Dnro VATT/58/202/2009 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Helsinki 2009
SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS 3 1.2 VAIKUTTAVUUS 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus 4 4 Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous 4 Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot 4 Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka 5 Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö 5 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 6 1.3.1 Toiminnan tuottavuus 6 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus 7 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 9 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus 9 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet 10 10 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu 12 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 13 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 15 1.6.1 Rahoituksen rakenne 15 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 15 1.6.3 Tuotto ja kululaskelma 15 1.6.4 Tase 16 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA VAHVISTUSLAUSUMA 16 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET 17 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ 17 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA 18 3. TUOTTO JA KULULASKELMA 19 4. TASE 20 5. LIITETIEDOT 21 6. ALLEKIRJOITUS 24 TUOTOKSET 25 Yhteenveto julkaisuista 2008 44 2
1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Talouskriisi heikentää julkisen talouden näkymiä tuleville vuosille, ja talouspolitiikassa toimenpiteet kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi korostuvat entisestään. Keskeisenä pyrkimyksenä on supistaa tätä kestävyysvajetta rakenteellisin uudistuksin. Nämä uudistukset liittyvät ensisijaisesti työllisyysasteen nostoon, julkisten palveluiden tuottavuuden nostoon sekä väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. Talouspolitiikan linja korostaa omalta osaltaan VATT:n tutkimustoiminnan merkitystä. Kotimaisen tutkimuksen kentässä tutkimuskeskuksella on keskeinen sija juuri työmarkkinauudistusten vaikutusten ja julkisten palveluiden tuottavuuden asiantuntijana, ja tämä asema on entisestään vahvistumassa. Tutkimuskeskuksella on useita vahvuuksia uudistusten valmistelun ja vaikutusarvioinnin yhteydessä. Osaltaan tämä liittyy panostuksiin, joita on tehty muun muassa vakiintuneen malliperustan luomiseen, vaikutusarviointiin liittyvän osaamisen kasvattamiseen ja myös julkisen talouden instituutioiden tuntemukseen. Näiden tekijöiden johdosta tutkimuskeskuksella on Suomessa ainutlaatuiset edellytykset tehdä toisaalta vaativia kokonaisarviointeja ja toisaalta uudistusten niin vaatiessa taustalaskelmia nopeallakin aikataululla. Sata komitea, hallituksen ilmasto ja energiastrategian valmistelu, verotuksen kehittämistyöryhmä, valtionosuusuudistuksen työryhmä sekä talousneuvoston asettama ikääntymisen asiantuntijaryhmä ovat esimerkkejä niistä eri yhteyksistä, joissa VATT:ssa tehdyllä taustatutkimuksilla, selvityksillä ja laskelmilla on ollut tärkeä sija. Politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden laadukas arviointi on noussut esille niin hallituksen linjauksissa kuin myös sektoritutkimuksen neuvottelukunnan esityksissä. VATT:lla on erityinen rooli vaikuttavuusarvioinnin toteuttamisessa ja kehittämisessä. Tämä perustuu taloustieteen menetelmien hyvään soveltuvuuteen juuri tähän tarkoitukseen ja siihen, että tutkimuskeskuksessa aihepiiri on nähty keskeisenä painopisteenä. Osaltaan tätä kuvastaa se, että vuoden 2008 VATT vuosikirjan teemaksi valittiin juuri politiikkatoimenpiteiden vaikutusarvioinnin hyvät käytännöt. Tutkimuskeskus osallistui vuoden lopulla myös sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tilaaman esiselvityksen laatimiseen tästä aihepiiristä. Tutkimuksen vaikuttavuutta on perusteltua arvioida sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden että tieteellisen vaikuttavuuden perustella. Yhteiskunnallisen vaikuttavuus perustuu talouspolitiikan valmistelun kannalta relevanttien tutkimuskysymysten valintaan sekä siihen, että tieto tutkimustuloksista on sovellettavassa muodossa ja tulee asianmukaisesti noteeratuksi. Tieteellinen vaikuttavuus liittyy tutkimuksen akateemisin kriteerein arvioituun laatuun ja tutkimustulosten kiinnostavuuteen myös tutkimusyhteisöissä. Toteutunutta kehitystä voidaan pitää myönteisenä kummankin vaikuttavuuden ulottuvuuden suhteen. Toimintakertomusvuonna laadittiin VATT:n uusi tutkimusohjelma vuosille 2009 2011. Sen avulla tähdätään varmistamaan tutkimuksen perusteltu fokusointi muun muassa talouspolitiikan valmistelun kannalta. Tutkimusohjelma vastaa rakenteeltaan uutta organisaatiota, joka astui voimaan kertomusvuoden alussa. Uusia entistä keskeisemmin esille nostettuja tutkimusteemoja siinä ovat muun muassa kuntatalous, hyvinvointipalvelujen vaihtoehtoiset tuotantomallit, kansainvälinen verokilpailu ja ennakointilaskelmat. Tutkimustulosten hyödyntämisen kannalta yksi keskeinen tekijä on se, että VATT:n omilla julkaisusarjoilla on omat selkeät profiilinsa ja kussakin sarjassa julkaistaan mahdollisimman samantyyppisiä töitä. Kertomusvuonna toimi julkaisustrategiaryhmä, jonka esitysten perusteella julkaisujen sarjajako uudistettiin ja sarjojen sisältökriteerejä täsmennettiin. Uusi julkaisusarjajako pitää sisällään mm. uuden Politiikkalaskelmat sarjan. Tutkimusjulkaisujen määrä ylitti edellisvuoden tason. Erityisen selvästi kasvoi kansainvälisten julkaisujen määrä. Kehitystä voidaan pitää myönteisenä, koska se samalla signaloi tutkimuksen laadun kehitystä. Niin ikään tutkimuskeskuksen verkostoitumisen kannalta on keskeistä, että tutkimuskeskuksen julkaisutuotanto on laajaa myös kansainvälisesti. 3
