Yhteismetsätilaisuus 8.4.2014 Tampere Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi
Maanmittaustoimistot lakkasivat 31.12.2013 1 Etelä-Suomi 2 Varsinais-Suomi 3 Pirkanmaa-Satakunta 4 Kaakkois-Suomi 5 Etelä-Savo 6 Pohjois-Savo 7 Pohjois-Karjala 8 Keski-Suomi 9 Pohjanmaa 10 Pohjois-Pohjanmaa 11 Kainuun-Koillismaa 12 Lappi
Toiminta hoidetaan prosessien kautta A S I A K K A A T Vaikuttavuus Tuotokset ja Toiminnallinen Henkisten voimavarojen laadunhallinta tehokkuus hallinta ja kehittäminen Johtamisprosessi Perustoimitusprosessi Arviointitoimitusprosessi Tilusjärjestelytoimitusprosessi Kirjaamisprosessi Säädösperusteisten rekisterien ylläpitoprosessi Maastotietotuotantoprosessi Tietopalvelut-prosessi A S I A K K A A T Tukiprosessit HENKILÖSTÖPROSESSI TALOUSPROSESSI TIETOHALLINTOPROSESSI
Organisaatiouudistus 2014
Maanmittauslaitoksen organisaatio 2014 Toimintayksiköt Pääjohtaja Arvo Kokkonen Tuotanto Ylijohtaja Erkki Räsänen Tukipalvelut Ylijohtaja Marja Rantala Yleishallinto Hallintojohtaja Matti Hyytinen Tulosyksiköt PETO Irma Lähetkangas ARTO Mauri Asmundela TJ Timo Potka KIR Janne Murtoniemi RETI Heikki Lind MARA Juha Vilhomaa TIETO Antti Saarikoski ICTtuotantopalvelut Ari Huvinen Sovelluspalvelut Juha Tuomaala Henkilöstöpalvelut Maritta Yläranta Talouspalvelut Tuula Manninen
Tuotannon toimintayksikkö Tulosyksiköt, tulosyksiköiden johtajat Tuotanto Ylijohtaja Erkki Räsänen PETO Irma Lähetkangas ARTO Mauri Asmundela TJ Timo Potka KIR Janne Murtoniemi RETI Heikki Lind MARA Juha Vilhomaa TIETO Antti Saarikoski Vastuualueet, prosessipäälliköt Eteläinen Suomi Markku Vuorinen Lounainen Suomi Hannu Rönty Keskinen Suomi Jukka Syrjälä Kaakkoinen Suomi Mika Autiomäki Pohjanmaa Heikki Koskela Läntinen Suomi Hannu Penttilä Eteläinen Suomi Petri Notko Lounainen Suomi Seppo Sadeharju Keskinen Suomi Kari Tuppurainen Pohjanmaa Reijo Hautamäki Läntinen Suomi Raimo Seppänen Eteläinen Suomi Kalle Konttinen Läntinen Suomi Ismo Mäki-Valkama Pohjoinen Suomi Visa Korhonen Vaativat Hakemukset Sirkku Nieminen Eteläinen Suomi Hanna Rahikka Läntinen Suomi Stefan Nåhls Itäinen Suomi Seppo Myyryläinen Pohjoinen Suomi Sanna Ranta Kauppahintarekisteri Taisto Toppinen Eteläinen Suomi Ilkka Kärkkäinen Läntinen Suomi Bengt Tunis Itäinen Suomi Mauno Pyykönen Pohjoinen Suomi Riitta Juvonen- Ryynänen Ilmakuvaus Jurkka Tuokko Maastotietotuotteet Tuomo Lusa Eteläinen Suomi Reima Ronkainen Keskinen Suomi Pertti Nevalainen Pohjoinen Suomi Arhi Tervo Keskitetyt palvelut Maija-Liisa Kallio-Sainio Eteläinen Suomi Jaana Rintala Läntinen Suomi Pasi Reunanen Itäinen Suomi Mikael Holm Pohjoinen Suomi Pekka Jakobsson Pohjoinen Pohjanmaa- Kainuu Hannu Pasanen Pohjoinen Suomi Timo Kuismin Pohjoinen Suomi Timo Toivanen Kehityspäälliköt Kehityspäällikkö Kiinteistötehtävät Jani Hokkanen Kehityspäällikkö Kirjaamistehtävät Kaisa Haaksiluoto Kehityspäällikkö Maastotiedot Risto Ilves Kehityspäällikkö Tietopalvelut Aaro Mikkola
TJ - vastuualueet Visa Korhonen Ismo Mäki-Valkama Kalle Konttinen
Yhteismetsä Pieni metsätilakoko, vrt. Ruotsi Ylimääräisiä kustannuksia Yhteismetsä yksi keino Maanmittauslaitos on mukana tiedottamassa
YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi 1 MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö jukka.matilainen@metsakeskus.fi
Mikä on yhteismetsä? Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat Osakkaat muodostavat osakaskunnan, joka on oikeushenkilö Osakkaat eivät vastuussa osakaskunnan sitoumuksista 2
Perustietoa yhteismetsistä Vanhimmat yhteismetsät perustettu v. 1887 Yhteismetsiä nykyisin n. 275 kpl, osakkaita lähes 25 000 Yhteismetsiä n. 576 000 ha eli n. 4,5 % yksityismetsien pinta-alasta Koko vaihtelee alle 20 ha - 90 000 ha Isoimmat yhteismetsät Pohjois-Suomessa Suosio lisääntyy jatkuvasti 3
