Tampereen kaupunkiseudun työpoliittisen kehittämisohjelman 2012 2016 seutuohjausryhmä

1 (11) PÖYTÄKIRJA Tampereen kaupunkiseudun työpoliittisen kehittämisohjelman 2012 2016 seutuohjausryhmä Kokous: 5.6.2013 kello 13 15 Paikka: Työllisyydenhoidon palveluyksikön kokoustila Omena, os. Hammareninkatu 8 B, 4.krs Osanottajat: Tuula Mikkonen, pj. varajäsen Katri Heininen Muut osallistujat: Maritta Närhi, saapui klo 13.07 varajäsen Mika Vuori Markku Männikkö varajäsen Erkki Paloniemi Lasse Silvan, este varajäsen Jarmo Kivineva, este Kari Auvinen varajäsen Markku Vuorinen Timo Toivonen Varajäsen Kirsi Onnela Pentti Sivunen (pj.), este Varajäsen Pekka Mansikkamäki, este Eeva Halme varajäsen Kimmo Kivinen Varajäsen Olli Niemi Erkki Lyden, este varajäsen Matti Peltola Vesa Jouppila varajäsen Regina Saari Sirkka Saarikoksi varajäsen Teuvo Pernu Peer Haataja varajäsen Markus Sjölund Mika Itänen, palveluyksikön johtaja Katariina Ratia, projektipäällikkö, este Ene Härkönen, projektipäällikkö Mauri Vintola, projektipäällikkö, este Juha Salminen, koulutuskoordinaattori Pia Vallenius, vastaava työhönvalmentaja Antti Tuhkio, erikoissuunnittelija Merja Vänttinen-Ala, koordinaattori esittelijä sihteeri

2 (11) 1 Kokouksen avaus Tuula Mikkonen avasi kokouksen ja totesi, että sekä puheenjohtaja että hänen varajäsenensä ovat estyneitä osallistumaan kokoukseen. Tuula Mikkosta ehdotettiin ja hänet valittiin näin ollen kokouksen puheenjohtajaksi. 2 Kokouksen osallistujat Seutuohjausryhmän kokoonpano on muuttunut seuraavasti: Tampereen kaupungin edustajan vs. tilaajapäälllikön Tuija Mannilan tilalle on nimetty suunnittelupäällikkö Tuula Mikkonen ja varajäsenen Tuula Mikkosen tilalle on nimetty suunnittelija Katri Heininen. Pirkkalan kunnan edustajan henkilöstöjohtaja Jenni Harjulan tilalle on nimetty työllisyysasiain päällikkö Kimmo Kivinen ja varajäseneksi hallintojohtaja Olli Niemi. Oriveden kaupunki on nimennyt varajäseneksi työllisyyspalveluiden päällikkö Kirsi Onnelan. Tampereen kaupungin pormestari nimeää muuttuneen seutuohjausryhmän kokoonpanon myöhemmin. Päätösehdotus. Seutuohjausryhmä päättää, että merkitään tiedoksi seutuohjausryhmän jäsenyyksissä tapahtuneet muutokset. 3 Kokouksen esityslista Seutuohjausryhmän jäsenille on toimitettu kokouksen esityslista ennakkoon. Päätösehdotus. Seutuohjausryhmä hyväksyy ennakkoon toimitetun esityslistan kokouksen esityslistaksi. 4 Seutuohjausryhmän edellisen kokouksen pöytäkirja Päätösehdotus. Seutuohjausryhmä päättää, että hyväksytään ohjausryhmän jäsenille ja asiantuntijoille sähköpostitse toimitettu kokouksen 20.2.2013 pöytäkirja.

