Malmin ilmailukerho ry / Malmi Aviation Club Cessna 172 Simulator OH-SIM Pilot Operations Handbook / Technical Documentation Päivitetty 18.2.2010
Sisällysluettelo Simulaattorin historia... 4 Lentäjän ohje... 5 Yleistä... 5 Mittarit ja avioniikka... 6 Perusmittarit... 6 Garmin GNS530 GPS... 7 Radiopaneeli... 7 Intercom-järjestelmä... 7 Simulaattorin ohjaimet... 8 Kytkimet... 8 Peruskytkimet... 8 Valaistus ja ilmastointi... 8 Verkkolentäminen... 8 Huoltokäsikirja... 9 Simulaattorin runko... 9 Tietokoneen asetukset ja ohjelmat... 9 Simulaattorin huoltoloki... 9 Apuohjelmat... 9 Tietokoneen käynnistyminen... 10 FS2004 asetukset ja asennetut lisäosat... 10 FSUIPC ja WIDEFS... 10 FS Tracker lennontallennusohjelma... 11 Verkkolento-ohjelmat... 11 Visuaalijärjestelmä... 11 Äänijärjestelmä... 12 Ohjausjärjestelmä... 13 Liitännät... 15 Mittarit... 15 Kytkimet... 16 Potentiometrit... 18 Ledit... 18 2
12V Virtalähde... 19 Valaistusjärjestelmä... 19 Ilmastointijärjestelmä... 19 Muut liitännät... 19 USB-hubi... 19 AV400 GPS liitäntä ulkoiselle GPS:lle... 19 12V tupakansytytin... 19 Tunnetut viat... 20 Moottori ei käynnisty... 20 Korkeusmittari näyttää väärin... 20 GPS ei käynnisty... 20 Säätilan vaihtaminen... 20 Simulaattori jää jumiin käynnistysikkunaan ja hiiren kursori vilkuttaa tiimalasia... 20 Simulaattorin kuvaan ilmestyy grafiikkavirheitä... 20 Simulaattorista katoaa äänet... 20 Simulaattorin mittarit eivät toimi... 20 3
Simulaattorin historia Vuoden 2002 aikana muutaman kerhoaktiivin voimin alettiin pohtia, olisiko mahdollista rakentaa oma lentosimulaattori kerhon käyttöön. Useilla jäsenillä oli kiinnostusta asiaan ja varsinaisen lähtölaukauksen simulaattoriprojektille antoi vanha lentokoneen runko, jonka saimme käyttöömme pesemällä muutaman Cessnan. Rungon ympärille alkoi nopeasti rakentua ensin mittaripaneelia, sitten simulaattorin istuimia ja sisustusta ja lopulta ohjaimetkin olivat kasassa. Simulaattorin rakentamiseen lentokelpoiseen kuntoon on käytetty noin puolitoista vuotta ja arviolta 2000 3000 työtuntia. Pidämme simulaattorille samanlaista kirjaa lennetyistä lennoista kun muullekin kalustollemme. Ensimmäinen 24 min koelento simulaattorilla on kirjattu päivämäärälle 18.2.2004 Janin toimesta. Tämän jälkeen on simulaattori ollut erittäin ahkerassa käytössä ja rakenteluporukka joutui hieman hillitsemään tahtia. Vuoden 2004 lennettiin simulaattorilla kaiken kaikkiaan 365 lentotuntia joista pisimmät matkalennot Malmilta Keski-Eurooppaan. Simulaattori on kiinnostanut laajasti lehdistöä ja OH-SIM on edustanut kerhoamme ainakin seuraavissa julkaisuissa: Tekniikan maailma, Iltalehti, Siivet, Helsingin Sanomat, Mikrobitti ja Pelitlehti. Buusteri TV-ohjelma käväisi myös tekemässä harrastuksestamme juttua ja haastattelemassa simulaattorin ympärillä harrastavia nuoria. Vuonna 2005 oli aika ottaa seuraava askel simulaattorin kehittämisessä. Pitkään ongelmia aiheuttanut trimmin mallinnus ja ohjaimien (lähinnä korkeusperäsimen) keskittäminen ja ohjainvoiman mallinnus ratkaistiin komealla teknisellä jousiratkaisulla. Saatuamme Finnairilta vielä 2 visuaalipeiliä jateliasoneralta 3 kpl käytöstä poistuvia 21" monitoreja lahjoituksena oli aika laajentaa simulaattorimme kuva-alaa 60 asteesta nykyiseen 160 asteen kuvakulmaan. Peilien ripustamiseksi hitsattiin peileille erillinen tukikehikko, jolloin saimme myös koneen rungon ja näyttöosan irrotettua toisistaan. Syksyn 2005 aikana simulaattori sai uuden pimennyksen ja siihen olennaisesti kuuluvat ovet sekä olemme kytkeneet koneemme Internetin lennonjohtoon sekä saaneet toimivan ratkaisun intercomin mallinnukseen. Vuosien 2007 2008 aikana simulaattoriin rakennettiin sähkötrimmi ja Garmin GNS530 GPS. Vuoden 2008 marraskuussa simulaattori rikkoi 1000 lentotunnin rajan. Laskeutumisia OH-SIM:llä on tehty reilu 3000 kpl. Kiitokset: BF-Lento (Simulaattorin runko) Finnair (Kollimaatiopeilit) TeliaSonera (Simulaattorin näytöt) Kärkimedia (Simulaattorin näytöt) 4
Lentäjän ohje Simulaattorin käyttöohjeet löytyvät simulaattorin oikeanpuoleisesta sivuseinästä. Simulaattorin käynnistys- ja sammutusohjeen lisäksi siitä löytyy korjausohjeet yleisimpiin vikatilanteisiin. Lennon päätyttyä muista täyttää simulaattorin paperinen lentopäiväkirja! Simulaattorilla on myös virtuaalinen lentopäiväkirja, jonka linkki löytyy Malmin ilmailukerhon wwwsivujen jäsenalueelta. Yleistä Lentosimulaattori OH-SIM mallintaa Cessna 172 lentokonetta moderneilla avioniikoilla varustettuna. Ylätasoinen yksimoottorinen pienkone on nelipaikkainen ja tarjoaa noin 4,5 tunnin toiminta-ajan sujuvaan matkantekoon 110 solmun matkanopeudella. Hansikaslokerosta löytyy simulaattorin paperit ja lentopäiväkirja sekä tarkistuslista. Tämän lisäksi punaisella paperilla on tarkistuslista hätätilanteita varten. Simulaattoriin on asennettu sähkötrimmi, jota käytetään ohjaimesta löytyvästä keinuvivusta. Trimmi-indikaattori löytyy tuttuun tapaan polttoainehanan alapuolelta. Sähkötrimmiä käytettäessä ohjaimen keskityskohta muuttuu ja näin ollen ohjainvoimat voi trimmata pois. Nopeusrajoitukset: Vne (nopeus, jota ei saa missään tilanteessa ylittää) 163 kts Vfe (suurin nopeus laskusiivekkeet alhaalla) 85 kts Vp (liikehtimisnopeus) 123 kts Suurin sallittu lentoonlähtömassa Polttoaineenkulutus matkalentotehoilla (75 %) Polttoainesäiliöiden tilavuus Potkurin kierrokset matkalentotehoilla 1157 kg 38 litraa / tunti 200,6 litraa 2450 rpm 5
Mittarit ja avioniikka Perusmittarit 1. Ilmanopeus 2. Keinohorisontti 3. Korkeusmittari 4. VOR / ILS 5. Kaarto- ja kallistusmittari 6. Suuntahyrrä 7. Variometri 8. ADF 9. Kello 10. Varoitusvalopaneeli 11. Moottorin kierroslukumittari 12. Etulämpö 13. Öljyn lämpötila ja paine 14. Polttoainemittarit vasen / oikea tankki 15. Laskusiivekkeiden asento 16. Akun jännite ja lataus 17. EGT ja Fuel flow 6
Garmin GNS530 GPS Cessna 172 simulaattorin GPS vastaa toiminnoiltaan oikeaa Garminin GNS530 GPS-laitetta. GPSyksikkö sisältää lisäksi COM1-, NAV1- ja DME-vastaanottimen. Simulaattorin GPS:n navigaatiodata sisältää kaikki IFR-pisteet ja lentoväylät Euroopan alueelta sekä siihen on tallennettu yleisimmät Suomen kenttien VFR-ilmoittautumispisteet. Tämän lisäksi GPS:ään on mahdollista tallentaa 1000 vapaavalintaista reittipistettä, kuten VFR-ilmoittautumispisteitä. Simulaattorin GNS530 mahdollistaa myös lentosuunnitelmien tallentamisen ja muistista lataamisen. Huomatut viat: Älä koskaan poista reitin ensimmäistä, eli GPS:n automaattisesti luomaa pistettä. Sen poistaminen johtaa GPS:n totaaliseen jumiutumiseen GPS käynnistyy automaattisesti kun sekä päävirta että avioniikkakytkin ovat kummatkin ONasennossa. HUOM! Mikäli oikeassa yläkulmassa oleva karttapallo pysähtyy GPS:n käynnistyksen jälkeen selftestin aikana, on painettava GPS:n ENT-näppäintä kertapainalluksin niin kauan, että GPS siirtyy käyttötilaan. Radiopaneeli - DME näyttö NAV1/NAV2 radioille, radiotaajuuden asetus tapahtuu GPS:n kautta - ADF - Moodin C transponderi. Eri lähetysmoodit toimivat VATSIM:ssa ja IVAO:ssa automaattisesti. Intercom-järjestelmä Cessna 172 simulaattorissa on intercom-järjestelmä verkkolentämistä ja ohjaamoyhteistyötä varten. Simulaattorissa on kaksi kappaletta headsettejä.
Simulaattorin ohjaimet Simulaattorin ohjain toimii kuten oikeassa koneessa. Ohjaimesta löytyy sähkötrimmi. Polkimet toimivat kuten oikeassakin koneessa, varvasjarruineen. Kytkimet Peruskytkimet Seisontajarru Käynnistysvipu Lataus- ja virtakytkin Tangentti (PTT) Varatangentti (Secondary PTT) Valokytkimet (beacon, taxi, land, strobe, nav) Pitot heat Avioniikkakytkin Laskusiivekevipu Etulämpö Valaistus ja ilmastointi Kaasu- ja seosvivun alapuolella on erillinen säätö mittarien valaistukselle ja katossa sijaitsevalle punaiselle yövalolle. Katosta löytyy myös kaksi kappaletta valkoisia karttavaloja, joille kummallekin on oma kytkin. Hansikaslokerossa on tupakansytyttimeen liitettävä karttavalo. Simulaattorin ilmastoinnista huolehtii yksi 12 voltin tuuletin, joka sijaitsee matkustajan jalkatilassa. Tuulettimen kytkin on hansikaslokeron vasemmalle puolella, alempi musta vetokytkin. Verkkolentäminen Simulaattori on täysin yhteensopiva sekä IVAO- että VATSIM -verkoissa tapahtuvaan lentämiseen. Verkkoon yhdistämisen lisäksi mitään erityisiä toimenpiteitä ei tarvita. IVAO Käynnistä IVAP simulaattorin ylävalikosta. Kirjaudu verkkoon joko omilla tai kerhon yhteisillä tunnuksilla (Sampo Ekman tunnukset löytyvät simulaattorista) ja muista myös lähettää lentosuunnitelma. Tämän jälkeen voit laittaa näppäimistön ja hiiren pois. Klikkaa kuitenkin vielä simulaattorikkunaa, jotta se jää varmasti päällimmäiseksi. Asettamalla lennonjohdon taajuuden TeamSpeak käynnistyy ja yhdistää automaattisesti lennonjohtajan kanavalle. Samaten transponderin moodit ja koodit toimivat suoraan simulaattorista. Käytä joko ohjaimen tangenttia ja co-pilotin puolen tangenttia puhumiseen.
Huoltokäsikirja Simulaattorin runko Simulaattorin runko on Malmin lentoasemalla toimivan BF-Lento Oy:n vanha, käytöstä poistettu pienkone, Cessna 150 joka aikanaan käytti tunnusta OH-CFU. Koneen runko saatiin simulaattorikäyttöön, kun kerholaiset lupautuivat pesemään viisi kappaletta BF-Lennon lentokoneita vastapalvelukseksi. Tietokoneen asetukset ja ohjelmat Ostettu 12.5.2006 (Cruz Broker) ASUS S939 A8N-SLI PREMIUM AMD Athlon 64 X2 4800+ 2,4 GHz nvidia GeForce 7900 GTX PCI-E 512 MB DDR3 160 GB Barracuda kovalevy 8MB välimuistia 2 x Soundblaster live -äänikortteja Simulaattorin huoltoloki Simulaattorin vioista pidetään kirjaa Google Docs verkkopalvelussa olevassa huoltolokikirjassa. Lokiin kirjataan kaikki epäillyt ja todetut viat, sekä mahdolliset kommentit vian aiheuttajasta ja korjaustoimenpiteestä jatkoa ajatellen. Simulaattorin www-lentopäiväkirja hakee automaattisesti avoimet viat Tarvitsee korjausta Kyllä statuksella olevista kohdista. Apuohjelmat TRC Link FSBUS SIOC ActiveSky FS Tracker FSUIPC, WIDEFS, GPSOUT RealityXP Garmin GNS530 (+ Garmin Trainer) kx Driver SB-äänikortteihin (myös alkuperäiset ajurit käy) 9
Tietokoneen käynnistyminen BIOS: Restore from power loss (boottaa koneen kun tulee virtaa) Windows: Käynnistä-valikon Startup-hakemistossa simu-kaynnistys.bat joka käynnistää 6 sekunnin porrastuksella: TRC Link, Active Sky, FSBUS, FS2004, SIOCServo. SIOC laitettu omana pikakuvakkeena Startup-hakemistoon (ei toiminut batin kautta). FS2004 (FSUIPC): FS Tracker Varmuuskopiointi Simulaattorikone käyttää Cobian Backup (versio 8, freeware) ohjelmaa säännöllisten varmuuskopioiden ottamiseen. Varmuuskopiot lähetetään automaattisesti MIK:n 1G-palvelimelle, hakemistoon sim_backups/. Ohjelma ei varmuuskopioi mitään automaattisesti, vaan se tulee käynnistää erikseen ja suorittaa varmuuskopiot painamalla Run all tasks. FS9.cfg scenery.cfg FSUIPC (INI & DLL) GPSout (INI & DLL) SIOC-hakemisto Lisäksi manuaaliajona voidaan varmuuskopioida: FSBUS-hakemisto kxdrivers-talletettujen asetusten hakemisto TRC Link-hakemisto Aircraft-hakemistosta C172, Mooney Bravo, C206 ja Hawk GNS530 asetukset (Garmin Trainer- ja RealityXP-hakemistot) Manuaaliajona voidaan suorittaa myös levyimagen teko. Käytä työpöydällä olevaa DriveXMLohjelmaa ja tee backup koko C-levystä. Backup sijoitetaan varauskirjakoneen levyjaolle. FS2004 asetukset ja asennetut lisäosat - FS9 hakemisto C:\Program Files\Microsoft Games\Flight Simulator 9 - Lisäosamaisemat asennettu Flight Simulator 9/Addon scenery -hakemistoon - Autogen/default.xml tiedosto poistettu Tekstuuripäivitykset: FinnBuildings FinnTrees Photoreal Ground and Vegetation set halo.bmp otettu Starlight-paketista ja halon fyysistä kokoa pienennetty puoleen, jotta valot eivät ole niin suuret 0,33 zoomilla. Simulaattorin C172: RealAir Simulations Cessna 172 (paranneltu lentomalli), OH-CTL tekstuurit Simulaattorin asetukset: Ks. FS9.CFG varmuuskopio 1G-palvelimelta FSUIPC ja WIDEFS Asennuskoodit: Name: Malmin Ilmailukerho ry Email: simulaattori@mik.fi FSUIPC KEY: WIDEFS KEY: 10