Hallintomalli Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta Isoilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet Tilintarkastaja (ei pakollinen pienissä yhteismetsissä) Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä Keskeiset säädökset ja asiakirjat: Yhteismetsälaki 109/2003 Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 Ohjesääntö Metsäsuunnitelma 4
Miksi yhteiskunta suosii? Yhteismetsää hoidetaan ja käytetään metsäsuunnitelman mukaan tasainen toimintamalli Tasainen työllistävyys Tasaiset verotulot yhteiskunnalle hyvä asia Yhteismetsät tuottavia ja niiden kannattavuus hyvä, vaikka sijaitsevat keskim. heikommilla maapohjilla Estää metsänomistuksen pirstoutumista 5
Yhteismetsän vahvuudet Hyvä metsien hoito + tasainen ja jatkuva tuotto Suuruuden ekonomia toimii parempi hinta myyntipuulla sekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät yksikkökustannukset Metsien säilyminen eheänä kokonaisuutena myös sukupolvenvaihdoksessa Perustaminen ja liittyminen hyvin edullista Omistamisen vaivattomuus Yhteismetsän tarjoamat virkistyskäyttömahdollisuudet Toimiva ja demokraattinen hallintomalli Helppo ja kohtuullisen turvallinen sijoitusmahdollisuus Alhaisempi tuloverotus (28 % vs. 30-32 %) 6
Yhteismetsän heikkoudet Ei yleensä saatavissa hetkellisesti suurta tuloa Hallintokustannukset + hallintomallin haasteellisuus Omistusluonteen muuttuminen: osakkaalla ei erityistä oikeutta omaan metsään Osakkaan omatoimisen metsätyön, hankintahakkuun ja kotitarvepuun oton rajoitukset Oma äänivalta riippuu osuuden koosta + äänileikkuri Yhteismetsäosuuden kaupasta ei synny metsävähennysoikeutta 7
Erityispiirteitä Kirjanpito- ja tilintarkastus lailla säädellysti Osuudet ovat vapaasti myytävissä tai pantattavissa, mutta osakaskunnalla voi olla etuosto-oikeus Osuuksilla voi olla ohjesäännössä luovutusrajoitus, jolla estetään liian pienien yhteismetsäosuuksien muodostuminen Osakaskunnan äänestyspäätöksissä on äänileikkuri, joka turvaa pienosakkaiden vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa Sopimuspohjaisen yhteismetsän voi purkaa tai osuutta vastaavan maa-alueen erottaa, jos osakaskunta puoltaa ¾ enemmistöpäätöksellä - mutta omaa metsäaluetta ei käytännössä voi sellaisenaan saada takaisin 8
Yhteismetsän verotus Verotetaan yhteisetuutena Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa Normaali pääomatuloverotus 28 %:n verokannalla Metsävähennys ja menovaraus käytössä Yhteismetsä maksaa vuosittain veroennakkoa Alv-ilmoitukset tehtävä Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila johonkin yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan ei tule luovutusvoitto- tai varainsiirtoverovelvollisuutta Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia 9
Yhteismetsän ohjesääntö YML 16 :ssä säädetään ohjesäännön sisällöstä Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset yhteismetsän toiminnan järjestämisestä Malliohjesääntö on hyvä ja suositeltava käytettäväksi Malliohjesääntö löytyy osoitteesta www.yhteismetsat.fi 10
Miten pääsee osakkaaksi? Perustamalla oman yhteismetsän Liittämällä metsänsä (tai sen osan!) johonkin olemassa olevaan yhteismetsään, jolloin saa yhteismetsäosuuksia liitetyn alueen arvoa vastaavan määrän Ostamalla myynnissä olevia yhteismetsäosuuksia Ostamalla tilan, johon kuuluu yhteismetsäosuus 11
Kenelle yhteismetsä sopii? Vaivatonta, mutta tuottavaa metsänomistusta arvostavalle Sukupolvenvaihdosta suunnittelevalle Suvulle, joka haluaa metsien pysyvän yhtenäisinä Suurmetsänomistajaksi haluavalle Metsien pirstoutumisen estämistä haluavalle Yhteisöllisyyttä haluavalle Ammattimaista metsätalouden harjoittamista haluavalle 12