3 (11) Maritta Närhi saapui kokoukseen klo 13.07. 5 Tampereen kaupunkiseudun toimintaympäristön tilannekatsaus Seutuohjausryhmän edustajia pyydetään kertomaan kaupunkiseudun tilannekatsaus omasta näkökulmastaan keskittyen siihen, millaiset ajankohtaiset asiat esim. talous- ja työllisyystilanteessa vaikuttavat kehittämisohjelman toimenpiteiden toteutumiseen. Päätösehdotus. Seutuohjausryhmä päättää, että merkitään tiedoksi kuullut toimintaympäristön tilannekatsaukset. Merkitään tiedoksi kuullut toimintaympäristön tilannekatsaukset seuraavasti: Tampereella on työttömiä 14.7 % työvoimasta, eli yli 16 000 henkilöä, josta alle 25-vuotiaita on 2200, yli vuoden työttöminä olleita 5900 (kasvua 1900 henkilöä vuoden takaiseen verrattuna) ja passiivisella työmarkkinatuella reilu 4000 henkilöä, kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 600 henkilön verran. TE-hallinnolta haluttaisiin saada asiakkaiden yhteystiedot ajoissa, että 500 pv työmarkkinatuella olleille voitaisiin tarjota kunnan palveluja. Kehysriihen päätös 300 pv työmarkkinatukea saaneiden siirtämisestä kunnan vastuulle tuottaa varovaisenkin arvion mukaan väh. 10 milj. euron nettokulun Tampereelle, riippuen valtion kompensaation suuruudesta. Vastuunsiirto pitkäaikaistyöttömistä tulee kunnille huonoon aikaan, kun taloudessa pitää säästää ja samalla pitäisi tuottaa uusia palveluja. Suomen 20 suurimmasta kaupunkiseudusta 10:llä työttömyys on 15 % luokkaa ja pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt. Vireillä on nuorten työllistämispalveluiden vakinaistaminen Tampereella vuoden 2014 alusta. Lempäälä-Vesilahti alueella on ollut positiivistakin kehitystä: nuorisotakuun toteuttamista on resursoitu hyvin. Työmarkkinatuen osuus on pienentynyt 7-8 % vuodesta 2011. Asiakasohjaus on normalisoitumassa TE-toimistosta asiakasmäärien suhteen. Asiakastyöstä suuntautuu 2/3 kuntouttavaan työtoimintaan. Palkkatuki on suunnattu avoimilla työmarkkinoilla käytettäväksi. Nokialla on kohdennettu nuorisotakuun toteutuksena lisärahoitusta Aapohankkeelle. Työnhakijoiden koulutus ja yritysten tarpeet eivät kohtaa. Oppilaitospuolella Pirkon ja TAO:n yhdistymisessä Treduksi vähenee opettajien työpaikkoja, määräaikaisia nyt 240, avoimia paikkoja tulee hakuun 190. Pirkkalassa ollaan kokoamassa suunnitelmallisesti työllisyydenhoidon palveluita yhteen ja aloittamassa aktiivista yritysyhteistyötä. Nuorten pitkäaikaistyöttömien lukumäärä on kasvanut rajusti eivätkä nuoret ohjaudu kunnan kuntouttavan työtoiminnan pajatoimintaan. Toimeentulotuen käyttö on kasvussa. Positiivista on kuitenkin teollisuustonttien meneminen kaupaksi.

4 (11) Valtiokin vähentää väkeä, esim. Valtiokonttori, VTT, TE-toimistot. Silti pitäisi kysyä mitä meillä on ja mitä yhteistyötä voidaan tehdä. Valtion velka on 93 mrd. Yhteisöveron alennuksella ei ole työllistävää vaikutusta taantumassa. Sähköiset palvelut auttavat, vaikka kehitys on hidasta. Kunnille on siirtymässä raskaampi vastuu asiakkaista. 6 Välke projektin TE-hallinnon osion (F10587) toiminta 1.9.2008 31.12.2012 Koulutuskoordinaattori Juha Salminen: TE-hallinnon Välkkeen palveluissa vuonna 2012 (palkkatuki, työssäoppimispainotteinen koulutus, Toppis-koulutus tai valmennus) on aloittanut 174 asiakasta (tavoite 184). Koko projektin toiminta-aikana 610/620. Vuoden 2012 aikana projektin palveluissa päättäneitä asiakkaita on yhteensä 138. Heti palvelun jälkeen näistä asiakkaista 19 % (3 kk 24 %) on työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Työttömänä 40 % (3 kk 46 %). Koko projektin toiminta-aikana 458 päättynyttä asiakkuutta. Avoimille työmarkkinoille työllistyneitä 25 % (3 kk 23 %). Työttömänä 55 % (3 kk 52 %). Yksilöllistä työhönvalmennusta tai VTM-valmennusta hankittu 196 asiakkaalle palkkatukityön tai työvoimakoulutuksen lisäpalveluksi. Yksilöllisiä koulutuksia hankittu 109 asiakkaalle. Toppis-asiakkaita 135, joista n. ¾ ryhmämuotoisissa koulutuksissa. Vuoden aikana panostettu palveluista tiedottamiseen, vaikuttavuuden seurantaan ja arviointiin. Hankkeen toteutuneet kustannukset 1.9.2008 31.12.2012 yhteensä 5 104 510,91, josta kirjanpitoon tulevat kustannukset 376 708,20. Työvoimapoliittiset toimenpiteet 2 885 405,99. Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 1 842 396,72. Päätösehdotus. Seutuohjausryhmä päättää, että merkitään tiedoksi Välke projektin TE-hallinnon osion toiminta 1.9.2008 31.12.2012. 7 Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kehittämisohjelman (2012 2016) työsuunnitelman 2013 toteutumisen tilanne

5 (11) Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kehittämisohjelman työsuunnitelman 2013 toteutumatilanne kehittämisohjelman strategisten päämäärien (4) mukaisesti esiteltynä on seuraavanlainen: 1. Tampereen kaupunkiseudulla työllisyydenhoitoa kehitetään seudullisena yhteistyönä. Seutuohjausryhmä on kokoontunut ennen tätä kokousta kaksi kertaa (20.12.2012 ja 20.2.2013) ja seutujohtoryhmä samoin kaksi kertaa (12.2.ja 9.4.2013). Seutujohtoryhmän kevään 2013 kolmas kokous on siirretty liian tiheäksi suunnitellun kokousaikataulun vuoksi elokuun 22. päivään. Seutuohjausryhmän seuraava kokous on aiemmin sovittu olevan 23.10.2013. Teemayhteistyö kuntakokeilun puitteissa on käynnistynyt, mitä esitellään tarkemmin seuraavissa kohdissa. Kuntakokeilun kehittämispäällikkö Matti Luukinen ja erikoissuunnittelija Antti Tuhkio vierailivat kaupunkiseudun kunnissa toukokuussa 2013. Vierailuilla keskusteltiin ja kerättiin näkemyksiä siitä, miten seudullista työllisyydenhoidon kehittämisohjelmaa ja Tampereen kuntakokeilun teematyötä tulisi yhdessä viedä eteenpäin. Kuntouttavan työtoiminnan osalta kunnissa nähtiin tarpeellisena ja mahdollisena työntekijöiden yhteinen kouluttaminen ja palveluverkoston yhteiskäytön edistäminen yli kuntarajojen. TYP-toiminnassa on tällä hetkellä paljon haasteita asiakasohjauksessa TE-toimistosta ja palveluprosesseissa. Välityömarkkinoiden kehittämisen alueella kunnissa on kiinnostusta yritysyhteistyön kehittämiseen ja sen selvittämiseen, voidaanko yhteisin toimin luoda pysyviä välityömarkkinoita seutukunnalle. Sähköisten palvelujen kehittäminen on vielä yleisesti alkutekijöissään ja kunnissa puuttuu tietoa esim. yhteispalvelupisteiden valtakunnallisesta kehittämisestä, Aspa 2014 hankkeen puitteissa. Tällä hetkellä kuntien huomio ja energia suuntautuu pitkälti kuntarakenneuudistukseen, eikä työllisyydenhoidon asioiden kehittämiseen ole paljoa mahdollisuutta. Kuntien tulevaisuudessa on paljon avoimia asioita. Kunnat ovat kuitenkin kokeneet seutuyhteistyö työllisyydenhoidon palvelujen kehittämisessä positiiviseksi asiakasi ja heistä yhteistyötä tulee jatkaa ja laajentaa. Projektipäällikkö Ene Härkönen: KANSAINVÄLISET MALLIT SEUDULLISEEN PALVELUIDEN TUOTTAMISEEN -hanke käynnistyi 1.9.2012 ja päättyy 30.6.2014. Projektin kokonaisbudjetti on 223 400 e, josta ESR:n osuus 169 376 e. Projektin osa-aikaisena projektipäällikkönä toimii Ene Härkönen (TYPA) ja siihen osallistuvat Tampereen lisäksi Ylöjärvi, Kangasala, Pirkkala, Vesilahti ja Orivesi. Projektin tavoitteena on kartoittaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palveluiden tuottamiseen liittyviä hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja Euroopassa. Hyviä käytäntöjä etsitään mm seuraavista näkökulmista: seutukunnallinen palveluiden järjestäminen kumppanuusyhteistyössä; monituottajamalli; asiakkaiden ohjaus ja arviointi; nuorten palveluiden järjestäminen; maahanmuuttajien palveluiden järjestäminen; elinkeinoelämän osallistaminen työllisyydenhoitoon. Projektin kohderyhmänä ovat työllisyydenhoidon asiantuntijat Tampereen kaupunkiseudun kunnista ja Pirkanmaan ELY-keskuksesta, KELA, työnantajajärjestöt, työntekijäjärjestöt, ammatillinen koulutus ja kolmas sektori. Projektin aikana tehdään kolme opintomatkaa kohdemaihin, järjestetään työpajoja sekä loppuseminaari. Projektin ensimmäinen opintomatka järjestettiin Tanskaan 15.-17.5.2013. Matkalle osallistui Pirkanmaalta 15 henkilöä. Opintomatkan näkökulmia olivat

