7330 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 4.11.2013 PARIKKALA
4.11.2013 7330 mh/pkm/po 2 PARIKKALAN KUNTA KOIRNIEMEN ALUEEN RAKENNETTAVUUSTUTKIMUS 1 YLEISTÄ Parikkalan kunnan toimeksiannosta Insinööritoimisto Geosaimaa Oy on tehnyt maastomallimittauksia ja painokairauksia suunnitellun Koirniemen kaavaalueen eteläisen alueen kohdalla Parikkalassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli alueen rakentamiskelpoisuuden ja perustamistapavaihtoehtojen määrittäminen kaavoituksen aluevarauksia ja maankäytön suunnittelua varten. Maastotutkimukset tehtiin huhtikuussa 2013. Tutkimukset käsittivät tutkimuspisteiden ja tutkimuslinjojen maastomallimittauksen lisäksi 8 kpl painokairauksia. Kairauspisteistä otettiin 3 kpl häiriintyneistä maanäytteitä, jotka tutkittiin geoteknisessä laboratoriossamme. Korkeusmittaukset on verrattu N2000-järjestelmään. Sijaintimittaukset on tehty ETRS-Gk27 koordinaatistossa. Tutkimuspisteiden paikat, kairaustiedot ja maanpinnan korkeustiedot on esitetty tutkimuskartalla 7330.1. Leikkaukset tutkimuslinjojen kohdalta käyvät selville leikkauspiirustuksista 7330.2 5. Maanäytteiden tutkimustulokset ilmenevät laboratoriolomakkeelta 7330.50. Tutkimustulosten perusteella arvioidut rakennettavuusalueet, rakenteiden ja rakennusten perustamistapaesitys on esitetty rakennettavuuskartalla 7330.101. 2 MAASTIKUVAUS JA POHJASUHTEET 2.1 Maanpinnan korkeusasema Tutkimusalue sijoittuu VT 6 itäpuolelle, tien ja Simpelejärven väliselle alueelle tutkimuskartan 7330.1 mukaisesti. Tutkimusalue on pohjoisosaltaan (VT 6 rajoittuva osa) peltomaastoa. Maanpinnan korkeusasema on em. alueella tasoilla +70 +71.5. VT 6 taso on tutkimusalueen rajoittuvalla kohdalla n. 74.5. Peltoalueella on pohjoinen-etelä suunnassa ilmalinja. Peltoalueen ja Simpelejärven välisen vesijättömaan pinta on tasoilla +69.10 (Simpelejärvi) +70.0. Peltoalueesta etelään (kitkaharjanteen suuntaan) kasvaa nuorta lehtipuuvaltaista metsää. Maanpinnan korkeusasema on em. alueella tasoilla +70.0 +73.0.
3 Tutkimusalueen eteläosa sijoittuu jyrkkäpiirteisen metsäisen kitkamaaharjanteen (moreeni) kohdalle. Maanpinnan korkeusasema vaihtelee alueella tutkimuspisteiden kohdalla rajoissa +73 +87. 2.2 Pohjasuhteet VT 6 ja Simpelejärven välinen pelto- ja vesijättömaa (alue A) Alueen maaperä koostuu kasvukerroksen alapuolella savesta silttiin ja moreeniin vaihtelevista maa-aineksista. Kairaushavaintojen mukaan pehmeän savikerroksen alapinta ulottuu n. tasolle +62 +64, 4 7 metrin syvyyteen maanpinnasta. Tutkittujen maanäytteiden (lisa/lasa) vesipitoisuus on 38.9 46.5 % kuivapainosta. Kairausten yhteydessä tavattiin kiinteä pohjamuodostuma/kalliopinta n. tasoilla +61.2 62.9, 9.1 9.7 metrin syvyydellä maanpinnasta. Simpeleen puoleisessa leikkauksessa C-C kairaukset lopetettiin tasoilla +56.5 ja +59.3 määräsyvyydessä. Maaperä on