YHTEISMETSÄSIAA SPV-NEUVOJILLE JA KIINTEISTÖVÄLITTÄJILLE Yhteismetsäosuus kiinteistöluovutuksissa Rovaniemellä 8.4.2014 klo 12.00 16.00, Hotelli Santa Claus Oulussa 9.4.2014 klo 10.00 15.00, Hotelli Radisson Blue Metsä-, kiinteistö- ja maanmittausalan ammattilaisille, jotka työskentelevät metsien sukupolvenvaihdosten, kiinteistöluovutusten tai kiinteistövälityksen parissa. Aiheina yhteismetsäosuus omaisuutena, sen luovutuksiin ja lainhuutoihin liittyvät erityispiirteet, arvonmääritys ja yhteismetsä luovutusten osapuolena. Koulutus koostuu käytännönläheisistä tietoiskuista. Osallistujille maksuttomia. Ennakkoilmoittautuminen ja lisätietoa: pirjo.havia@metsapremium.fi Kemijärven, Kuusamon, Posion ja Sallan yhteismetsät
Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi
Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista 2. Yhteismetsän perustamisen vaiheet 3. Perustamissopimus 4. Yhteismetsän muodostamistoimitus 5. Tilan tai alueen liittyminen yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan 6. Usein kysyttyä
Yhteismetsien taustoista 1. Perinteiset yhteismetsät asutusyhteismetsät tilusjärjestely-yhteismetsät porotilallisten yhteismetsät jne. 2. Usean metsänomistajan yhdessä perustamat yhteismetsät 3. Suvun yhteismetsät 4. Sijoittajien yhteismetsät 5. Muut yhteismetsät
Yhteismetsän perustamisen vaiheet 1. Ajatus yhteismetsän perustamisesta syntyy 2. Ajatuksen kypsyttely ja neuvojen ja kokemusten kuuleminen (Metsäkeskus, Maanmittauslaitos, yhteismetsät) 3. Neuvottelut maanomistajien kesken 4. Perustamissopimuksen laatiminen 5. Ohjesäännön valmistelu 6. Yhteismetsän muodostamistoimitus 7. Osakaskunnan ensimmäinen kokous / Metsäkeskus 8. Ohjesäännön vahvistaminen ja ilmoitus yhteismetsärekisteriin 9. Toiminnan käynnistäminen
Perustamissopimuksen sisältö 1. Sopimuksen tarkoitus 2. Yhteismetsän nimi ja kotipaikka 3. Perustajien henkilötiedot 4. Tiedot yhteismetsäksi perustettavista alueista ja niiden pinta-alat 5. Luettelo yhteismetsän osakaskiinteistöistä ja niiden pinta-alat. Osakaskiinteistöjen osuusluvut tai peruste niiden määrittämisestä 6. Yhteismetsän muodostamiseen liittyvät korvaukset tai korvausten laskentaperusteet 7. Ehdotus ohjesäännöksi (liite) 8. Päiväys ja allekirjoitukset
Yhteismetsän muodostamistoimitus Yhteismetsän perustamisesta kannattaa keskustella tulevan/nimetyn toimitusinsinöörin kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Toimitus haetaan maanmittauslaitoksen palvelupisteestä Hakemuksen allekirjoittavat maanomistajat Hakemukseen on syytä liittää perustamissopimus Toimituksessa pidetään 1-2 kokousta Yhteismetsän ympärysrajat tarkistetaan, pyykit mitataan ja tarvittaessa kadonneet pyykit uusitaan Toimitus tehdään valtion varoin. Rajankäynnistä ja esimerkiksi ylimääräisten rakennuspaikkojen lohkomisesta voi joutua maksamaan Voi käynnistyä myös tilan jakamistoimituksen (halkominen / lohkominen) yhteydessä
Yhteismetsän muodostamistoimitus Vaiheet: 1. Ratkaistaan, voiko yhteismetsän perustaa 2. Päätetään, mistä alueista (kokonaiset kiinteistöt ja määräalat) yhteismetsä muodostetaan 3. Päätetään, mitkä ovat yhteismetsän osakaskiinteistöt 4. Vahvistetaan yhteismetsäosuuksien määritysperuste 5. Tehdään yhteismetsäosuuksien määrittämiseksi tarvittavat arvioinnit 6. Päätetään osakaskiinteistöjen osuudet 7. Rajapyykkien mittaus ja mahdolliset rajankäynnit 8. Käsitellään muut tarpeelliset asiat kuten korvaukset ja tieoikeudet
Ratkaistaan, voiko yhteismetsän perustaa Kiinteistönmuodostamislaki 96 Yhteismetsä voidaan perustaa sellaisista metsätalouden harjoittamiseen käytettävistä tiluksista, jotka muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden Yhteismetsään saadaan ottaa omistajien sopimuksesta myös sellaisia muita tiluksia, joiden käyttäminen muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouteen ei ole tärkeää ja liittäminen on tarpeen tarkoituksenmukaisen kiinteistöjaotuksen aikaansaamiseksi.