6 (11) työllisyydenhoidon vastuun siirtyminen valtiolta kunnalle, nuorten työllisyydenhoidon palvelut, kuntouttava työtoiminta sekä yhden luukun periaate. Kuuntelimme ammattilaisten luentoja Kööpenhaminassa (2) ja Odensessa (6). Opintomatkan jälkeinen työpaja pidettiin 27.5. ja matkaraportti valmistuu kesäkuussa 2013. Matkaraportti tullaan esittelemään seutuohjausryhmälle 23.10. kokouksessa ja tietoa siitä levittämään kaupunkiseudun laajuisesti muutoinkin. 2. Jokaisella nuorella on vastuullinen työllisyyttä edistävä palvelu Tampereen työllisyydenhoidon palveluyksikkö on valmistellut yhteistyössä konsernihallinnon tilaajan ja kaupunkiseudun kuntien kanssa projektitukihakemusta, jolla haetaan rahoitusta nuorten palveluiden koordinointi-yhteistyön järjestämiseksi kaupunkiseudulla. Rahoitusta haetaan Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Hankehakemus jätettiin käsittelyyn 7.2.2013, ja sitä päivitettiin ELY-keskuksen pyynnöstä 10.5.2013. Lisäyksissä hankkeen tavoitteet kiinnitettiin tiiviimmin muiden rahoitusta saavien hankkeiden toimintaan, ja täsmennettiin yhteistyön ajatusta erityisesti koulutukseen hakeutumisen, keskeyttämisen ehkäisyn, koulutuksen läpäisyn ja lopulta työllistymisen näkökulmasta. Myös ohjausryhmän kokoonpanoa täsmennettiin rahoittajan pyynnöstä siten, että ohjausryhmään kutsutaan jokaisesta Tampereen kaupunkiseudun kunnasta edustaja nuorisotakuun vastuun näkökulmasta, Tampereen kaupungin nuorisotakuun projektipäällikkö, Työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) kehittämispäällikkö, Pirkanmaan ELY-keskuksen edustaja, Pirkanmaan TE-toimiston edustaja, Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) edustaja ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) edustaja. Tarvittaessa ohjausryhmä kutsuu kokouksiinsa asiantuntijoita. Rahoittajan edustaja kutsutaan ohjausryhmään läsnäoloja puheoikeuden omaavaksi asiantuntijaksi. Seutuohjausryhmä on 20.2. pidetyssä kokouksessaan hyväksynyt alkuperäisen projektihakemuksen osana kehittämisohjelman täytäntöönpanon resursointia ja päättänyt että resursointiin palataan mikäli rahoitushakemus ei tule hyväksytyksi. Uusi hakemus on asialistan liite 1. Päätösehdotus. Palveluyksikön johtaja Mika Itänen: Seutuohjausryhmä päättää, että hyväksytään päivitetty hankehakemus ja käynnistetään hanketyöntekijän rekrytointi heti kun virallinen hankepäätös saadaan.

7 (11) Tampereen kaupunkiseudun kuntien (ja TE-hallinnon) edustajat kertoivat seutujohtoryhmän kokouksessa 9.4. heidän kunnissaan perustetuista nuorten palveluita koordinoivista työryhmistä ja yhteiskuntatakuun toimeenpanon vastuutuksista seuraavasti: Tampereen kaupungin osalta nuorten yhteiskuntatakuuta koordinoi Tampereen kaupungin EU-toimiston projektipäällikkö Maria Virtanen. Ylöjärven osalta ollaan kokoamassa uutta ryhmää, joka on erillinen nuorisolain edellyttämästä työryhmästä. Ko. ryhmässä painottuvat täysi-ikäisten nuorten asiat. Ryhmä kokoontunee 1. kerran toukokuussa. Nokialla on myös perustettu erillinen nuorten yhteiskuntatakuun työryhmä, jota koordinoi Tiina Alakoski. Ryhmään kuuluu yrittäjiä, luottamusmiehiä, työhallintoa ja Tredun edustajia. Ryhmä kokoontuu 8.5. yrittäjien aamukahvien ja seminaarin merkeissä. Kangasalla