Suomi on osaamisen, osallistumisen ja luovuuden kärkimaa
Opetus- ja vastaa tulevaisuuden osaamis- ja luovuusperustasta Toiminnan avainalueita ovat sivistys, koulutuksellinen ja kulttuurinen tasa-arvo, taloudellinen kilpailukyky, väestön henkinen ja ruumiillinen hyvinvointi sekä yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen. Ministeriön toiminnan keskeiset arvot ovat asiantuntijuus, vastuullisuus, avoimuus ja yhteistyö sekä tulevaisuuteen suuntautuneisuus. Sivistyksen edistäjänä ministeriö luo edellytyksiä osaamiselle, elinikäiselle oppimiselle, luovuudelle sekä kansalaisten osallistumiselle ja hyvinvoinnille.
Tehtävät ja organisaatio Opetus- ja vastaa osana valtioneuvostoa koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Myös opintotuki-, kirkollis- ja tekijänoikeusasiat kuuluvat ministeriön toimialaan. Koulutus- ja tiedepolitiikkaa johtaa opetusministeri. -, liikunta- ja nuorisoasioita sekä tekijänoikeusja opintotukikysymyksiä johtaa kulttuuri- ja urheiluministeri. Opetus- ja ön kuuluvat kirkollisasiat käsittelee sisäasiainministeri. Ministeriö ohjaa ja toteuttaa hallitusohjelmassa sovittuja toimia hallinnonalallaan. Keskeisiä keinoja työssä ovat strategiset linjaukset, lainsäädäntö, budjettivarojen jako sekä toimialan tulos- ja informaatio-ohjaus. Ministeriössä valmistellaan valtioneuvostolle ja eduskunnalle hallinnonalaa koskevat lait, asetukset ja päätökset. Niiden lisäksi ministeriö voi antaa päätöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Ministeriö valmistelee toimialaansa liittyvän valtion talousarvion, jakaa määrärahoja valtion laitoksille sekä myöntää valtionosuuksia tai -avustuksia kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille yhteisöille. Ministeriön hallinnonala ja sen toimijat Yksi ministeriön tehtävistä on sen hallinnonalan strateginen tulosohjaus. Ministeriö ohjaa ja valvoo hallinnonalansa virastojen ja laitoksien toimintaa. Ohjauksen keinoina ovat muun muassa vuosittain asetettavat tulostavoitteet sekä tavoitteiden toteutuksen seuranta. 4 Opetus- ja
8 / 2014 Opetus- ja Opetus- ja viestintäministeri - ja asuntoministeri Valtiosihteeri Kansliapäällikkö Sisäinen tarkastus Koulutuspolitiikan osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä Yleissivistävän koulutuksen vastuualue Ammatillisen koulutuksen vastuualue Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä Korkeakoulutuspolitiikan vastuualue Tiedepolitiikan vastuualue Tietohallinnon vastuualue Hallintoyksikkö Ministeriöpalveluiden tulosalue Talousyksikkö Tarkastustoimen tulosalue Tietohallintoyksikkö Viestintäyksikkö - ja taidepolitiikan osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä n vastuualue Taiteen vastuualue Tekijänoikeuden ja kulttuurin talouden vastuualue Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto Ylijohtaja Strategia- ja ohjausryhmä Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue Liikunnan vastuualue Kansainvälisten asiain sihteeristö Opetus- ja 5