Ratkaistaan, voiko yhteismetsän perustaa Kiinteistönmuodostamislaki 99 Jos asianosaiset ovat sopimuksessa sopineet osuuksien suuruudesta tai laskutavasta, yhteismetsän muodostaminen ja tilusten liittäminen yhteismetsään osuutta vastaan suoritetaan sopimuksen mukaisesti, jollei sopimus loukkaa kenenkään oikeutta o o o sopijapuolten oikeus yhteismetsän osakkaiden oikeus pantinhaltijoiden oikeus
Esimerkki yhteismetsän muodostamisesta Lähtötilanne: Teerilehto 2:47 Väliharju 2:48 Kuikkalehto 2:49 Suontaus 2:67 Peräpalsta 2:62 Lopputulos: Yhteismetsä 402-874-2-2 Osakastilat ja osuudet 1. Teerilehto 2:47 0,239437 2. Väliharju 2:48 0,211268 3. Kuikkalehto 2:39 0,267606 4. Suontaus 2:67 0,135026 5. Peräpalsta 2:62 0,146663 Yht 1,000000
Esimerkki Kangastalon yhteismetsä 564-874-1-3 n. 800 hehtaaria 11 osakasta 17 palstaa
Tilan tai alueen liittäminen olemassa olevaan yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan Tilusten luovuttaja saa luovuttamiaan tiluksia (=tiluksien arvoa) vastaavan osuuden yhteismetsään Edellytyksenä kiinteistön omistajan ja yhteismetsän välinen sopimus. Sopimuksessa on syytä mainita luovutettavaa aluetta koskevan osuuden suuruus tai ainakin laskentaperuste. Sopimus ei saa loukata kenenkään oikeutta Liittäminen tehdään maanmittaustoimituksessa, johon sovelletaan samoja säännöksiä, mitkä edellä yhteismetsän perustamisen yhteydessä on kerrottu Toimitus tehdään valtion varoilla. Rajankäynneistä voi voi joutua maksamaan Lopputuloksena kiinteistö tai alue on osa yhteismetsää ja luovuttaja saa osuuden yhteismetsään
Usein kysyttyä yhteismetsästä Mikä on haamutila? Voivatko yhteismetsän alueet tai osakastilat sijaita eri kunnissa?
Mikä on haamutila Haamutila on tila, jolla ei ole maa- tai vesialuetta, vaan ainoastaan osuus yhteiseen alueeseen, esimerkiksi YHTEISMETSÄÄN Haamutilaa käsitellään kuten tavallistakin tilaa; sen voi myydä, ostaa, kiinnittää, lainhuudattaa, jakaa jne. Haamutila syntyy mm., kun koko kiinteistö liitetään yhteismetsään ja luovuttajalle muodostetaan tila, joka käsittää tilan arvoa vastaavan osuuden yhteismetsään
Esimerkki haamutilasta Haamutila
Voivatko yhteismetsän alueet tai osakastilat sijaita eri kunnissa? Kyllä voivat Eri kunnissa olevat yhteismetsän alueen näkyvät kiinteistörekisterissä kunnittain omalla tunnuksellaan Esim. Makkosen yhteismetsä 140-874-2-1 140-874-2-1 148-874-5-1 762-874-4-1 925-874-1-1 Yhteismetsän osakastila voi olla missä päin tahansa Suomea Yhteismetsällä pitää olla kotipaikka
Kuvat Veijo Vilska Lisätietoa: - www.maanmittauslaitos.fi (Kiinteistöt / Maanmittaustoimitukset / Yhteismetsätoimitukset) - esitteet Kiitos mielenkiinnosta ja tervetuloa keskustelemaan!
