2. toukokuuta 2014 Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET) Toimintakertomus 2013 Tiivistelmä vuoden 2013 toiminnasta LYNET aloitti uuden tutkimusohjelman, Kestävä ruokajärjestelmä, vuonna 2013. Yhteensä viidessä tutkimusohjelmassa oli vuonna 2013 käynnissä yhteensä 117 hanketta, joiden tärkeimpiä rahoittajia olivat ministeriöt, Suomen Akatemia ja erilaiset EU-lähteet. Hankkeissa tehtiin tutkimusyhteistyötä laajasti myös muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Yhteisjulkaisuja LYNET-laitokset tekivät vuonna 2013 yhteensä 68 kappaletta, joista vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja oli 49 ja ammatillisia julkaisuja 19. Koulutustilaisuuksia tai kursseja järjestettiin 38, ja niissä oli yhteensä 897 osallistujaa. Lisäksi LYNET järjesti 8 seminaaria tai muuta tapahtumaa. Näiden mittareiden perusteella LYNETin toiminta lisääntyi hieman vuodesta 2013, vaikka tutkimuslaitosten fuusiot veivät LYNET-laitosten voimavaroja. Vuoden 2013 aikana aloitettiin myös valmistautuminen LYNETin laajentumiseen vuoden 2015 alusta, jolloin mukaan uusina jäseninä tulevat Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti Ilmatieteen laitos, Geologian tutkimuslaitos (GTK) ja VTT( johon on fuusioitu MIKES). Vuonna 2013 laadittiin aineistopolitiikan toteuttamiseksi tietoaineistojen ja seurantojen tiekartta, aloitettiin Paikkatieto-ohjelman suunnittelu, julkaistiin LYNETin ensimmäinen policy brief Vihreän kasvun mahdollisuuksista ja päätettiin osallistumisesta Ilmasto-oppaan päivittämiseen. Yhteenliittymän tarkoitus ja tavoitteet LYNETin tavoitteet ja tehtävät on määritelty asetuksessa (797/2009) seuraavasti: Yhteenliittymän tavoitteena on lisätä luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, parantaa tuottavuutta ja vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä. Lisäksi yhteenliittymän tavoitteena on tukea luonnonvara- ja ympäristöalan elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämistä tutkimuksen, asiantuntijapalveluiden sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla. Yhteenliittymän tehtävänä on: 1) toteuttaa laaja-alaisiin, yhteiskunnallisesti tärkeisiin luonnonvara- ja ympäristökysymyksiin liittyviä tutkimusohjelmia ja muita yhteisiä ohjelmia ja hankkeita sekä tehdä tähän liittyviä esityksiä; 2) tehostaa luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvän tiedon ja tutkimusaineistojen hallintaa, edistää valtion tietovarantojen käyttöä sekä kehittää luonnonvaroja ja ympäristöä koskevaa tilastotuotantoa; 3) koordinoida edellä mainittuun tutkimukseen perustuvien asiantuntijapalveluiden tuottamista sekä koordinoida luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvää seurantaa; 4) koordinoida yhteisiä tutkimuksen tuki- ja infrastruktuuripalveluja; sekä 5) edistää luonnonvara- ja ympäristöalan tutkimuslaitosten, yliopistojen, yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä toimijoiden kotimaista ja kansainvälistä verkostoitumista. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä www.lynet.fi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Metsäntutkimuslaitos Metla Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Suomen ympäristökeskus SYKE Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Geodeettinen laitos