1.2 VAIKUTTAVUUS 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous Ikääntyminen ja finanssikriisistä alkanut taloustaantuma tuovat haasteita julkisten palveluiden rahoitukselle ja etenkin kunnallisten hyvinvointipalvelujen järjestämiselle. Tutkimusalueen tutkimuskokonaisuudet ovat keskittyneet näihin tutkimuskysymyksiin ja ne on jaettu kolmeen projektikokonaisuuteen: (i) kuntatalous (ii) julkisten palvelujen tuottavuus (iii) ja hyvinvointipalvelujen markkinaehtoistuminen. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista varten tehty tutkimustyö oli tutkimusalueen hankkeista keskeisin. Hankkeessa arvioitiin nykyisen valtionosuusjärjestelmän toimivuutta, tutkittiin uusia valtionosuuskriteereitä ja tehtiin esitys uudesta valtionosuusmallista. Tuottavuustutkimuksissa valmistui tuottavuusterminologian käsikirja selkeyttämään julkisten palvelujen tuloksellisuuteen kuuluvien käsitteiden käyttöä. Lisäksi valmisteltiin yhdessä sosiaali ja terveysministeriön ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kanssa hanketta, jossa pyrittiin mittaamaan terveyskeskusten tuotosten laatua entistä paremmin. Sosiaali ja terveysministeriön ja Kuopion yliopiston kanssa tutkittiin lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän taloudellisia vaikutuksia. Koulutustutkimuksissa valmistuivat sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen tuottavuustutkimukset. Ammattikorkeakoulujen tutkimuksessa kehitettiin vaihtoehtoja käytössä oleville tuloksellisuusmittareille. Yliopistoille kehitettiin uusia tuotosmittareita ja laskentakehikot sekä tuottavuuseroille että tuottavuuden muutoksille. Hyvinvointipalvelujen markkinaehtoistumista tutkittiin TEKESin rahoittamassa hankkeessa. Tutkimustulokset infrastruktuurihankkeiden rahoituksesta osoittavat yksityisen sektorin rahoitukseen perustuvien hankintamallien (ns. Public Private Partnership tai elinkaarimalli) olevan veronmaksajan näkökulmasta edullisia ainoastaan silloin, kun yksityiset rahoittajat kykenevät hallitsemaan hankkeiden taloudellisia riskejä ja urakoitsijoiden toimintaa tehokkaammin kuin julkisen vallan edustajat. Projektissa tutkittiin myös erikoissairaanhoidon hoitojonojen purkamista terveyspalvelusetelien avulla. Valmisteilla olevan tutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvin suunniteltuna palvelusetelit lyhentävät potilaiden sairauslomia nostamatta kansantalouden terveydenhuoltokustannuksia. Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Tutkimusalueella tarkastellaan vero ja tulonsiirtojärjestelmän taloudellisia vaikutuksia, tulonjakoa ja sen muutoksia sekä julkisen talouden pitkän aikavälin kehitystä. Verotutkimuksessa toiminta kohdistui viime vuosien uudistusten jälkiarviointiin. Keskeisiä hankkeita olivat vuoden 2005 yritys ja pääomaverouudistuksen sekä arvonlisäverotuksen eräiden muutosten empiirinen tarkastelu. Soveltavasta työstä voidaan mainita vuosittaisen verotukiselvityksen laatiminen, verotukiraportoinnin perusselvityksen käynnistäminen yhdessä valtiovarainministeriön kanssa sekä osallistuminen syyskuussa asetetun verotuksen kehittämistyöryhmän työhön. Tulonjakotutkimuksessa jatkettiin tulonjaon, eriarvoisuuden ja köyhyyden tarkastelua. Tutkimusalueen tutkijat osallistuivat myös sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelevan ns. Sata komitean työhön. Siihen liittyvissä selvityksissä arvioitiin mm. erilaisia asumistuen kehittämistapoja. Lisäksi selvitettiin valtion talousarvioesitykseen sisältyvien vero ja etuusmuutosten tulonjako ja kannustinvaikutuksia. Alueen tutkijat julkaisivat lukuisien kotimaisten julkaisujen lisäksi neljä artikkelia referoiduissa tieteellisissä lehdissä sekä esittelivät töitään useissa kansainvälisissä konferensseissa. 4
Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka Tutkimusalueen III työ on vuonna 2008 jakaantunut työmarkkinatutkimukseen sekä energia, ympäristö ja innovaatiopolitiikkaan. Työmarkkinatutkimuksessa keskeisiä kysymyksiä ovat olleet työnteon kannustavuus sekä sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön vaikutukset työmarkkinoilla. Tämän lisäksi on pyritty reagoimaan vuoden aikana esille nousseisiin akuutteihin kysymyksiin esimerkiksi käynnistämällä vuorotteluvapaajärjestelmän vaikutuksia koskeva tutkimusprojekti, arvioimalla maahanmuuttajien kotouttamistoiminnan onnistumista sekä jatkamalla tutkimusta ikääntyneitten matalapalkkatuen työllisyysvaikutuksista. Energia ja ympäristöpolitiikan osalta tutkimus on keskittynyt arviomaan nykyisten ja tulevien ympäristöpoliittisten ohjauskeinojen vaikuttavuutta sekä ympäristönmuutokseen sopeutumista. Innovaatiopolitiikassa keskeiset hankkeet ovat liittyneet eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan käynnistämiin hankkeisiin, jotka liittyvät mm. nanotekniikan käyttömahdollisuuksiin, metsäsektorin tulevaisuuteen ja tulevaisuuden yleissivistysvaatimuksiin. Tutkimusalueen tutkijoitten kansainvälinen näkyvyys on lisääntynyt nopeasti. Tästä on osoituksena esimerkiksi 16 kansainvälisissä referoiduissa tieteellisissä lehdissä julkaistua artikkelia sekä lukuisat konferenssiesiintymiset. Kotimaiseen keskusteluun tutkimusalueen tutkijat ovat osallistuneet mm. VATTpäivän yhteydessä julkaistun VATT:n vuosikirjan Vaikuttavaa tutkimusta miten arviointitutkimus palvelee päätöksenteon tarpeita avulla. Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö Yksikön keskeiset hankkeet ovat koskeneet alueen vastuulla olevien mallien kehittämistä ja raportointia. Lisäksi yksikkö on laatinut kansallisen ilmastostrategian vaikutuslaskelmat ja osallistunut useisiin ilmastopolitiikkaan läheisesti liittyviin hankkeisiin. Mallien kehittäminen on painottunut etenkin julkisen sektorin tietokantojen kehittämiseen. Tietokanta kattaa nykyisellään sekä valtion että kuntatalouden maakuntatasolla, minkä lisäksi sosiaaliturvarahastoja voidaan tarkastella erikseen. Tietokannan perusteella on mahdollista arvioida julkisten menojen kohdentumista eri sektoreille ja tarkastella vaihtoehtoja julkisen talouden tasapainottamiseen. Malleja on laajennettu myös tulonjaon ja työmarkkinoiden käsittelyn osalta ja ne mahdollistavat nyt sekä tulonjako että työmarkkinakysymysten tarkastelun. VATTAGE mallista tehty raportti kuvaa mallin koko rakenteen ja mallikoodin ja muodostaa perustan laajennuksien raportoinnille vuonna 2009. Yksikkö osallistui useisiin yhteishankkeisiin muiden tutkimusalueiden kanssa. Aluemallin kehittämisessä tehtiin yhteistyötä TA I:n kanssa, kun taas arvonlisäverotuksen vaihtoehtoja arvioitiin yhteistyössä tutkimusalue II:n kanssa. Mallien työmarkkinalaajennus kehitettiin tutkimusalue III:n kanssa vuonna 2009 toteutettavaa hanketta silmälläpitäen. Yksikön järjestämä kansainvälinen tutkijakokous kesäkuussa nosti VATT:ssa tasapainomalleilla tehtävän työn näkyvyyttä kansainvälisesti ja kotimaassa. Vuoden mittaan yksikkö toteutti useita päätöksenteon valmistelua välittömästi tukevia hankkeita. Näitä olivat Kemijärven tehtaan sulkemisen vaikutusten arviointi VNK:lle, ilmasto ja energiastrategian vaikutusten arviointi TEM:lle ja jäteveron toteutusvaihtoehtojen arviointi YM:lle. Yksikön tuotoksia on julkaistu useissa kotimaisissa julkaisuissa, esimerkiksi Metsätieteen aikakauskirjassa ja Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa. Vuonna 2008 päättyneen LVM:n tutkimusohjelman loppuraportti valmistui vuoden 2009 aikana ja julkaistiin LVM:n tutkimussarjassa. Neuvottelukunta Neuvottelukunta kokoontui vuonna 2008 kolme kertaa. Neuvottelukunta käsitteli kokouksissaan tutkimuskeskuksen tutkimusohjelmaa Julkinen talous ja kestävän kasvun edellytykset vuosille 2009 2011, toimintakatsauksia ja valtion sektoritutkimusta. Neuvottelukunnan kokouksissa on myös pidetty alustuksia ajankohtaisesta tutkimuksesta. Neuvottelukunnan toimikausi jatkuu vuoden 2009 loppuun. 5