työllisyystyöryhmä laajenee Nokialla toteutetun kaltaiseksi nuorisotakuun työryhmäksi, ryhmä on vielä nimeämättä. Etsivän työn edustaja tullee ryhmän yhteyshenkilöksi. Myös TE-hallinto antoi oman katsauksensa yhteiskuntatakuun toimista. Asiantuntijoita on lisätty nuorten palveluihin. Käynnissä on Kaikille nuorille töitä kampanja sekä muita tapahtumia, sanssikortti alle 30 v. ammattikoulutetuille, joka tarkoittaa rekrytointitukea yrityksille. Riku Immonen TE-hallinnosta koordinoi nimettyä nuorten yhteiskuntatakuun työryhmää. Puuttuvilta osin tiedot tullaan päivittämään syksyyn 2013 mennessä ja ne informoidaan seutuohjausryhmän kokouksessa 23.10.2013. Tampereen kaupungin nuorten palvelujen koordinointiin liittyen Työllisyydenhoidon palveluyksikön yhteyshenkilö on projektipäällikkö Katariina Ratia. 3. Asiakkaille tuotetaan Tampereen kaupunkiseudulla yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia, jotka johtavat työelämäosallisuuden lisääntymiseen ja sitä kautta työhön Koordinaattori Merja Vänttinen-Ala: Palvelutarvearvion ja palveluohjauksen kehittäminen viranomaisyhteistyönä toimenpiteessä on tapahtunut seuraavaa: Tampereen kuntakokeilussa on käynnistynyt Arvi-palvelu, joka on ovi Työllisyydenhoidon palveluihin. Arvissa työskentelee 5 palveluohjaajaa ja 2 TE-toimiston asiantuntijaa. Kuukausitavoite on, että Arviin ohjautuu kuukaudessa 300 asiakasta. Huhtikuun loppuun mennessä asiakkaita oli ohjautunut noin 200, mutta asiakasohjaus on lisääntynyt ja työntekijöiden kalenteriajat täyttyvät. Arvissa kehitetään palvelutarvearviota ja kaksi palveluohjaajaa tekee ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä palvelutarvearviosta. Tavoitteena on, että luodaan yhdenmukainen sisältö palvelutarvearvioon ja se olisi hyödynnettävissä myös laajemmin esimerkiksi seudullisesti. Tampereen kuntakokeilu on mukana Kuntaliiton Työvoimapalveluiden vaikuttavuusmittariston projektissa. Projektissa on tavoitteena luoda vaikuttavuusmittaristo työvoimapalveluihin (vrt.vanhustyössä rava-mittaristo). Tampereen kuntakokeilussa tullaan testaamaan mittaristoa vielä tämän syksyn aikana. Kuntakokeilun hankepäällikkö Mari Toivonen kuuluu hankkeen ohjausryhmään. Vaikuttavuusmittaristoa on hyvä esitellä myös seudullisesti, kun sitä saadaan eteenpäin. Tampereen kuntakokeilun asiakastyön kehittämiseksi on perustettu asiakasohjaustyöryhmä, jossa on edustus TYPAsta, Pirkanmaan TE-toimistosta ja sosiaalityöstä. Työryhmässä on

8 (11) pohdittu asiakasohjauksen tehostamista mm. kuntakokeilun palveluihin, esitelty sosiaalisen kuntoutuksen palveluita ja TE-hallinnon palveluita. Tavoitteena työryhmässä on avata asiakastyön prosessia ja saada kuvattua työllisyydenhoidon prosessit alkaen sosiaalisesta kuntoutuksesta. Tampereen kuntakokeilu järjestää vertaiskehittämistapaamisia ensi syksyn aikana kaksi eri teemakokonaisuutta. Vertaiskehittämistapaamiset on suunnattu työllisyydenhoidon, kelan ja sosiaalityön työntekijöille. Ensimmäisenä teemakokonaisuutena on palveluiden esittely syyskuussa ja marraskuun kokonaisuus on toimintaa ohjaavat lait. Mahdollisuuksien mukaan vertaiskehittämistapaamiset voitaisiin videoida esim. marraskuun tilaisuus ja se voisi olla näin seudullinen tapaaminen, johon voisi osallistua myös seutukuntien työllisyydenhoidon ammattilaiset. Innolink Research Oy alihankkijoineen tekee parhaillaan sosiaalisen kuntoutuksen selvitystyötä Tampereella kuntakokeilun hankkimana palveluna. Työ on alkanut maaliskuun lopulla 2013 ja se valmistuu elokuun puolivälissä tänä vuonna. Selvitystyön tuottama tieto sosiaalisen kuntoutuksen malleista Suomesta ja Euroopasta hyödynnetään seutukunnallisesti syksystä 2013 lähtien. Kuntouttavan työtoiminnan seudullinen kehittäminen on aloitettu perustamalla