FSUIPC:n asetukset: ks. FSUIPC.INI varmuuskopio 1G-palvelimelta WIDEFS:n asetukset: ks. WIDEFS.INI varmuuskopio 1G-palvelimelta FS Tracker lennontallennusohjelma Miika Asunnan koodaama FS Tracker tallentaa simulaattorin paikkatietoa sekunnin välein ja koostaa niistä kml-tiedoston, jolloin lennon kulkua voi tarkastella jälkikäteen esim. Google Earthilla. Ohjelma toimii komentorivillä ja sulkeutuu automaattisesti kun FSUIPC ei anna enää dataa -> simulaattori sammuu. Ohjelma aloittaa tallennuksen siitä kun maanopeus on yli 0 solmua ja lopettaa tallennuksen kun maanopeus on nolla ja BAT-kytkin asetetaan OFF-asentoon. Tällöin ohjelma lähettää valmiin kml-tiedoston The Group:n ftp-palvelimelle hakemistoon public_html/kml. Ohjelman asetuksia voi vaihtaa ini-tiedostosta (ftp-serverin osoite, ftp-tunnukset, lähetysmoodi). Nebulan 1G-palvelimen tapauksessa on käytettävä passiivista moodia. FS Trackerin käynnistys tapahtuu simulaattorista FSUIPC:n kautta. Ohjelma käynnistyy simulaattorin taustalle (näkyy vain tehtävienhallinnasta) ja vasta kun simulaattori on kokonaan latautunut. Verkkolento-ohjelmat Squawkbox 3 IVAP + Teamspeak Visuaalijärjestelmä Näytönohjain: nvidia GeForce 7900 GTX PCI-E 512 MB DDR3 Näytönohjaimen ajureita ei saa päivittää, sillä uusien ajurien myötä GPS-näyttö ei enää toimi! Päävisuaali: Matrox TripleHeadGo Analog ja 3 kpl 21 monitoreja sekä monitoritelineet. Käytössä 3840x1024 resoluutio (1280x1024 per monitori). Keskimonitorin kuva jaetaan myös yleisömonitoriin aktiivisen VGA-jakajan avulla (-> ei heikennä kuvanlaatua). Kollimaatiopeili: Näyttö 11
GPS-näyttö: Playstation Onen (matkaversio) LCD-näyttö (640x480 32-bit 60Hz PAL B). Liitetty näytönohjaimen TV-OUT liitäntään S-videona, josta lähtee komposiittiliitäntä näyttöön. Näkyy Windowsissa toisena näyttönä. RealityXP GNS 530 asennus: laita ko. lentokoneen panel.cfg:hen rivi: [WindowXX] laita oikea järjestysnumero (lisää myös panel.cfg:n alkuun uuden ikkunan tiedot) Background_color=2,2,2 size_mm=320,240 window_size_ratio=1.000 position=1 visible=1 ident=gns530 gauge00=realityxp_fl530xp!gns530, -93,-32,499,367 Tämän jälkeen lataa lentokone ja siirrä keskinäyttöön tuleva GPS:n ikkuna PS Onen näyttöön (Undock window -> siirto pieneen näyttöön oikean kokoisena). Tämän jälkeen tallenna lento -> asetukset jäävät muistiin. Lataa tallennettu lento, niin GPS on oikeassa paikassa. Liitäntäkaavio: Näytönohjain VGA -> Matrox TripleHeadGo Analog TV OUT -> PS One näyttö Vasen monitori VGA Splitter Oikea monitori Keskimonitori 19" Yleisömonitori Äänijärjestelmä 3 erillistä äänikorttia 1. Soundblaster 1 2. Soundblaster 2 3. Emolevyn integroitu äänikortti Soundblaster 1 ja 2 äänikorteissa on kx-ajuri, ja emolevyn äänikortti käyttää nvidian ajureita. Emolevyn äänikortin asetuksista mikrofoni päälle siten, että se kuuluu kuulokkeista. 12
Kytkentäkaavio: Soundblaster 1 Soundblaster 2 Emolevyn äänikortti 1. Vasen 2. Vasen Ei käytössä Vihreä liitin Punainen liitin Vahvistin Diskanttikaiuttimet katossa 3,5 mm jakaja 3,5 mm jakaja Bassokaiuttimet istuimissa Pilotin headset, kuuloke Pilotin headset, mikrofoni Copilotin headset, kuuloke Copilotin headset, mikrofoni Ohjausjärjestelmä Simulaattorin ohjain on hitsattu kasaan kerhotyönä. Ohjain rakentuu vanhan kolikkopelin (Turbo Outrun) valmiiseen osaan, joka keskittää ohjaimen X-akselin. Siihen hitsattu jatkovarsi on pultattu simulaattorin lattiaan ja liikettä vaimentaa pesukoneen iskunvaimennin. Potentiometri X-akselin liikkeelle on keskitysmekanismin sisällä ja Y-akselin liike viedään polkupyörän jarruvaijeria pitkin simulaattorin tuliseinän taakse, jossa on potentiometri. Ohjaimen Y-akselin keskittää tuliseinän takana oleva jousipakka, jonka keskityskohtaa muutetaan sähkötrimmillä. Sähkötrimmi on vanha akkuporakone, joka ruuvaa keskityskohtaa edestakaisin. Porakonetta ohjataan releillä. Simulaattorin polkimet ovat myös kerhotyötä. Peräsinohjauksen lisäksi polkimissa on varvasjarrut. 13