Neuvottelukunta: puheenjohtaja: ylijohtaja Jukka Pekkarinen, valtiovarainministeriö jäsenet: ylijohtaja Seija Ilmakunnas, VATT pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus erikoistutkija Ville Mälkönen, VATT tutkimusprofessori Markku Pekurinen, STAKES professori Matti Pohjola, Helsingin kauppakorkeakoulu neuvotteleva virkamies Heli Saijets, työministeriö kansliapäällikkö Harri Skog, opetusministeriö sihteeri: viestintäpäällikkö Leena Saarinen, VATT 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS VATT:ssa on toteutettu ulkoisen arvioinnin pohjalta useita toiminnan tehokkuuteen tähtääviä toimenpiteitä, joista merkittävin on tutkimuskeskuksen organisaation uudelleenjärjestelyt. Järjestelyillä on pyritty saamaan resurssit monipuolisesti käyttöön VATT:n tavoitteiden aikaansaamiseksi. Perustamalla lisäksi Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö on laajennettu VATT:n kokonaistaloudellisten mallien käyttöä eri tutkimuskysymysten yhteydessä. Vuoden 2008 aikana on valmisteltu arvioinnin pohjalta myös VATT:n henkilöstöstrategisia linjauksia, joissa painopiste on rekrytointipolitiikassa ottaen huomioon lähivuosien eläköitymiset sekä toimintaympäristön muutokset. Sovituilla linjauksilla voidaan pitkällä tähtäimellä nostaa tutkimuksen laatua ja tuottavuutta. Pyrkimyksenä on myös varmistaa se, että tukitoiminnot ovat tehokkaasti järjestettyjä siten, että voimavarat voidaan suunnata varsinaiseen ydintehtävään eli tutkimustoimintaan. 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Ydintoiminto VATT:n ulkoisessa arvioinnissa 2007 kiinnitettiin huomiota tutkimuskeskuksen tuottavuusindeksin rakenteeseen. Tästä syystä sekä julkaisusarjauudistuksesta johtuen tuottavuusindeksin rakenne uudistettiin vuoden 2008 aikana osana julkaisustrategiatyöryhmän toimeksiantoa. Uusi varsinainen tuottavuusindeksi perustuu tutkimusjulkaisuihin ja muita tuotoksia seurataan lukumäärien kehityksen perusteella. Indeksin painot heijastavat julkaisujen vaikuttavuutta ja laatua. Kansainväliset julkaisut on jaettu kolmeen luokkaan ja jaottelun perustana on Keele University luokittelu. Tuottavuusindeksin laskennan perusteena olevat julkaisut käyvät ilmi tuotostaulukosta liitteestä 1. VATT:n julkaisutoiminnan määrä kasvoi vuonna 2008 edellisvuoteen verrattuna 49 %. Tutkimukseen käytetty työpanos lisääntyi 4 % ja VATT:n julkaisutoiminnan tuottavuus kasvoi 43 %. Voimakasta kasvua selittää kansainvälisten julkaisujen määrän huomattava kasvu. Samaan aikaan asiantuntijatoiminnan määrä kasvoi n. 10 %. Tutkimustoiminnalle tyypillisenä ilmiönä myös VATT:ssa vuosittaiset vaihtelut tuottavuuskehityksessä ovat huomattavia. Vuonna 2007 tuottavuus laski selvästi (15 %), joskin tuottavuusindeksin muutoksesta johtuen luvut eivät ole suoraan verrannollisia. Tukitoiminnot Tutkimuslaitoksen tukitoimintoja keskittämällä sekä tarkoituksenmukaisilla järjestelyillä ja muilla toimilla on saatu aikaan tehokkuutta tukitoiminnoissa. Ulkopuolelta tulevien hallinnollisten velvoitteiden lisääntymisestä on selviydytty joustavilla työjärjestelyillä. Lisäksi joissakin tukitoiminnoissa on käytetty ulkopuolisia palveluita määräaikaisten rekrytointien sijasta. VATT:ssa siirryttiin vuoden 2009 aikana kokonaisuudessaan mobiilipuhelinvaihdepalveluihin. Ratkaisu tulee vähentämään pysyvästi puhelukustannuksia ja parantamaan henkilöstön tavoitettavuutta. 6
Tietohallinto Vuoden 2008 keskeisin toimenpide oli Active Directoryn käyttöönotto verkotetun ympäristön hallinnassa. Palomuurijärjestelmä uudistettiin ajan vaatimuksia vastaavaksi, mikä paransi edelleen tietoturvallisuutta. Työasema arkkitehtuuria yhtenäistettiin mm. toimikorttiteknologian vaatimuksiin sopivaksi ja aloitettiin langattoman lähi ja vierasverkon käyttöönotto. Talous ja henkilöstöhallinto Taloushallinnon osalta VATT:n asiakkuus palvelukeskuksesta (PALKE) alkoi 19.5.2008. Toimintatapojen yhtenäistäminen vaatii pitkään ylimääräistä työtä asiakasvirastossa sekä valmistelu että käynnistysvaiheissa. Henkilöstöhallinnon asiakkuus alkoi palvelukeskuksessa 1.1.2009, joten valmistelutoimet vaativat huomattavaa panostusta VATT:ssa vuonna 2008. Valmistelutyössä oli merkittävä rooli verohallinnosta tehtäväkierrolla olleella asiantuntijalla. Talous ja henkilöstöhallinnon kokonaiskustannukset muodostuvat PALKEelle maksetuista palveluista ja VATT:ssa suoritetuista tehtävistä. Kustannusvertailussa on perusvuotena 2007, jolloin VATT:ssa vastattiin kaikista talous ja henkilöstöhallinnon tehtävistä. Kokonaiskustannusvertailu on haasteellinen, koska PALKEasiakkuudesta johtuen jouduttiin uudistuksiin, joiden kustannusvaikutukset ovat kertaluonteisia. VATT joutui muiden virastojen tavoin kohdentamaan normaalia enemmän henkilöresursseja asiakkuudesta aiheutuviin valmistelu ja käynnistämistehtäviin, mikä osaltaan nostaa muutaman vuoden ajan talous ja henkilöstöhallinnon kustannuksia. Toimitilat Kasvanut vierailijoiden ja kesäharjoittelijoiden määrä on edellyttänyt toimitilojen käytössä entistä laajempaa suunnittelua ja joustavuutta. Lisäksi Economicum yhteisö on mahdollistanut erilaisia yhteistyömuotoja työtilajärjestelyissä ja tukitoiminnoissa. Hankintatoimi Useissa hankinnoissa on siirrytty Hansel puitesopimusten piiriin. Hansel puitesopimusten osuus VATT:n hankinnoista on kasvanut 10 % vuodesta 2007 vuoteen 2008. Hankintatoimen ohjeistusta on päivitetty säädösmuutosten mukaisesti. 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Työajan jakautuminen Työajan käytöllä mitattu henkilötyöpanos (60,2 htv) kasvoi jonkin verran edellisvuosista. Vastuualueiden keskinäisissä suhteissa on organisaatiojärjestelyjen johdosta tapahtunut muutoksia, jolloin vertailu muihin tarkasteluvuosiin ei ole mahdollista. Työajan jakautuminen vastuualueittain vuonna 2008: Htv Tutkimusalue I 13,4 Tutkimusalue II 13,1 Tutkimusalue III 15,4 Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö 5,3 Tukitoiminnot 13,0 Yhteensä 60,2 7