työryhmä, joka kokoontui 1. kerran 14.5. Työryhmässä on jäseninä kuntouttavan työtoiminnan tai muun työllisyydenhoidon edustajia jokaisesta Tampereen kaupunkiseudun kunnasta. Työryhmässä kerätään toiveet ja ideat kuntouttavan työtoiminnan seudullisesta kehittämisestä ja sovitaan sen jälkeen, mitä lähdetään yhdessä kuntakokeilun puitteissa kehittämään, esimerkiksi yhteiset koulutustarpeet nousivat esiin 1. työryhmän kokouksessa. Yhteistyön laajentaminen Kela:n, työllisyydenhoidon ja muiden työttömien henkilöiden käyttämien palvelujen välillä aloitettiin Tampereen kaupungin kuntakokeilun ja Kelan Tampereen vakuutuspiirin yhdessä järjestämässä työpajapäivässä 26.4. Päivän aikana kuultiin tamperelaisten palvelujen esittelyt ja Kela-yhteistyön sisällöt seuraavilta tahoilta: Kela, aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdepalvelut, työttömien terveystarkastustoiminta, Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikkö, Pirkanmaan TE-toimisto, Muotialan asuin- ja toimintakeskus (esimerkkinä 3. sektorista ja palveluntuottajasta) ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (esimerkkinä oppilaitoksista). Lisäksi ideoitiin ja osin sovittiinkin uusista avauksista yhteistyössä niin Kela:n kuin muidenkin kumppanien kesken, tavoitteena entistä parempi asiakkaiden ohjautuminen Kela:n ja muiden kumppanien palveluihin. Osallistujia oli yhteensä 50 edustaen laajasti työllisyydenhoidon kumppaniverkostoa. Mukana oli myös Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon edustajia. Yhteistyön laajentamista jatketaan samalla joukolla seurantapajassa 20.11., jolloin katsotaan, miten yhteistyö on jo syventynyt ja mitä yhteistä kehittämistä tehdään seuraavaksi. Työnantajayhteistyöhön liittyvät koulutustilaisuudet kaupunkiseudun kuntien työllisyydenhoidon palveluiden henkilöstölle käynnistyvät syksyn 2013 aikana. TYP-toimintaa koskevien toimenpiteiden osalta tilanne on seuraavanlainen: Pirkanmaan TE-toimisto on pyytänyt tarkennuksia Työvoiman palvelukeskuksen yhteistyösuunnitelmaan. TYPin johtoryhmä kokoontuu käsittelemään asiaa 11.6. TYPin toiminnan kehittämisen tavoite on asiakasmäärän hallittu nostaminen 1250:sta 2000:teen vuoteen 2015 loppuun mennessä. Tämä edellyttää palvelutuotannon tehostamista.

9 (11) Tehostaminen toteutetaan vaiheittain ja huolehditaan samalla siitä että toiminnan nykyiset vahvuudet (mm. yritysyhteistyö ja palveluiden vaikuttavuus eli asiakkaiden sijoittuminen työhön ja koulutukseen palvelun jälkeen) säilyvät ja TYPin parhaita toimintamalleja laajennetaan myös muihin palveluihin. Palveluiden tehostamisesta on laadittu suunnitelma ja suunnitelman toteutus on käynnistynyt. On käynnistetty palvelun kuvaus, jossa tarkastellaan palvelun tavoitteet, vaiheet sekä kaikkien työntekijöiden tehtävät ja roolit kokonaisuudessa. Erikoissuunnittelija Antti Tuhkio: Sähköisten palveluiden kehittämisen ja käyttöönoton osalta on näköpiirissä uusia yhteistyön mahdollisuuksia Tampereen kaupunkiseudun laajuudessa. Tampereen kaupungin Tietohallinto tuo kesäkuun alussa Tampereen ja sen kaupunkiseudun kuntien käyttöön Microsoft Lync -ohjelmiston korvaamaan entisen Office Communicator -ohjelman. Lync tarjoaa hyvät mahdollisuudet paitsi pikaviestintään myös online-palaverien ja neuvotteluiden järjestämiseen. Koska Tampereen kaupunkiseudun kunnilla ja Tampereella on yhteinen käyttäjärekisteri, voitaisiin Lyncin avulla merkittävästi lisätä päivittäistä yhteydenpitoa seudullisen työllisyydenhoidon saralla. Lynciin tukeutuen tullaan Tampereen kuntakokeilussa myös kokeilemaan aktivointisuunnitelmien tekemistä videoyhteyden avulla. Tavoitteena on synnyttää malli, jossa asiakas tapaa kasvotusten vain toisen lain edellyttämistä virkailijoista ja toiseen otetaan yhteys videoitse. Toimintamalli voidaan laajentaa Tampereen kaupunkiseudun kuntiin. Myös Kela käyttää Lync-ohjelmistoa, mikä voi mahdollistaa jatkossa Kela:n neuvontapalvelujen saavuttamisen etäyhteydellä. 