Sähkötrimmin kytkentäkaavio (12.1.2008) 14
Liitännät Mittarit Simulaattorin mittaristo on liitetty SimKitsin CCU2-ohjainkorttiin, joka sijaitsee mittariston takana. Simkits-mittariston ohjeet löytyvät mik.1g.fi/sim_backups/simkits-manuals hakemistosta. Poikkeuksena laippaindikaattori ja EGT-mittari, jotka ovat liitetty IOCards servokorttiin. Aiemmasta ohjeistuksesta poiketen IOCardsin servokorttia käytettäessä ei tarvitse käynnistää ohjelmaa IOCPServos.exe CCU2-ohjainkortti CCU2-ohjainkortti ottaa virtansa mittariston takana sijaitsevalta PC-powerilta. Huom! Kalibroitaessa Simkitsin mittareita tulee kalibroinnin jälkeen ottaa CCU-ohjainkortin usbjohto hetkeksi irti ja kytkeä se sen jälkeen takaisin. Muuten mittarit eivät toimi. IOCards-servokortti, johtojen järjestys servon johdoissa: 1 = Punainen 2 = Keltainen 3 = Musta 15
Kytkimet Kytkentäkaavio Fsbus IOCards Minime USB Other Light switches GNS530 switches Flaps switch Trim switch Parking Brake Audiopanel switches PTT Switch Ventilation air PTT backup switch Co-pilot's PTT White roof lights Battery Red roof light Alternator Starter key Fuel selector Avionics Pitot heat Carb heat FSBUS Suurin osa kytkimistä on liitetty FSBUS:iin. IOCards IOCardsin kautta toimivat: - GNS530 kytkimet o 10 painonäppäintä o 2 tuplarotarya 16
o 3 keinukytkintä - Audiopaneelin kytkimet ja valot o 1 potentiometri o 8 painonappia ledeineen. IOCardsin liitännät Minime USB MinimeUSB:n kautta toimii laippavipu (keinukytkin ylös/alas: näppäimet 1 ja 2) sekä molemmat tangentit. Ohjaajan tangentti sekä apuohjaajan tangentti on liitetty näppäimeksi 3. FSUIPC:n asetuksista on säädetty, että tangentin painaminen vastaa U-kirjaimen painamista näppäimistöltä joka taas on asetettu TeamSpeakiin tangenttinäppäimeksi. 17
Potentiometrit Liike ohjaimilta välitetään potentiometreille polkupyörän käsijarrun vaijeria pitkin. Potentiometrien on ehdottomasti oltava lineaarisia ja 100kOhm. Lisäksi halpoja muovisia potentiometrejä tulisi välttää. Ohjaimen potentiometrit on yleensä vaihdettu uusiin 500 lentotunnin välein. Kytkentäkaavio FSBUS Toe brakes Minime USB Yoke Throttle Rudder Mixture FSBUS FSBUS:n kautta on asetettu ainoastaan varvasjarrut. Potentiometrien on oltava 100k. Minime USB Minime USB-kortin kautta toimivat ohjaus (x- ja y-akselit), peräsinohjaus (polkimet) sekä tehovipu ja seosvipu. Potentiometrien on oltava 100k. Ledit FSBUS: OMI-ledit (Inner marker, middle marker ja outer marker) Transponderin ledi (vilkkuu kun transponderi lähettää) 18