Seuraavasta taulukossa on tutkimustoiminnan ja muun työajan jakautuminen vuosina 2006 2008. 2008 2007 2006 htv htv htv Tutkimusprojektit 29,4 28,3 26,6 Muut tutkimustoiminta 1) 5,0 3,8 5,3 Muu työaika 25,8 24,1 23,9 Yhteensä 60,2 56,2 55,8 Muun työajan jakautuminen hallinto 2) 10,2 10,5 10,7 saatu koulutus 1,3 1,1 2,6 lomat 8,4 7,7 7,7 sairauspoissaolot 3,9 2,7 2,2 muu 2,0 2,0 0,7 1) Muu tutkimustoiminta koostuu pääosin tutkimusprojektien ulkopuolisiin asiantuntijatehtäviin käytetystä työajasta 2) Hallintoon kirjataan hallinto, tietopalvelu ja tietohallintotehtävät sekä johtaminen Kokonaistyöaika on painottunut VATT:n tavoitteiden mukaisesti tutkimustoimintaan (tutkimus ja asiantuntijatehtävät) ollen 34,4 henkilötyövuotta, kun se vuonna 2007 oli 32,1 henkilötyövuotta ja vuonna 2006 31,9 henkilötyövuotta. Tutkimustoiminnan htv määrän kasvuun vaikuttaa rekrytointien kohdentuminen tutkimushenkilöstöön. Muussa työajassa on hieman kasvua sairauspoissaolojen osalta, mikä johtuu muutamista pitkistä sairauspoissaoloista. Toiminnan kustannukset VATT:n toiminnan kokonaiskustannukset olivat 5,1 milj. euroa ja kasvoivat 0,5 milj. euroa edellisvuodesta. Kustannusten kasvu johtuu pääosin henkilötyövuosimäärän asettumisesta asetetulle tavoitetasolle ja yleisistä palkantarkistuksista. Vastuualueiden keskinäisissä suhteissa on organisaatiojärjestelyjen johdosta tapahtunut muutoksia, jolloin vertailu muihin tarkasteluvuosiin ei ole mahdollista. Tukitoimintojen osalta voidaan kuitenkin todeta, että tukitoimintojen osuus on 18 % kokonaiskustannuksista, mikä on 3 % vähemmän kuin oli arvioitu. Vastuualueiden keskinäisissä suhteissa on organisaatiojärjestelyjen johdosta tapahtunut muutoksia, jolloin vertailu muihin tarkasteluvuosiin ei ole mahdollista. Kustannusten jakautuminen vastuualueittain vuonna 2008: Milj. euroa Tutkimusalue I 1,4 Tutkimusalue II 1,1 Tutkimusalue III 1,2 Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö 0,5 Tukitoiminnot 0,9 Yhteensä 5,1 8
1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kannattavuus parani merkittävästi vuoteen 2006 verrattuna. Toimintavuonna se oli ylijäämäinen 14 454 euroa. Vuonna 2007 maksullinen toiminta jäi alle 100 000 euroa, joten vertailussa otetaan huomioon vuosi 2006. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot 2008 2007 2006 Maksullisen toiminnan myyntituotot julkaisujen myynti 4 828 4 344 projektituotot 115 265 287 380 Tuotot yhteensä 120 093 291 724 Kustannukset Maksullisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset 41 798 139 071 palvelujen ostot 2 299 42 064 myytyjen julkaisujen kust.(arvioitu) 1 448 1 303 muut erilliskustannukset 25 000 966 Erilliskustannukset yhteensä 70 544 183 404 Käyttöjäämä 49 548 108 320 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskust. tukitoimintojen kustannukset 15 689 52 558 poistot 1 564 6 470 korot 58 202 muut yhteiskustannukset 17 783 62 552 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 35 095 121 782 Kokonaiskustannukset yhteensä 105 639 305 186 Yli(+) /alijäämä( ) 14 454 13 462 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat 995 644 euroa, mikä ylittää vuodelle 2008 asetetun tulotavoitearvion ja on enemmän kuin tarkasteluvuosina 2006 ja 2007. Tuloarvion ylittyminen johtuu toimintavuoden aikana tehdyistä uusista tutkimussopimuksista. VATT:n strateginen valinta on panostaa erityisesti tutkimushankkeisiin muiden sidosryhmien kanssa. Suurin osa yhteisrahoitteisesta tutkimustoiminnasta tapahtui valtion virastojen ja laitosten kanssa yhteistyössä. Merkittävimpiä yhteistyötahoja olivat eri ministeriöt ja TEKES. 9
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot 2008 2007 2006 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 774 344 472 375 559 190 EU:lta saatu rahoitus 22 010 0 11 638 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 199 290 73 300 106 100 Tuotot yhteensä 995 644 545 675 676 928 Kustannukset yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset 1 021 422 465 998 753 852 palvelujen ostot 145 484 156 093 166 531 muut erilliskustannukset 130 538 648 3 733 Erilliskustannukset yhteensä 1 297 444 622 739 924 116 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskust. tukitoimintojen kustannukset 394 431 193 918 308 830 poistot 39 554 21 992 37 877 muut yhteiskustannukset 448 673 213 196 366 215 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 882 657 429 107 712 923 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 180 101 1 051 845 1 637 039 Kustannusvastaavuus 1 184 457 506 170 960 111 Kustannusvastaavuus % 45,7 51,9 48,5 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Vuodelle 2008 asetettuina erityisinä tulostavoitteina asetetut hankkeet ovat toteutuneet seuraavasti: Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous Kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Hanke on valmistunut. Tuotokset on raportoitu seuraavasti: Lehtonen, Lyytikäinen ja Moisio (2008). Kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmä: Vaihtoehtoja uudistuksen toteuttamiseksi VATT Tutkimuksia 141 (Hankkeen loppuraportti) Lehtonen, Lyytikäinen ja Moisio (2008). Kuntien valtionosuuskriteerit tarkastelussa: Esi ja perusopetus, päivähoito, kirjastot ja kulttuuritoimi VATT Keskustelualoitteita 451 Tuottavuusterminologian käsikirja Hanke on valmistunut. Tuotos on raportoitu seuraavasti: Aki Kangasharju (2008). Tuottavuus osana tuloksellisuutta; Suomen Kuntaliitto Yliopistojen tuottavuus Hanke on valmistunut. Tuotokset on raportoitu vuonna 2008 seuraavasti: Räty ja Harava (2008). Kokonaistuottavuuden muutokset yliopistoissa VATT tutkimuksia 138 Räty ja Bondas (2008). Publication Activity Model for Finnish Universities VATT Discussion Papers No 448 10