4. Pitkään työttöminä olleille tarjotaan suunnitelmallisia ja oikea-aikaisia palveluita, joilla tuetaan työllistymistä työmarkkinoille ja vastataan työantajien rekrytointitarpeisiin sekä ehkäistään työelämästä syrjäytymistä ja pidennetään työuria. Koordinaattori Vänttinen-Ala: Uusia koulutusideoita on työstetty ja läpikäyty kuntakokeilun oppilaitosyhteistyöryhmässä, joka on kokoontunut kolme kertaa kevään 2013 aikana. Koulutusideat, jotka on nostettu keskusteluun ja joita ollaan työstämässä eteenpäin ovat laajat palvelukokonaisuudet kuntouttavasta työtoiminnasta koulutuksen ja työhönvalmennuksen kautta työhön, työ- ja koulutuskokeilut aikuisille, ammattitaidon ja osaamisen arviointi yhteistyössä työnantajien kanssa, työtaidon yms. syventäminen mukautetun koulutuksen käyneiden osalta, työtaitokortti-koulutus, maahanmuuttajien tarvitsemat uudet palvelut sekä opinnollistaminen. Tavoitteena on, että ne koulutusesitykset, joiden kohdalla on siinä vaiheessa edellytyksiä, viedään kuntakokeilun ohjausryhmän 19.6. kokoukseen kommentoitavaksi. Ohjausryhmän hyväksymiä koulutusesityksiä voidaan sen jälkeen viedä hankintaprosessiin elokuusta 2013 lähtien. Uusien palvelujen kehittämisprosessissa syntyy kokemuksia ja toimintamalli, joita voidaan hyödyntää myös kaupunkiseudulla. Vastaava työhönvalmentaja Pia Vallenius: Tuella palkatun henkilön siirtäminen toisen työn järjestäjän tehtäviin toimenpiteessä on edetty seuraavasti: Tampereen kaupungin henkilöstöjaos hyväksyi 8.4. kokouksessa tuella palkatun henkilön siirtämisen toisen työn järjestäjän tehtäviin. Etelä-Pirkanmaan Välike hankkeessa on luotu malli, jossa vaikeasti työllistyvälle tehdään kunnalle työsopimus, mutta hän tekee suorittavan

10 (11) työn yrityksessä. Välikkeen mallilla on saatu aikaan hyviä tuloksia. Noin 70% työllistetyistä on työllistynyt avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Välikkeen hyviä kokemuksia hyödynnetään Tampereen kuntakokeilun asiakkaille. Siirretty työntekijä (asiakas) työskentelee yrityksessä yrityksen johdon ja valvonnan alaisena, mutta työsopimussuhteessa kuntaan. Kunta tekee määräaikaisen työsopimuksen työntekijän kanssa, vastaa työntekijän palkanmaksusta, työterveydestä ja vakuutuksiin liittyvistä asioista. Yritys osoittaa työtehtävät työntekijälle ja vastaa työturvallisuuteen ja työhön perehdyttämiseen liittyvistä asioista. Yrityksellä on työnjohto ja valvontaoikeus. Tampereen kuntakokeilussa työntekijä on siirron aikana asiakassuhteessa Työllisyydenhoidon palveluyksikköön ja hänelle on nimetty työhönvalmentaja, joka tukee työntekijää ja työnantajaa tarpeen mukaan. Kunta hakee palkkaukseen palkkatuen. Arviolta vuonna 2013 tavoitellaan noin 50 työntekijän siirtämistä toisen työn järjestäjän tehtäviin. Tampereen kuntakokeilussa on tavoitteena kehittää palvelusetelin toimintamalli, jossa yritykset voivat toimia palvelun tuottajina työllisyydenhoidon palveluissa. Palveluseteli on pilotti, jossa otetaan käyttöön (valmennus) palveluseteli, jonka työnhakija-asiakas saa Tampereen kuntakokeilun Avoimille!