routivaa. Alueen pohjavesipinta on yhteydessä Simpelejärven pintaan (n. +69.10) ja seuraa sen korkeusvaihteluja. Maakerrostumien arvioidut rajaukset on esitetty leikkauspiirustuksissa 7330.1, 3 ja 4. Tutkimusalueen eteläosa (alue B) Metsäisen maastollisesti korkeamman eteläosan maaperä koostuu rakenteellisesti tiiviistä, routivista, huonosti vettä läpäisevistä maa-aineksista (siltti, moreeni). Kairausten yhteydessä tavattiin tiivis pohjamuodostuma tai kalliopinta 2.3 3.7 metrin syvyydessä maanpinnasta tasoilla +74.3 +84.9. Kairaustietojen mukaan maastollisesti korkeammalla alueella on avokalliopaljastuma. Arvio alueen maaperäkerrosrajauksista ilmenee leikkauspiirustukista 7330.2 4. 3 ALUEEN RAKENNETTAVUUS 3.1 Yleistä Rakentamistarkoitukseen parhaiten soveltuvat VT 6 liittymäkorkeuden n. +74.50 tuntumassa olevat maastoalueet. Rakentamisessa alimpana korkeustasona tulisi olla Simpelejärven ylävesipinta + 3 metriä, n. +73.00. Em. lattia- ja pihatasot edellyttävät alueella alavan maaperän pengertämistöitä. 3.2 Rakennusalue A Perustaminen: - Rakennusperustukset tehdään kiinteän pohjamuodostuman varaan tukipaaluja käyttäen. Paalupituus on suuruusluokkaa 10 15 metriä. - Lattiarakenteet toteutetaan kantavana rakenteena. - Kylmälle alttiit rakenteet tulee routasuojata ja salaojittaa. Rakentamisessa varaudutaan radonin torjuntaan mikäli lattiarakenne ei ole tuulettuva.
4 - Piha-alueella rakennekerrospaksuus on vähintään 1200 mm. - Piha-alueilla tulee varautua painopenkereen rakenteisiin. - Rakennekerrokset erotetaan leikkauspohjasta suodatinkankaalla. 3.3 Rakennusalue B Perustaminen: Alueen maaperä on riittävän kantavaa rakenteiden maanvaraiseen perustamiseen. Pohjarakennuskustannuksia lisääviä tekijöitä ovat maaston korkeuserot ja routiva, huonosti vettä läpäisevä maaperä. Geoteknisen kantavuuden enimmäisarvo on alavimmilla alueilla suuruusluokkaa 100 150kN/m 2 ja maastollisesti korkeammilla alueilla (pohjamaa moreeni) 200 300 kn/m 2. Lattiarakenteet voidaan perustaa maanvaraisina. Periaatteet pohjarakennustöille: - Routasuojaus ja salaojitus. - Radonin huomioiminen. - Kapillaarisen vedennousun katkaisutarve. - Rakennekerrospaksuus piha-alueilla 1100 1300 mm. - Suodatinkanakaan käyttötarve. - Maanleikkaustarve, maastollisesti korkeammilla alueilla louhintariski. 4 JATKOTOIMENPITEET Selvityksen tarkoitus on antaa alueen maankäytön suunnittelulle perusteet pohjasuhteiden huomioimiselle. Perustamista varten tulee tehtyä selvitystä täydentää rakennuspaikkakohtaisesti perustamistapaohjeistuksen täsmentämiseksi. Lappeenranta 4. päivänä marraskuuta 2013 INSINÖÖRITOIMISTO GEOSAIMAA OY Matti Hanski Kari Pylkkönen PIIRUSTUKSET 7330.1 Tutkimuskartta 7330.2 5 Leikkauspiirustukset 7330.50 Maanäytteiden tutkimustulokset 7330.101 Rakentamisaluekartta
T6 Joensuu VT 6 Lappeenranta
T6 ALUE A ALUE B Joensuu VT 6 Lappeenranta