Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla Taimenpäivä 2009 Kauhajoella Pirkko-Liisa Luhta Metsähallitus Luontopalvelut
Koillismaan ja Kainuun puroinventointialueet
Puroja on paljon, niin myös potentiaalia taimenen lisääntymiseen ja kasvuun. Kostonjokeen, 35 km, laskee 350 km pikkujokia ja puroja.
Mitä meillä on tehty ja millä rahalla Purojen inventointia vuodesta 1998-2009 - Kehitettiin menetelmä: noin 50 arvioitavaa ja mitattavaa muuttujaa, puron jako jaksoihin, valokuvaus, kunnostusesitys, kalastus /sähkötys Menetelmä sellainen, että sen oppii 1-2 päivän koulutuksella. Alussa aina kokenut inventoija mukana. Vuosien 1998-2009 inventoinnit, kaikki työllisyysrahoituksella, n. 320 000 Purot Purot Purojaksot Luonnontilaiset Kunnostusesitykset km kpl kpl jaksot kpl kpl 1248 315 3059 704 23 % 1372 45 %
Kunnostussuunnittelua inventoinnin jälkeen
Life Environment- rahastosta haimme 2 kertaa rahoitusta happamia! (ainakin hanke tuli perusteellisesti suunniteltua..) Omarahoituksella 415 000 (+ 200 000 työllisyysrahaa) teimme oman Metsäpurojen kunnostushankeen 2006-2008 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus vetäjä, Kainuun yk, Oulun yliopisto ja MH tekijöinä, lisäksi kunnat, kalavir. rahoittivat. Inventointimenetelmän biologinen testaus, uusien kunnostusmenetelmien kehittäminen ja testaus 10:lla purolla, puron ja joen välinen vaellustutkimus taimenilla, purosedimenttien liikkuminen jne. Lopputuotoksena Purokunnostusopas ja tulossa muutamia väitöksiä, graduja valmiina
UUSI HANKE 2009-2011 MMM:ltä P-P:n ja Kainuun ympäristökeskuksille molemmille 30 000 /v puroinventointien ja -kunnostusten jatkamiseen Siihen 50 % (30 000 ) omaa rahaa MH:lta ja Kuusamon kaupungilta sekä työllisyysrahaa tänä vuonna 60 000. MH vetovastuussa. Hankevaroilla 2 suunnittelijaa, työllisyysvaroilla 6 henkeä 27 kk Tavoite siirtyä myös turvemaiden puroille, ottaa gis-maastotallennuslaite käyttöön inventoinneissa ja aloittaa purotöitä uusilla alueilla.
Työllisyysrahaa puroille? Aluksi neuvottelemaan työvoimatoimistoon; mitä on tarkoitus tehdä, mikä on homman yhteiskunnallinen merkitys, kuka työllistää Edellytys: paikkakunnalla pitää olla riittävästi työttömiä, mieluiten pitkäaikaistyöttömiä Työllistäjän on oltava vähintään ry. Valtiolle ja laitoksille on oma määräraha Työllistäjällä on oltava joku joka vastaa hallinnosta, palkoista, laskutuksesta Työllistamistuki ollut meillä 85 % palkkamenoista, jolloin on tehty käytännössä 4-päiväistä viikkoa, ellei loppuosaa ole maksettu omalla rahalla Lisäksi työkkäri maksaa hakemuksesta oheiskuluja (10)-20 % matkoihin ja päivärahoihin, työsuoja-asuihin (kahluusaappaat, sadevarusteet, kintaat) Ei työvälineisiin, koneisiin tai laitteisiin
Monena vuonna purotöitä on tehty pelkästään työllisyysvaroin. Hallinnoinnin ja ohjauksen on hoitanut Metsähallitus. Aina ei saa valita keitä ottaa töihin, maastossa pitää kuitenkin olla yksi kymppinä Kaikkiaan työllisyysvaroja puroille on vuosina 1998-2009 saatu noin 800 000 Iijoen vesistön alueelle. Työvoimavirananomaisten mielestä purotyöt ovat olleet hyvä työllistämiskohde; niihin halutaan uudelleen, sairaspoissaoloja on vähän. Monen työkyky ja aktiivisuus parantunut. Annamme koulutusta, mahdollisuuden itse kehittää uutta, vastuuta ja hyvän työnjohdon.