Innovatiiviset palvelut Kaksi hankkeen kolmesta raportista ovat valmistuneet. Tuotokset on raportoitu seuraavasti: Mälkönen (2008). Optimal public procurement contracts under a soft budget constraint VATTkeskustelualoiteita 464 Berg, Metsäranta, Moilanen ja Siivonen (2008). Markkinamekanismit palvelujen tuotannossa: Itämeren logistiikkapalvelut VATT keskustelualoitteita 463 Mälkönen ja Seppälä (2009). Terveyspalvelusetelien hyvinvointivaikutukset erikoissairaanhoidossa on myöhästynyt STAKES:n ja KELAn aineistoissa havaittujen puutteiden johdosta. Hanke valmistuu huhtikuussa 2009. Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Yritysveroharmonisoinnin vaikutus Suomen verotuottoon Hankkeen alustavia tuloksia on esitelty tapaamisissa vero osaston kanssa. Loppuraportin valmistuminen siirtyi vuodelle 2009 aineistoon liittyvien ongelmien takia. Vuoden 2005 yritysverouudistuksen taloudelliset vaikutukset Hankkeen ensimmäinen osajulkaisu ilmestyi VATT:n keskustelualoitteena (nro 447) ja lisäksi kansainvälisessä lehdessä. Toista osahanketta on esitelty seminaareissa kotimaassa ja ulkomailla. Raportti valmistuu keväällä 2009. VATT:n verotietokannan päivitys ja kehittäminen Suunniteltu päivityskierros toteutettiin syksyllä 2008. Eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytymisen taloudelliset vaikutukset Monivuotisen hankkeen vuodelle 2008 suunniteltu osajulkaisu ilmestyi VATT:n keskustelualoitteena (nro 460). Hanke on toteutunut vuoden 2008 osalta. Talousarvioesityksen tulonjakovaikutusten arviointi Hanke raportoitu VATT:n keskustelualoitesarjassa (462). Hanke on toteutunut. Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka Työmarkkinatukiuudistuksen arviointi Hankkeessa tarkasteltiin vuoden 2006 alussa voimaan tulleen aktivointiuudistuksen vaikutuksia pitkään työttömänä olleitten työllistymiseen. Tutkimuksen mukaan kunnat ovat lisänneet uudistuksen piiriin kuuluvien pitkäaikaistyöttömien aktivointia. Tulossa olevalla aktivointiperiodilla ei sen sijaan näyttänyt olleen ennaltaehkäisevää pelotevaikutusta, joka olisi lisännyt työllistymistä jo ennen aktivointitoimenpiteiden alkamista. Tutkimus on valmis ja ilmestyy työ ja elinkeinoministeriön julkaisusarjassa helmikuussa. Työkyvyttömyyseläke ja työvoiman kysyntä Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ovatko yritykset käyttäneet työkyvyttömyyseläkkeitä työvoiman sopeuttamiskeinona, mutta tutkimus laajeni kattamaan myös kilpailevien varhaiseläkkeiden käyttöä. Tutkimus valmistuu alkuvuonna 2009. Hanketta on tarkoitus jatkaa vuonna 2009 arvioimalla yrityksille koituvien kustannusten vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeitten käyttöön. Tolerate Hankkeessa arvioitiin ilmastomuutoksen vuoksi voimistuneiden äärimäisten sääilmiöiden taloudellisia vaikutuksia. Hanke on monitieteellinen ja siihen osallistui neljä tutkimuslaitosta (VATT, IL, SYKE, VTT). Äärimäiset sääilmiöt vaikuttavat erityisesti alueelliseen talouteen. Suuria taloudellisia riskejä aiheuttavat edelleen tulvat, esimerkiksi Porissa suorat vahingot rakennuskantaan ja infrastruktuuriin voivat ylittää 300 miljoona euroa. Riskejä voidaan pienentää kaavoituksella. Hankkeen yhteydessä julkaistiin 3 raporttia VATTsarjoissa ja muutama artikkeli. Hankkeen loppuseminaariin osallistui kansainvälisiä asiantuntijoita ja se loi pohjan EU FP7 jatkotutkimusta varten. Loppuraportti ilmestyy vuonna 2009. 11
Uusi kestävän kulutuksen malli Uusi kulutusmalli perustuu ikäkohorttikäsitteeseen, joka sopii paremmin pitkäjänteiseen skenaariosimulointiin. Uuden mallin estimoinnissa käytettiin Tilastokeskuksen kulutustutkimuksien mikroaineistoja vuosilta 1990, 1994 1996, 1998, 2001 ja 2006. Malli jakaa koko menobudjetin päämenoluokkiin ja alaluokkiin. Kestotavaroiden ostoksien mallinnus ei ole vielä valmis. Malli tuottaa myös kulutuslukuja makrotasolla ja kysyntävektorin avulla se voidaan linkittää panos tuotosmalliin. Mallia on jo käytetty jonkin verran CLIMATE BONUS ja VAPET hankkeissa. Tutkimusraportti ilmestyy vuonna 2009. Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö Julkisen rahoituksen alueelliset vaikutukset Tutkimushankkeessa on kehitetty budjetin alueellisen painopisteen vuosittaiseen arviointiin soveltuvia menetelmiä ja kerätty laaja tietopohja, joka mahdollistaa aluepoliittisten voimavarojen suuruusluokan kuvaamisen ja aluepolitiikan voimavarojen kokoluokan ja vaikuttavuuden arvioimisen. Tutkimuksen loppuraportti valmistuu maaliskuussa 2009. VATT YTP/VATT:n oman numeerisen yleisen tasapainon mallin kehittäminen Projektissa on kehitetty VATT:n dynaaminen numeerinen yleisen tasapainon malli talouspolitiikan toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi. Mallin loppuraportti on valmistunut ja julkaistaan maaliskuussa 2009. 11 th annual conference on global economic modelling in Helsinki 2008 VATT järjesti Wider instituutin kanssa 11. taloudellisen mallintamisen maailmankokouksen Helsingissä kesällä 2008. Kokoukseen osallistui yli 200 tutkijaa, ja siitä saatu palaute oli erittäin myönteistä. Muut hankkeet Energy Visions 2050 Tässä VATT:n ja VTT:n yhteishankkeessa arvioidaan teknologian ja kansantalouden pitkän aikavälin kehitystä. VATT:n osuudessa määritetään kansantalouden pitkän aikavälin kasvuskenaariot ja selvitetään päästörajoitusten kansantaloudelliset vaikutukset. Itämeren suojeluyhteistyö Hanke ei toteutunut muiden hankkeiden paineelta. Hanke siirtyi vuodelle 2009. Ilmasto ja energiapoliittisen toimenpideohjelman vaikutukset energiajärjestelmään ja kansantalouteen Hankkeessa arvioitiin ilmasto ja energiapoliittisen toimenpideohjelman vaikutuksia ja sitä käytettiin hallituksen selonteossa eduskunnalle. Hankkeen loppuraportti julkaistiin VATT:n tutkimuksia sarjassa. Yksikön tuotoksia on julkaistu useissa kotimaisissa julkaisuissa, esimerkiksi Metsätieteen aikakauskirjassa ja Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa. Vuonna 2008 päättyneen LVM:n tutkimusohjelman loppuraportti valmistui vuoden 2009 aikana ja julkaistiin LVM:n tutkimussarjassa. 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tietopalvelu Toimintavuonna aloitettiin www sivuston käyttäjäseuranta. Kävijöitä sivustolla vuonna 2008 oli runsaat 1 300 viikossa. VATT palvelee kotimaisia tiedontarvitsijoita, heitä oli 79 prosenttia kävijöistä, ulkomaiset käyttäjät olivat pääosin USA:sta, 5.2 prosenttia kävijöistä. Tietopalvelu tarjosi korkeatasoisen elektronisen lehtiaineiston tutkijoiden käyttöön, kun tarjontaa lisättiin Elsevierin Freedom collection lehtipaketilla. Henkilökunnalle järjestettiin koulutustilaisuus elektronisten aineistojen ja palvelujen käytöstä. Vuonna 2008 tiedotusvälineille järjestettiin neljä tiedotustilaisuutta. Lehdistötiedotteita kirjoitettiin 15 tutkimuksesta ja tiedotuslehti VATT NYT ilmestyi kaksi kertaa. 12
