Naisvankien vanhemmuus ja perhesuhteet - tutkimuksen näkökulmia YTT, tutkijatohtori Rosi Enroos Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kul<uuri=eteiden yksikkö Sosiaalityön oppiaine
Omat lähtökohdat ja kiinnostus vankien perhesuhteisiin Lapset vankilassa selvitykset - 2006 Val=on =lintarkastajat - 2008 Oikeusministeriö/Rise Perhe ja vankeus tutkimatonta alue<a Suomessa Kiinnostuksen kohteena perheet, ins=tuu=ot ja viranomaisyhteistyö Perhetutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu (koordinoi Jyväskylän yliopisto) Väitöskirja: Enroos, Rosi (2015) Vankila, vanhemmuus ja lapsi näkökulmia perhekäytäntöihin Acta Poenologica 2. Rikosseuraamusalan koulutuskeskus. (tehty vuosina 2008-2015)
Mistä puhumme kun puhumme perheestä ja vankien perhesuhteista? Perhe avautuu moneen suuntaan: usein puhutaan vankilassa olevista vanhemmista ja heidän lapsistaan. Perheellä voidaan tarkoi<aa myös vangin muita läheissuhteita, esim. lapsuuden perhe<ä. Perheen määri<ely on tutkimuksessa haasteellista tai jopa mahdotonta, mu<a tästä huolima<a perheellä nähdään olevan erityinen merkitys. Perhesuhteet eroavat muista läheissuhteista esim. - lojaalisuuden - velvoi<eiden - vastuiden kau<a. Vankilakonteks=ssa tehdyissä tutkimuksissa (esim. Pösö 1986; Granfelt 2007). Baker ym. (2010) