Järvenpään musakesä soi kaikille Koko perhe on otettu huomioon jokaisessa tapahtumassa Anju Asunta Koko perhe on tuttuun tapaan huomioitu myös Tuusulanjärven kamarimusiikissa sekä Puistobluesissa. Kakarabluesit ovat jo käsite siinä missä kamarimusiikkifestivaalin ammattitaitoiset lastenkonsertitkin. Turvallisuus on aina etusijalla Kävijöiden turvallisuus on tärkeysjärjestyksessä korkeimmalla kaikilla festivaaleilla. Kun tulee konserttiin, lähdetään siitä, että kaikki siellä toimii, Malmberg toteaa. Suurissa ulkoilmatapahtumissa turvallisuustoimenpiteitä on määritelty erikseen myös viranomaisten puolelta. Nykyisin järjestyksenvalvojana saa toimia vain valvontakortin suorittanut henkilö. Ulkoilmatapahtumissa vaarallisiksi luettuja esineitä ei saa tuoda mukanaan. Puistobluesin osalta piknik-henki säilyy edelleen. Meillä käy sellaista väkeä, jotka tietävät miten käyttäytyä, Hyytiäinen sanoo. Festivaaleilla turvallisuuteen kiinnitetään huomiota valmisteluvaiheista saakka. Jokke Härmän mukaan valmistelu alkaa turvallisuussuunnitelman tekemisestä ja jatkuu tapahtumaan saakka. Turvallisuutta suunnitellaan tiivissää yhteistyössä viranomaisten kanssa, hän muistuttaa. n ZZ Top esiintyy Puistobluesissa, iloitsee Jouni Hyytiäinen. Keski-Uudenmaan kulttuurikesä on kattava kelle tahansa. Oman erityismainintansa ansaitsevat kuitenkin Järvenpään musiikkikesän neljä suurta: Puistoblues, Tuusulanjärven kamarimusiikki, Jannen Jamit sekä uutukainen PopCircus. On hienoa, että Järvenpään kesässä on näin paljon monipuolista musiikkitarjontaa. Se vie paineita järjestäjiltäkin pois. Ei tarvitse tarjota kaikkea kaikille, vaan voi keskittyä rauhassa omaan juttuun, toteaa Järvenpään Blues-Jazz Diggareiden puheenjohtaja Jouni Hyytiäinen. Jokke Härmän käsistä lähtee kaksi Järvenpään kesän musiikkitapahtumaa, Jannen Jamit ja PopCircus. Uutukainen avaa kesän Kesän musiikkitapahtumat avaa Rantapuistossa järjestettävä PopCircus 11. 13. kesäkuuta. Jokke Härmä loi festivaalin Makkaran yöltä vapautuneeseen tilaan. Rantapuisto on kiinnostanut jo pitkään konserttipaikkana. Sykettä ja Sinfoniaa ry:stä vinkattiin vapaasta tapahtumapaikasta, ja Härmä tiimeineen tarttui haasteeseen. Halusin tämän hetken kotimaisia esiintyjiä sekä jotain suurta. Leningrad Cowboys:lla on takuulla hyvä meno, hän kertoo. Festivaalilla tullaan kuulemaan Suomen musiikkimaiseman kovimpia nimiä: muun muassa Poets of the Fall, PMMP, Don Johnson Big Band sekä Egotrippi nähdään Rantapuistossa. Perjantaina ja lauantaina sisään pääsevät vain 18 täyttäneet, mutta sunnuntaina koko perhe pääsee nauttimaan puiston tunnelmasta. Ennakkomyynti hyvässä vauhdissa Kesä heinäkuun taitteessa Järvenpään valtaa vuodesta 1978 järjestetty Puistoblues. Tänä kesänä ennakkoon on mennyt aiempaa enemmän lippuja, sillä pääesiintyjäksi saatiin legendaarinen ZZ Top. Saatiin esiintyminen sopimaan budjettiin. ZZ Top on siirtynyt takaisin perinteisempään suuntaan, joten emme odota mitään kovin isoja vaatimuksia, kertoo Hyytiäinen. Puistobluesiin olennaisesti kuuluvan blues-kadun sekä klubien ohjelmisto varmistuu myöhemmin keväällä. Yhteistyötä on tulossa myös Stålhanen kartanon ja Järvenpään teatterin kanssa. Kartano on sopivalla etäisyydellä blueseista. Sinne on suunnitteilla bluesiin sopivaa ohjelmaa, joka tarkentuu keväämmällä, Hyytiäinen mainitsee. Kesän klassisen musiikin tarjonnasta huolehtii Tuusulanjärven kamarimusiikki heinäkuun viimeisellä viikolla 25. 31.7. Nimestään huolimatta festivaalilla kuullaan monenlaista myös perinteisen kamarimusiikin ulkopuolelta, sanoo toiminnanjohtaja Aleksi Malmberg. Tänä vuonna viemme esimerkiksi muutamia konsertteja vanhainkoteihin Järvenpäässä. Viemme musiikkia sinne, mistä meitä ei välttämättä pääse kuuntelemaan. Haluamme festivaalin teeman mukaisesti vetää huomiota meille tärkeisiin asioihin, Malmberg kertoo. Festivaalin taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto on koostanut tänäkin vuonna monipuolisen ohjelman. Uutuutena mukaan on otettu Ainolan metsän konsertit, joita on useita. Viime vuonna Ainolan metsässä oli yksi konsertti. Tänä vuonna hyödynnämme ainutlaatuista tilaa useamman konsertin merkeissä. Aamu Song on suunnitellut metsäalueen ulkoasun, ja luvassa on ainutlaatuisia kokemuksia, Malmberg mainitsee. Arkeen palaudutaan lomien jälkeen jammaillen. Elokuun alussa kävelykadun valtaa jo perinteeksi muodostunut Jannen Jamit -festivaali. Jokke Härmä luottaa järjestelyissä tuttuun tiimiinsä, jonka kanssa on tehnyt töitä jo pitkään. Tänäkin vuonna suurin osa keikoista on ikärajallisia. Koko perhe pääsee kuitenkin mukaan kuuntelemaan rap-artisti Cheekia ja Jorma Kääriäisen keikoille. Olemme tyytyväisiä siihen, että saimme myös Lauri Tähkän yhtyeineen esiintymään, iloitsee Härmä. Poets of the Fall -yhtyeen laulaja Marko Saaresto (kuvassa oikealla) palaa kesällä opiskelukulmilleen Järvenpäähän. PopCircuksessa esiintyvän bändin laulaja valmistui aikanaan graafiseksi suunnittelijaksi Pekka Halosen akatemiasta ja vietti aikaa myös Järvenpäässä. Minulla on tuolta ajalta paljon hyviä muistoja, hän kertoo. Poets of the Fall julkaisi maaliskuussa uuden levyn, joka heti julkaisuviikollaan singahti listaykköseksi ja möi kultaa. Olemme tyytyväisiä siihen, että on ollut hyvä vastaanotto, se ilahduttaa mieltä. Fanit lähettää paljonkin palautetta esimerkiksi Facebookiin ja Twitteriin, kiittelee Saaresto. Kesän keikoilla, kuten Rantapuistossa, tullaan kuulemaan paljon materiaalia uudelta levyltä. Levyllä on Saareston mukaan paljon biisejä, joita on hauskaa soittaa livenä. Keikoille tuodaan kuitenkin kattava kooste eri levyjen kappaleista, Saaresto lupaa. Jos yleisössä on joku, joka on kuullut vain radiosta kappaleitamme, ei hänellekään tule tylsää, mies kertoo. Tuusulanjärven kamarimusiikki viedään tänä vuonna muun muassa Ainolan metsään, kertoo Aleksi Malmberg. Poets of the Fall esiintyy PopCircuksessa Festarikeikalta Saaresto odottaa eniten yleisösuhdetta. Kun on iso lava ja kenttä täynnä yleisöä, saa soittamiseen erilaisen tunnelman kuin klubikeikoilla. Siinä saa energiaa kulkemaan yleisöön ja takaisin, laulaja toteaa. n Tiia Öhman Järvenpää kevät 2010 3

Teksti ja kuvat Jenni Jusslin Aurinko tuo kesän tullessaan Jalkauduimme Järvenpään kaduille kysymään ajatuksia kesätapahtumista, kesästä ja suosikkitekemisistä lämpimänä vuodenaikana. Löydä omat suosikkisi tai vinkkejä uusiin tekemisiin. 1. Mikä on suosikkiasiasi kesässä? 2. Missä tapahtumassa aiot käydä tänä kesänä? 3. Mitä suosittelet Järvenpään kesässä? Teksti Outi Kirkkopelto Rakkautta, komediaa ja musiikkia uudessa Järvenpään kesäteatterissa! Järvenpään kesäteatteri avautuu Vanhankylänniemessä kesäkuussa 2010. Uusi kesäteatteri nousee kevään aikana Stålhanen kartanon pihapiirin vehreään rinteeseen. Anniina Makkonen 1. Ehdoton suosikkini kesässä on aurinko. Se antaa runsaasti energiaa. 2. Aion mennä käymään Turun Ruisrockissa. Siellä esiintyy vanha suosikkini Don Huonot, jonka piti olla jo lopettanut keikkailu. Lisäksi siellä on paljon muitakin hyviä esiintyjiä. 3. Puistoblues on tapahtumana todella kiva. Blues-kadulla on kivaa ottaa aurinkoa ja nauttia tunnelmasta. Tiia Virolainen 1. Kesässä tykkään erityisesti lämmöstä, jos sitä on. Arki on erilaista kesätöiden kautta, kun vertaa muuhun vuoteen. Lomakin on kiva juttu. 2. Kyllä sitä varmaan Blues-kadulla tulee käytyä. Lisäksi Lintsin kesän päättäreihin on päästävä, se on jo perinne. 3. Kävelykatu Jannella kannattaa käydä ihan mihin aikaan päivästä vaan: kesäisin siellä on aina porukkaa. Kulmakonditorian ulkopöytiin on kiva mennä syömään jotain virkistävää ja katselemaan ohikulkijoita. Rantapuistossa voi pelata vaikka petankkia. Sampo Laine 1. Kesässä parasta on mökkisauna. Mökillä on savusauna, joka on kesäisinkin todella hyvä. 2. Aion mennä tänäkin kesänä Norjan erikoisille ja hullunhauskoille Storås-festivaaleille. Tunnelma siellä on ainutlaatuinen. 3. Tuusulanjärven ympäri pitää ehdottomasti pyöräillä kerran kesässä. Maisemat ovat hienot ja reitin varrella on monia hyviä lepopaikkoja. Piia Saresoja 1. Suomessa on todella pimeä talvi. Onneksi meillä on vastapainona valoisat yöt. 2. Aion käydä Helsinki Pridessa ja Ankkarockissa ainakin. Ankkarock on hyvän etäisyyden päässä ja siellä esiintyy suosikkejani. 3. Puistoblues on hurjan kiva. Pääkonserttiin on hauskaa pakata mukaan piknik-eväät ja mennä kuuntelemaan hyvää musiikkia rennossa seurassa. Järvenpään teatteri on ottanut haasteen vastaan ja avaa uuden kesäteatterin ohjelmiston musikaalikomedialla Hääkeikka. Järvenpään teatterin puheenjohtaja Anu Uhlenius odottaa jo innoissaan tulevaa kesää. Tämä on teatterille uusi ja odotettu haaste. Uskalsimme ottaa tämän askeleen viimekesäisen hyvän kokemuksen rohkaisemana. Yhteistyötuotanto Ohkolan teatterin kanssa Mäntsälän Öljymäellä antoi loistavan sysäyksen myös omalle kesäteatteritoiminnallemme. Odotukset ovat korkealla, Uhlenius hehkuttaa. Musikaali Hääkeikka perustuu Wedding Singer -nimiseen elokuvaan, jonka pääosissa ovat Drew Barrymore ja Adam Sandler. Se on romanttinen tarina pikkukaupungin hääbändin laulajasta, joka haaveilee todellisesta rock-tähteydestä. Häiden täyttämä riehakas keikkaelämä kuitenkin romuttuu Robbien jäätyä omissa häissään morsiamensa jättämäksi. Hääkeikka on kasarimeininkiä parhaimmillaan; iloinen, värikäs ja villi. Olemme jo nyt nauraneet kyyneleet silmissä toisillemme, kun kuvauksia varten on vedetty 80-luvun pukuloistoa ylle, kuvailee Järvenpään teatterin konkari Pauliina Naala työryhmän tunnelmia. Hauskaa on myös se, että ohjaajamme Mikko Kouki vietti omat villit nuoruusvuotensa 80-luvulla Järvenpäässä. Tämä on siis myös Mikolle nostalginen retki nuoruusvuosiin. Romanttinen musikaalikomedia rakentuu värikkäiden 80-luvun pop-rallien ympärille. Musiikkia johtaa Altti Uhlenius, joka on vaikuttanut Järvenpään teatterissa viime vuosina vahvasti musiikin saralla. Altin rinnalla nähdään ja kuullaan 5-henkistä orkesteria, jonka ammattimuusikot ovat jo monille Järvenpään teatterin kävijöille tuttuja. Musikaalin ensi-ilta kesäkuun lopussa Hääkeikka-musikaali saa ensi-iltansa 30.6. Musikaalissa on mukana kaikkiaan 16 näyttelijää, laulajaa ja tanssijaa Järvenpään teatterista. Rooleissa nähdään muiden muassa Jussi Hongisto, Elina Varjomäki, Tommi Kolehmainen, Lotta Häkkinen, Outi Pippuri, Teemu Paananen, Terttu Uhlenius ja Terhi Paloheimo-Pikkarainen. Koreografioista vastaa Tiia Elg, laulujen harjoittamisesta Jussi Hongisto ja lavastuksesta Ruska Schönberg. n Hanne Lindström Järvenpään kesäteatterin Hääkeikka-musikaali tarjoaa romantiikan, musiikin ja komedian ohella myös 80-luvun pukuloistoa. Esitykset Vanhankylänniemessä 30.6. 9.7. ja 14.8. 28.8. Liput 20 / 15 Lisätietoja esityksestä: www.jarvenpaanteatteri.fi Lippuja voi varata teatterin toimistolta info@jarvenpaanteatteri.fi, puh. (09) 2719 2800 Lippuja myy myös www.piletti.fi sekä Järvenpäässä askarteluliike Taitaville (Helsingintie 13), Ravintola Huili ja Stålhanen kartano Väliaika- ja ravintolapalvelut: Stålhanen kartano, myynti@stalhane.fi, puh. 010 440 6480, www.stalhane.fi Järvenpään kesäteatteri, Stålhanentie 4, Vanhankylänniemi 4 Järvenpää kevät 2010

Teksti Minna Tuominen Maalauksia Raija Heikkilä ja Tuomo Saali Järvenpään taidemuseon vieraina Järvenpään taidemuseon kesän täyttää värielämysten voima ja mystiikka. Raija Heikkilälle ja Tuomo Saalille yhteistä on kokemuspohjainen työskentely, jonka tuloksena ovat vahvat teokset, jotka ovat samalla kiinni elämässä ja tunnistettavassa maailmassa, mutta toisaalta ruokkivat mielikuvituksen villiin lentoon. Järvenpään taidemuseo Näyttelyt KAUKAISTA SUKUA. Järnefelt Wright Lucander Soldan 30.5.2010 asti MAALAUKSIA. Raija Heikkilä ja Tuomo Saali Järvenpään taidemuseon vieraina 11.6.2010 30.9.2010 Raija Heikkilä Raija Heikkilä, Kolme toivomusta, 2010, tempera. Raija Heikkilä Juhlalliset kulkijat kohtaavat Raija Heikkilän jännittävissä tiloissa. Lintu, hevonen ja ihminen, kaikilla on paikkansa ja ilmeensä. Liikumme hienostuneissa, mystiikkaa tulvivissa usein teatraalisissa tiloissa. Klassisen ylväät, hieman kivettyneet naiset vaeltavat väritiloissa ja tilanteissa, joiden tarkoitus jää kutkuttamaan mieltä kenen haavekuvia katsomme, kenen tarinaa luemme? Eri rooleista antavat vihiä myös ilahduttavan kertovat teosnimet, Toiset tahtoo olla merenneitoja tai Hieno nainen ei istu pöydällä. Hienovireiset tunnelmat syntyvät usein ilmeistä. Kasvot, silmät sielun peileinä, ovat rooliemme paljastumisen estradi. Veikeästi osoittavat tunteitaan myös eläinhahmot, milloin oveluuttaan tai uskollisuuttaan. Heikkilän sympaattiset eläinhahmot ottavat inhimillisen toiminnan rooleja. Linnut ovat erityisasemassa, montaa roolia kantamassa, mutta niitä kannattavat myös tarvittaessa siivet ja kulkua ohjaa pyrstö käsiä kun niillä ei ole, muistuttaa taiteilija itsekin. Temperatekniikalla toteutetut maalaukset sisältävät sekä selvärajaisia figuureja että uusimmissa teoksissa maalaamisen lennokkuutta. Heikkilän teoksissa on flirttiä, myös elämän kanssa. Ne eivät salli yhtä totuutta, asioilla on aina useampi puoli. Sitä kuvastavat erityisen hyvin lattiapinnat, ruutulaatat juuri kun luulee astuvansa vakaalle pinnalle, se voi myös pettää. Mutta aina on syytä jatkaa, elämän peliä. Tuomo Saali Taivaat aukeavat Tuomo Saalin värimassoista pyörteisissä pilvimaalauksissa. Katsojaa ne kutsuvat matkalle vaihteleviin luonnon tunnelmiin ja haluttaessa matkalle itseen. Teoksissa katsojaa auttaa maahan kiinnittynyt henkilöhahmo matkaaja, vaeltaja tai kullekin luontainen alter ego vertauskuvallinen äärettömyyden tarkkailija. Muisto Caspar David Friedrichin vaeltajasta elää myös Saalin teoksissa, mutta muuntuneena. Toisaalta hahmo viekoittelee psykologisesti oman itsen kohtaamiseen, mutta tämän välittäjähahmon merkitys on myös äärimmäisen konkreettinen. Sen tehtävä on olla mittasuhteena sekä syvyyden että äärettömyyden luoja ja samalla hiukan romanttinen aina korkeuksiin kurottuvien pilvimassojen väsymätön ihailija. Saalin maisemat välittävät havainnon ja näkemisen riemua. Teosten näennäinen helppous ja sarjallisuus ovat moninais- ten vaiheiden tulos, niin matka taiteilijan omaan maalaushistoriaan kuin uusien teknisten oivallusten tulosta. Ratkaisevaa taiteilijan mielestä on tila, sen kerroksellinen luominen ja jopa fyysinen kokeminen. Useiden maalauskerrosten lomittaisuus ja päällekkäisyys antavat teokselle sen rosoisuuden ja toisaalta valumat ja kuultomaalit avautuvat syvyyksiin. Uutena oivalluksena Saali kertoo löytäneensä lasuuritekniikan, jolla värikerrosten valoisuutta ja massoittelua saa järjesteltyä. Joskaan ei täydelliseen järjestykseen, sillä väripaletin äärellä prosessoitu sävy löytää paikkansa kankaalle maalattaessa myös intuition ja sattumanvaraisuuden lakien alistamana. n Museopalvelut/Hanna Nikander Saali, Varhainen vaellus, 2010, öljy. Yhteystiedot Kirjastokatu 8, 04400 Järvenpää puh. (09) 2719 2827 taidemuseo@jarvenpaa.fi www.jarvenpaa.fi/taidemuseo Avoinna 2.5. 30.9. ti su 11 18 Opastukset ryhmille 15 euroa Taidemuseolla tapahtuu: Yleisöopastukset klo 13 8.5. klo 11 18 Järvenpää-päivä. Vapaa pääsy ja ohjelmaa: klo 12 Kohteena kansallismaisema -opastus klo 16 Suvun voima -opastus 9.5. klo 13 Äitienpäivän teemaopastus 18.5. klo 11 18 Kansainvälinen museopäivä klo 12 ja 16 Kulttuurin keskipisteessä Järvenpää ja taiteilijayhteisö -opastus 12.6. klo 12 SYÖTÄVÄN IHANAT VÄRIT! Vauvojen värikylpy -työpaja 20.7. 8.8. Tuusulanjärven kamarimusiikin lipulla ilmaiseksi taidemuseoon 8.8. klo 13 Taiteilijatapaaminen: Tuomo Saali 21.8. klo 12 SYÖTÄVÄN IHANAT VÄRIT! Vauvojen värikylpy -työpaja 22.8. klo 13 Taiteilijatapaaminen: Raija Heikkilä Muutokset mahdollisia. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Hanna Nikander, puh. (09) 2719 2836 Teksti Hanna Nikander Värikylpyjä, taiteilijatapaamisia, teemaopastuksia! Museopalvelut, Suvi Virtanen Värikylpypajoissa nautiskellaan syötävän turvallisista väreistä, kuten mustikan sinipunasta ja kaakaon ruskeasta. Kesällä vauvat pääsevät jälleen kylpemään väreissä. Vauvojen värikylpypajoja järjestetään kesällä kaksi kertaa: 12.6. sekä 21.8. Yhteistyökumppanina on jälleen aiemmista suuren suosion saavuttaneista pajoista tuttu Elintarviketaide Tintura ja Marika Kaipainen. Myös niillä, jotka eivät osallistu pajaan, on mahdollisuus tutustua värikylpyilyyn katsomalla kesänäyttelyn yhteydessä esillä oleva video. Kesänäyttelyn taiteilijoita, Raija Heikkilää ja Tuomo Saalia on mahdollista päästä kuulemaan elokuussa, jolloin taiteilijat saapuvat museolle kertomaan teoksistaan ja taiteilijantyöstään. Yleisöopastuksia näyttelyihin järjestetään myös entiseen tapaan sunnuntaisin klo 13. Taidemuseo on laajentanut myös tilattavien opastusten ja työpajojen tarjontaansa. Erilaiset ryhmät, kuten ystäväpiirit, syntymäpäiväjuhlijat tai vaikkapa työporukat ovat tervetulleita kokemaan elämyksiä museon työpajoissa tai teemallisten opasvierailujen parissa. Kaik- ki tarjonta on sovitettavissa kaikenikäisille osallistujille. Rohkeasti vaan ottamaan yhteyttä museoon ja varaamaan oma vierailu! n Tilattavat työpajat Grafiikkaa lapsille Mielenmaisemani - postikorttityöpaja Kuva ja satu Kerro, kerro kuvastin -muotokuvapaja Kehysten kertomaa Teemaopastuksia Taide kantaa - kokoelmaopastus. Kansallismaisema - sielunmaisema Taiteilijaelämää naisen silmin Lapsia ja lasten elämää Kerro satu! Lisätietoa pajoista www.jarvenpaa.fi/taidemuseo Järvenpää kevät 2010 5

Teksti Anju Asunta Kirjaston Tädeillä kaksoiselämää Mitä siitä tulee, kun kirjaston täti repäisee? Mahtavan hauska show, ainakin jos järvenpääläisistä kirjastotädeistä on kyse. Kun keikkaa pukkaa, tauotkin ovat tarpeen. Järvenpään kirjastossa sattui vuosia sitten herättävä tapaus: asiakas tarvitsi apua ja sanoi keskustelleensa jo aiemmin asiasta virkailijan, jonkun harmaahiuksisen, noin viisikymppisen naisen kanssa. Asiaa selviteltäessä kävi ilmi, että asiakasta auttanut virkailija oli kirjaston nuorin, vieläpä punatukkainen, nainen. Näitä ammatillisia stereotypioitahan piisaa: mielikuvat hentoisista valkoisiin pukeutuneista sairaanhoitajattarista, lapioon nojailevista kadunkorjaajaäijistä ja tilejä ynnäilevistä pukuherroista ovat lujassa. Joku olisi voinut loukkaantuakin moisesta yleistyksestä, mutta kirjaston työntekijöissä se synnytti luovuuden kipinän. Järvenpään the Tädit esiintyivät ensimmäisen kerran vuonna 2007 ensin kirjaston ja työväenopiston yhteisissä juhlissa ja pian jo koko kaupungin henkilöstöjuhlissa. Yhteistyössä Mediapajan nuorten ja musiikkiosaston kirjastonhoitajan Timo Janssonin kanssa tehtiin lavashown taustaksi pari musiikkivideota, joissa harmaat Tädit hupailevat kirjastossa Lapinlahden Lintujen musiikin tahtiin. Toinen mainioista videoista Leena lainaa kirjoja julkaistiin kaupungin verkkosivuilla ja vuoden aikana se levitti tehokkaasti Täti-sanomaa kautta Suomen, saaden liki 15 000 katsojaa. Tädit rulaa naamakirjassa Videon myötä Tädeille syntyi kysyntää, mutta kuka kirjastoa hoitaisi, jos Tädit lähtisivät keikalle? Niinpä päätettiin pitää Timo Jansson Kuka tietää, mitä mietteitä piilee Tädin nutturan alla? Tädit liikkeellä netissä laittamalla keikkatallenteita YouTubeen ja kirjautumalla Facebookiin. Molemmissa hakusanaksi riittää Tädit, niin jo löytyy. Perustimme Facebook-profiilin pari vuotta sitten, ihan henkilöprofiilina, koska se mahdollisti vuorovaikutteisen toiminnan. Meillä kaikilla kahdeksalla tädillä on käyttöoikeudet ja se käy päivittämässä, joka ehtii, kertoo kirjastonhoitaja Anja Kähönen. Kuvia selaillessa ajattelee, että Jaahas, keikka sujuu, joulua valmistellaan, kenenkäs kainalossa siinä ollaan - Mike Monroen, Koop Arposen, mitä ihmettä?! Kuvissa esitetään tätien todellista, kuvitettua elämää, mutta tätimäisten silmälasien läpi katsottuna, Kähönen kuittaa salaperäisesti. Keikkaa pukkaa Viime helmikuussa Lainanpäivänä järjestettiin Helsingissä Narinkkatorilla Helsingin kaupunginkirjaston 150- ja Suomen kirjastoseuran 100-vuotisjuhlat. Ketkäpä olisivat paremmin sopineet juhlaan esiintymään kuin mainetta niittäneet The Tädit. Kun työnantajan ja tätikollegoiden joustavan asenteen ansiosta keikalle päätettiin lähteä, alkoi perinpohjainen valmistautuminen. Anja Kähönen Yleisön eteen ei voi mennä huonosti harjoitellun ohjelman kanssa. Kyllä pientä jännitystä oli ilmassa, kun keikka läheni, tunnustaa Eija Korkalainen. Tätien kuuluisuus hyppäsi toiseen mittaluokkaan, kun Tädit pääsivät esiintymään saman tien Kymmenen Uutisten loppukevennykseen. Tädit olivat myös Radio Novan taajuudella kuultavissa useaan otteeseen Lainanpäivän tiimoilta ja ovatpa Tädit Mintti Raassina ja Sirkku Lehto-Teivainen olleet kertomassa painavaa sanaa kirjaklassikoistakin. Kirjaston tiskin takana Tädit työskentelevät kuitenkin kuten kaikissa muissakin kirjastoissa. Emme ole huomanneet kuuluisuuden vaikuttaneen arkeemme millään tavalla. Vaikka pelkästään myönteistä palautetta asiakkailta olemme toki saaneet, kertoo Päivi Lindberg. n Koe kirjaston Tädit itse! kirjastossa ma to klo 10 20, pe 10 18 ja la 10 15 Facebookissa ja YouTubessa www.jarvenpaa.fi > Kirjaston sivut > the Tädit Teksti Anja Kähönen Kirjaston lehtisaliin jo aamuyhdeksästä lähtien Anju Asunta Järvenpään kirjaston lehtilukusaliin tulee noin 400 lehteä. Valikoimaa rakennetaan yhdessä asiakkaiden kanssa, ja toiveita tilattavista lehdistä voi esittää pitkin vuotta. Aikakauslehtien uusin numero on luettavissa lehtisalissa, vanhemmat ovat lainattavissa ja varattavissa. Lehtien lainaaika on kaksi viikkoa. Sanomalehtiä säilytetään kuluva ja edellinen kuukausi. Keski-Uusimaa-lehti vuodesta 1918 lähtien on taltioitu mikrofilmeille, joita voi tutkia mikrofilminlukuhuoneessa. Tietokannoista apua artikkelin etsijälle Kirjastoon tulevat lehdet löytyvät kätevästi muun muassa kirjaston Internet-sivuilta lehtiluettelosta, paperimuotoinen luettelo on selailtavissa kirjastossa. Kotoa käsin voi tutustua myös Suoma-tietokantaan, joka on Kansalliskirjaston ylläpitämä noin 1 400 nimekettä sisältävä suomalaisten verkkolehtien luettelo. Arto-tietokantaan rekisteröidään artikkelit noin 600 jatkuvasti ilmestyvästä aikakauslehdestä. Kirjastossa voi tutustua Aleksi-tietokantaan, johon on tallennettu viitetiedot noin kolmensadan aikakaus- ja sanomalehden artikkeleista ja arvosteluista. Mukana ovat keskeisimmät kotimaiset lehdet yleislehdistä eri tieteenalojen pääjulkaisuihin. Ulkomaisiin, lähinnä englanninkielisiin, lehtiartikkeleihin voi taas tutustua Ebsco -artikkeliviitetietokannan avulla. Ebscoon on tallennettu noin 2 000 aikakauslehden artikkelit kokotekstinä. n Kirjaston lehtisali on avoinna ma to klo 9 20 pe klo 9 18 la klo 9 15 su klo 10 14 Jokelalainen Matti Harjumäki viihtyy Järvenpään kirjaston lehtisalissa viikoittain. Järvenpäässä hän lukee muun muassa saksankielistä Der Spiegeliä, jota ei Jokelan kirjastoon tule, ja toisinaan lukuhalujen mukaan suuntana on Hyvinkäänkin lehtisali. 6 Järvenpää kevät 2010

Teksti Jari Ahola ja Outi Kirkkopelto Kesätoimintaa lapsille ja nuorille Järvenpäässä on tulevana suvena tarjolla monenlaista puuhaa lapsille ja nuorille niin kaupungin kuin muiden tahojenkin järjestämänä. Nuorisopalvelut järjestää kaupungin nuorisotaloilla päiväleirejä 1997 1999 syntyneille järvenpääläisille. Osanottomaksu 10 / leiri sisältää ohjelman, materiaalit ja välipalan. Leirit vaativat toteutuakseen vähintään 10 osanottajaa. Ohjelmassa on kädentaitoja ja liikuntaa, muun mukavan ohessa. Päiväleirien lisäksi kesäkuussa pyöräillään ja melotaan inkkarikanooteilla. Nuorisopalveluiden päiväleirit ja liikuntatapahtumat Askartelun ja kädentaitojen päiväleirit Jampan nuorisotalossa Ma 14.6. ja ti 15.6. klo 10 16 Liikuntapäiväleirit Kyrölän nuorisotalo Loimussa Ma 21.6. ja ti 22.6. klo 10 16 Pyöräretki Tuusulanjärven ympäri (ilmainen) To 10.6. klo 15.00 Lähtö Rantapuistosta Melontaa Tuusulanjärvellä (ilmainen) To 17.6. klo 13 16 Lähtö Rantapuistosta Katso myös uimakoulut ja sporttileirit sivulta 15 Ilmoittaudu mukaan 28.5. mennessä: Erika Salminen puh. 040 315 3835, Maarit Laurell puh. 040 315 2032, Tommi Lappi puh. 040 315 3691 Pikku-Ainon kodissa tehdään tänä kesänäkin taidetta. Taidetörmäyksiä kesä- ja elokuussa Myös järvenpääläiset eri taiteenalojen aktiivit ovat pistäneet päänsä yhteen kehittääkseen mukavaa kesätoimintaa nuorille. Tuloksena syntyivät poikkitaiteelliset Lasten ja nuorten taidetörmäyksiä -taideleirit. Taideleirit järjestetään Järvenpäässä 7. 12.6. ja 2. 7.8. Leireillä taiteet ja nuoret kohtaavat, kun tanssia, teatteria, kuvataidetta ja musiikkia harrastetaan intensiivisesti viikon ajan. Leirit toteutetaan päivittäisinä työpajoina arkisin klo 9.30 16 ja lauantaina klo 10 15 eri pisteissä Järvenpään keskustassa. Leirin päätteeksi on esitys, jossa nähdään viikon taidetutkimusretkien tuloksia. Leirit on tarkoitettu kahdelle eri ikäryhmälle, 3. 6.-luokkalaisille sekä 7. 9.-luokkalaisille. Leirille mukaantulo ei edellytä aikaisempaa taideharrastuneisuutta. Tärkeintä leireillä on iloinen yhdessäolo ja kiinnostus taidetta kohtaan, sanoo leirin kuvataideosiota Pikku-Ainon kodin tiloissa kuvataidekoulussa vetävä Hanne Lindström. Lindströmin lisäksi opettajina leireillä toimivat Leila Ketola ja Virpi Maisala (tanssi), Jussi Hongisto (musiikki) ja Anu Uhlenius (teatteri-ilmaisu). Leirin hinta on 185. Hinta sisältää päivittäisen lounaan ja välipalan. Viimeinen ilmoittautumispäivä molemmille leireille on 14.5.2010. Lisätietoja leireistä saa Keski-Uudenmaan tanssiopiston toimistolta puh. 050 435 4120 / keto@keto.fi. Kurssi-ilmoittautumiset osoitteessa www.keto.fi. n Järvenpään kuvataidekoulu Kulttuuriviikko 17.5. 23.5. Järvenpääläiseen kevääseen kuuluva Lasten ja nuorten kulttuuriviikko toteutetaan tänä vuonna 17.5. 23.5. Luvassa on tuttuun tapaan alakoulukiertueet, joissa kaikki koulut saavat nauttia ilmaisesityksistä. Myös muut kulttuuriviikon ohjelmat ovat ilmaisia. Järjestelyihin ja toteutukseen osallistuvat nuorisopalveluiden lisäksi Järvenpään Seurakunnan nuorisotyö, Kartanon koulu, Louhelan Paja, Järvenpään Teatteri, Työväenopisto ja Järvenpään Rockkoulu. Kulttuuriviikon tapahtumia 18.5. Kartanon koulun Open Air -tapahtuma Kartanon pihalla 19.5. Järvenpään Rockkoulun livemusiikki-ilta Kartanon koululla 21.5. Loimulla diskoillaan 22.5. Järvenpään Teatterin ja Työväenopiston nuorten teatteri-ilmaisuryhmän yhteinen Kissan kuolema -näytelmän ensi-ilta Järvenpää-talon Kellariteatterissa ma 17.5. to 20.5. Alakoulujen kulttuurikierrokset Ulkonuorkat Jannella 26.5. 18.6. keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 18 21 Teksti Jari Ahola Bändeille biisintekoa osana Kolmisointusopimusta Pertti Nevalainen Keväällä KUMoon! Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto antaa klassisen ja rytmimusiikin perusopetusta harrastajille sekä musiikin ammattiopintoihin aikoville. KUM on Järvenpään kaupungin ja Tuusulan kunnan ylläpitämä oppilaitos, jossa on yhteensä noin 900 oppilasta. Opetusta annetaan molempien kuntien alueella useissa opetuspisteissä. Musiikkiopistossa painotetaan erimuotoisen yhteismusisoinnin opetusta ja harjoittamista. Oppilaitoksessa toimii useita orkestereita aloittelijoiden kokoonpanoista täyteen sinfoniaorkesteriin. Lisäksi toiminnassa on useita pienyhtyeitä, bändejä ja lasten- sekä nuortenkuoro. Pienet lapset pääsevät tutustumaan musiikkiin ikäryhmälleen sopivassa musiikkileikkikoulussa ja -valmennuksessa. All the Missing Chromosomes oli yksi viime syksyn Loimubluesissa esiintyneistä nuorisobändeistä. Järvenpää on hyvä kasvualusta bändeille. Kaupungissa on muun muassa 18 nuorisopalveluiden ylläpitämää treenikämppää Dahlin bänditalossa sekä Rokkihotellissa, joten oman kellarin puute ei ole luovuuden esteenä. Kyrölän nuorisotilasta on taas muodostunut vuosien saatossa paikallisten bändien keskeinen esiintymislava. Järvenpään kaupungilla ja Sibelius- Akatemialla on voimassa oleva Kolmisointusopimus, jossa yhteistyötä tehdään niin ohjelmallisesti kuin koulutukselli- sesti. Sopimuksen tiimoilta uutena aluevaltauksena kokeiltiin maaliskuussa nuorisobändeille tarkoitettua viikonlopun biisintekokurssia. Kymmenkunta soittajaa paikallisista Industrial Waste ja Panic Room -yhtyeistä opetteli sanoittamista, säveltämistä ja sovittamista opettajana toimineen Lauri Schreckin johdolla. Käytännön läheisyyttä Loimulla järjestettyyn kurssiin toi mahdollisuus esittää valmisteilla olevia biisejä bändikamoin. Mahtava juttu, ainakin meidän bändi sai uutta potkua biisintekoon, Petteri Karlsson ja Miro Wallgren vuodattivat heti kurssinjälkeisiä fiiliksiään. Kummatkin herrat musisoivat Industrial Waste -kokoonpanossa. Olimme tammikuussa Järvenpää-talon bändikisan kakkosia ja pääsimme mukaan Helsingin Ääni ja Vimma -bändikisan finaalivaiheeseen, pojat kertovat. Saatu palaute lupailee jatkoa bändikoulutukseen kenties jo ensi syksynä. n Ilmoittautuminen Perusopetuksen pääsykokeisiin 3. 12.5.2010 - Järvenpää, Seutulantie 8: ma ke klo 9 15, to klo 9 18, pe klo 9 13 - Ilmoittautumisen yhteydessä varataan henkilökohtainen aika kansliasta - Oppilaiksi voivat pyrkiä järvenpääläiset ja tuusulalaiset lapset ja nuoret Musiikkileikkikoulun, musiikkivalmennuksen ja avoimen opetuksen jonoon voi ilmoittautua Lisätietoa www.kum.fi Järvenpää kevät 2010 7

Teksti Tarja Edry ja Riitta Murtokare Äiti tai isä opena Harjulan musiikkipajapäivässä Tarja Edry Musiikkipainotusluokat Harjulan koulussa Musiikkipainotusluokat ovat aloittaneet toimintansa Harjulassa lukuvuodesta 2005 2006 Oppilaat valitaan pääsykokeella ennen koulun alkua Musiikkiluokan opetus jatkuu 7. 9.-luokilla Kartanon koulussa Järvenpään Lukiossa on mahdollisuus jatkaa pitkän musiikkilinjan opiskelua Musiikin opetus on huomioitu tuntijaossa Opetuksen keskeisenä tavoitteena on kehittää ja syventää oppilaiden musiikillisen ilmaisun perustietoja ja -taitoja Lisätietoja koulun rehtori Tarja Edry puh. (09) 2719 2320 Harjulan koulun vanhemmista Kaisa Syvänen opettaa neljäsluokkalaisille Oona Patroselle ja Valmir Mustafalle poikkihuilun soittoa. Harjulan koulussa vietettiin hieman erilaista koulupäivää helmikuisena lauantaina. Musiikkipitoisen soitinpajapäivän tavoitteena oli antaa oppilaille tilaisuus tutustua mahdollisimman moniin erilaisiin soittimiin. Myös vanhempien musiikilliset kyvyt otettiin käyttöön yhdeksi koulupäiväksi oppilaiden hyödyksi ja opettajien avuksi. Pajoissa ja oppilasryhmissä oli mukana yhteensä noin 30 aikuista. Lasten vanhemmat esittelivät soittimia, opettivat soittamaan ja toimivat muutenkin opettajien kanssa ohjaajina pajoissa. Bändipajassa kuunneltiin ammattilaisten soittoa. Tanssi- ja rytmipajassa lapset soittivat erilaisia rytmisoittimia improvisoiden sitä samalla tanssiinkin. Kanteletta päästiin soittamaan kansanmusiikkipajaan ja musiikinkuuntelupajoissa taiteiltiin kuvataidetta elokuva- ja klassisen musiikin tahdissa. Soitinpajoissa oppilaat kokeilivat erilaisia soittimia, esimerkiksi viulua, selloa, huilua ja haitaria. Musiikkipajapäivänä oppilaat rakensivat omiakin soittimia, esimerkiksi pillistä huilun. Kivan lisän koulupäivään toi Keskisen Uudenmaan musiikkiopiston nuorisoorkesteri, jossa oli mukana myös koulun omia oppilaita. Ryhmä esiintyi ja esitteli myös soittimia. Varsinkin puhaltimet, klarinetti, oboe, fagotti, trumpetti, käyrätorvi ja pasuuna kiinnostivat kovasti. Lauantainen koulupäivä sujui hienosti musiikillisissa merkeissä. Koulun rehtori Tarja Edry oli erittäin tyytyväinen päivän antiin ja kiitteli kovasti yhteistyötä vanhempien kanssa. Hän toteaa, että ilman innokkaita vanhempia tällainen koulupäivä olisi ollut mahdoton järjestää. n Taavi Räihä ja Henri Kalenius Koivusaaren juhlaviikko päätettiin juhlasalissa 20-vuotisjuhlateemaan sopivana 80-luvun diskolla, ammatti-dj:n vauhdittamana. Teksti Santeri Kallio, Risto Päivärinta ja Jasmiina Rousu Koivusaaren koulu 20 vuotta Koivusaaren koulun 20-vuotisjuhlaa juhlittiin viikolla 10 monin erilaisin tilaisuuksin, kuten auditoriossa kaikille luokille esitetyn The Breakfast Club -elokuvan merkeissä. Koivusaaren koululla yrittäjäkerhon jo toista kertaa järjestämä Koivis-stara kykykilpailu järjestettiin tänä vuonna 20-vuotisjuhlaviikolla tiistaina. Siinä kilpailtiin opettajien ja oppilaiden sarjoissa ja kisassa nähtiin mitä erikoisimpia esityksiä parkourista piltinsyöntiin. Keskiviikon koulupäivä päätettiin koulun salissa pidettävään viralliseen 20-vuotisjuhlaan. Juhla aloitettiin rehtori Marja Yliniemen puheella ja sen päätteeksi esitettiin entisen koululaisen kirjoittama näytelmä Kaktuksen kukka. Samana iltana juhlat jatkuivat Koivusaari kirjoittaa -kirjoituskilpailun parhaimmistosta kootun H-juna Järvenpäähän -kirjan julkistamistilaisuudella. Tätä juhlimassa olivat paikalle päässeet kirjoittajat, lahjoittajat, opettajat ja tietysti toimittajat Pirkko Lehmusvirpi, Reetta Koskinen ja Anna Saarikivi sekä kuvittajat Risto Päivärinta, Santeri Kallio, Joonas Kyttänen ja Tomi Pöntinen. Kaikki kirjan teossa mukana olleet saivat oman painoksensa. Torstaina lyhennetty koulupäivä päätettiin huikealla taikuriesityksellä. Sen jälkeen julkistettiin Koivis-staran voittajat. Oppilaiden sarjan voittivat Hedi Khayat ja Tuure Nummi upeilla jalkapallotempuillaan ja opettajien sarjan Juho Kallio parkour-taidonnäytteillään. n Teksti Tuula Alkula Saunakallion koulun parakkielämä päättyi uusi rakennus valmistui syksyllä Saunakallion koulun kauan odotettu laajennus valmistui aikataulussa eli lokakuussa 2009. Koulussa on nyt uusi rakennus kolmen entisen vanhan koulurakennuksen (A-, B- ja C-talo) lisäksi. Vuoden kestäneet laajennustyöt piti suunnitella erityisen huolellisesti, muun muassa turvallisuutta painottaen, koska rakennustyömaan vieressä aidan toisella puolella koulutoiminta jatkui normaalisti. Saunakallion koulu oli toiminut 1970-luvulta asti väliaikaisiksi rakennetuissa parakkirakennuksissa, mutta nyt parakkielämä jäi menneisyyteen. Saunakallion koulun laajennusprojektin vetäjänä ja valvojana toimi rakennusmestari Mirjami Mikkola. Uuden koulurakennuksen myötä olemme saaneet paljon uutta teknologiaa. Jokaisessa luokassa on 3 tietokonetta: kaksi oppilaiden käyttöön sekä yksi opettajan tietokone. Uudessa ATK-luokassa on 24 tietokonetta. Kaikista luokista löytyy myös dokumenttikamera, jonka ansiosta opettajien ei enää tarvitse piirtää muistiinpanoja taululle, vaan nykyään muistiinpanot voi tehdä paperille ja dokumenttika- meran kautta heittää ne taululla olevalle näytölle, kertovat kuudesluokkalaiset Saana Nygren ja Essi Kontiainen. Uudessa rakennuksessa on myös huomioitu niin liikkuminen kuin yleinen turvallisuuskin. Uudessa rakennuksessa on invalidihissi liikuntavammaisille. Rakennuksessa on myös turvajärjestelmä, jonka ansiosta koulun sisätiloissa luvatta liikkuminen on vaikeaa. Laajennuksen jälkeenkään kaikki oppilaat eivät mahdu opiskelemaan uudessa rakennuksessa, vaan osa käy koulua vanhoissa rakennuksissa. Vaikka uusi koulurakennus onkin vihdoin valmistunut, pihatyöt ovat vielä kesken. Pihan sekä remonttiin menevän C-talon suunniteltu valmistumisaika on vuoden 2011 alkuun mennessä. Uudesta hienosta koulurakennuksesta huolimatta joskus tulee ikävä vanhaa luokkaa. Uusi luokka ja teknologia on tietenkin jännittävää, mutta ajoittain kaipaamme vanhan rakennuksen ja luokan värikkäitä seiniä ja kotoista tunnelmaa, toteavat Nygren ja Kontiainen. n Tiina Piiroinen Kauan odotettu Saunakallion koulun uusi rakennus on vihdoin valmistunut ja oppilaat ovat kotiutuneet uusiin luokkahuoneisiin. 8 Järvenpää kevät 2010

Teksti ja kuva Anju Asunta Ohjaamosta ja työpajalta suuntaa nuorille Kun nuori meinaa juuttua kotiin sohvanpohjalle eikä suuntaa elämälle tunnu löytyvän, on Ohjaamo oikea paikka. Me hoidamme Järvenpään kaupungin alle 25-vuotiaiden nuorten työllisyysasioita koulutus- ja työhistoriasta riippumatta. Voin esimerkiksi selvittää nuoren kanssa hänen työnsaanti- tai opiskelumahdollisuuksia ja konkreettisesti auttaa opiskelutai harjoittelupaikan haussa. Tarvittaessa voin ohjata nuoren myös muiden tukipalveluiden piiriin, esimerkiksi nuorisoneuvolaan, kertoo Ohjaamon yksilöohjaaja Ritva Rinne. Ohjaamosta voi päätyä eteenpäin moneen eri suuntaan: opiskelemaan, töihin tai usein myös Ohjaamo-toimiston naapuriin, Järvenpään nuorten työpajalle työharjoitteluun. Kaikkiaan Ohjaamossa ja nuorten työpajalla käy noin 200 nuorta vuodessa. Työpajalta motivaatiota Nuorten työpajoja on kolme: autopajassa tutustutaan auton huoltoon, kädentaitopajassa tehdään erilaisia tekstiilitöitä ja kiinteistöpajassa harjoitellaan remontti- ja puutyöhommia. Kussakin pajassa toimii ohjaaja sekä yleensä noin 6 harjoittelijaa kerrallaan. Enimmäkseen nuoret painivat ammatinvalinnallisten kysymysten kanssa, kun he tulevat työharjoitteluun. Koulutusmotivaation löytäminen ja toimivien koulutuspolkujen rakentaminen työelämään on meille tärkeä tavoite, kuvailee työpajakoordinaattori Päivi Pehkonen. Työpajan merkittävin anti ei ole niinkään harjoitellussa työssä kuin kokonaisvaltaisessa harjoittelujaksokokemuksessa. Puoli vuotta on liian lyhyt aika ammatillisten taitojen oppimiseen, mutta siinä kerkeää hyvin sopeutumaan työn tai opintojen vaatimaan säännölliseen päivärytmiin ja sosiaaliseen kanssakäymiseen toisten kanssa. Nuori saa myös urasuunnitelmiensa kannalta tärkeää itsetuntemusta huomatessaan, millainen työ häntä sytyttää ja mikä ei. Onnistunut pajakokemus antaa lisäksi nuorille heidän kaipaamaansa itseluottamusta, jonka avulla ponnistaa seuraavaan paikkaan. Näissä harjoittelujaksoissa on selvä rytmi: aluksi on kuherruskuukausi, jolloin nuoresta kaikki on kivaa, mutta alkuinnon laannuttua rutiinit saattavat ruveta tympimäänkin. Parasta aikaa on usein harjoittelun loppupuoli, jolloin nuoret huomaavat, että hei - minähän selviän tästä, kertoo kädentaitopajan ohjaaja Riikka Paavola. Nuoret harjoittelijat kommentoivat tyytyväisen oloisena pajatoimintaa: En Työpajalla harjoitellaan työelämätaitoja ja perehdytään valitun paja-alan mukaan perusmenetelmiin. 21-vuotias Aleksi on harjoittelukavereidensa kanssa muun muassa remontoinut siivouskomeroa. voisi enää kuvitellakaan, että palaisin kotiin olemaan tekemättä mitään. Lopetin lukion kesken, ja nyt odotan harjoittelupaikkaa päiväkotiin. En tiedä vielä, mikä musta tulee isona, mutta olen mieluummin täällä tekemässä jotain kuin työttömänä. Täällä on kivaa. Tänne kannattaa tulla! n Jos olet alle 25-vuotias etkä saanut opiskelupaikkaa kevään yhteishaussa kysy neuvoa oman koulun opolta jälkihaun tekemisestä ja muista vaihtoehdoista jos et ole töissäkään, ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon tule Ohjaamoon käymään ja kysymään neuvoa. Ohjaamon yhteistiedot Puistotie 27, 04420 Järvenpää Yhteydenotot Ritva Rinne puh. 040 315 3899 Teksti ja kuva Jari Ahola Nuori, osallistumalla voit vaikuttaa! Vaikuttaminen voi olla hauskaakin. Järvenpään nuorisoparlamentti isännöi KUUMA-kuntien norsupalloturnausta keväällä 2010. Järvenpäässä toimii 14 17-vuotiaista koostuva nuorisoparlamentti. 15 varsinaista ja 10 varajäsentä valitaan yleisillä, joka toinen vuosi järjestetyillä vaaleilla. Nyt on taas aika aktivoitua, etenkin jos ehdolle asettuminen kiinnostaa, sillä seuraavat nuorisoparlamenttivaalit pidetään lokakuussa 2010. Tuolloin valitaan Järvenpäähän nuorisoparlamentti 2011 2012. Nuorisoparlamentin tehtävä on ajaa lasten ja nuorten etuja kaupungissa, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin, tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa pyydettäessä lausuntoja lapsia ja nuoria koskevissa asioissa. Nuorisoparlamentilla on läsnäoloja puheoikeus kaupunginvaltuustossa sekä eri lautakunnissa. Nuorisoparlamenttivaaleissa voivat äänestää kaikki 13 17-vuotiaat järvenpääläiset nuoret. Älä jätä äänestämättä! Lasten ja Nuorten Ääni kuuluu Kaupungissa on toteutettu Lasten ja Nuorten Ääni -toimintamallia jo vuodesta 2007. Perusopetuksen ja lukion oppilaskunnat sekä nuorisotalojen talotoimikunnat valitsevat koulukohtaiset esitykset huippukokoukseen, jossa päätetään 15 000 euron hankerahan jakamisesta. Prosessiin osallistuvat kaikki oppilaitosten luokat. Hanke-esityksillä pyritään parantamaan ja kehittämään lasten ja nuorten lähiympäristöä ja näin välillisesti puuttumaan vaikkapa koulun työskentelyolosuhteisiin tai koulukiusaamiseen. Vuoden 2010 Lasten ja nuorten huippukokous pidettiin kaupunginjohtajan vetämänä 16.4. Jännittävien hanke-esittelyjen ja neuvottelun jälkeen isoimmat potit myönnettiin Mankalan (1 960 ) ja Harjulan (1 700 ) alakoulujen sekä yhteiskoulun ja lukion (kummallekin 1 500 ) hankkeille. Muut koulut saivat pienempiä summia hankkeilleen. Aloitekanavalla valtakunnallista vaikuttamista Järvenpää kuuluu valtakunnalliseen Aloitekanava-verkkoon. Tässä matalan kynnyksen verkkovaikuttamispalvelussa kuka tahansa palveluun rekisteröitynyt voi esittää kaupungille ideoita ja aloitteita lapsia ja nuoria koskevissa asioissa. Alkuvuonna ideoita on tullut muun muassa maastopyöräilyradan rakentamisesta, kouluruokailun kehittämisestä sekä liikennejärjestelyjen parantamisesta. Käy tutustumassa ja kommentoimassa Järvenpään aloitekanavan sivuilla: www. aloitekanava.fi/jarvenpaa Mukaan oppilaskuntiin ja talotoimikuntiin Ole aktiivinen ja osallistu oman koulusi oppilaskunnan tai lähinuorisotalosi talotoimikunnan toimintaan. Hyville ideoille ja innokkaille toteuttajille on aina kysyntää! Kysy lisätietoja opettajaltasi tai nuorisotyöntekijältä. n Järvenpää kevät 2010 9

Teksti Anu Tieaho ja Anneli Karp Steiner-päiväkotilaiset viihtyvät uusissa tiloissa Sateenkaaren väreissä loistavaan eteiseen mahtuu useampikin äiti ja isä lapsia riisumaan ja kuulumisia vaihtamaan. Keittiöstä leijuu ruoan tuoksu ja salista kuuluu esikoululaisten iloinen rupattelu: Oi miten Anneli Karp Steiner-päiväkoti Pikkukarhun viihtyisissä omien toiveiden mukaan rakennetuissa tiloissa on nykyään askel keveä ja nauru herkässä. hienon kruunun sä piirsit. Ei kun ne on hiukset! Toiminnan loppumisen uhka leijui kuin myrskypilvi päiväkodin yllä yksityisen vuokranantajan irtisanottua tilat yli 2 vuotta sitten. Tiiviissä yhteistyössä Järvenpään kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa tutkittiin monia tilavaihtoehtoja, mutta nykyiset kriteerit täyttävän, käyttötarkoitukseen sopivan tilan löytäminen tuntui olevan mahdoton tehtävä. Uuden päiväkodin rakentaminen jäi ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi. Päiväkotia pyörittävällä pienellä vanhempien omistamalla yhdistyksellä ei olisi ollut mahdollisuuksia vetää tai rahoittaa rakennusprojektia. Avuksi saatiin onneksi kaupungin yhteistyökumppani Mestaritoiminta Oy, jolla oli aikaisempaakin kokemusta päiväkotien rakennuttamisesta. Oli hienoa huomata, miten rakennuttaja otti aina tiukasta aikataulusta huolimatta käyttäjän, pienen yksityisen päiväkodin, näkökulmat ja mielipiteet tervetulleena vastaan. Saimme toteutettua lukuisia toiveitamme tilan pohjaratkaisua, julkisivua, pihasuunnitelmaa ja sisustusta koskien. Nykyisissä tiloissa voimme tarjota entistä useammalla perheelle steinerpedagogiikan mukaista päivähoitoa. Vaikka lapsimäärä kasvoi 21:stä 25:een, pystyimme pitämään kiinni arvoistamme, kuten kodinomaisuudesta ja omassa valmistuskeittiössä tehdystä luomukasvisruoasta. n Mestaritoiminta Oy ripeä päiväkotien rakennuttaja Päiväkodin idyllinen ulkonäkö ei valitettavasti takaa lapsille tervettä kasvuympäristöä eikä työntekijöille asianmukaisia työskentelyolosuhteita huono ilmanvaihto näkyykin usein sekä lasten että aikuisten sairastelun lisääntymisenä. Järvenpäässä asia on otettu vakavasti ja muutamia päivähoitoyksiköitä on suljettu, koska ne eivät täyttäneet terveysviranomaisten toiminnalle asettamia vaatimuksia. Järvenpään Mestaritoiminta Oy on rakennuttanut vanhojen päiväkotien tilalle kaksi uutta: Haarajoella otettiin viime vuonna käyttöön kaupungin vuokraama Närekadun päiväkoti ja tammikuussa 2010 avattiin Steiner-kannatusyhdistyksen ylläpitämä päiväkoti Pikkukarhu. Mestaritoiminta Oy omistaa kiinteistöt, ja vuokraa ne toiminnan järjestäjälle. Vuokrassa maksetaan sekä kiinteistön käyttökuluja että investoinnin rahoituskuluja. Teksti ja kuva Anju Asunta Perhevalmentajilta tukea kodin kriiseihin Järvenpään perhevalmennus nousi viime syksynä valtakunnallisen huomion kohteeksi, kun perhevalmentaja Kirsi Heikinheimo valittiin Vuoden perheterapeutiksi. Hänen vuonna 2006 käynnistämä kokonaisvaltainen työmalli on hyväksi havaittu ja toimintatapaa jatketaan edelleen. Kiitosta ansaitsee koko perhevalmennustyöryhmä, joka tekee Suomessa ainutlaatuista yhteistyötä perheiden tukemiseksi. Perheet, joissa lasta vasta odotetaan tai lapset ovat alle kouluikäisiä, voivat päästä neuvolan lähetteellä asiakkaiksi esimerkiksi silloin, kun vanhemman voimat ovat vähissä tai parisuhteessa on huolia. Tyypillistä perhevalmennukseen tuleville perheille on se, että he ovat aika yksin: isovanhemmat ja ystävät asuvat usein toisella paikkakunnalla ja oma tukiverkosto puuttuu. Huolia voi hälventää Perhevalmennustyöryhmän varsinainen asiakastyö keskittyy perheen huolten kanssa työskentelyyn. Perheet kaipaavat selkeää tietoa muun muassa parisuhteesta, vanhemmuudesta sekä lapsen tarpeista ja kehityksestä. Menneitä tapahtumia ei voi muuttaa, mutta niiden merkitystä tähän päivään kyllä. Valinnan mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen ja ajatus oikeudesta omannäköisen perheen mallin rakentamiseen ovat perheille tärkeitä työskentelyvaiheita. On helpompaa nähdä omat voimavaransa, kun pääsee irtautumaan reagoijan roolista toimijan rooliin, rohkaisee Kirsi Heikinheimo. Paitsi terapiaa ja neuvontaa, perheet voivat saada apukäsiä kotiin. Kodinhoitajat tarjoavat lyhytaikaista apua ja tukea lastenhoitoon tai kodinhoitoon liittyen. He voivat myös ohjata arjen tilanteissa ja antaa vinkkejä ongelmatilanteista selviämiseen. Läheisyydestä energiaa Puolisoiden hellyyden osoitukset kääntyvät usein lapsen syntymän jälkeen yksipuolisesti lasta kohti, ja oma kumppani jää helposti vaille huomiota ajan tai voimien puutteessa. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että läheisyys pysyy perhe-elämässä mukana, sillä se antaa energiaa ja ylläpitää yhdessäolon tunnetta. Myös lasten täytyy saada nähdä vanhempansa hellästi yhdessä, sillä se vaikuttaa koko heidän elämäänsä, luoden turvallista oloa ja mallia omaan parisuhteeseen ja vanhemmuuteen, Heikinheimo muistuttaa. Perhevalmennustyöryhmä, vasemmalta perhepsykologi Krista Stockberg, kodinhoitajat Susanna Majuri ja Jaana Ignatius sekä perhevalmentajat Pirjo Linna ja Kirsi Heikinheimo, työskentelevät työryhmänä pikkulapsiperheiden hyväksi. Perhevalmennuksella tuloksia Ennaltaehkäisevää työtä tehdään neuvolan perhevalmennusilloissa sekä avointen perhekerhojen teemavierailuissa esimerkiksi sisarkateuden ja parisuhteen tiimoilta. Ryhmämuotoista tukea tarjotaan lisäksi Depistä vai ei -ryhmässä sekä Tahdolla ja taidolla -parisuhdekurssilla. Lisätietoa näistä toimintamuodoista saa neuvolasta. Pääsääntöisesti perheet ovat kokeneet saaneensa valmennuksesta parempia työkaluja elämänhallintaan ja oppineensa toimivampaa vuorovaikutusta suhteessa lapsiinsa ja puolisoihinsa. Olen saanut paljon apua ja löytänyt elämänilon, odotan tulevaisuutta innokkaana. Olen jopa muutamia kertoja havahtunut, kun olen miettinyt kuinka onnellinen olen, minulla on maailman ihanin lapsi ja upea mies. Työn tekemistä täytyy vielä jatkaa varsinkin parisuhteen eteen, mutta oikealla tiellä ollaan, kertoo eräs äiti. n Tukea perheiden haasteisiin Perhepalvelut-yksiköstä Toimintaterapia Puheterapia Koulukuraattorit Koulupsykologit Perhevalmennus (alle kouluikäisten lasten perheet) Perheneuvola (pääosin kouluikäisten lasten perheet) 10 Järvenpää kevät 2010

Kuva ja teksti Anju Asunta Toimintaa ja iloa ikäihmisten arkeen Jos elämässä ei ole enää muuta odotettavaa kuin seuraava ateria, käy odottavan aika kovin pitkäksi. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa näin saattaa joskus käydäkin, mutta motivoitunut henkilökunta ja aktiiviset omaiset voivat olennaisesti muuttaa tilannetta. Pihlavistokodin ja Myllytien toimintakeskuksen väki kohtaavat toisensa karaoken merkeissä. Järvenpään Pihlavistokodissa toimii viriketyöryhmä, joka miettii, kuinka asukkaiden elämää voisi piristää. On tärkeää suunnitella yhteisiä kalenterivuoteen sisältyviä tapahtumia, että joulu tuntuisi joululta ja juhannus juhannukselta. Yhtä tärkeää on luoda virikkeellistä arkea. Siihen onkin viime vuosina erityisesti panostettu, ja jatkuvasti ideoidaan uusia toimintatapoja. Asukkaamme ovat usein varsin dementoituneita ja heikossa fyysisessä kunnossa. Kaikkia päiviä ei puuhalla voi täyttää, vaan levolle ja rauhalle täytyy jättää aikaa. Toisaalta asukkaan kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluu omaa kuntoa vastaava mielekäs tekeminen, jolla tuetaan toimintakykyä ja mielen virkeyttä, kuvailee Pihlavistokodin vastaava sairaanhoitaja Pirjo Komulainen. Viihtyisän arjen luomiseen osallistuu meillä koko talon henkilökunta ja opiskelijatkin organisoivat viriketoimintaa osana opintojaan. Lisäksi saamme arvokasta apua seurakunnan ja järjestöjen vapaaehtoistyöntekijöiltä. Esimerkiksi LC Järvenpään Ainot ovat järjestäneet perinteisesti vappujuhlat asukkaillemme. Kesäisin olemme saaneet palkata koululaisia, joiden pääasiallinen tehtävä on asukkaiden kanssa ulkoilu ja seurustelu. Heidän tulonsa tänne on aina yhtä odotettu tapahtuma, kertoo Komulainen. Yhteistyöstä etua kaikille Aivan uusia tuulia Pihlavistokotiin on tullut Vanhusten ja vammaisten toimintakeskuksesta (Myllytie 11), jossa Järvenpään kaupungin sosiaalipalvelut järjestää vajaakuntoisten työ- ja päivätoimintaa. Toimintakeskuksen asiakkaat ovat eri-ikäisiä ihmisiä, joilla on toimintatarmoa ja halua auttaa. Pihlavistokodin asukkaat ovat huonommassa kunnossa, mutta heilläkin on halu osallistua ja nauttia yhdessäolosta. Toimintakeskuksen asiakkaat ovat järjestäneet Pihlavistokodissa muutamia karaoke-iltapäiviä, ja koska tapahtumat ovat ilahduttaneet sekä laulajia että laulattajia, niitä on päätetty tulevaisuudessakin järjestää vähintään pari kertaa syys- ja kevätkaudella. Myllytien toimintakeskuslaiset ovat tarjonneet apuaan myös valtakunnallisen vanhusten ulkoilupäivän tapahtuman järjestelyissä ja olivat mukana avustamassa Pihlavistokodin vanhuksia syksyllä 2009. Karaoketapahtuma-keikat ovat osa asiakkaittemme työ- ja päivätoimintaa, jonka tavoite on tukea heitä myös toimintakeskuksen ulkopuolella olevan elämän hallintaan. Kun toimimme Pihlavistokodin kanssa yhteistyössä, saamme aikaan kaikkia hyödyttävää toimintaa. On suurta rikkautta, että erilaiset ja eri-ikäiset ihmiset saavat näin kohdata toisiaan, työ- ja päivätoiminnan ohjaaja Marika Haverinen pohtii. Omat taidot ja läsnäolo käyttöön Muutenkin yhteistyötä Järvenpään kaupungin eri toimijoiden kanssa on tarkoitus tulevaisuudessa entisestään tiivistää ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Järvenpäässä suunnitellaan parhaillaan Olohuone-verkostoprojektia, joka tulee tuomaan muita ikäihmisiä tietoineen ja taitoineen virkistämään Pihlavistokodin arkea. Suunnitelmissa on myös henkilökunnan kouluttamista niin kuvataiteen kuin tanssinkin käyttämiseen osana hoitotyötä. Olemme rikkomassa perinteisen hoitotyön rajoja, sillä se tekee täällä olemisen mielekkäämmäksi niin meille työntekijöille kuin asukkaillekin, Komulainen toteaa. Vaikka asukkaat ovat turvassa ja hyvässä hoidossa Pihlavistokodissa, ei henkilökunta korvaa oman perheen rakkautta ja välittämistä. Omaisten kannattaa rohkeasti osallistua läheisensä hyvinvoinnin lisäämiseen, esimerkiksi viemällä häntä ulkoilemaan tai sukuloimaan, tai vain olemalla lähellä. Omaiset ovat myös lämpimästi tervetulleita osallistumaan asukkaan kanssa Pihlavistokodin yhteisiin tapahtumiin. Alkukesän ohjelmassa ovat muun muassa puutarhan hoitoviikko, vappujuhlat, Juhannusiltamat ja kesäseurat. n Teksti Heikki Lång Tervetuloa Järvenpään eterveyspalveluihin! eterveyspalvelut ovat Järvenpään kaupungin sähköisen asioinnin palveluja terveydenhuollon asiakkaille. Palvelua laajennetaan vähitellen vuoden 2010 aikana; esimerkiksi vanhemmat saavat mahdollisuuden asioida alaikäisen lapsensa puolesta sähköisesti. eterveyspalvelujen käyttö edellyttää henkilökohtaisen palvelusopimuksen tekemistä. Sopimus tehdään terveysasemalla, oppilaitoksessa tai neuvolassa. Lisäksi sopimuksen voi tehdä jopa puhelimitse asioidessaan omahoitajan tai -lääkärin kanssa, kun henkilöllisyys on varmistunut. eterveyspalveluissa voi sovitun mukaisesti saada tekstiviestinä tai Internetin viestipalvelun kautta laboratoriovastauksia sekä tutkimuksiin tai jatkohoitoon liittyviä hoitoohjeita lääkäriltä, sairaanhoitajalta tai terveydenhoitajalta. Omaan terveydentilaan, lääkitykseen tai sairauksiin liittyviin kysymyksiin vastataan viikon sisällä, joten kiireellisten asioiden hoitamiseksi viestit eivät sovi. Sähköisen asioinnin kautta kulkeneet viestit tallentuvat sähköiseen terveyskertomukseen ja ovat osa Järvenpään terveyskeskuksen potilaskertomusjärjestelmää. Asiakaspalautteiden perusteella sähköisen asioinnin parhaita puolia on sen ajanvarausmahdollisuus. Omahoitajien puhelinajat ovat välillä hyvin ruuhkaisia, mutta asiakkaan tehtyä soittoajanvarauksen hän saa saman päivän aikana soiton omahoitajaltaan. Viestipalvelun ajanvarausosiossa voi myös varata vastaanottoajan omahoitajalle sekä tarkastella omia, voimassa olevia ajanvarauksia vastaanotoille tai neuvolaan. eterveyspalvelujen käyttäjä tarvitsee tekstiviestipalvelua varten henkilökohtaisen matkapuhelinnumeron. Internet-viestipalvelua varten tarvitaan lisäksi henkilökohtaiset verkkopankkitunnisteet (Sampo, Op, Nordea, Säästöpankkiryhmä, Handelsbanken) tai HST-kortin ja kortinlukijan. n Tutustu palveluun: www.jarvenpaa.fi > Sähköinen asiointi > eterveyspalvelu kysymykset palvelusta osoitteeseen eterveys.info@jarvenpaa.fi. Sosiaali- ja terveystoimi palvelualueiksi Järvenpään kaupungin strategiassa on asetettu tavoitteeksi tuottaa asiakaslähtöisiä palveluita tehokkailla palvelurakenteilla ja prosesseilla. Suuri askel kohti tätä päämäärää otettiin 1.4.2010, kun sosiaali- ja terveystoimiala sellaisenaan lakkautettiin. Uudessa organisaatiomallissa toiminnot jaettiin elämänkaaren vaiheiden mukaan kolmeen palvelualueeseen. Lapsi- ja perhetyön palvelualueen perustehtävänä on edistää järvenpääläisten lapsiperheiden omia voimavaroja muun muassa terveysneuvonnan ja varhaiskasvatuksen avulla. Perusopetus ei vielä sisälly palvelualueen toimintaan, mutta asiaa valmistellaan yhdessä sivistystoimen kanssa. Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue vastaa työikäisten kuntalaisten palvelutarpeisiin muun muassa elämänhallinnan, terveyden edistämisen ja hyvän hoidon avulla. Vanhus- ja vammaistyön palvelualue järjestää ikääntyneille ja vajaakuntoisille kuntalaisille palveluita, joiden avulla edistetään ja ylläpidetään toimintakykyä ja elämänhallintaa. n Järvenpää kevät 2010 11

Ongelmajätteiden ja metalliromun keräys JÄRVENPÄÄ 19.5.2010 1. JAMPPA Ostoskeskus, Pihkakatu 1 klo 16.30 2. HAARAJOKI koulun P-alue, Haarajoenkatu 2 klo 17.30 3. KYRÖLÄ koulu, Puistotie 29 31 klo 18.30 4. KESKUSTA Janne, Sibeliuksen aukio klo 19.30 Teksti Jaana Pohjola Järvenpään viheralueohjelma 2009 2017 Ihanan Vihreetä on valmistunut Järvenpään kaupungin ensimmäinen viheralueohjelma on valmistunut. Viheralueiden kehittämistä linjaava pitkän aikavälin toimintasuunnitelma hyväksyttiin teknisessä lautakunnassa 17.2.2010. Järvenpäässä halutaan säilyttää viheralueiden määrä, kehittää niiden laatua sekä turvata käyttäjien tarpeiden mukaiset viherpalvelut. Tommi Kärki Keräysaika jokaisella pisteellä noin 15 minuuttia Koti- ja maatalouksilta vastaanotettavat enimmäismäärät: 5 öljynsuodatinta, 20 litraa maalia, liimaa tai lakkaa, 3 ajoneuvon akkua jäteöljyä, torjunta-aineita, loisteputkia, lääkkeitä, ohentimia Metalliromu: maksuton vastaanotto (suurista määristä sovittava erikseen) Viheralueohjelmalla varmistetaan, että Järvenpäätä kehitetään ihanan vihreenä kaupunkina. Keräyksessä ei oteta vastaan: ajoneuvojen renkaita sähkö- ja elektroniikkaromua (mm. kylmälaitteet, televisiot, atk-laitteet, liedet, pesukoneet) asbestia, kyllästettyä puuta, yhdyskuntajätettä JÄTTEITÄ EI SAA TUODA PISTEISIIN VIRALLISEN KERÄYSAJAN ULKOPUOLELLA! Lisätietoja: Suvi Koskinen, puh. 040 595 8771 Viheralueohjelman taustalla on Järvenpään kaupunkistrategian 2010 2020 arvot sekä koko kaupungin yleiskaava. Ohjelma antaa lähtökohtia yleissuunnitteluun sekä vihersuunnitteluun, korostaen puutarhakulttuurin merkitystä, osallistuvaa suunnittelua ja luontoarvoja sekä viheralueverkostoa osana viihtyisää kaupunkirakennetta. Ihanan vihreetä -ohjelman kehittämiseen ovat osallistuneet asukkaat, kaupungin eri hallintokunnat sekä kaupungin suunnittelijat, rakentajat ja ylläpitäjät. Viheraluetyyppejä ovat puistot, leikkipuistot, koirapuistot, liikenneviheralueet, kiinteistöpihat, rannat, liikuntapaikat, pellot, niityt, viljelypalstat, luonnonsuojelualueet, metsät, maa- ja metsätilat ja erityisalueet, kuten kaatopaikat. Ohjelma määrittelee viheralueita koskevat yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet niiden toteuttamiseen. Sen avulla pyritään kohdentamaan käytettävissä olevat varat ja työpanos tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti huomioiden viheralueiden elinkaari sekä siihen vaikuttavat muutokset kaupunkirakenteessa. Tärkeää on varmistaa myös viheralueiden kestävyys ja palvelutaso osana tiivistä kaupunkirakennetta. Toteutumista tarkastellaan vuosittain Viheralueohjelman toimenpiteiden toteuttamista tarkastellaan vuosittain kuntasuunnitelman käyttötalous- ja investointimäärärahojen puitteissa. Viheralueiden kustannuksiin vaikuttavat tekijät ratkaistaan asemakaavan yhteydessä tehtävässä kokonaissuunnittelussa. Maankäytön suunnittelun eri vaiheissa määritellään alueen laatutaso. Haluamme kehittää viheralan toimintaa kaupunkiorganisaatiossa, jotta voisimme paremmin vastata viheralueiden kehittämispaineisiin, kertoo suunnitteluhortonomi Marko Vuorinen. Pidämme todella tärkeänä myös asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien kehittämistä. Olemme muun muassa päättäneet lisätä tiedottamista ja järjestää tilaisuuksia, joissa käyttäjät, suunnittelijat ja ylläpitäjät voivat tavata. n Tavoitteita viheralueiden hoidolle Asukkaiden lähiympäristön tasoa pyritään tasapuolisesti kohentamaan eri puolilla kaupunkia Huomiota kiinnitetään viheralueiden keskinäiseen yhteyteen, saavutettavuuteen ja virkistysarvoihin Kulttuurimaisemaa hoidetaan suunnitelmallisesti, Tuusulanjärvi ja Rantapuisto keskeisessä asemassa Luonnon monimuotoisuutta pyritään kehittämään Kaupunkikuvaa siistitään ja ilkivaltaa pyritään vähentämään esimerkiksi valaistusta lisäämällä Investointitarvetta tasapainotetaan pitkällä aikavälillä lisäämällä uusien ja perusparannettujen puistojen lukumäärää suhteessa käyttöikänsä loppupuolella olevien puistojen määrään Teksti ja kuva Satu Hänninen Toimitilapalveluiden päällikkö oikeissa töissä Varpu Paakinaho-Heikkinen aloitti Järvenpään kaupungin toimitilapäällikkönä viime syyskuussa, kun edellinen pitkäaikainen päällikkö Kaisa-Leena Liski jäi eläkkeelle. Toimitilapalveluissa työskentelee noin 170 työntekijää. Henkilöstöön ja heidän töihinsä tutustuminen vie luonnollisesti oman aikansa. Tilannetta helpottamaan Varpu otti käyttöön edellisessä työpaikassaan ISS Palveluissa hyväksi havaitun keinon jalkautua henkilöstön pariin käytännön töihin. Toimitilapäällikkö Varpu Paakinaho- Heikkinen (oik.) tarttui mopin varteen tutustuakseen juurta jaksain laitoshuoltaja Jaana Pulkkisen työhön. Varpun alaisuuteen kuuluu kolme työyksikköä: puhtaanapitopalvelut, ravitsemispalvelut ja kiinteistöpalvelut. Toiminta sinänsä on Varpulle tuttua, mutta hän halusi nähdä, miten asiat hoidetaan Järvenpäässä. Niinpä hän aloitti kiertonsa ottamalla yhteyttä yksiköiden päälliköihin ja ilmoittamalla, että hän käyttää kymmenen päivää työkiertoon ja tarvitsee näiksi päiviksi yksiköiden työvaatteet, koska hän tulee tekemään samaa työtä alaistensa kanssa. Varpun työparina hänen tutustuessa puhtaanapitoyksikön töihin toimi laitoshuoltaja Jaana Pulkkinen. Jaana on toiminut kaupungin palveluksessa jo 27 vuotta, ja valmistui syyskuussa 2009 laitoshuoltajaksi. Työpäivä toimitilapäällikön kanssa oli Jaanan mukaan hauska, pienestä alkujännityksestä huolimatta. Työt lähtivät heti luistamaan, vaikka työtahti oli tiukka. Aikataulussa pysyttiin ja kehittämisideoita jaettiin puolin ja toisin osa ideoista otettiin välittömästi käyttöönkin. Varpu kertoo työparityöskentelyn olleen antoisaa. Jalkautuminen henkilöstön pariin työtä tekemään vaatii siviilirohkeutta, mutta tulokset ovat sen verran hyviä, että se kannattaa. Työntekijän arki tulee tutuksi ja ongelmatilanteet näkyviksi. Esimiehen joskus vaikeitakin ratkaisuja ja päätöksentekoa helpottaa, kun on päässyt tutustumaan henkilöstön työtehtäviin aivan ruohonjuuritasolle asti. n 12 Järvenpää kevät 2010

Teksti Antti Routto Fortum valitsi Järvenpään älykkäiden sähkömittareiden pilottikohteeksi Kaikkiin suomalaisiin koteihin vaihdetaan uudet etäluettavat sähkömittarit vuoden 2013 loppuun mennessä. Mittareiden vaihto perustuu uuteen mittausasetukseen, joka astui voimaan maaliskuussa 2009. Energiayhtiö Fortum on valinnut Järvenpään ensimmäiseksi paikaksi, jossa otetaan askel kohti tulevaisuuden älykotia. Suunnitelmien mukaan ensimmäiset 6 500 Fortum Älyboksia asennetaan Järvenpään Kyrölässä kesällä 2010. Järvenpään Kyrölässä on paljon erilaisia sähkönkäyttöpaikkoja ja se on sijainniltaan täydellinen paikka pilottihankkeellemme, toteaa Heikki Linnanen, Älykkäät sähkömittarit -hankkeen projektipäällikkö Fortumilta. Älymittari kertoo energiankulutuksen tunneittain, joten sen avulla on aikaisempaa helpompi hallita omaa sähkönkäyttöään. Älykkään sähkömittarin käyttöönoton myötä myös vanhanaikaiset tasauslaskut jäävät historiaan. Mittari tuoma selkeämpi laskutus rohkaisee ja Tomi Parkkonen/Fortum auttaa vastuullisessa sähkönkulutuksessa. Arjen pienten ekotekojen vaikutukset, kuten pakastimen sulattamisen tai sisäilman lämpötilan pudottamisen asteella, voi nähdä heti omassa kukkarossa. Etäluettavuus tarkoittaa, ettei erillisiä mittarinlukukortteja enää lähetetä kotitalouksiin vuosittain eikä mittarinlukijan tarvitse enää tulla koputtelemaan oven taakse. Kaikki tieto välittyy digitaalisesti ja automaattisesti piuhoja pitkin. Järvenpääläiset vaikuttavat koko valtakuntaan Jatkossa älykkääseen sähkömittariin voidaan lisätä lisäominaisuuksia ja esimerkiksi tiedot omasta sähkönkulutuksesta on mahdollista saada lähes ajantasaisesti omalle tietokoneelle. Fortum tulee asentamaan järvenpääläisiin koteihin vuosien 2010 2011 aikana etäluettavia sähkömittareita eli Fortum Älybokseja. Järvenpääläisiltä saatu palaute ja kokemukset älysähkömittarista tulevat ohjaamaan koko Fortumin valtakunnallista projektia. Kyrölän pilottihanke vaikuttaa osaltaan siihen, minkälaisia ominaisuuksia mittariin ja nettipalveluihin jatkossa kehitetään, kertoo Heikki Linnanen. Fortum lähettää asiakkailleen hyvissä ajoin ennen mittarinasennusta kirjeen kotiin ja Fortumin Internet-sivuille avataan myös hankkeelle omat sivut kesän aikana. Yhdessä järvenpääläisten antaman palautteen ja yhtiön oman asiantuntijuuden avulla Fortum haluaa pitää huolen, että se voi tarjota parhaan palvelun ja neuvot älymittarin käyttöön kaikille asiakkailleen. n Lisätietoa: Miriikka Laakkonen, viestintäpäällikkö, Fortum puh. 0400 259 088, miriikka.laakkonen@fortum.com Teksti Anju Asunta Rakentaminen alkaa Lepolassa Lepolan rakentamisessa päästään viimein suunnittelupöydältä kaivuupuuhiin. Mannilantien jatkeeksi rakennetaan Lepolanväylä, sille tehdään kaksi pihakatua Vakka ja Tähkä, ja alueen hulevesiä varten luodaan kosteikkosarja