-palvelussa silloin, kun hänellä katsotaan olevan riittävät valmiudet osallistua kumppanina olevan yrityksen tarjoamaan palveluun. Pilotti käynnistetään kehittämiskumppanuudessa, johon valitaan yhteistyössä Tampereen logistiikan kanssa tehdyllä kilpailutuksella yritykset toimialoilta, joilla on työvoiman kysyntä (kiinteistö -, hoiva-, siivous-, ja kaupan alat). Kuhunkin kumppaniyritykseen mahdollistetaan 5 hengen valmennusryhmän muodostaminen. Valmennusryhmät täyttyvät non-stopperiaatteella, jolloin ryhmää voidaan täydentää joustavasti. Yrityksen tuottamasta valmennuspalvelusta, joka toteutetaan kolmen kuukauden kestoisena työkokeiluna, maksetaan kaikille yrityksille samansuuruinen kuukausikorvaus. Korvaus mahdollistaa yritykselle valmentajan työpanoksesta syntyvien kustannusten kattamisen. Valmennusjakson päättyessä asiakkaan perehdyttäminen jatkuu tuella tai ilman palkattuna. Palvelua on ollut suunnittelemassa mukana kuusi yritystä ja lisäksi Tampereen kauppakamari ja Pirkanmaan Yrittäjät ovat olleet mukana palvelun suunnittelussa. Tampereen kuntakokeilu on käynyt neuvotteluita Pirkanmaan TE-toimiston ja Ely-keskuksen kanssa. Tällä hetkellä malli on kommentoitava Työ-ja elinkeinoministeriössä. Pohdinnassa on, voidaanko tällaista mallia rahoittaa työvoimapoliittisella avustuksella. Asiaa selvitetään ja mallia kehitetään saaduilla reunaehdoilla. Välityömarkkinoiden kehittämisen osalta Tampereen kuntakokeilu jatkaa Välke-hankkeessa kehitettyjen mallien jalkauttamista ja tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Yhdistysten vaikuttamisverkosto on kokoontunut tänä keväänä kaksi kertaa. Verkosto on vaihtanut kuulumisia kolmannen sektorin, kaupungin työllisyyspalveluiden ja TE-hallinnon kanssa. Kolmannen sektorin toimijoille tullaan järjestämään työpaikkaohjaajakoulutusta ja tähän koulutukseen voisi osallistua myös seudullisia toimijoita. Välke-projektin aikana tehtiin Tampereen välityömarkkinoista Toimijakartta, joka löytyy Työllisyysportista. Tampereen kaupunkiseudun kunnista on noussut toive, että Toimijakarttaan kerättäisiin tiedot myös kaupunkiseudun välityömarkkinatoimijoista. Tampereen kuntakokeilu voi asiaa selvittää ja perustaa tarvittaessa työryhmän, joka vie asiaa eteenpäin. Tampereen kuntakokeilussa on käytössä palkkatuen seurantalomake, joka on hyödynnettävissä myös muiden toimijoiden ja kuntien käyttöön. Palkkatuen seurantalomake löytyy Työllisyysportista. Tampereen kuntakokeilussa Avoimille!-palvelun työhönvalmentajat tekevät yhdistyksissä väliarviointikäyntejä, joiden tavoitteena on tarkentaa tuella palkatun jatkosuunnitelmia ja tarpeen mukaan käynnistää Avoimille!-palvelun työhönvalmennus. Päätösehdotus.

11 (11) Seutuohjausryhmä päättää, että merkitään tiedoksi Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kehittämisohjelman vuoden 2013 työsuunnitelman toteumatilanne. 8 Seutuohjausryhmän kokoukset 2013 Seutuohjausryhmälle on sovittu sen 1. kokouksessa syksyn 2013 ensimmäinen kokous olevaksi 23.10. klo 13. Ehdotan, että syksyn toinen kokous pidettäisiin 4. tai 11.12.2013. Päätösehdotus. Seutuohjausryhmä päättää, että merkitään tiedoksi syksyn 1. kokous ajalla 23.10. klo 13 ja että syksyn toinen kokous pidetään 4. tai 11.12. tai muuna yhteisesti sovittuna ajankohtana.. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti ja päätettiin pitää syksyn toinen kokous 11.12. klo 13. 9 Muut esille tulevat ja tiedoksi saatettavat asiat 27.5. on pidetty neuvottelu kaupunkiseudun kuntien työllisyysvastaavien ja TE-hallinnon edustajien kesken yhteistyön edistämiseksi. Helsingissä pidetään 5.6. Kuntajohto työllisyyden asialla seminaari, johon osallistuu edustajia myös Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksiköstä. TE-hallinto esittelee Te-palveluja kaupunkiseudun laajuisesti työllisyydenhoidon ammattilaisille 13.6. tilaisuudessa. TE-hallinnon, sosiaalipalvelujen ja kaupunkiseudun työllisyydenhoidon ammattilaisten yhteinen työkokous on siirretty kesäkuulta syksyyn 2013. Valtakunnallinen työllisyysasiain seminaari pidetään 3.10.2013. Työllisyysfoorumi pidetään Tampereella 25.11. pääteemana nuorten työllisyyspalvelut. 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen. Tuula Mikkonen puheenjohtaja Merja Vänttinen-Ala sihteeri