Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Työterveyshuollon rooli sisäilmastoselvityksissä - terveydellisen merkityksen arviointi Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 2

Onko sisäympäristö kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa ja sisäympäristötekijöissä ei havaita puutteita KOETTU SISÄYMPÄRISTÖ Tilan käyttäjät ovat sisäilmaan ja sisäympäristöön tyytyväisiä ORGANISAATION TOIMIVUUS A + B + C Työpaikalla on hyvät toimintatavat sisäympäristöön liittyvien ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hallintaan Tilojen tekninen kunto ja sisäilmastoolosuhteet Tilojen käyttäjien terveydentila ja hyvinvointi Toimintatavat rakennuksen ylläpidossa ja viestinnässä (huolto, siivous, haittailmoitusmenettely, haittojen hallinta) 3

Työnantajan vastuu, tehtävät ja rooli Työturvallisuuslain (738/2002/10 ) mukaan Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Jos työnantajalla ei ole 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työnantajan on varmistuttava, että asiantuntijalla on riittävä pätevyys ja muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen. Työterveyshuollon asiantuntijoiden ja ammattihenkilöiden käytöstä sekä työpaikkaselvityksestä säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001). Sisäilmastoselvitysten osalta tämä merkitsee että työnantaja vastaa haitta- ja vaaratekijöiden selvittämisestä ja poistamisesta sekä siitä, että Olosuhdeselvitysten tekijöillä on asumisterveysasetuksen tai työpaikkoja koskevan oppaan (TTL 2016) mukainen pätevyys ja menetelmät käytössään. Ellei tällaista erityisosaamista ole omassa organisaatiossa, tämä merkitsee ulkopuolisen asiantuntijatoimijan käyttämistä. Tämä on usein suositeltava vaihtoehto myös luottamuksen kannalta. Käyttäjien terveydentilaan liittyvien selvitysten ja haitta ja vaaratekijöiden terveydellisen merkityksen arvioimiseen on käytettävä työterveyshuollon ammattihenkilöitä, joiden pätevyydestä säädetään työterveyshuoltolaissa. Työturvallisuuslakia sovelletaan työolosuhteisiin (ml. opiskeluun liittyvä työ) ja valvova viranomainen on AVI. Työsuojeluviranomainen voi velvoittaa työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi, mutta ei voi velvoittaa kiinteistön omistajaa ryhtymään toimenpiteisiin. 4

Altistumisolosuhteiden arviointi, TTL 5

Työterveyshuollon ammattihenkilöiden rooli, tehtävät Edellyttää työterveyshuollon ammattihenkilöltä vaadittavaa pätevyyttä (1383/2001/5 ) sekä perehtymistä sisäympäristön ja terveyden välisen vuorovaikutuksen arviointiin sekä terveydenhuollon menetelmien käyttöön Tehtävät 1. Selvittää tarvittaessa työtiloihin liittyvää haittaa ja oireilua, arvioida sitä luotettavin ja hyväksytyin menetelmin ja ohjata prosessia niin, että olosuhteet selvitetään, arvioidaan ja ratkotaan jo alkuvaiheessa sisäilmastokyselyiden järjestäminen ja arvioiminen, terveydentilatietojen ja muiden näihin vaikuttavien tekijöiden (mm. psykososiaalinen kuormitus) arviointi sekä näihin liittyvä tietojen anto ja ohjaus. 2. Perehtyä työtiloja koskeviin altistumisolosuhdetietoihin ja arvioida altistumista yhteistyössä RTA:n (tai vast.) kanssa 3. Arvioida haitta tai vaaratekijöiden terveydellistä merkitystä (kun niitä ei voida poistaa) = terveysvaikutuksia Onko kohteessa todettu jotain sellaista olosuhdetta tai altistumista, mitä voidaan pitää sairastumisen vaaraa aiheuttavana ja aiheuttaako altistuminen erityisen sairastumisen vaaran? Onko kohteessa työskentelevien kokemaa haittaa ja oireilua pidettävä tavanomaisesta poikkeavana? Onko kohteessa todettu jotain sellaista olosuhdetta tai altistumista, mikä saattaa olla yhteydessä käyttäjien kokemaan haittaan ja oireiluun? 4. Selvittää tarvittaessa myös yksilötasolla oireiden ja sairauksien yhteyttä altistumisolosuhteisiin sekä arvioida työkykyä (ml. jäljellä oleva työkyky) ja työssä selviytymistä (esim. astmaa sairastavat, ympäristöherkät). Tavoite: tukea ongelmaratkaisuun tähtäävää päätöksentekoa ja viestintää: terveysperusteiset suositukset ja seuranta. 6