2/12 Yhteenliittymän visio on: LYNETin VISIO Luonnonvaroista hyvinvointia ja toimeentuloa Tulevaisuudessa uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen luo vihreää kasvua ja uusia elinkeinoja. Tavoitteenamme on olla luomassa kestävällä tavalla luonnonvaroista työllisyyttä ja vaurautta. Ympäristöä pitkäjänteisesti hoitaen Ihmisen hyvinvointi on riippuvainen hyvästä ympäristöstä ja toimivista luonnonjärjestelmistä. Niiden perustana on tieto, osaaminen ja viisaat päätökset luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Laaja-alaista osaamistamme tarvitaan myös ympäristönmuutoksiin sopeutumisessa, kansallisesti ja kansainvälisesti Kansainvälisen tason tutkimus- ja osaamiskeskittymä Tiivistämällä luonnonvara- ja ympäristötutkimusta luodaan osaamisestamme globaali vientituote. Läheinen yhteistyö kotimaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten kanssa luo tähän parhaat edellytykset. Yhteiskunnan tarpeisiin vastataan joustavalla yhteistyöllä Yhdessä toimimalla vastataan parhaiten asiakkaiden kysymyksiin ja taataan luotettava tieto päätöksenteon pohjaksi. Hallinnon ja tieteiden väliset rajat ylittämällä löydetään ratkaisut luonnonvarojen ja ympäristön kestävälle hyödyntämiselle koko yhteiskunnan eduksi ja rakennetaan kustannustehokkaat palvelut ja infrastruktuurit tutkimuksen tueksi. Vuonna 2013 toiminnassa on keskitytty, ohjausryhmän päätöksen mukaisesti, viemään eteenpäin seuraavia strategisia tavoitteita: 1) Joustavaa yhteistyötä tutkimuslaitosten ja hallinnonalojen välille 2) Kilpailukykyä ja vaikuttavuutta tutkimusohjelmista Ilmastonmuutos, Itämeri, Biotalous, Kestävä maankäyttö ja Ruokajärjestelmän kestävyys 3) Tutkimuksen tehokkaat rakenteet Avoimet tietoaineistot Kustannustehokkaat seurannat Laboratoriot yhteiskäyttöön 4) Yhteiset tutkimuksen tukipalvelut Osaamisen kehittäminen kokonaisuutena Yhteenliittymän kokoonpano ja rakenne Asetuksen mukaisesti LYNETiin kuuluvat seuraavat MMM:n ja YM:n alaiset tutkimuslaitokset: Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Geodeettinen laitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riista- ja kalantutkimuslaitos (RKTL) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE).
3/12 Valtioneuvoston 5.9.2013 tehdyllä periaatepäätöksellä Tutkimuslaitosten rakenteen ja rahoituksen kokonaisuudistus LYNETiä päätettiin laajentaa vuoden 2015 alusta Ilmatieteen laitoksella, Geologian tutkimuskeskuksella ja Valtion teknillisellä tutkimuskeskuksella. Samassa yhteydessä myös MTT, Metla, RKTL ja osa TIKEstä päätettiin fuusioida Luonnonvarakeskukseksi, Geodeettinen laitos Maanmittauslaitokseen ja MIKES VTT:en. Uudet laitokset aloittavat toimintansa vuoden 2015 alusta. Vuonna 2015 LYNETiin kuuluu 7 laitosta: Evira, GTK, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos, SYKE ja VTT. Yhteenliittymällä on ohjausryhmä, johtoryhmä ja pääsihteeri, joiden tehtävät on määritelty asetuksessa (Liite 1). Lisäksi pääsihteerin rinnalla asioiden valmistelussa toimii työvaliokunta ja yhteenliittymän viestinnästä vastaa viestintäryhmä. Ohjausryhmä kokoontui kahdesti vuonna 2013 seuraavalla kokoonpanolla: Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, MMM Hannele Pokka, kansliapäällikkö, YM Mikko Peltonen, Tutkimusjohtaja, MMM Laura Höijer, Tutkimusjohtaja, YM Lea Kauppi, Pääjohtaja, SYKE Ylijohtaja Jarkko Koskinen, Geodeettinen laitos Osastopäälliikö Pentti Lähteenoja, MMM Vuonna 2012 LYNETin johtoryhmä kokoontui puheenjohtajansa Geodeettisen laitoksen ylijohtajan Jarkko Koskisen johdolla 7 kertaa. Johtoryhmä koostuu laitosten ylijohtajista tai pääjohtajista, ministeriöiden tutkimusjohtajista ja LYNETin pääsihteeristä. Työvaliokuntaan kuuluvat laitosten tutkimusjohtajista ja pääsihteeristä, ja viestintäryhmässä ovat laitosten viestintäpäälliköt. Johtoryhmän puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain kunkin laitoksen ollessa vuorollaan puheenjohtaja. Viestintäryhmää vetää puheenjohtajalaitoksen vistintäpäällikkö ja puheenjohtajalaitos vastaa LYNETin viestinnästä yhdessä LYNETin pääsihteerin kanssa. Pääsihteeri valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan (11/2011-11/2016) ja tehtävässä toimii tällä hetkellä Sirpa Thessler. Johtoryhmän, työvaliokunnan ja viestintäryhmän kokoonpanot ja ryhmien puheenjohtajat vuonna 2013:
4/12 Varsinainen tutkimus- ja kehittämistoiminta tapahtuu LYNETin tutkimusohjelmissa ja kehittämishankkeissa. Vuonna 2013 oli käynnissä 5 tutkimusohjelmaa: Biotalous, Ilmastonmuutos, Itämeri, Kestävä maankäyttö ja Kestävä Ruokajärjestelmä, joka aloitti toimintansa vuoden 2013 aikana. Kukin LYNET-laitos niihin tutkimusohjelmiin, jotka kuuluvat laitoksen asiantuntemusalaan. Ohjelmien toimintaa koordinoi asiantuntijaryhmä, jossa on edustus kustakin ohjelmaan osallistuvasta laitoksesta. Tutkimusohjelmia koordinoivien ryhmien kokoonpanot olivat:
5/12 Tutkimusohjelmien tavoitteena on vahvistaa LYNET-laitosten kilpailukykyä tutkimusrahoituksessa, vastata paremmin asiakkaiden kysyntään, edistää monitieteisten ja uusien tutkimusongelmiin tunnistamista ja ratkaisemista sekä vaikuttaa kansalliseen ja kansainväliseen tutkimuspolitiikkaan. Lisäksi osaamisen kehittäminen ja resurssien yhteiskäyttö ovat keskeisiä tavoitteista. Tutkimusohjelmia toteutetaan hankkeissa, jotka rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella. Kehittämishankkeissa toiminta keskittyi 3 hankkeeseen: Osaamisen kehittäminen, Laboratoriot ja Tietoaineistot ja seurannat. Lisäksi aiemmista kehittämishankkeista Tietopalvelut sekä Kansainvälisen hankkeen tuki jatkoivat yhteistyötä aiemmin luotujen toimintatapojen pohjalta. Kehittämishankkeiden tavoitteena on tutkimuksen tukipalveluiden tavoitteellinen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen hankkeistamisen, yhteisten toimintojen kautta (esim. koulutus), hyviä käytäntöjä siirtämällä sekä vertaisoppimisen ja tuen kautta. Kehittämishankkeet ja niiden koordinaatioryhmät olivat:
6/12 Toiminta Tutkimusohjelmat Tutkimusohjelmissa tehtiin hankesuunnittelua ja hankkeiden toteutusta, viestittiin tutkimustuloksista ja pidettiin yhteyttä sidosryhmiin ja rahoittajiin. Tutkimusohjelmien vetäjät nimettiin myös Horisontti 2020 ohjelman SC2 ja SC5 tukiryhmiin. LYNETin ohjelmissa (Biotalous, Ilmastonmuutos, Itämeri ja Kestävä maankäyttö) oli käynnissä yhteensä 117, jossa on mukana 12 useamman ohjelman yhteisiä hanketta. Hankemäärä kasvoi hiukan vuodesta 2012, jolloin hankkeita oli käynnissä 108. Ohjelmista suurin hankkeiden lukumäärällä mitattuna oli edelleen Ilmastonmuutos 48 hankkeella. Kestävä ruokajärjestelmä aloitti toimintansa 4 hankkeella vuonna 2013 ollen LYNETin ohjelmista pienin. Kaikissa ohjelmissa olivat eri rahoituslähteet hyvin edustettuina. Ohjelmien hankesalkut löytyvät liitteestä 2. Vuonna 2013 toteutettiin myös Paikkatieto- ohjelman suunnittelu. Ohjelman toteutus käynnistyy vuoden 2014 alusta. Ohjelmassa ovat mukana Geodeettinen laitos, SYKE, Metla, MTT ja RKTL. Suunnittelusta vastasi
7/12 laitosten edustajista koostuva koordinaatioryhmä, jota veti Tutkimusjohtaja Tiina Sarjakoski Geodeettisestä laitoksesta. LYNETin ohjelmia toteutetaan yhteisrahoitteisina tutkimushankkeissa. Vuonna 2013 hankkeiden rahoituslähteet pysyivät samansuuntaisina kuin vuonna 2012, tärkeimpien rahoittajien ollessa MMM, EU (ml. aluerahoitus), Suomen akatemia. EU-rahoitteisten hankkeiden joukossa on Life-hankkeita ja 4 aluerahastoista rahoitettua hanketta, mutta myös esimerkiksi puiteohjelmahankkeita. Laitosten osallistuminen hankkeisiin joko vetäjänä tai osallistujana on esitetty alla olevissa kuvissa. Evira ei ole mukana Kestävä maankäyttö eikä Biotalous-ohjelmissa, Geodeettinen laitos ei osallistu biotalousohjelmiin eikä Metla Kestävä ruokajärjestelmä-ohjelmaan. Eniten hankkeita oli SYKEllä ja MTT:llä: MTT toimi 50 hankkeen vetäjänä ja osallistui lisäksi 36 hankkeeseen, SYKE puolestaan veti 20 hanketta ja osallistui 78 hankkeeseen.
8/12 Yhteisjulkaisut Yhteisjulkaisuja (vähintään kaksi LYNET-laitosta julkaisussa mukana) oli vuonna 2013 68 kappaletta. Yhteisjulkaisujen määrä on kasvussa, sillä vuonna 2012 yhteisjulkaisuja oli 43. Tietoja vertailtaessa on syytä huomata että tiedonkeruun kattavuudessa eri laitoksissa oli eroja, eivätkä luvut ole suoraan verrannollisia. Yhteisjulkaisut olivat pääsoin vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, joita oli 49 kappalettata. Ammatillisia julkaisuja oli 19 kappaletta. Vain kahdessa yhteisjulkaisussa oli kirjoittajia useammasta kuin kahdesta laitoksesta. Julkaisulista on liitteenä (liite 3). Yhteisjulkaisujen (ammatilliset ja tieteelliset julkaisujen) määrät laitospareittain ja muutos %-yksikköinä vuodesta 2012 (sulkeissa ) olivat seuraavat: GL Metla MTT RKTL SYKE Evira 0 (±0) 3 (2) 7 (6) 2 (1) 1 (-1) GL 1 (-1) 1 (2) 0 (±0) 0 (±0) Metla 6 (-5) 6 (7) 21 (10) MTT 6 (-5) 13 (-2) RKTL 5 (-21) *Aineistossa ei ole mukana kaikki Geodeettisen laitoksen ja Eviran ammattijulkaisut. Koulutus Näkyvä osa LYNETin toimintaa ovat yhteisesti järjestetyt koulutukset. Eniten järjestettiin kielikoulutusta ja menetelmiin liittyvää koulutuksesta (esim. tilastolliset menetelmät). Koulutuksellisen annin lisäksi, koulutustapahtumat ovat tärkeitä verkostoitumiskanavia. LYNET yhteistyössä järjestettiin 38 kurssia tai koulutustapahtumaa vuonna 2013, ja osallistujia koulutustapahtumissa oli 897. Myös tämän mittarin perusteella LYNET-yhteistyö on kasvanut, vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 26 koulutustapahtumaa ja 629 osallistujaa. Tarkemmat tiedot järjestetyistä koulutustapahtumista ja kursseista ovat liitteessä 4. Koulutustilaisuuksien osallistujamäärät koulutusaloittain Kurssien Koulutusala määrä SYKE Evira GL MTT Metla RKTL Yhteensä Johtaminen 1 3 2 0 0 6 0 11 Kielet 6 12 4 13 20 0 1 50 Menetelmät 13 44 10 4 77 93 15 243 Tieteellinen kirjoittaminen 5 94 5 6 14 17 3 139 Viestintä- ja vuorovaikutustaidot 9 69 32 4 97 43 5 250 Muut 4 57 2 10 61 68 6 204 Yhteensä 38 279 55 37 269 227 30 897 Seminaarit ja työpajat LYNETin ohjelmapäivä järjestettiin ennakointiin ja Horisontti2020 ohjelmaan liittyvillä alustuksilla ja ohjelmien työpajojen muodossa 23.1.2013. Tilaisuuteen osallistui 110 tutkijaa LYNET-laitoksista. Lisäksi LY- NET-laitosten henkilöstölle vuosittain järjestettävä Kesäpäivä pidettiin 5.9.2013 Jokioisilla ja Loimaalla. Ke-
