Metsäbiomassan intensiivisen talteenoton vaikutus metsiin
Mitä voimme oikeasti tietää energiapuun korjuun pitkän ajan vaikutuksista metsiin, milloin taas joudumme tyytymään valistuneisiin arvauksiin? Pitkät reagoimisajat monimutkaistavat vaikutusten havaitsemista metsissä
Metsäenergian korjuun mahdollisia vaikutuskohteita vaikutukset ravinnetaseisiin vaikutukset puustoon vaikutukset aluskasvillisuuteen vaikutukset eläimistöön vaikutukset maaperään vaikutukset tauteihin ja taudinaiheuttajiin Hiilitaselaskelmat vaikutukset vesistöihin -pintavedet -pohjavedet kivennäismaat ja turvemaat ovat erilaisia
Metlan pitkäaikaiset kokeet muodostavat pohjan ekologisille ja metsänhoidollisille tarkasteluille
Metsäenergian kestävän käytön ekologiset perusteet ja kestävyyden turvaamiseksi käytettävien toimenpideohjeiden käyttökelpoisuus ja luotettavuus Tässä tutkimushankkeessa tutkitaan, miten energiapuun korjuu, erityisesti avaohakkuiden yhteydessä tehtävä hakkuutähteiden ja kantojen korjuu, vaikuttavat metsäekosysteemien toimintaa sääteleviin prosesseihin, kuten ravinteiden vapautumiseen ja karikkeen sekä maaperän hiiliyhdisteiden hajoamiseen sekä näistä prosesseista riippuvaan puuston kasvuun, ravinteiden huuhtoutumiseen sekä kasvupaikan hiilitaseeseen ja ekologiseen monimuotoisuuteen.
Hankkeessa on kolme osahanketta: Kantojen noston pitkäaikaisvaikutukset metsien ravinne- ja hiilitaseisiin Energiapuun korjuun vaikutus metsämaan ominaisuuksiin ja prosesseihin sekä puuston kasvuun Energiapuun korjuun ravinnetaloudellinen kestävyys pitkänajan näkökulmasta tarkasteltuna metsämaan mineraaliaineksen rapautumisarvon määritys, sekä osahankkeiden tuloksia synteesien ja johtopäätösten teossa hyödyntävä koordinaatiohanke.
Koordinaatiohankkeessa hyödynnetään Metsäntutkimuslaitoksessa viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana perustettuja kenttäkokeita sekä erikseen tätä hanketta varten perustettavia kokeita. Kestävien energiapuun korjuutapojen määrittäminen pohjautuu empiiristen koetulosten antamien tulosten varaan, ja tuloksien tulkinnassa ja johtopäätösten teossa käytetään avuksi erilaisia tulosten analysointia ja yleistysten tekoa helpottavia malleja. Hankkeen tavoitteena on luoda vahva tieteellinen perusta ekologisesti kestäville energiapuun korjuumenetelmille. Tutkimus toteutetaan läheisessä yhteistyössä erilaisten metsätaloudessa toimivien viranomaisten, yhteisöjen ja yritysten kanssa
Kantojennostokokeet Sijaittava kasvimaantieteellisesti erilaisilla alueilla Täytettävä kantojennostolle asetetut kriteerit Kuusivaltaisia uudistuskypsiä tuoreen kankaan metsiä Sovelluttava ravinnekierron tutkimukseen pohjaveden avulla Koealueiden maantieteellinen sijainti: 1. Pohjois-Suomi, 2. Keski-Suomi ja 3. Etelä-Suomi.
Koekenttä muodostuu kolmesta lohkosta, joilla kullakin on kuusi koejäsentä: 1. Hakkaamaton metsä (kontrolli). 2. Avohakkuu, ei muokkausta eikä istutusta (ei kaivoja). 3. Avohakkuu + laikkumätästys + kuusen istutus. 4. Avohakkuu + hakkuutähteestä kerätään 70 % + laikkumätästys + kuusen istutus. 5. Avohakkuu + hakkuutähteestä kerätään 70 % + kannonnosto, jää 25 kantoa/ha +laikkumätästys kuusen istutus. 6. Avohakkuu + hakkuutähteestä kerätään 100 % + kannonnosto, 100 % + laikkumätästys + kuusen istutus. Kaikilla koejäsenillä viisi pohjavesikaivoa 9
Valuma-aluekohtainen tutkimus Täydentää koeruutukohtaista seurantaa Aiemmin perustettuja valuma-alueita liitettiin mukaan vuonna 2007 Kohteet tutkimussopimusmetsissä Kuusamon Oijusluomalla ja Taivalkosken Katajavaarassa Puuston hakkuut ja hakkuutähteidenkeruu toteutettiin 2010 Oijusluoman tutkimussopimusmetsän pinta valuma-alueet.
Kantojennostokokeet
Energiapuun korjuu turvemailla Kokopuun korjuu, puun maanpäälliset osat - Kannonnosto Kannonnostokohde, kun kannot on viety pois
Energiapuun korjuun vaikutus metsämaan ominaisuuksiin ja prosesseihin sekä puuston kasvuun
Rapautumisen merkitys hakkuutähteiden korjuun vaikutusten kompensoijana Utti - MgO, % E B BC 0 0.05 0.1 0.15 0.2 0.25 Mg, kg/ha 60 Mg kg ha -1 50 40 30 20 10 Laskeuma Rapautuminen C 0 Rap+lask (70 v) Puusto/Runkopuu (Ukonmaanaho et al. 2008) Puusto/Totaali (Ukonmaanaho et al. 2008)
Haasteita riittää jatkossakin 15