12 % Opetus- ja n osuus valtion talousarviosta Budjetiltaan Suomen kolmanneksi suurin ministeriö Opetus- ja n osuus valtion talousarviosta vuonna 2014 on noin 6,6 miljardia euroa. Ministeriö on budjetiltaan Suomen kolmanneksi suurin ministeriö, ja sen osuus valtion talousarviosta on 12 prosenttia. Opetus- ja n hallinnonalalle on ominaista valtionapujen suuri määrä. Pääosa valtionavuista on lakisääteisiä ja ne on tarkoitettu mm. toimintaan ja rakennushankkeisiin. Ministeriö myöntää myös harkinnanvaraisia valtionavustuksia veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovarat jaetaan arpajaislain mukaan urheilu ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Veikkausvoittovaroista käytetään vuosittain urheilun ja liikuntakasvatustyön edistämiseen 25 %, nuorisotyön edistämiseen 9 %, tieteen edistämiseen 17,5 % ja taiteen edistämiseen 38,5 %. Jäljelle jäävä 10 % jaetaan samoihin tarkoituksiin vuosittain harkinnan mukaan. Jo kaksi vuosisataa sivistyksen puolesta Opetus- ja on Suomen vanhimpia ministeriöitä; se aloitti toimintansa autonomian ajan alussa vuonna 1809 keisarillisen Suomen senaatin kirkollistoimituskuntana. Suomen itsenäistymisvaiheessa 1917 toimituskunnan nimi muutettiin kirkollis- ja opetusasiain toimituskunnaksi. Vuonna 1918 senaatista tehtiin valtioneuvosto ja toimitus kunnista ministeriöitä, jolloin nimi muuttui kirkollis- ja opetusasiainministeriöksi. Vuonna 1922 nimi lyheni opetusministeriöksi. Ministeriön 200-vuotisen toiminnan kunniaksi nimi muutettiin 1.5.2010 opetus- ja ksi. 6 Opetus- ja
6 597 milj. euroa Opetus- ja n budjetti yhteensä vuonna 2014 Hallinnonalan määrärahat *) kunnan TAE milj. euroa rahoitusosuus Yhteensä 6 597 1 923 Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 124 Yleissivistävä koulutus 957 402 Ammatillinen koulutus 733 965 Aikuiskoulutus 524 56 Korkeakouluopetus ja tutkimus 2 667 501 Opintotuki 917 Taide ja kulttuuri 454 Liikuntatoimi 148 Nuorisotyö 74 1) *) Esitteessä käytetyt luvut perustuvat vuoden 2014 valtion talousarvioesitykseen. 1) Kunnan rahoitusosuus käsittää lakisääteisen kunnan omarahoitusosuuden lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen ja ammattikorkeakoulutukseen. Veikkausvoittovarojen jakautuminen milj. euroa (arvio) Taide Liikunta Tiede Nuoriso Veikkausvoittovarat yhteensä (arvio) 540,8 milj. euroa 237,1 147,4 103,2 53,1 Opetus- ja 7
Opetus- ja n toimiala Koulutus Tiede Liikunta Nuoriso Kirkollisasiat Virastot: Opetushallitus Suomen Akatemia Museovirasto Taiteen edistämiskeskus Arkistolaitos Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kotimaisten kielten keskus KOTUS Valtion taidemuseo (1.1.2014 Kansallisgalleria) Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus (1.1.2014 Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) Celia - Näkövammaisten kirjasto Varastokirjasto Suomenlinnan hoitokunta Ylioppilastutkintolautakunta Opintotuen muutoksenhakulautakunta Muita keskeisiä toimijoita: Yliopistot Ammattikorkeakoulut AVI:t ja ELY:t sivistystoimen tehtävissä Yhtiöitä: Veikkaus Oy ja CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy Lisäksi useita neuvostoja, neuvottelukuntia, toimikuntia ja lautakuntia Järjestöt ja säätiöt 8 Opetus- ja