Vakanaluseen. Ensimmäiset seinät voivat nousta alueelle rakentajien aikatauluista riippuen jo tämän vuoden puolella. Lepola erinomaisine sijainteineen keskustan, rautatien ja Tuusulanjärven kulttuurimaiseman tuntumassa on koko Järvenpään kaupunkikehityksen kannalta tärkeä alue. Siksi sen suunnittelu aloitettiin tavallisesta poiketen vuonna 2006 arkkitehtuurikilpailulla. Voittanut ehdotus SAARET otettiin pohja-ajatukseksi alueen kaavoitukseen. Lepola I-asemakaavaehdotusta työstettiin yhteistyössä talvella 2009 valittujen kumppaneiden kanssa ja viime helmikuussa kaupunginvaltuusto hyväksyi sen. Kun alueen pakkolunastuksesta alkanut maakiistakin maaliskuussa ratkesi, saatiin Lepolan osayleiskaava ja pääosa asemakaavasta lainvoimaiseksi, mikä mahdollisti rakentamisen aloittamisen. Parempaa laatua kumppanuuskaavoituksella Tavallisesti uudisalueet kaavoitetaan ennen tulevien rakentajien etsimistä, eikä heillä tai asukkailla ei ole paljoakaan sanomista aluekokonaisuuteen. Kumppanuuskaavoituksessa kaavoittajien, kunnallistekniikan suunnittelijoiden, valvovien viranomaisten sekä toteuttajien osaaminen kerätään yhteen jo kaavoitusvaiheessa, jolloin kaavoitus usein sujuu nopeammin ja lopputuloksesta tulee parempi. Lepolassa halusimme tuoda asemakaavoituksen lähemmäksi kunnallistekniikan ja rakennuskorttelien toteutusta. Meillä oli myös alueelle korkeat laatutavoitteet, joiden siirtymisen halusimme varmistaa toteuttajien suunnitteluun ja rakennuslupiin asti, kertoo kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila kumppanuuskaavoituksen käytön syistä. Kumppanuuskaavoituksen suuri etu on myös se, että kaavoista tulee alusta alkaen realistisia, mikä vähentää muutos- ja poikkeamistarpeita rakentajien ryhtyessä toimintaan. Kerros-, pien- ja omakotitaloja Lepolan ensimmäisen asemakaava-alueen tonttikohtaiset kumppanit haettiin julkisesti ilmoittamalla. Tontinluovutuskilpailuihin osallistuivat ensi sijassa rakennusliikkeet ja rakennuttajat, koska Lepolassa kyse on valtaosin yhtiömuotoisesta kerrostaloja pientalotuotannosta. Poikkeuksen muodostaa yksi yhteisöllisen omakotirakentamisen suurtontti, johon arvottiin osallisiksi yhdeksän järvenpääläistä perhettä. Näistä kukin rakennuttaa itse oman talonsa yhteisen korttelisuunnitelman puitteissa. Lepolan ensimmäiseen vaiheeseen on tulossa monipuolista asumista eri-ikäisille ihmisille. Seudullisen tavoitteen mukaan alueelle rakennetaan kovan rahan omistusasuntojen lisäksi runsaasti valtion tukemia vuokra- ja osaomistusasuntoja. Samaa periaatetta jatketaan Lepolan seuraavissakin vaiheissa. Kaikkiaan ensimmäisen asemakaavaalueen valmistumiseen kuluu useita vuosia, mutta tänä aikana ehditään jo kaavoittaa uusia osa-alueita, joten rakentamista Lepolassa riittää useiksi vuosiksi eteenpäin. Todennäköisesti talojen rakentaminen aloitetaan ensimmäiseksi pohjoisemman pihakadun Tähkän tuntumasta, sillä siellä ainakin yhteisölliset omakotirakentajat ovat innokkaita aloittamaan, Holmila uumoilee. Katse kohti Ristinummea Järvenpään kasvaminen ei pysähdy Lepolaan, vaan kaavoitus tähyää jo kohti Ristinummea. Ristinummi oli yhtenä kilpailukohteena kansainvälisessä Europan 10 -arkkitehtuurikilpailussa, jossa etsittiin uusia ratkaisuja ja ideoita eurooppalaiseen kestävään kaupunkiasumiseen. Kilpailu avasi meille mielenkiintoisia kehittämisnäkökulmia, joita ryhdymme tutkimaan ensin yleissuunnittelun tasolla, Holmila kertoo. n Lisätietoja Lepolasta: www.jarvenpaa.fi/sivustot/lepola Lepolaan rakennetaan monimuotoisen asumisen saarekkeita, joita rajaavat pihakadut ja viheralueet. Alueelle on suunniteltu myös liikuntahallia, mutta päätöksiä sen suhteen ei ole vielä tehty. Järvenpää kevät 2010 13

Teksti Riitta Kallio ja Maarit Ojala Uudenlaisia kursseja ja tiloja työväenopistossa Järvenpää-visa Työväenopiston kevätkausi on lopuillaan. Toukokuussa toteutetaan vielä muutamia uusia kursseja: Koristemaalaus, Ensiavun jatkokurssi ja Hauskan heinähatun valmistus. Kaikille kiinnostuneille avoimessa Monikulttuurisuus arjessamme -tilaisuudessa Järvenpää-talolla 19.5. pohditaan erilaisuuden kohtaamista ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta. 1. Milloin Järvenpää sai kaupunkioikeudet? 2. Mitkä kävelykatu Jannen neljä aukiota ovat nimeltään? 3. Mistä vanha apteekin talo ja muutamat muutkin vanhat järvenpääläiset hirsihuvilat ovat alkujaan peräisin? 4. Mihin käyttöön Musiikkiopiston talo alun perin vuonna 1919 rakennettiin? 5. Missä Järvenpäässä on näkyvillä oikosarvien fossiileja? 6. Milloin rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui? 7. Mitä merkittävää Tervanokassa tapahtui kesällä 2004? 8. Kuinka korkealle kohoaa Suomen suurimmaksi julkiseksi veistokseksi mainittu Kolmisointu-veistos? 9. Kuka tunnettu järvenpääläinen oli Aino Sibeliuksen veli? 10. Missä istuu tämä Erkki Erosen teos Pikku-Kalle? Anna Airaksinen Korukurssilla tarvitaan sorminäppäryyttä. Katseet kohti ensi syksyn kursseja Työväenopiston toimintaa järjestetään monissa tiloissa eri puolella kaupunkia. Järvenpää-talon alakerrassa oleva tekstiilija askarteluluokka sai uuden kalustuksen ja ajanmukaiset opetustekniset välineet remontissa viime joulukuussa. Keskuskoululla (Kansakoulukatu 1), työväenopiston ja Taito Uusimaan yhteisiä tiloja on kunnostettu, ja kutojat saavatkin nyt nauttia uusista valoisista tiloista. Samoin taideopetus sai Keskuskoululta omat uudistetut tilat käyttöönsä, ja Liikuntakeskus Piirosen korjatuissa saleissa (Lukionkatu 3), on voitu toteuttaa entistä enemmän liikuntakursseja. Lukuvuoden 2010 2011 opetusohjelmassa on tarjolla monenlaista uutta, esimerkiksi Zumbaa, taideterapiaa ja ruisleivän valmistusta. Sukututkimusta on mahdollisuus opiskella syksyllä ja musiikki-ihmisille muun muassa sähkökitaran soittotunteja ja Markku Impiön sävellystyöpaja. Uutena opiston palveluna tarjotaan Askel taakse ja kaksi askelta taakse -kurssit, joilla kerrataan tiiviisti kieltä ennen lukukauden alkua. Avoimessa yliopistossa on tarjolla monia mielenkiintoisia opintoja. Opetusohjelma sisältää entistä enemmän yhteistyökursseja Keravan opiston kanssa, ja tavoitteena on lisätä Keravan kanssa kurssien yhteismarkkinointia. Senioreille muistivalmennusta Työväenopisto on mukana pilottina Miina Sillanpään Säätiössä kehitteillä olevassa ikäihmisten muistiohjelmassa. Teknillinen korkeakoulu tekee tutkimusta asiasta ja tavoitteena on kehittää muistivalmennusohjelma, joka tukee ikääntyvien muistiterveyttä. Järvenpäässä alkaa syksyllä muistivalmennus, jonka aikana tutustutaan osallistujien kanssa muistiterveyteen vaikuttaviin tekijöihin ja pohditaan muistia ylläpitäviä asioita. Työväenopisto jatkaa tulevana lukuvuotena Seniorikahvila-toimintaa terveysteemalla. Seniorikahvila-toimintaan tulee mukaan seurakuntaopiston hoitoalan opiskelijoita osana opintojaan. Myös seniorikaraoke jatkaa toimintaansa. Kansainvälisenä ikäihmisten päivänä 1.10. vanhustyön arvoja pohditaan seminaarissa Järvenpää-talossa. Mukaan ovat tervetulleita myös muut vanhustyössä mukana olevat tahot, eläkeläisjärjestöjen edustajat ja kaikki aiheesta kiinnostuneet. Seminaarilla aloitetaan valtakunnallinen Vanhusten viikko, jonka teemana on Meistä on moneksi. n Tule mukaan! Ensi syksyn kurssit tulevat opiston kotisivuille juhannuksen jälkeen Opinto-ohjelma jaetaan koteihin viikolla 31 Opetus alkaa pääsääntöisesti syyskuun toisella viikolla 16.8. alkaa liikunta- ja tanssikurssien ilmoittautuminen 17.8. lähtien voi ilmoittautua kaikille kursseille Kursseille voi ilmoittautua Internetin kautta, puhelimitse tai tulemalla opistolle - www.jarvenpaa.fi/tyovaenopisto - Puh. (09) 2719 2498 Anna Airaksinen Työväenopiston kursseilla oppii uusia taitoja. Palautetta Järvenpään kaupungin tiedotuslehdestä Vastaukset löydät alhaalta tai Järvenpään kaupunkipolku-esitteestä. Esite kertoo 34:stä järvenpääläisestä kohteesta 4-kilometrisen kaupunkipolun varrelta. Painettua esitettä saa muun muassa kaupungintalolta ja Järvenpääseuralta. Esite on saatavilla myös verkkosivuilla www.jarvenpaa.fi/sivustot/ kaupunkipolku/ Suosittelemme kaupunkipolkua kesäkävelyn kohteeksi! 1. 1967 2. Sininen, Vihreä, Punainen, Keltainen 3. Karjalan kannakselta 4. Kasvinjalostuslaboratorioksi 5. Järvenpää-talon ja kirjaston lattioissa 6. 1862 7. Uimaranta avattiin uudestaan käyttöön Tuusulanjärven puhdistuttua uimakelpoiseksi 8. 11 metriin 9. Taidemaalari Eero Järnefelt 10. Järvenpään virastotalon edessä Leikkaa tämä palautelappu irti ja palauta se Järvenpää-päivän aikana 8.5.2010 kaupungin matkailupalvelujen esittelypöydän henkilökunnalle (Osuuspankin edessä). 100 ensimmäistä palautelapun tuojaa saa palkkioksi kätevän retkimukisetin. Lehden kiinnostavin juttu oli mielestäni Annan lehdelle kouluasteikolla 4 10 arvosanan Haluaisin lukea enemmän kaupungin terveyspalveluista vanhusten hoivapalveluista lasten varhaiskasvatuspalveluista sosiaalipalveluista koulumaailmasta Toivomuksia, kommentteja, ohjeita lehdentekijöille? nuorisotoiminnasta kulttuurista liikunnasta rakentamisesta ja kaavoituksesta ympäristöasioista päätöksenteosta ja luottamuselinten toiminnasta talousasioista muusta, mistä? 14 Järvenpää kevät 2010