9/12 säpäivään osallstui noin 160 hlöä Etelä-Suomen toimipaikoista. LYNET yhteistyössä järjestettiin myös useita muita seminaareja ja työpajoja (osa työpajoista myös koulutuksen yhteydessä). LYNETin tutkimuspäiviä ei järjestetty vuonna 2013. LYNETin kesäpäivät, Jokioinen. Kuva: Maria Hyvönen, MTT Avoimet seminaarit ja työpajat 1. Seurannat työpaja, 15.1.2013 Metla 2. LYNETin yhteiskuntatieteilijöiden seminaari 13.5.2013, teemana arvioinnit 3. Seminaari "Food Safety in China and Finland", 13.9.2013 Evirassa 4. SYKEN geoinformatiikan päivät 3.12. Luontokeskus Haltiassa, Espoossa 5. LYNETin yhteiskuntatieteilijöiden seminaari 21.11.2013, teemana riskit LYNEtin sisäiset tapahtumat 6. LYNETin ohjelmapäivä Luonnonvara- ja ympäristötutkimus horisontissa 23.1.2013 7. Lynetin IVKesäpäivä 5.9.2013 Jokioisissa ja Loimaalla 8. LYNET Olympialaiset, Helsinki, 6.9.2013 9. LYNETin tietopalveluryhmän rinnakkaistallenuksen workshop 5.6.2013 10. LYNETin kehitystutkimuksen seminaari 6.11.2013 Metla 11. LYNET pilkit, Oulu Tukipalveluhankinnat laitosten välillä LYNET-laitosten välille on vuonna 2011 solmittu Puitesopimus tukipalveluresursseja koskevasta LYNETlaitosten välisestä yhteistyöstä, jossa on sovittu hinnoittelusta LYNET-laitosten välisissä tukipalveluiden ostossa ja myynnissä. Tukipalveluiden hankinta LYNET-laitosten välillä oli vähäistä vuonna 2013. Suurimmat ovat MTT:n ostamat laboratoriopalvelut Metlalta (87 000 ) liittyen Rovaniemen yhteislaboratorioon. Lisäksi SYKE osti MTT:ltä (~100 h) ja Geodeettinen laitos Evirasta juridista konsultointia. LYNET (edustajanaan MTT) teki sopimuksen toiminnallisten menetelmien osaamisen hankinnasta SYKEstä marraskuussa 2013, mutta palvelua ehdittiin ostaa vuonna 2013 vain yhteen tilaisuuteen. RKTL on jo vuosien ajan ostanut laboratoriopalvelunsa Eviralta perustuen kahdenväliseen sopimukseen. Yhteiset henkilöstöresurssit ja henkilöstön liikkuvuus
10/12 LYNET-laitoksilla on pääsihteerin lisäksi 3 yhteisesti palkattu työntekijää. MTT:ssä ja RKTL:ssä yhteinen viestintäpäällikkö, RKTL:llä, SYKEllä ja MTT:llä yhteisesti palkattu erikoistutkija ja Oulun ympäristötietotalossa yhteinen virastomestari. Lyhytaikaisessa henkilökierrossa oli MTT:sta 2 henkilöä Metlassa, ja Metlasta yksi henkilö MTT:ssa. Yhteisistä henkilöresursseista ja henkilöstön liikkuvuudesta ei ollut käytettävissä RKTL:n tai GL:n tietoja. LYNETissä henkilökierto nähdään tavoitteellisena osaamisen kehittämisen välineenä, ja LYNETin jory kannusti henkilöstö henkilökiertoon. Linjauksen toimeenpanossa ilmeni kuitenkin ongelmia, koska Valtion henkilökierrossa toisella paikkakunnalla tapahtuva henkilökierron kustannusten korvaaminen on hankalaa. Muut tuotokset 1. LYNETin laajentumisen valmistelun aloittaminen. Tutkimuslaitos rakenteen ja rahoituksen kokonaisuudistuksessa (TULA) päätettiin laajentaa LYNETiä vuoden 2015 alusta. Aloitettiin keskustelut uusien LYNET-laitosten (Ilmatieteen laitos, GTK, VTT) kanssa. 2. Paikkatiedon tutkimusohjelman suunnittelu. Suunniteltiin LYNETin kuudennen tutkimusohjelman teemat. 