Koulutuspolitiikan tavoitteena on edistää tasa-arvoista ja ensiluokkaista esiopetuksesta aikuisikään. Opetus- ja valvoo julkisen tuen piiriin kuuluvaa rjontaa: esi- ja perusopetusta, lukio sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, ammatillista, ammattikorkea, yliopisto ja aikuis. Lisäksi päivähoitopalvelujen lainsäädäntö, hallinto ja ohjaus kuuluvat opetus- ja kulttuuri ministeriön vastuulle. Koulutuspolitiikan ja -lainsäädännön periaatteista päättää eduskunta. Valtioneuvosto ja opetus- ja sen osana vastaavat koulutuspolitiikan suunnittelusta ja toimeenpanosta. Koulutuksen kehittämiseen liittyvät linjaukset määritellään hallitusohjel massa ja valtioneuvoston joka neljäs vuosi hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Koulutuksen päärahoittajat ovat valtio ja kunnat. Yliopistojen, ammatillisen lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön perusrahoitus tulee valtiolta. Suomessa on 14 yliopistoa, joista 12 on julkisoikeu dellisia laitoksia ja kaksi säätiöitä. Yliopistojen toiminnan perusta on tieteen vapaus ja perustuslaissa turvattu itsehallinto. Opetus- ja n hallinnonalan ammattikorkeakouluja on 25. Ammattikorkeakoulut ovat kunnallisia tai yksityisiä. Aikuiskoulutusvaihtoehtoja on tarjolla kaikilla soilla. Vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia yli 1,5 miljoonalle opiskelijalle. Koulutuspolitiikassa asetettuja tavoitteita toteutetaan mm. erilaisin toimenpide ohjelmin ja hankkein. Opetus- ja 9
Suomen tutkintojärjestelmä kesto vuosina Tohtorintutkinnot Lisensiaatin tutkinnot Yliopistot 6 8 0 5 1 9 3 3 2 Ylemmät korkeakoulututkinnot Yliopistot Alemmat korkeakoulututkinnot Yliopistot Ylioppilastutkinnot Lukiot Lisäopetus (10. luokka) Perusopetus 7 16-vuotiaat Peruskoulut Esiopetus - 6-vuotiaat Varhaiskasvatus ja päivähoito Ylemmät amk-tutkinnot Ammattikorkeakoulut Työkokemus 3 vuotta Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulut Työkokemus Erikoisammattitutkinnot* Ammattitutkinnot* Ammatilliset perustutkinnot* Ammatilliset oppilaitokset * järjestetään myös oppisopimuskoulutuksena kesto vuosina 3 3.5 4 1 1.5 7 5 A 6 4 3 3 1&2 1&2 0 0 ISCED-luokitus 1997 0 esiaste 1 2 perusaste 3 keskiaste 4 ylempi keskiaste 5 A korkea-aste 6 tutkija-asteen koulutus Opetushallinnon koulutusluokitus 0 esiaste 1&2 perusaste 3 toinen aste 6 alempi korkeakouluaste 7 ylempi korkeakouluaste 8 tutkijakouluaste 10 Opetus- ja
Vuosittain puolet aikuisista osallistuu aikuiskoulutukseen Opiskelu kaikkien ulottuville Opintotuen tavoitteena on opintojen aikaisen toimeentulon turvaaminen taloudellisen tuen tarpeessa oleville päätoimisille opiskelijoille. Opintotukijärjestelmää kehitetään koulutuspoliittisten tavoitteiden lta koulutus asteiden ja opiskelijoiden välisen tasa-arvon ja tehokkaan tutkinnon suorittamisen edistämiseksi. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä sekä opintolainan valtiontakauksesta. Opintotuen myöntää Kansaneläkelaitos yhdessä oppilaitosten kanssa. Oppilas- ja opiskelijamäärät 2014 Esi- ja perusopetus 580 000 Lukiokoulutus 110 000 Ammatillinen perus- ja lisäkoulutus 214 600 Ammattikorkeakoulujen perus- ja ylempää tutkintoa suorittavat 134 000 Yliopistojen perustutkintoa suorittavat 141 300 Päivähoidossa 211 000 Opiskelijoita yhteensä vuonna 2014 (arvio) 1,2 miljoonaa Opetus- ja 11