IOCards: Audiopaneelin ledit, ks. kytkimet IOCards 12V Virtalähde Normaali PC:n virtalähde pultattuna paneelin taakse, apuohjaajan puolelle. Syöttää virtaa mittareiden valaistukselle, FSBUS:lle, Simkitsin CCU2-ohjainkortille sekä tupakansytyttimeen. Virtakytkin roikkuu paneelin takana. Oletusarvona aina päällä. Valaistusjärjestelmä Simulaattorin valaistus käsittää 1. Kaksi valkoista karttavaloa katossa 2. yksi punainen yövalo katossa 3. Jokaisessa mittarissa on oma pieni valonsa 4. Tupakansytyttimeen liitettävä irrotettavissa oleva karttavalo Valkoisten valojen kytkimet sijaitsevat kattopaneelissa. Punainen yövalo on himmennettävissä seosvivun alla olevasta nupista (hyvin pieni säätövara, käytännössä päällä tai pois päältä). Mittareiden himmennys tapahtuu tehovivun alapuolella olevasta säätimestä. Ilmastointijärjestelmä Ilmastointijärjestelmä sisältää yhden 12 voltin PC-tuulettimen sekä kytkimen. Muut liitännät USB-hubi Sijaitsee apuohjaajan jalkatilassa, simulaattorin runkoon kiinnitettynä. AV400 GPS liitäntä ulkoiselle GPS:lle Garminin liitin sijaitsee glareshieldin päällä, apuohjaajan puolella. Liitetty tietokoneen COM-porttiin. GPS-laite tulee asettaa simulator -moodiin. 12V tupakansytytin Tupakansytyttimeen syötetään 12 voltin tasavirtaa simulaattorin virtalähteeltä. 19
Tunnetut viat Moottori ei käynnisty FSBUS ei käynnistyessään automaattisesti lue kytkimien asentoja. Esim. mikäli Avionics-kytkin on ennen lentoa simulaattorissa päällä, niin simulaattorissa sen oletusasento on OFF. Vika korjaantuu laittamalla kytkin ensin OFF-asentoon ja sitten ON-asentoon. Yhtä kytkintä käyttämällä ohjelma lukee muiden samaan piirilevyyn liitettävien kytkinten asennon. 1. Liikauta seosvipua 2. Käännä polttoainehana ensin OFF-asentoon, sitten BOTH-asentoon 3. Laita ALT/BAT kytkimet ensin OFF-asentoon, sitten ON-asentoon 4. Kokeile moottorin uudelleenkäynnistämistä Korkeusmittari näyttää väärin Kuuntele ATIS ja aseta korkeusmittariin vallitseva ilmanpaine tai paina näppäimistöltä B, joka tekee saman asian. Mikäli korkeusmittari näyttää kuitenkin väärin, paina näppäimistöltä "Windows-lippu + m" ja sulje TRC Link -niminen ohjelma. Suljettuasi TRC Link -ohjelman, käynnistä se uudelleen työpöydän pikakuvakkeesta. Korkeusmittari kalibroi nyt itsensä uudelleen. GPS ei käynnisty Käännä ALT/BAT kytkimet ensin OFF-asentoon, sitten ON-asentoon. Käytä Avionics Master -vipu OFF-asennossa, laita ON-asentoon. Jos GPS:n self-test ei mene läpi (maapallo lopettaa pyörimisen), niin kokeile ruuvata GPS:n kytkimiä niin kauan että testi menee läpi. Säätilan vaihtaminen Simulaattorissa on ActiveSky -ohjelma, joka hakee Internetistä reaalimaailman säät. Mikäli haluat muuttaa säätilaa, sulje ensin ActiveSky -ohjelma (paina alt+tab ja valitse ActiveSky -> Quit). Tämän jälkeen voit vaihtaa simulaattorin säätilaa yläpalkin World -> Weather -valikosta. Simulaattori jää jumiin käynnistysikkunaan ja hiiren kursori vilkuttaa tiimalasia Kyseinen vika johtuu siitä, että simulaattori laitettu fullscreen-tilaan. Fullscreen-tila jumittaa koko simulaattorin, koska simulaattori ei osaa jakaa kuvaa kahdelle näytölle (visuaalinäytöt ja GPS). Ongelma korjaantuu painamalla alt+enter. Simulaattorin kuvaan ilmestyy grafiikkavirheitä Varmista, että simulaattoriohjelman ikkuna ja GPS-näytön ikkuna eivät ole päällekkäin. Mikäli ongelma jatkuu, kokeile muuttaa simulaattorin ikkunan koko 1 px verran pienemmäksi. Simulaattorista katoaa äänet Paina näppäimistöltä mute-näppäintä. Simulaattorin mittarit eivät toimi Mikäli TRC link ei saa yhteyttä CCU:hun, täytyy CCU:n usb-johto irroittaa ja kytkeä takaisin. 20