3. Tietoaineistojen ja seurantojen tiekartta. Laadittiin suunnitelma tietoaineistojen käytön edistämiseksi ja tiedontuotannon arvoketjun kehittämiseksi. 4. Aineistopolitiikan esittely: esitykset Kansallisilla ympäristömittauspäivillä Finlandiatalossa 10.4.2013, OKM:n Tutkimuksen tietoaineistot hankkeelle 23.9.2013 ja Vesi- ja ympäristöseurannat muutoksessa seminaarissa 7.3.2013 Säätytalo. Artikkeli Vesitalous-lehdessä (Thessler & Kettunen: Yhteistyöllä avataan luonnonvra- ja ympäristötiedot. Vesitalous 2/2013: 22-23). 5. Yhteisosallistuminen kv-hankkeisiin: MTT ja RKTL aloittivat FP7 hankkeen, jossa testattiin kolmas osapuoli-mallia (MTT varsinainen osapuoli, RKTL kolmas osapuoli). Hakuvaiheesta saatujen kokemusten perusteella kolmas osapuoli mallia voi suositella: useampi suomalainen organisaatio pääsee mukaan hankkeeseen ja järjestelystä aiheutuva lisätyö hakuprosessissa on vähäistä. 6. Osallistuminen Ilmasto-oppaaseen: LYNET-laitokset sopivat Ilmatieteen laitoksen kanssa osallistumisesta Ilmasto-oppaan artikkeleiden päivittämiseen. 7. Yhteistyö Talvivaara onnettomuuden arviointi ja seuranta. SYKE, RKTL ja Evira selvittivät talvivaaran kaivoksen kirsisakka-altaan vuoto-onnettomuuden vaikutuksia vesiympäristöön ja kalastoon. Talvivaaran onnettomuuden arviontia, serutaan ja tiedotusta tehtiin myös yhteistyössä yhdessä muiden viranomaisten kanssa (Kainuun ely-keskus, THL, STUK). 8. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkko. Seurantaverkko perustettiin luonnontilaisilta ja metsätalousalueitla tulevan vesistökuormituksen pitkäjänteiseen seurantaan. Seurantaverkko on yksi Kansallisen metsäohjelman toimenpiteistä, ja seuranta toteutetaan yhteistyössä Metlan, Metsähallituksen, Tapion ja SYKEn kanssa. 9. LifeData-hanke: EU:n Life+ -rahoitteinen hanke, jossa pyritään edistämään aineistojen yhteiskäyttöä. Mukana: Metla, SYKE, RKTL sekä MTT. Lisätietoja: http://www.metla.fi/life/lifedata/ 10. Uusiutuvan energian ympäristövaikutukset hanke: YM, MM ja TEM rahoittama yhteistutkimushanke, osallistujat SYKE, Metla, MTT ja VTT. Hankkeen kesto: 01/2012-12/2013. 11. Vihreän kasvun mahdollisuudet julkaisu ja policy brief VNK:n Tutkimus-, arviointi- ja ennakointiryhmän yhteistutkimushankkeen tuloksista ja hankkeen tulosten esittely kansliapäälliköille 5.2.2013. Hankkeeseen osallistujat: SYKE, Metla, MTT ja RKTL, rahoittajina YM, MMM, ja TEM. Hankkeen kesto: 08/2012 02/2013. 12. Osallistuminen OKM:n Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen ohjausryhmään ja Tiedon saatavuus työryhmään. LYNETin edustajan toimi pääsihteeri Sirpa Thessler 13. Henkilökiertoon kannustava linjaus: LYNET laitokset sopivat henkilökierrosta osaamisen kehittämisen välineenä. Linjauksen toimeenpanossa törmättiin ongelmiin henkilökierrosta aiheutuvien kustannusten korvaamisessa.