Valtio osoittaa tutkimukseen vuosittain noin 2 miljardia Suomen koulutus-, tiede- ja teknologiapolitiikkaa rakennetaan pitkäjänteisesti yhteiskunnan ja elinkeinoelämän osaamisperusteista kasvua tukevan innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi. Tiedepolitiikalla pyritään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vahvistamaan tietoa ja osaamista sekä nostamaan Suomen tieteen tasoa ja lisäämään kansainvälisyyttä korkean laadun edistämiseksi. Keskeiset tavoitteet ovat tukea kansainvälistymistä, kehittää tutkijan ja -uria sekä tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, edistää avointa tiedettä sekä lisätä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetus- ja tukee myös tutkimus-, innovaatio- ja luovuusympäristöjä. Tutkimus- ja kehittämisrahoitus 2013 TA milj. euroa Yliopistot 575,6 TEKES teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 542,3 Suomen Akatemia 329,3 Valtion tutkimuslaitokset 303,7 Muu tutkimusrahoitus 219,7 Yliopistolliset keskussairaalat 31,0 2002,6 miljoonaa Tutkimus- ja kehittämisrahoitus yhteensä vuonna 2013 Opetus- ja 13
politiikassa korostuvat taiteen sekä kulttuuriharrastamisen ja -osallistumisen tukeminen, luovuuden edistäminen, taiteilijoiden aseman turvaaminen, kulttuuripalvelujen alueellisuus, monikulttuurisuus, kulttuurivienti ja yrittäjyys sekä luovat toimialat. Kansainvälinen liikkuvuus ja monikulttuurisuus vahvistavat ja elävöittävät osaamista ja luovuutta Suomessa. Suomen taide- ja kulttuuripolitiikkaa leimaa voimakas kansallinen kulttuuri-identiteetti, kulttuuri-instituutioiden runsaus ja kulttuurilaitosten verkon kattavuus. Ministeriön kulttuuripolitiikan toimiala kattaa kansalliset kulttuurija taidelaitokset, valtionosuutta ja -avustusta saavat museot, teatterit ja orkesterit, kuntien kulttuuritoiminnan ja kirjasto toimen sekä valtionavustuksilla rahoitettavan järjestö-, yhdistys- ja kansalaistoiminnan. Suomi on kansainvälisesti tunnettu kattavasta kirjastoverkosta, kirjastojen suurista käyttö- ja lainausluvuista sekä teknologian ja tietoverkon hyödyntämisestä kirjastoissa. Kirjastolaitoksella on keskeinen merkitys suomalaisten lukutaidon ylläpitämiselle ja kehittämiselle sekä lukuharrastuksen edistämiselle. Yleisten kirjastojen ylimpänä hallintoviranomaisena toimii opetus- ja. Kunnat vastaavat kirjastopalveluiden toteuttamisesta. Taide- ja kulttuurimäärärahat *) TAE milj. euroa Valtion virastot ja kulttuurilaitokset 157 835 Valtionosuudet ja lakiin perustuva avustaminen 127 955 (mm. museot, teatterit, orkesterit) Taiteilija-apurahat ja avustukset 39 415 Muu taiteen ja kulttuurin edistäminen 128 812 (mm. eri taiteenalojen tukeminen, kulttuuriperintö, alueellinen taiteen tukeminen, kansainväliset suurtapahtumat) 186 571 Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit 2012 278 654 Suomen Kansallisoopperan yleisökontaktit 2012 14 Opetus- ja
Tekijänoikeudella suojataan ja edistetään henkistä luomistyötä sen eri muodoissa. Tunnustamalla tekijöiden oikeuden määrätä teostensa hyväksikäytöstä yhteiskunta kannustaa luovaa toimintaa edistäen samalla myös henkisten tuotteiden tuotantoa, levitystä, investointeja ja kauppaa. hyödykkeiden tuotannon ja saatavuuden edellytysten turvaaminen luo a kansalliselle kulttuurille ja yhteiskunnan kehitykselle. Tekijänoikeuden alan tämän hetken tärkeimmät kysymykset liittyvät tietoyhteiskuntakehitykseen sekä tietoja viestintäteknologian kehitykseen. Luovan toiminnan edellytysten turvaaminen ja luovaan työhön kannustaminen on olennaisen tärkeää tietoyhteiskuntakehityksen jatkumiselle. 16 Opetus- ja