Taimen vaeltava, paikallinen, meritaimen, jokitaimen, tonko, Koillismaan inventoinneissa noin puolessa puroista löytyy taimenta edes jonkin verran Metsäojitukset ja ojien kaivamien ojiksi merkittävimmät syyt taimenkantojen häviämiseen tai taantumiseen Vuosikymmenten saatossa monet romahtaneet kannat elpyivät vähitellen, koska kalastuskin loppui (siis tongononginta), mutta kannat eivät palaudu entiselle tasolle ilman kunnostusta Jos purossa on edes taimenen siemen, emme koskaan istuta missään tapauksessa vierasta kantaa Puronieriä vallannut taimenelta alueita 1980-luvun istutusten seurauksena Parhaissa puroissa Iijoen alueella taimentiheys voi olla 300 kpl /aarilla
Raakku ja taimen ne yhteen soppii kuvassa myös Eero Mäenpää
Puroinventoinneissa löytynyt uusia ja unohtuneita raakkupuroja Raakkupurojen etsiminen on karttatyötä, päättelyä ja lopulta puron pohjien tiirailua silmät vettä valuen
Raakkupuron kunnostus Kunnostamiseen tarvitaan luonnonsuojeluviranomaisen lupa ja tarkka suunnitelma. Jos purossa on vain vanhoja raakkuja, eikä uusia synny, syynä on a) taimen tai lohikannan häviämien b) puron huono tila, hiekoittuminen ym. Vanhat raakut kuolevat lopulta, jos mitään ei tehdä. Siirsimme 430 raakkua kunnostusalueelta pois. Kunnostimme hiekoittuneen alueen mm. altakaivajilla. Seuraavana kesänä siirsimme raakut takaisin kunnostetulle alueelle. Seuraamme, koska uusia simpukoita nousee pohjasta. Suomen raakkukantojen tila on heikoin kaikissa Pohjoismaissa.
Vanhan purouoman vesittäminen Metsässä mutkitellut puro on jäänyt kuivilleen, kun tilalle on kaivettu metsäoja. Sammal ja kuntta poistetaan vanhan purouoman päältä. Kaivettuun ojaan rakennetaan patoja ja kuntta käytetään patojen tiivisteenä. Vesi päästetään vanhaan puroon. Ojasta vesi hulahti kerralla, nyt se riittää koko kesän ja luontainen tulvarytmi on palannut. Ravinteet jäävät rehevöittämään purovartta, eivät alapuolisia vesistöjä
Sammaloitunut, kuiville jäänyt puro ojituksen vieressä, sammalen poisto ja vesi takaisin puroon vuosikymmenten jälkeen.
VPD:n päätavoitteita tulvien ja kuivien kausien haitallisten vaikutusten ehkäisy Hydrologisena yleistavoitteena kaikissa vesistöissä on vähentää maankäytöstä johtuvaa virtaamien äärevöitymistä välttämällä valuma-alueella virtaamia äärevöittäviä toimia sekä toteuttaa valuma-alueen luontaista vedenpidätyskykyä parantavia toimenpiteitä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma (luonnos)
Rukkipuron valuma-alue vuonna 1973
Rukkipuron valuma-alue 30 vuotta myöhemmin
Valuma-alue ei pidätä ojitettuna vettä kuten ennen Ojitettu valuma-alue äärevöittää virtaamat; keväällä nopea iso tulva, kesällä pitkä kuiva kausi Laskennallisesti 150 milj. m3 vettä voidaan pidättää valuma-alueella ennallistamalla noin 40 000 ha tuottamattomia ojitusalueita Keskimäärin ojaa 300 m/ ha x 40 000 ha on 12 000 km tukittavia ojia x 0,4 /m kustannus noin 5 milj. vertailuksi: Kollajan hinta 140 milj.
Iijoen ympäristönhoito-ohjelma 2007-2013 Vaelluskalat palaavat Iijokeen Alkuperäisten Iijoen omien vaelluskalakantojen, lohen, meritaimenen, vaellussiian ja nahkiaisen palauttamien takaisin kotijokeensa. Kotiutusistutukset aloitettiin 2006, ylisiirrot aloitettiin 2009, kalateiden suunnittelu alkanut viiteen voimalaan Hankkeen osana selvitys Iijoen valuma-alueelta, paljonko ojituskelvottomia metsäojitusaluita, ns. 0-tuottoisia alueita löytyy Metsähallituksen mailta Suunnitelma kustannus- ja vaikutusarvioineen sekä pilottikohteen suunnitelma Sadassa vuodessa Iijoen ylivirtaamat kasvaneet 30 %, alivirtaamat laskeneet puoleen. Iijoen valuma-alueesta ojitettu 30 %, noin 400 000 ha Kaikki ojitukset eivät ole olleet kannattavia Ojitusalueita, joilla metsäntuotto jää alle m3 / ha on vähintään 10-20 %, noin 40 000 80 000 ha
Jos me emme tee taimenelle mitään, jälkipolville ei jää mitään tehtävää, koska ei ole mitään taimenta mille tehdä mitään. Kiitos!