11/12 14. LYNETin esittelykalvojen päivittäminen. Uudistetut esittelykalvot otettiin käyttöön joulukuussa 2013. 15. LYNETin ajankohtaiskatsaus: pääsihteerin kirjoittaman LYNETin ajankohtaiskatsauksen julkaiseminen laitosten intraneteissä ja soveltuvien osin LYNETin nettisivuilla. 16. LYNET-wiki käyttöön. LYNET otti käyttöön Metlan Confluence pohjaisen wiki -yhteistyöalustan LYNE- Tin sisäisessä viestinnässä. 17. Sidosryhmäyhteistyö: Yhteistyö Fintrip- ja SOTERKO-verkostojen kanssa, Helsingin yliopiston VIPStyöryhmään osallistuminen Yhteiset toimitilat Yhteistyötä pyritään lisäämään myös sijoittumalla yhteisiin toimitiloihin ja yliopistojen yhteyteen. Vuoden 2013 aikana ei tapahtunut muutoksia toimitiloissa. Tällä hetkellä LYNET-laitokset toimivat 5 paikkakunnalla yhteisissä tiloissa: Oulussa (MTT, Metla, SYKE ja RKTL), Joensuussa (Metla, Evira, kampuksella SYKE ja RKTL), Jyväskylässä (SYKE, RKTL), Rovaniemellä (MTT, Metla) ja Kannuksessa (Metla, MTT). Lisäksi Helsingin Viikin kampuksella sijaitsee Eviran, RKTL:n ja MTT:n toimitiloja. Oulussa on MTT, Metlan ja SYKEn ja Rovaniemellä MTT, Metlan ja Lapin ely-keskuksen yhteislaboratoriot. Oulun ympäristötietotalo - Hyvä esimerkki tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyöstä Oulun yliopiston ympäristötietotalossa toimivat yhteisissä tiloissa yliopiston Thule instituutti, SYKE, Metla, MTT ja RKTL. Lisäksi Evira on samalla kampusalueella. Tilaratkaisujen lisäksi Oulussa on tehdään tiivistä yhteistyötä tutkimuksessa ja tutkimusinfrastruktuurien osalta yliopiston ja tutkimuslaitosten kesken. Yhteistyön foorumina toimii NorNet-verkosto (http://www.oulu.fi/nornet/), joka on sopimuspohjainen pohjoisiin ympäristö- ja luonnonvara-alan erityiskysymyksiin keskittyvä tutkimusverkosto. NorNetissä on mukana Oulun yliopiston ja LYNET-laitosten lisäksi Ilmatieteen laitos ja MIKES. LYNET-laitoksilla ja Oulun yliopistolla on 5 yhteisprofessuuria ja yksi yhteinen erikoistutkijan tehtävä. Yhteistyön mittakaavasta kertoo yhteishankkeiden ja julkaisujen määrä. Vuonna 2013 25% (33 julkaisua) Ympäristötietotalon julkaisuista oli yhteisjulkaisuja Oulun yliopiston ja LYNET-laitosten tai LYNET-laitosten kesken. Vastaavasti yhteishankkeita oli käynnissä 41 kappaletta. Lisäksi LYNETlaitokset ja Oulun yliopisto ovat järjestäneet yhteisiä tutkimusseminaareja (2 kpl) ja työpajoja tutkimusrahoitukseen ja hankkeistamiseen liittyen (2 kpl). Vuonna 2013 jatkui myös ympäristötietotalon kuukausittainen seminaarisarja. Tutkimusinfrastruktuureihin liittyvä yhteistyö on myös käynnistynyt hyvin, ja keskittyy Oulun yliopiston tiloihin perustetun LYNET-laboratorion ympärille. Yliopistolla ja tutkimuslaitoksilla on yhteinen laborantin tehtävä ja virastomestari. Lisäksi LYNET-laboratoriossa henkilöstö, tarvikkeet ja pienlaitteet liikkuvat joustavasti tarpeen mukaan myös yli laitosrajojen. Laitteiden kalibroinnissa on yhteistyötä, ja mahdollistettu yhden laitteen (elohopealaite) käyttö useamman laitoksen tarpeisiin. Ympäristötietotalossa on aktivoitu eri laitosten ja yliopiston henkilöstön välistä vuorovaikutusta yhteisillä virkistyspäivillä, seminaarisarjalla ja muilla tapahtumilla sekä yhteisellä kahvihuoneella. Yhteistä toimintaa koordinoi ja kehittää Ympäristötietotalon yhteistoimintaryhmä, jossa on edustus yliopistolta ja LYNET-laitoksista.
12/12 Liitteet: - liite 1. Valtioneuvoston asetus 797/2009 - liite 2. LYNETin tutkimusohjelmien hankesalkut 2013 - liite 3. Julkaisut 2013 - Liite 4. Koulutustilaisuudet 2013