30 % aikuisista harrastaa liikuntaa noin 4 kertaa viikossa Liikuntapolitiikan keskeinen tavoite on edistää liikuntatottumuksia ja -harrastuksia, parantaa väestön toimintakykyä, sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi edistetään eettisen ja yhteiskuntavastuullisen sekä kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippu-urheilun edellytyksiä. Suomalainen liikuntaelämä perustuu suurelta osin kansalaistoimintaan. Kunnat järjestävät liikuntapalveluja sekä rakentavat ja ylläpitävät liikuntapaikkoja. Opetus- ja puolestaan johtaa, kehittää ja koordinoi liikuntapolitiikkaa. Valtio rahoittaa osan kuntien ja liikuntajärjestöjen menoista. Liikuntamäärärahat *) TAE milj. euroa Kuntien liikuntatoiminta 19 200 Liikuntapaikkarakentaminen 26 400 Liikunnan koulutuskeskukset 19 680 Liikunnan kansalaistoiminta 41 710 Huippu-urheilu 12 830 TAE milj. euroa Liikunnallisen elämäntavan edistäminen 11 100 Liikunnan osaamiseen ja tietoan 11 088 Muut 5 520 (arvokisat, antidoping, kansainvälisyys) Opetus- ja 17
Nuorisopolitiikalla pyritään parantamaan nuorten kasvuja elinoloja. Tavoite on kannustaa nuoria aktiiviseen kansalaisuuteen ja antaa heille valmiuksia hallita erilaisia elämäntilanteita. Opetus- ja vastaa yhteiskunnan nuorisopoliittisten toimien yhteensovittamisesta. Perinteinen nuorisotyö on saanut rinnalleen uusia muotoja, joita ovat muun muassa nuorten työpajat, kuntien nuorisovaltuustot ja verkkodemokratiahankkeet. Lapset ja nuoret ovat keskipisteenä syrjäytymisen ehkäisyssä. Turvalliset koulu- ja harrastusyhteisöt sekä mahdollisuus toteuttaa itseään ovat jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Nuorisopoliittisten toimien yhteensovittamiseksi valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi kehittämisohjelman, jossa esitetään valtakunnalliset nuorisopolitiikan tavoitteet. 18 Opetus- ja
Suomen koulutusjärjestelmä kiinnostaa laajasti ulkomailla Euroopan unionissa tehdään koulutus-, tutkimus-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalan erilaisten sopimusten ja toimintaohjelmien avulla. Näin edistetään muun muassa kulttuurin moninaisuutta, koulutuksen ja tutkimuksen laatua sekä nuorten kansainvälistä. Rakennerahastojen varoin tuetaan alueellisia koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin hankkeita. Opetus- ja osallistuu YK:n ja sen järjestöjen, kuten kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon, Maailman henkistä omaisuutta suojelevan erityisjärjestö WIPOn ja kansainvälisen kulttuuriomaisuuden säilyttämisen ja entistämisen tutkimuskeskuksen (ICCROM) toimintaan. Koulutukseen liittyvää tehdään myös OECDn kautta. Urheiluun liittyvää dopingin vastaista työtä tehdään Maailman Antidopingtoimisto WADAn kanssa. Euroopan neuvoston toimintaan kuuluvat muun muassa opetus-, sivistys- ja kulttuuriyhteistyö ja ihmisoikeuskysymykset. Pohjoismaiden ministerineuvosto koordinoi pohjoismaista. Venäjä-yhteistyö painottuu yliopistoyhteistyöhön sekä taiteen ja kulttuurin edistämiseen. Lisäksi opetus- ja osallistuu esimerkiksi Itämeren maiden ja Barentsin alueen yhteistyöhön. Suomen koulutusjärjestelmä kiinnostaa laajasti ulkomailla, mikä näkyy kansainvälisten vieraiden määrässä. Vuosittain ministeriö vastaanottaa toista sataa kansainvälistä vierailuryhmää. Opetus- ja 19
Ulkoasu: Markkinointitoimisto Kitchen Kirjapaino: Erweko, Helsinki 2013