Sisäympäristöön liittyvät haitat ja terveysvaikutukset 1. Olosuhdehaitat Mikä tahansa olosuhde, jonka henkilö kokee epämiellyttäväksi tai haitalliseksi 2. Epäspesifiset oireet Mikä tahansa oire, jonka henkilö liittää olosuhteisiin Rakennettu ympäristö: sisäilma, lämpöolot, melu, valaistus, tilojen käytettävyys eli ergonomia Psykososiaalinen ympäristö: psykososiaalinen kuormitus, työn tietointensiivisyys, luottamus, Yksilölliset tekijät 3. Spesifiset sairaudet 7

Työterveyshuollon ammattihenkilöiden rooli, tehtävät Arvioidessaan haitta ja vaaratekijöiden terveydellistä merkitystä arvioidaan niiden vaikutusta terveyteen erityistä sairastumisen vaaraa? Käsite tulee työturvallisuuslaista (11 ): Jos 10 :ssä tarkoitettu työn vaarojen arviointi osoittaa, että työstä saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen vaaraa, tällaista työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä Tarkemmin käsite määritellään asetuksessa 2001/1485: erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, jossa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle Käsite liittyy myös sekä työturvallisuuslaissa (1 ) että muussa lainsäädännössä määriteltyyn ammattitauti-käsitteeseen ja työperäisen sairauksien ehkäisyyn. Sairastumisen vaara on annosriippuvainen eikä se riipu toimintaympäristöstä muuta henkisen tai fyysisen terveyden haittaa? Käsite tulee työturvallisuuslaista (1 ): ammattitautien (ja muiden työperäisten sairauksien) lisäksi arvioitava myös muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja (TTL 1 ) Näitä haittavaikutuksia arvioitaessa on altistumisen ohella huomioitava myös toimintaympäristö eli työn ja toiminnan luonne ja sen vaikutus koettuun henkisen ja fyysisen terveyden haittaan. 8

Voiko sisäilmasto-ongelma aiheuttaa sairastumisen? Kun sisäolosuhteet huonosta rakentamisesta tai rakennuksen ylläpidosta johtuen poikkeavat tavanomaisesta olosuhteisiin liittyvä altistuminen tai kuormittuminen jäävät lähes aina huomattavasti alle sellaisten pitoisuusrajojen, joiden tiedetään aiheuttavan sairastumisen vaaraa! Silloinkin kun niihin liittyy huomattavaa viihtyvyyshaittaa tai oireilua (hajut, melu, ärsytysoireet) Vain osalle sisäilmatekijöistä on niiden vaarallisuuteen perustuvat terveysperusteiset raja-arvot (melu, lämpöolot, asbesti, radon, eräät kemikaalit) Asbestin ja radonin osalta sairastumisen vaaraa aiheuttava altistuminen on mahdollinen Sairastumisen vaaran arviointi perustuu altistekohtaiseen altistumistietoon ja annos-vastetietoon. Ei koettavia haittoja! Tilojen kosteus- ja homevauriot? 9

Mitä terveysvaikutuksista tiedetään? http://www.oppiportti.fi/op/dvk00010 27.10.2016 10 Jari Latvala