Projektihallinnon tuki Koko VATT:n projektihallinnon kehittäminen osoittautui valmistelun edetessä arvioitua laajemmaksi tehtäväkokonaisuudeksi, joten kehittämistyö toteutui osittain. Kehittämistyötä jatketaan vuonna 2009. Asiakirjahallinnossa toteutettiin toimintavuonna suunnitellut toimenpiteet, kuten arkistonmuodostussuunnitelman loppuunsaattaminen, arkistotoimen järjestelyt sekä sähköinen kirjaamismenettelyn käyttöönotto. 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN VATT:n henkilömäärä vuoden 2008 lopussa oli 61. Muutosta edellisvuoteen oli kolme henkilöä. Henkilömäärän lisäystä selittää panostus tutkimustoimintaan sopimalla yliopistojen kanssa yhteisistä osa aikaisista ja määräaikaisista palvelussuhteista. Järjestelyt ovat kohdentuneet VATT:lle muun muassa 20 %:n viranhoitoosuutena. Lisäksi VATT rekrytoi aikaisempia vuosia enemmän korkeakouluharjoittelijoita. VATT:n henkilötyövuosimäärä oli 60,2, mikä määrä on jonkin verran edellisvuosia suurempi (v. 2007 56,2 htv ja v. 2006 55,8 htv). Edellä esitetyt rekrytointitoimenpiteet ovat olleet sekä oikeansuuntaisia että hallittuja pysyen vuodelle 2008 asetetun henkilötyövuosimäärän (60) puitteissa. Naisten osuus henkilöstöstä oli 39,5 % (2007 38 %, 2006 35,1 %) ja miesten 60,5 %. Tulevaisuudessakin naisten osuuden arvioidaan kasvavan johtuen yliopisto opintoihin hakeutuvien naisten määrän ja tutkijakoulutettujen naisten osuuden kasvusta. Toisaalta naisvaltaisissa tukitehtävissä toimivien määrä tulevaisuudessa tulee vähenemään. Henkilöstön lukumäärä vakinaisten ja määräaikaisten osalta sekä miesten ja naisten osuus kummassakin ryhmässä vakinaisia 43 miehiä 25 naisia 18 määräaikaisia 18 miehiä 13 naisia 5 0 10 20 30 40 50 Määräaikaisen henkilöstön osuus oli 29,5 % koko henkilöstöstä (2007 27,6 %, 2006 28,1 %), mikä johtuu tutkimushenkilöstön määräaikaisista tutkimusprojekteista sekä säädösperusteisista määräaikaisista virkasuhteista. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrän kasvuun vaikuttivat mm. vierailevat tutkijat ja aikaisempia vuosia suurempi korkeakouluharjoittelijoiden määrä. Määräaikaisesta henkilöstöstä naisten osuus on hieman vähentynyt tarkasteluvuosina ollen 28 % kaikista määräaikaisista (2007 33 %, 2006 37 %). Miesten osuuden kasvuun vaikutti vuonna 2008 mm. vierailevat tutkijat. 13
Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 60 55 59 50 54 45 49 40 44 35 39 30 34 20 29 0 1 2 3 4 5 6 7 8 miehet naiset Henkilöstön keski ikä oli 47 vuotta. Edellisvuonna keski ikä oli 46,6 vuotta ja vuonna 2006 se oli 46,1 vuotta. VATT:n keski iän nousu noudattelee valtionhallinnon yleistä ikärakenteen kehitystä. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 6,8, mikä ylitti asetetun tavoitteen (6,5). Vuosina 2006 ja 2007 se oli 6,5. Tutkijakoulutuksen saaneita oli 43 %. Naisten ja miesten keskimääräisessä koulutustasossa on edelleen merkittävä ero. Tilanne on muuttumassa ja ero tullee kaventumaan tulevaisuudessa. Koulutusrakenne 10 % 3 % 5 % 0 % 39 % 43 % Tri + lis ylempi korkeakouluaste alempi korkeakouluaste alin korkea aste keskiaste ylempi perusase Työhyvinvointi Ulkoisen arvioinnin tulosten pohjalta käynnistettiin useita toimenpiteitä, kuten henkilöstöstrategisten periaatteiden uudistaminen. Valmistelutyö käynnistettiin keväällä 2008 ja esitys valmistui joulukuussa. Valmistelussa olivat mukana kaikki keskeiset henkilöstöstrategian osa alueet, joilla voidaan tukea VATT:n onnistumista tutkimuslaitoksena. Esitys sisälsikin tutkimustoiminnan kannalta oleellisia osioita, kuten rekrytointipolitiikka vakanssirakenteineen, määräaikaisen palvelussuhteen periaatteet, osaamisen kehittäminen ja palkitseminen sekä vierailukäytännöt. Lisäksi esitys sisälsi monia VATT:n henkilöstöä koskevia periaatteita. Vuoden 2009 aikana valmistellaan esityksen pohjalta tarkentavat ohjeet. Vuoden 2008 syksyllä on tehty VmBaron mukainen työtyytyväisyyskysely, jonka tuloksena työtyyväisyysindeksi oli 3,4. Tavoitteeksi oli asetettu 3,5, joten tulosta voidaan pitää tavoitteen mukaisena ottaen huomioon organisaatiomuutos vuoden 2008 alussa. Lähtökohtaisesti toteutetut muutokset olivat kyselyn tulosten perusteella arvioitu myönteisiksi. Oma työ ja osaamisen kehittyminen saivat parhaat arviot, mikä asiantuntijaorganisaation kannalta on hyvä tulos. Sen sijaan johtamisen kehittämisen ja työilmapiirin tuloksissa jäätiin jonkin verran valtion yleisestä tasosta. Työtyytyväisyyskyselyn tulosten pohjalta käynnistetään johtamisen kehittämisen toimet vuonna 2009. 14
Vuonna 2003 käyttöön otettua uutta palkkausjärjestelmää on VATT:ssa kehitetty järjestelmällisesti vuodesta 2007 lähtien. Kehittämistyötä on pidettävä barometrin tulosten pohjalta onnistuneena, sillä kaikkien palkkausta koskevien kysymysten osalta VATT:n tulokset olivat paremmat kuin viiteryhmissä (tutkimuslaitokset ja valtio). Sairauspoissaolot olivat yhteensä 14,1 pv/htv. Edellisvuonna ne olivat 11,8 pv/htv ja vuonna 2006 vastaavasti 10,1 pv/htv. Lyhyet sairauspoissaolot olivat 2,8 pv/htv. Lyhyiden sairauspoissaolojen määrä/htv on yleistä tasoa valtionhallinnossa. Sairauspoissaolojen kokonaismäärään vaikuttaa olennaisesti VATT:ssa toimintavuonna olleet yksittäiset pitkät sairauspoissaolot. 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 1.6.1 Rahoituksen rakenne VATT:lla oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 6 147 milj. euroa. Siihen sisältyi muiden virastojen momenttien käyttöoikeutta sekä post doc tutkijasta aiheutuneiden menojen korvausta yhteensä 95 271 euroa. Käytettävissä oleva rahoitus jakaantui vuosina 2006 2008 seuraavasti: 2008 2007 2006 1 000 1 000 Toimintamenomääräraha 4 028 3 842 3 762 Siirtynyt toimintamenorahoitus 931 884 936 Toimintamenorahoitus yhteensä 4959 4 726 4 704 Maksullisen toiminnan tuotot 130 74 292 Muut toiminnan tuotot 963 600 624 Tuotot yhteensä 1093 674 916 Muiden virastojen momenttien käyttö 73 256 87 Muut 22 Yhteensä 95 256 87 Rahoituksesta suurin osa (4 028 000 euroa) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Lisäksi käytettävissä oli edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa 931 153 euroa. Käytettävissä olevan kokonaisrahoituksen määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Ulkopuolista rahoitusta saatiin yhteisrahoitteisista ja maksullisista tutkimushankkeista. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Toimintavuonna VATT sai valtion talousarviosta rahoitusta 4 028 000 euroa ja edelliseltä vuodelta siirtynyt toimintamenomääräraha oli 931 153 euroa. Vuodelle 2009 siirtyneiden määrärahojen kokonaismäärä oli 987 790 euroa, mikä on noin 57 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäys johtuu tutkimustoiminnan tulojen kasvusta ja maltillisesta menokehityksestä. 1.6.3 Tuotto ja kululaskelma Tuotto ja kululaskelma vuodelta 2008 osoittaa 1 092 585 euroa toiminnan tuottoja. Kokonaisuudessaan tuottojen määrä kasvoi 38 % edellisvuoteen verrattuna. Maksullisen toiminnan tuotot olivat 130 093 euroa, johon sisältyi kansainväliseen kokoukseen osoitettua sponsorirahoitusta (10 000 euroa). Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot lisääntyivät 362 672 euroa edellisvuodesta. Muut toiminnan tuotot (960 996 euroa) lisääntyivät 56 081 euroa edellisvuodesta. Muut toiminnan tuotot sisältävät pääosin muilta valtion virastoilta saatua rahoitusta 777 644 euroa. Valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus oli merkittävästi suurempi kuin edellisvuonna johtuen aktiivisesta rahoitushankinnasta. Henkilöstökulut lisääntyivät 361 990 euroa, mikä johtuu palkkausmenojen lisäyksestä ja eläkemaksujen kasvusta. Palkkausmenojen kasvuun vaikuttivat valtion yleiset palkantarkistukset. Toisaalta henkilöstökuluja 15