LAALAHDEN YHTEISMETSÄ Kokemuksia muodostamisesta ja toiminnasta Erkki Pihkala
1. Yhteismetsän omistustausta Perinnöt 1960-luku ja 1985 ( ha Perityt alat (P=80 ha, R=80/25, L=85 ( F Perilliset (A,B,C,D,E ja Näistä P-tila jaettiin 6 tilaksi 1969 P1,P2,P3,P4,P5 ja P6 kukin noin 13 ha Jaon taistalla 1960-luvun ajattelumallit Raahen tila ja L-tila hoidettiin yhtyminä
2. Omistukset vuonna 2003 Vuosien kuluessa joitakin tilakauppoja E myi oman tilansa (P5) ulkopuolisella B myi omistuksiaan muille sisaruksille Ei muita haluja myydä, eikä rahaa ostaa, ( 4 ) E lahjoitti osuutensa lapsilleen Omistukset olivat näin vuona 2003 P1=A, P2=A,C ja D, P3=C, P4=D,P6=F R-yhtymä=A,C,D,e4, ja F L-yhtymä=A,C,D,e4,F ja c1
3. Tilojen hoito Yhtymiä hoiti 1960-luvulta lähtien yksi henkilö. Mhy:n ja metsätaloussuunnitelmien tuki tärkeä. Itsenäisten P-tilojen puukaupat ko-ordinoitiin metsätaloussuunnitelmia noudattaen. Ongelmiksi nousivat Puukauppojen koon kasvu, omistajien ikääntyminen Omistajien lasten monilukuisuus A=5, C=4, D=3, F=5, c1=1 Lasten lapsiakin on yhä tulossa Oli selvää, ettei tiloja jatkossa kannattanut jakaa
4. Yhteismetsästä pelastus Yritykset vaihtaa omistusosuuksia päittäin eivät onnistuneet. Yhteismetsälaki 2003 Lain tavoite on estää metsäomistuksen pirstoutuminen, joka oli uhkana Lakiin perehtyminen=eläkeläisenä aikaa Yhteismetsän ohjesääntö luonnos Neuvoja metsäkeskuksesta Sisarusten suostuttelu
5. Kohti suvun yhteismetsää Askeleittain yhteismetsään Tilat P1, P2, P3, P4 ja P6 yhteen 2006 ( ha Raahe-yhtymästä e4 irti halkomalla (10 Muu yhteismetsään samassa toimituksessa 2008 L-yhtymästä halottiin e4:n osuus 1/6 Loput samalla yhteismetsään 2011 Yhteismetsän ala nyt noin 150 ha Yhteismetsän ulkopuolella vielä 20 ha, jonka omistajina perinnönjaossa A:n ja C:n lapset
6. Yhteismetsän tulevaisuus L-yhtymän liittämisen jälkeen Omistusosuuksien paperilla perinnönjaoissa Vain yksi tila hoidettavana verotuksessa ym. Verotajakin jo tottunut (metsäverolomakekin) Tilinpäätös vaikeutuu=tilitoimistoon Tilintarkastus helpottui 2011 työtä Hoitokertomukset vaativat (? metsänhoitoyhdistys ) Kuka hoitaa yhteismetsää Mutta metsätalous tehostuu yhteiskunnan toivomalla tavalla
7. Isostajaosta yhteismetsiin Kylien yhteismetsistä uusiin metsiin Isojaosta alkaneen jakamisen loppu Syynä: korjuutekninen kehitys 1960-luvulta lähtien ja tarve kantohintoihin tuottavuuden avulla Puuhametsälöiden tulevaisuus? Metsätilojen tulevat omistustavat? Isot yksityiset metsätilat (perinnönjako?), Yhteismetsät (Forestia-ratkaisu, vanhat ( nojaavatyhteismetsät tai sukuun
8. Maanjaon pitkä linja Ruotsalaisten tulo ja erämaiden asutus (1200- ( väheni 1600)(1600-1720 väestö Isojako, torpat ja liikamaiden peruutus (1770-1890) ( 1890-1918 ) Perinnöksiostot ja torpparivapautus Asutuspolitiikka, siirtoväki ja rintamamiehet ( 1920-1968 ) Teknologia muutos ja metsien jaon umpikuja ( esimerkki Yhteismetsä ratkaisuna (eräs Yhteismetsä, yhtymä vaiko metsätila?