Käyttäjien kokema ympäristöhaitta ja oireilu: poikkeaako se tavanomaisesta ja mikä on sen merkitys? Tiedämme, että monet rakennetun ympäristön ominaisuudet voivat vaikuttaa sisäilmaston ja ympäristön laatuun ja aiheuttaa tilojen käyttäjille haittaa ja oireita Ilmanvaihdon ja lämpöolojen ongelmat, sisäilman huono laatu, erilaiset hajut ja epäpuhtaudet, valaistus, melu, Tiedämme myös, että pelkästään rakennetun ympäristön ominaisuudet eivät riitä selittämään käyttäjien kokemuksia Tilojen käyttäjien psykososiaalinen kuormitus ja mm. työn tietointensiivisyys lisäävät ärsytysherkkyyttä: sama pitoisuus jossakin ympäristössä koetaan haittaa aiheuttavaksi ja toisessa ei Tilojen käyttäjät itse vaikuttavat ympäristöönsä: käyttäjien määrä, tupakointi, hajusteiden käyttö, Tiedämme edelleen, että jos työntekijät voivat huonosti työt eivät suju, vaikka S1 -laatutaso täyttyy tilojen ja sisäympäristön käytettävyys vaikuttaa työn tuottavuuteen: 10% lasku koetuissa haitoissa -> 1,2%:n tuottavuuden kasvu korjaavia toimenpiteitä ei tarvitse perustella terveysriskeillä! ongelmaa selviteltäessä ja ratkaistaessa huomioitava kaikki ABS mallin osatekijät Nykyiset työhön liittyvät oireet Muu oire Väsymys 60 Pää t unt unut raskaalt a Tilojen käyttäjien yksilöllinen herkkyys ympäristötekijöille vaihtelee suuresti: sukupuoli, tupakointi, terveydentila (astma, allergiat), muu yksilöllinen herkkyys (ympäristöherkkyys), Lihaskipu** Nivelsärky t ai -jäykkyys** Kuume t ai vilunväreet ** Hengit yksen vinkuminen** Hengenahdist us** 40 20 0 Päänsärky Keskit t ymisvaikeudet Silmien ärt yminen Nenän ärt yminen Käheys / kurkun kuivuus Käsien iho-oireet Yskä Kasvojen kuivuus / punoit us Yöunt a häirit sevä yskä** 11

Sisäilmasto-ongelmien terveydellisen merkityksen arviointi TERVEYDELLISEN MERKITYKSEN ARVIOININ EDELLYTYKSET Sisäilmasto-ongelmaan liittyvien haitta ja vaaratekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi edellyttää 1. kohteessa on tehty riittävät rakennus- ja talotekniset sisäilmastoselvitykset ja altistumisolosuhteet on arvioitu (RTA / moniammatillinen asiantuntijaryhmä) 2. tilan käyttäjien kokemasta haitasta ja oireilusta ja heidän terveydentilasta ja muista hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa (työterveyshuolto) Arviointi työterveyshuollossa tapahtuu moniammatillisesti, mutta lausuntojen antamisesta ja sairastumisen vaaran arvioinnista vastaa työterveyslääkäri (työterveyshuollon erikoislääkäri). TERVEYDELLISEN MERKITYKSEN ARVIOININ MERKITYS Asiantunteva arviointi ja siihen liittyvä viestintä tukevat ongelman ratkaisuun liittyvää päätöksentekoa, viranomaisvalvontaa, viestintää ja seurantaa, vähentää ongelmaan liittyviä pelkoja ja huolta, sekä lisää luottamusta. 12

Altistumisolosuhdearvioon perustuva sairastumisen vaaran arviointi kosteus- ja homevauriokohteissa 1/3 Mikäli todettuihin kosteus- ja homevaurioihin liittyvä haitallinen altistuminen arvioidaan tiloissa todennäköiseksi tai erittäin todennäköiseksi, ja työskentely tiloissa on pitkäaikaista, työhön katsotaan liittyvän lisääntynyt astman ja hengitysteiden vaara. 13