vähentävänä tekijänä olivat poikkeuksellisen suuret pitkistä sairauspoissaoloista johtuvat sairausvakuutuslain mukaiset palautukset (57 236 euroa). Palvelujen ostot ovat henkilöstökulujen jälkeen merkittävin kuluerä (665 137 euroa), joka on hieman laskenut edellisvuodesta. Tähän vaikutti kirjausperusteen muutos, jossa yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitusosuudet valtiolle kirjataan vuoden 2008 alkaen sisäisiin kuluihin. 1.6.4 Tase VATT:n taseen loppusumma on 477 466,57 euroa, mikä on edellisvuoden tasoa. Käyttöomaisuuden arvo oli 101 391,26 euroa, mikä muodostuu pääosin it laitteista. Myyntisaamisten määrä (4 922,30 euroa) on kasvanut, mutta niiden määrä kokonaisuudessaan on vähäinen. Suuruudeltaan siirtosaamiset ovat edellisvuoden tasoa. Vieraasta pääomasta suurin erä on siirtovelkoihin sisältyvä lomapalkkavelka (53 903,52 euroa). Siirtosaamiset ovat yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja, joiden laskutus painottuu tyypillisesti joulukuulle. 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA VAHVISTUSLAUSUMA VATT:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa on vuonna 2008 arvioitu käyttämällä COSO ERM mallia soveltuvin osin. Tavoitteena oli tunnistaa mallia hyödyntäen keskeiset riskitekijät ja määritellä niiden pohjalta toimenpiteet mitoittaen ne järkevästi riskeihin nähden. Edellä mainitun mallin perusteella laadittiin riskienhallintalomake, jonka täyttämiseen osallistui ylintä johtoa ja asiantuntijatehtävissä toimiva henkilö. Lomake on jaettu viiteen osioon, jossa riskejä arvioidaan sisäisen toimintaympäristön ja toimintarakenteiden, tavoitteiden asettamisen, riskienhallinnan, tiedonkulun ja seurannan kautta. Arviointiasteikkona oli 1 5. Keskeisiksi riskitekijöiksi tunnistettiin henkilöstön osaamiseen, riskien arviointiin ja hallintamenettelyihin sekä sidosryhmäyhteistyön menettelyihin liittyvät haasteet. VATT:n sisäinen valvonta täyttää valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet. Kehittämistoimenpiteet VATT:ssa asiantuntijaorganisaationa on henkilöstön osaamisella ratkaiseva merkitys. Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen on sisällytetty kehityskeskustelulomakkeistoon ja kuuluu osaksi vuotuisia kehityskeskusteluja. Kehityskeskustelujen sisältöä ollaan tältä osin syventämässä ja luomalla tarkoituksenmukainen toimintamalli osaamisen hallintaan. Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen nousi esille myös kansainvälisen arvioinnin yhteydessä. Kehittämistoimet suunnitelmalliselle sidosryhmäyhteistyölle käynnistetään vuoden 2009 aikana. Riskienhallinta on kokonaisuus, joka vaatii suunnitelmallista haltuunottoa. Kehittämistyö aloitetaan vuoden 2009 aikana. Vuoden 2008 aikana VATT on ollut aktiivinen sektoritutkimustoiminnan uudistamisessa, sillä yhteistyöllä muiden sektoritutkimuslaitosten kanssa voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä tutkimusta tukevissa tehtävissä. Erityisesti ulkoisen rahoituksen projektien hallinnoinnissa voidaan yhteistyöllä vähentää virastojen riskejä ja saada aikaan kustannussäästöjä. VATT huomioi Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksesta raportoimat havainnot ja ryhtyy niiden pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin. 16
Lisäksi avoimella organisaatiokulttuurilla ja yhteisesti sovituilla käytännöillä on voitu tukea merkittävästi riskienhallintaa. 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET Kertomusvuodelle ei ajoittunut laajoja uusia arviointeja, sillä vuoden aikana keskityttiin edellisenä vuonna toteutetun ulkoisen arvioinnin suositusten toteuttamiseen. Vuoden aikana toimi kolme strategiatyöryhmää: henkilöstö, julkaisu ja verkostoitumistyöryhmä. Niiden työn perusteella linjattiin muun muassa rekrytointipolitiikan ja määräaikaisten palvelusuhteiden periaatteet, uudistettiin julkaisujen sarjajako ja linjattiin toimenpiteitä entistä strategisemman verkostoitumisen aikaansaamiseksi. Uuden tutkimusohjelman laadinnan yhteydessä toteutettiin useita pienimuotoisia sidosryhmäkeskusteluja, joissa kartoitettiin tutkimustarpeita eri tutkimusalueilla. Toteutetun työtyytyväisyyskyselyn tuloksia on tarkasteltu kohdassa henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. www sivujen käyttäjäseuranta otettiin käyttöön. 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuodelta ei ole raportoitavaa. 17
2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi 11. Verot ja veronluonteiset tulot 11.04.01 Arvonlisäverotulot 6 277,65 20 353,97 20 353,97 0,00 100 % Tuloarviotilit yhteensä 6 277,65 20 353,97 20 353,97 0,00 100% Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 Talousarvio 2008 Talousarvio 2008 Tilinpäätös 2008 käyttö vuonna 2008 Vertailu Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion määrärahojen siirto seuraavalle vuodelle Toteutuma % Tilinpäätös 2008 Vertailu Talousarvio Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2008 Käyttö vuonna 2008 pl.peruutukset Siirretty seuraavalle vuodelle 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 4 069 604,93 4 255 077,09 3 267 286,70 987 790,39 4 255 077,09 0,00 981 153,41 5 009 153,41 4 021 363,02 987 790,39 28.01.21 Valtiovarainministeriön toimintamenot (S2V) 28.01.21.9.3.Kehittämis ja 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 _ 50 000,00 50 000,00 50 000,00 0,00 koulutustoiminta(s2v) 28.01.29 Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot 227 604,93 227 077,09 227 077,09 0,00 227 077,09 0,00 28.30.02 VATT:n toimintamenot (S2V) 3 842 000,00 4 028 000,00 3 040 209,61 987 790,39 4 028 000,00 0,00 931 153,41 4 959 153,41 3 971 363,02 987 790,39 29. Opetusministeriön hallinnonala 54,15 27 000,00 9 200,38 17 799,62 27 000,00 0,00 0,00 20 000,00 2 200,38 17 799,62 29.01.29 Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot 54,15 0,00 0,00 0,00 0,00 _ 29.50.20 Yliopistolaitoksen yhteiset menot (S3V) 29.50.20.1 Tutkimus ja 0,00 20 000,00 2 200,38 17 799,62 20 000,00 0,00 0,00 20 000,00 2 200,38 17 799,62 kehittämismenot 29.60.50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) 29.60.50.1 Tutkimusmäärärahat 0,00 7 000,00 7 000,00 0,00 7 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 32. Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonala 13 520,67 20 393,94 20 393,94 0,00 20 393,94 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 32.01.29 Työ ja elinkenoministeriön halinnonalan arvonlisäveromenot 0,00 6 600,00 6 600,00 0,00 6 600,00 0,00 32.80.51 Työllistämis, koulutus ja erityistoimet 32.80.51.2.1 Palkkaukset 13 520,67 13 793,94 13 793,94 0,00 13 793,94 0,00 Määrärahatilit yhteensä 4 083 179,75 4 302 471,03 3 296 881,02 1 005 590,01 4 302 471,03 981 153,41 5 029 153,41 4 023 563,40 1 005 590,01 18