Kesäajan toiminta kaupungin toimipaikoissa Nuorisotalot jalkautuvat touko kesäkuussa Jannelle Järvenpään kaupungintalon ja Seutulantalon asiakaspalvelupisteet Asiakaspalvelupisteet avoinna ma pe klo 9 15, to klo 9 18 ja pe klo 8 13. Palvelupisteet ovat suljettuina 28.6. 1.8. Puhelinvaihde (09) 27 191 toimii myös sulkuaikaan. Kesäsulun aikana vaihteesta voi kysyä välttämättömien palvelujen osalta ajanvarausmahdollisuutta. Teknisen toimialan yhteydenotot sulkuaikaan puh. (09) 2719 2880. Terveyskeskuksen vastaanottopalvelut 28.6. 8.8. Myllytien terveysasema suljettuna 28.6. 8.8. Kaikkien väestövastuualueiden yhteispäivystys Vanhankylänniemen terveysasemalla (Annintädintie) ma to klo 8 16, pe klo 8 14.30. Ajanvaraukset lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotoille ma pe klo 8.15 9.45 välisenä aikana Vanhankylänniemen terveysaseman väestövastuusairaanhoitajien puhelinnumeroista, puh. (09) 2719 3671, 2719 3676. Sairaanhoitajien neuvontapuhelin puh. (09) 2719 3380 ma to klo 10 16 ja pe klo 10 14.30. Sairaanhoitajien päivystysvastaanotot Vanhankylänniemen terveysasemalla arkipäivisin ilman ajanvarausta klo 10 12. Ilmoittautuminen terveysaseman neuvontaan. Ensiapu klo 8 22 Vanhankylänniemen terveysasemalla (Annitädintie). Ensiavussa on ohjeellinen ajanvaraus, puh. (09) 2719 3360. Ensiapu öisin klo 22 8 Hyvinkään sairaalassa, puh. (019) 4587 2261 (Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää). Ambulanssi hätäkeskuksesta, puh. 112. Myllytien diabetesneuvola ja hoitovälinejakelupiste ovat suljettuina. Diabetesvälineiden ja hoitovälineiden luovutus Vanhankylänniemen terveysasemalla 8.7., 22.7. ja 5.8. klo 14 17. Hoitovälineet tilataan mielellään kahta viikkoa aikaisemmin puh. (09) 2719 3248 klo 15 16 tai sähköpostilla hoitovalinejakelu@jarvenpaa.fi. Fysioterapian (Vanhankylänniemen terveysasema) ajanvaraukset ma pe klo 8 9 puh. (09) 2719 3251. Apuvälinejakelu on auki ajanvarauksella ma to klo 12.30 14 ja pe klo 12 13. Röntgen Vanhankylänniemen terveysasemalla ma to klo 8 15.45, pe klo 8 14. Ajanvaraus röntgeniin ma to klo 14 15 puh. (09) 2719 3241. HUSLABin Järvenpään laboratoriot: näytteenotto Vanhankylänniemen terveysasemalla ma to klo 7.30 14.30 ja pe klo 7.30 13.00. Näytteenottoon voi tulla joko ajanvarauksella tai vuoronumerolla. INR-tutkimukset jonotusnumerolla ma to klo 11.30 12. Laboratorion ajanvaraus ma to klo 13 15 puh. (09) 2719 3242. HUOM! Myllytien laboratorio on suljettuna 28.6 8.8. 2010. Voitte asioida kaikissa HUSLABin näytteenottopisteissä, tarkemmat tiedot www.hus.fi/laboratoriot. Työterveyshuolto on suljettuna 5.7. 1.8. 2010. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö on avoinna koko kesän. Päivystys klo 9 11 arkipäivisin. Neuvonta puh. (09) 2719 2646. Kotisairaala on suljettuna 25.6. 1.8. välisen ajan. Myllytien työ- ja toimintakeskus on suljettuna 25.6. 1.8. välisen ajan. Jampan hammashoitola on auki koko kesän. Mannilantien hammashoitola suljettuna 5.7. 1.8. välisen ajan. Jampassa ja Myllytien neuvoloissa 29.6. 9.8. toiminta ajanvarauksella normaalisti. Heinäkuussa auki olevat päiväkodit 28.6. 30.7. auki ovat Loutin päiväkoti (osoite Mannilantie 50), Isokydön päiväkoti (osoite Satakunnankatu 6) ja Pehtoorin päiväkoti (osoite Uudenmaantie 1). Järvenpää-talo Järvenpää-talo on suljettu 19.6. 1.8. välisen ajan. Järvenpään kaupunginkirjasto 31.5. 15.8. Pääkirjasto avoinna ma to klo 11 19, pe klo 10 16, la ja su suljettuna. Pääkirjaston lehtilukusali avoinna ma to klo 9 19, pe klo 9 16, la ja su suljettuna. Haarajoen lähikirjasto avoinna 31.5. 31.8. ti klo 13 19. Uimahalli Avoinna ma pe klo 6 21, la su ja arkipyhinä klo 9 18. Uimahalli ja liikuntahalli suljettuina 21.6. 18.7. Kaupungin neljä nuorisotaloa Haarajoki, Jamppa, Loimu ja Myllytie pannaan kesätauolle 14.5. alkaen. Toiminta ei suinkaan lopu tähän. Nuorisotalojen toiminta siirtyy kaupungin keskustaan aina juhannusviikolle asti. Syynä pihalle siirtymiseen on jo monena vuonna havaittu kävijämäärien väheneminen loppukeväästä. Nuorisotyöntekijät pitävät ulkonuorkkaa torin liepeillä kävelykadulla 26.5. 18.6. keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 18 21 välillä. Tarjolla on erilaisia pelejä ja kisailua, tekemistä ja toimin- nan esittelyä joskus jopa elävän musiikin ohella. Monet muutkin kaupungit toimivat samoin mennään sinne, missä nuoret liikkuvat. Ulkonuorkat Jannella 2010 ke 26.5. pe 28.5. ke 2.6. pe 4.6. ke 9.6. pe 11.6. ke 16.6. pe 18.6. Liikkumaan Järvenpäässä kesällä 2010 Melomaan Keravanjoen melontatapahtuma 16.5. klo 9 alkaen, kokoontuminen KeU-pirtillä, Talmantiellä. Retken hinta on 40 euroa ja maksu sisältää melontaan tarvittavat välineet ym. Retken pituus on noin 12 km ja se kestää noin 4 5 tuntia. Retki on tarkoitettu yli 15-vuotiaille. Tervetuloa mukaan leppoisaan melontatapahtumaan! Lasten alkeisuimakoulut 24.5. 4.6. ma pe (iltauimakoulut) 7.6. 18.6. ma pe 26.7. 6.8. ma pe Ilmoittautumiset 11.5. klo 17 alkaen. Tarkemmat tiedot kesäliikunnasta www.jarvenpaa.fi/liikunta tai puh. (09) 2719 2507 Sporttileirit ala-aste-ikäisille 7. 11.6. klo 10 14 14. 18.6. klo 10 14 21. 24.6. klo 10 14 Sporttileirillä tutustutaan leikkimielisesti monenlaisiin liikunta- ja urheilulajeihin erilaisten viiteleikkien ja -pelien avulla. Kokoontuminen ja lopetus ovat Liikuntakeskus Piirosen edessä. Leirin hinta on 35 euroa viikoilta 23 ja 24, ja 28 euroa viikolta 25. HARRASTUS 2010 tapahtuma Tule ja innostu liikunnasta HARRASTUS 2010 tapahtumassa la 21.8. klo 10 16. Järvenpääläiset urheiluseurat ja muut liikuntaa tuottavat tahot esittelevät toimintaansa messuosastoilla ja lajinäytöksin Järvenpään liikuntahallilla (Seutulantie 17). Järjestäjänä Järvenpään liikuntapalvelut. Peruskoulujen työ- ja loma-ajat syyskaudella 2010 Syyslukukausi alkaa ti 10.8.2010 ja päättyy ti 21.12.2010. syysloma 25. 31.10.2010 (vko 43) joululoma 22.12.2010 9.1.2011 Järvenpää kevät 2010 15

Kevät 2010 kulttuuri & vapaa-aika Vierailulle kulttuurikohteisiin 2010 Ahola Ahola Sibeliuksenväylä 57, Järvenpää, puh. (09) 291 6685 Tuusulanjärven taiteilijayhteisö sai alkunsa, kun kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt muuttivat 1897 vuokraamaansa Vårbackan huvilaan, joka sai nimekseen Ahola. Nykyisin Aholassa on nähtävillä Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin elämäntyöstä kertova Sanalla ja siveltimellä -näyttely. Avoinna: 2.5. 31.8. ti su 11 18 Syyskuussa opastukset ryhmille tilauksesta. Mikko Mannila Ainola Ainola Ainolankatu, puh. (09) 287 322, info@ainola.fi, www.ainola.fi Jean Sibeliuksen koti Ainola on saanut nimensä säveltäjämestarin puolison mukaan. Sibelius ihastui luonnonkauniiseen Kielomäki-nimiseen paikkaan, jonne valmistui vuonna 1904 arkkitehti Lars Sonckin piirtämä hirsihuvila. Nykyisin Ainola on autenttinen kotimuseo. Museossa toimii myös kahvila. Avoinna: 2.5. 3.10. ti su 10 17 Mikko Mannila Järvenpään taidemuseo Kirjastokatu 8, Järvenpää, puh. (09) 2719 2827 Järvenpään taidemuseon kokoelmat koostuvat kahden kansallisesti merkittävän taiteilijan, Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin tuotannosta. He työskentelivät viime vuosisadan vaihteessa Tuusulanjärven taiteilijayhteisön jäseninä ja taiteilijanaapureina. Museossa järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Kesänäyttelyt: 3.2. 30.5. Kaukaista sukua Järnefelt - Wright - Lucander - Soldan 11.6. 30.9. Maalauksia. Raija Heikkilä & Tuomo Saali Avoinna: 2.5. 30.9. ti su 11 18 1.10. 19.12. ke 14 20, to su 11 18 Taidemuseo Museopalvelut, Essi Salonen Alvar Aalto s Villa Kokkonen Tuulimyllyntie 5, 04400 Järvenpää Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli Villa Kokkosen Tuusulanjärven rannalle säveltäjä Joonas Kokko- Villa Kokkonen sen kodiksi ja työtilaksi. Entinen taiteilijakoti on nykyisin kansainvälinen nähtävyys. Kulttuurivierailut, ohjelmalliset illanvietot ja kokoukset sopimuksen mukaan ympäri vuoden. Avoinna kesäkuusta elokuuhun ti su klo 12.00 18.00 (pääsymaksu 10 e / hlö, ennakkovarauksen tekeminen suositeltavaa). Elävä musiikki, asiantuntijaopastukset, designkauppa ja kahvitarjoilu. Tiedustelut ja varaukset: puh. 044 291 8424, 041 432 6166, www.villakokkonen.fi, info@villakokkonen.fi. Suviranta Suvirannankatu, Järvenpää Suomen taiteen kultakauden taidemaalari Eero Järnefelt rakennutti ateljeekotinsa Suvirannan itselleen työtilaksi ja perheelleen kodiksi Tuusulanjärven rannalle vuonna 1901. Rakennus on edelleen yksityiskotina ja suvun omistuksessa. Kesällä 2010 Suvirannassa voi vierailla Tuusulanjärven kamarimusiikin konsertissa pe 30.7. sekä opastetuilla vierailukäynneillä ke 28.7., to 29.7. ja la 31.7. Tiedustelut ja varaukset puh. (09) 2719 2718. Teppo Järvinen Järvenpäässä tapahtuu NÄYTTELYITÄ Järvenpään taidemuseo 3.2. 30.5. Kaukaista sukua Järnefelt - Wright - Lucander - Soldan 11.6. 30.9. Maalauksia. Raija Heikkilä & Tuomo Saali taidemuseon vieraina Ilmainen sisäänpääsy Järvenpää-päivänä 8.5. ja kansainvälisenä museopäivänä 18.5. Lisäksi ilmainen sisäänpääsy Tuusulanjärven kamarimusiikin pääsylipuilla 20.7. 8.8.2010. Ahola 2.5. 31.8. Sanalla ja siveltimellä -näyttely. Ilmainen sisäänpääsy Järvenpää-päivänä 8.5. ja kansainvälisenä museopäivänä 18.5. Järvenpään Taidetalo 28.4. 23.5. Sari Laatio ja perhe 26.5. 20.6. Hanne Lindström ja Jukka Kinanen 30.6. 25.7. Anni Mansikka, Vappu Sandström Prisman Rantagalleria 3. 14.5. Pekka Halosen Akatemia 15. 31.5. Irja Kainu Galleria Järnätti 22.4. 12.5. Antti Nieminen, veistoksia 15. 31.5. Taru Leinonen & Elina Rissanen 1. 23.6. Järvenpään Taideseura ry, kesänäyttely Villa Cooper 1.6. 30.8. Järvenpään Käsintekijöiden myyntinäyttely TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA 22.5. Valtakunnallinen kävelykatupäivä Jannella Kävelykatu tutuksi perheen pienimmille 14.8. Lasten teatterihetki kävelykatu Jannella MUSIIKKITAPAHTUMIA 9.5. Äitienpäivän juhlakonsertti. Järvenpää-talo 9.5. Äidit Villa Kokkosessa -kahvikonsertti 10. 13.6. Kallio-Kuninkalan Kamarimusiikki 11. 13.6. PopCircus Festival 2010 25.6. Villa Kokkosen juhannusmusiikki 30.6. 4.7. Puistoblues 25. 31.7. Tuusulanjärven kamarimusiikki MUSIIKKITAPAHTUMIA 29.7. Elinan ja Antin kesävieras Villa Kokkosessa: Pekka Kuusisto, viulu 4. 8.8. Jannen Jamit TEATTERIA 30.6 9.7. ja Musikaalikomedia Hääkeikka, Järvenpään kesäteatteri, Stålhanentie 4, 15. 28.8. Vanhankylänniemi Lisätiedot: www.jarvenpaanteatteri.fi MUITA TAPAHTUMIA 8.5. Järvenpää-päivä 8. 9.5. Talon Alla Kasvaa Puu -Festival, Järvenpään taidetalo, Harjuvaarankuja 2 Vaihtoehtoinen taidetapahtuma koko perheelle. 16.5. 10. Venny Startti, Keväinen liikuntatapahtuma Tuusulanjärven kulttuurimaisemissa pyöräillen, rullaluistellen tai sauvakävellen. Rantapuisto. 8.8. Taiteilijatapaaminen taidemuseossa klo 13.00: Tuomo Saali 21.8. Harrastus 2010, Järvenpään Liikuntahalli ja lähiympäristö, Seutulantie 17 "Tule ja Innostu liikunnasta". Järvenpääläiset urheiluseurat sekä muut liikuntaa tuottavat tahot esittelevät toimintaansa messuosastoilla sekä lajinäytöksin. 22.8. Taiteilijatapaaminen taidemuseossa klo 13.00: Raija Heikkilä LASTEN JA NUORTEN TAPAHTUMIA 17.5. 23.5. Lasten ja nuorten kulttuuriviikko: - Kartanon koulun Open Air -tapahtuma 18.5. - Järvenpään Rockkoulun livemusiikki-ilta Kartanon koululla 19.5. - Loimulla diskoillaan 21.5. - Järvenpään Teatterin ja Työväenopiston nuorten teatteri-ilmaisuryhmän yhteinen Kissan kuolema -näytelmän ensi-ilta Järvenpää-talon Kellariteatterissa 22.5. 26.5. 18.6 Ulkonuorkat Jannella keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 18 21 10.6. Pyöräretki Tuusulanjärven ympäri, lähtö Rantapuistosta klo 15. Tarkoitettu ensisijaisesti alle 18-vuotiaille. Nuorisopalvelut. 12.6. Syötävän ihanat värit! Vauvojen värikylpy -työpaja, Järvenpään taidemuseo. 17.6. Melontaa Tuusulanjärvellä klo 13 16, Rantapuisto. Nuorisopalvelujen työntekijät opastavat melonnan alkeisiin inkkarikanootein. Tarkoitettu ensisijaisesti 11 17-vuotiaille. Nuorisopalvelut. 21.8. Syötävän ihanat värit! Vauvojen värikylpy -työpaja, Järvenpään taidemuseo. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisätietoja: www.jarvenpaa.fi/tapahtumat