Altistumisolosuhdearvioon perustuva sairastumisen vaaran arviointi kosteus- ja homevauriokohteissa 2/3 Vauriot on korjattava kiireellisesti. Korjaavien toimenpiteiden kiireellisyyteen vaikuttavat ensisijaisesti vaurioiden laatu ja laajuus sekä tilojen käyttö (altistumisaika). Toimenpiteistä ja niiden kiireellisyydestä päätettäessä on sovittava myös tarvittavasta seurannasta ja huomioitava myös muu mahdollinen haitta. 14

Altistumisolosuhdearvioon perustuva sairastumisen vaaran arviointi kosteus- ja homevauriokohteissa 3/3 Mikäli todettuihin kosteus- ja homevaurioihin liittyvä haitallinen altistuminen arvioidaan tiloissa mahdolliseksi tai epätodennäköiseksi, tai työskentely tiloissa on lyhytaikaista tai satunnaista, sairastumisen vaaraa ei voi pitää merkittävänä. Vauriot on kuitenkin korjattava ja sovittava seurannasta. 15

Sisäilmasto-ongelmaan liittyvän muun henkisen ja fyysisen terveyden haitan arviointi 1/4 Mikäli tiloissa todetaan tavanomaisesta poikkeavia epäpuhtauslähteitä ja niihin liittyvä haitallinen altistuminen arvioidaan todennäköiseksi tai erittäin todennäköiseksi ja käyttäjien kokema haitta/terveydentila poikkeavat tavanomaisesta, arvioidaan haitta terveydellisesti merkittäväksi ja edellyttää olosuhteiden korjaamista nopealla aikataululla sekä seurantaa. 16

Sisäilmasto-ongelmaan liittyvän muun henkisen ja fyysisen terveyden haitan arviointi 2/4 Mikäli tiloissa todetaan tavanomaisesta poikkeavia epäpuhtauslähteitä ja niihin liittyvä haitallinen altistuminen arvioidaan todennäköiseksi tai erittäin todennäköiseksi mutta käyttäjien kokema haitta/terveydentila on tavanomainen, haitan terveydellinen merkitys on vähäisempi, mutta todetut haittatekijät on silti poistettava ja tilanne edellyttää seurantaa. 17

Sisäilmasto-ongelmaan liittyvän muun henkisen ja fyysisen terveyden haitan arviointi 3/4 Mikäli tiloissa ei todeta tavanomaisesta poikkeavia epäpuhtauslähteitä tai haitallinen altistuminen arvioidaan epätodennäköiseksi tai mahdolliseksi, mutta käyttäjien kokema haitta on epätavanomainen, on varmistettava tehtyjen selvitysten riittävyys ja se, että kaikki ABC-mallin osatekijät on otettu huomioon. Todetut poikkeamat tulee korjata ja tilanne edellyttää seurantaa. Pelkän oireilun perusteella ei voi todeta ongelman syytä eikä asettaa yleisiä käyttörajoituksia, koska koettuun ongelmaan vaikuttavat monet tekijät. Ongelmaolosuhteet on aina tutkittava huolellisesti! 18

Sisäilmasto-ongelmaan liittyvän muun henkisen ja fyysisen terveyden haitan arviointi 4/4 Mikäli tiloissa ei todeta tavanomaisesta poikkeavia epäpuhtauslähteitä tai haitallinen altistuminen arvioidaan epätodennäköiseksi tai mahdolliseksi ja käyttäjien kokema haitta on tavanomainen, terveysperusteisia toimenpiteitä tai seurantaa ei tarvita. Yksilön oireilu on mahdollista täysin terveissä tiloissa ja yksilötasolla voidaan joutua etsimään erilaisia työkykyä ja työssä selviytymistä tukevia ratkaisuja. 19

Kiitos! Tykkää meistä Facebookissa ja seuraa meitä Twitterissä facebook.com/tyoterveyslaitos twitter.com/tyoterveys ja twitter.com/fioh