3. TUOTTO JA KULULASKELMA 1.1. 31.12.2008 1.1. 31.12.2007 Toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot 130 092,95 74 011,66 Vuokrat ja käyttökorv. 1 496,00 1 480,00 Muut toiminnan tuotot 960 996,27 1 092 585,22 598 324,12 673 815,78 Toiminnan kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana 138 036,66 130 848,17 Henkilöstökulut 3 586 011,72 3 224 021,47 Vuokrat 444 770,75 435 417,21 Palvelujen ostot 665 136,66 718 791,51 Muut kulut 101 505,45 97 690,78 Valmistevaraston muutos 17 238,83 3 829,66 Poistot 100 948,07 108 176,96 Sisäiset kulut 214 241,80 5 233 412,28 26 020,04 4 737 136,48 Jäämä I 4 140 827,06 4 063 320,70 Rahoitustuotot ja kulut Rahoituskulut 276,31 122,55 Jäämä II 4 141 103,37 4 063 443,25 Jäämä lll 4 141 103,37 4 063 443,25 Tuotot veroista ja pakollisista maksuista Perityt arvonlisäverot 26 953,97 6 277,65 Suoritetut arvonlisäverot 240 345,73 213 391,76 227 659,08 221 381,43 Tilikauden kulujäämä 4 354 495,13 4 284 824,68 19
4. TASE 31.12.2008 31.12.2007 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 10 701,76 25 582,01 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet 82 268,13 91 914,02 Kalusteet 8 421,37 90 689,50 31 629,72 123 543,74 Käyttöomaisuus yhteensä 101 391,26 149 125,75 VAIHTO JA RAHOITUSOMAISUUS Vaihto omaisuus Keskeneräinen tuotanto 21 068,49 3 829,66 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 4 922,30 50,00 Siirtosaamiset 327 193,46 290 132,69 Muut lyhytaikaiset saamiset 22 891,06 355 006,82 3 371,42 293 554,11 Vaihto ja rahoitusomaisuus yhteensä 376 075,31 297 383,77 VASTAAVAA YHTEENSÄ 477 466,57 446 509,52 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Valtion pääoma Valtion pääoma 1.1.1998 190 396,06 190 396,06 Edellisten tilikausien pääoman muutos 169 473,29 146 403,51 Pääoman siirrot 4 265 257,61 4 261 754,90 Tilikauden kulujäämä 4 354 495,13 449 106,87 4 284 824,68 359 869,35 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot 45 000,00 36 760,00 Ostovelat 163 966,85 167 808,72 Tilivirastojen väliset tilitykset 79 011,60 73 730,88 Edelleen tilitettävät erät 57 034,83 57 167,51 Siirtovelat 581 560,16 470 911,76 Vieras pääoma yhteensä 926 573,44 806 378,87 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 477 466,57 446 509,52 20
5. LIITETIEDOT Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Budjetoinnissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2008 aikana. Ulkomaanrahan määräisiä saamisia eikä velkoja ollut varainhoitovuoden päättyessä. Aikaisempiin vuosiin kohdistuvia korjauksia ei ole tehty. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana. Edellisen vuoden tiedot ovat vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden kanssa. Tilinpäätösvuoden jälkeen ei ole tapahtunut olennaista ilmoitettavaa. Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numeroja nimi 28 30 02 Toimintamenot Tilinpäätös 2007 Talousarvio 2008 Talousarvion määrärahojen käyttö vuonna 2008 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu 2008 Talousarvio Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä Käyttö vuonna 2008 vuonna 2008 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Bruttomenot 4 473 467,28 4 988 000,00 4 096 240,09 5 084 030,48 5 027 393,50 Bruttotulot 631 467,28 960 000,00 1 056 030,48 1 056 030,48 1 056 030,48 Nettomenot 3 842 000,00 4 028 000,00 3 040 209,61 987 790,39 4 028 000,00 931 153,41 4 959 153,41 3 971 363,02 987 790,39 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Valtion taloudellisella tutkimuskeskuksella ei ole ollut varainhoitovuoden päättyessä liitteessä tarkoitettuja eriä. Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Valtion taloudellisella tutkimuskeskuksella ei ole ollut varainhoitovuoden päättyessä liitteessä tarkoitettuja eriä. Liite 5: Henkilöstökulujen erittely 2008 2007 Henkilöstökulut 2 933 511,63 2 623 289,30 Palkat ja palkkiot 2 867 192,62 2 628 918,21 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 66 319,01 5 628,91 Henkilösivukulut 652 500,09 600 732,17 Eläkekulut 538 336,36 491 434,84 Muut henkilösivukulut 114 163,73 109 297,33 Yhteensä 3 586 011,72 3 224 021,47 Johdon palkat ja palkkiot, josta 457 863,03 425 928,32 tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 0,00 0,00 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 0,00 0,00 21
Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Omaisuusryhmä Poisto poistoaika vuotuinen menetelmä vuotta poisto % 112 Aineettomat oikeudet tasapoisto 3 33,3 125 126 Koneet ja laitteet tasapoisto 3 33,3 127 Kalusteet tasapoisto 5 20 Liite 7: Käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Hankintameno sisältää kaikki käyttöomaisuushyödykkeet, joiden hankintamenoa ei ole 1.1.2008 vielä kokonaan kirjattu poistoina kuluiksi. Aineettomat hyödykkeet Käyttöomaisuus Aineettomat oikeudet Yhteensä Hankintameno 1.1.2008 64 114 64 114 Lisäykset 1 270 1 270 Vähennykset 0 0 Hankintameno 31.12.2008 65 384 65 384 Kertyneet poistot 1.1.2008 38 532 38 532 Tilikauden suunn. muk. poistot 16 150 16 150 Tilikauden suunn. poikk. poistot 0 0 Tilikauden arvonalennukset 0 0 Kertyneet poistot 31.12.2008 54 682 54 682 Arvonkorotukset 0 0 Kirjanpitoarvo 31.12.2008 10 702 10 702 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitt. Kalusteet Yhteensä Hankintameno 1.1.2008 167 741 143 695 311 437 Lisäykset 49 862 2 082 51 944 Vähennykset 0 0 0 Hankintameno 31.12.2008 217 603 145 777 363 380 Kertyneet poistot 1.1.2008 75 827 112 066 187 893 Tilikauden suunn. muk. poistot 59 508 25 290 84 798 Tilikauden suunn. poikk. poistot 0 0 0 Tilikauden arvonalennukset 0 0 0 Kertyneet poistot 31.12.2008 135 335 137 356 272 691 Arvonkorotukset 0 Kirjanpitoarvo 31.12.2008 82 268 8 421 90 689 Liite 8: Rahoitustuotot ja kulut Muutos Rahoituskulut 2008 2007 2007 2008 Korot euromääräisistä veloista 246,31 42,55 203,76 Muut rahoituskulut 30,00 80,00 50,00 Yhteensä 276,31 122,55 153,76 22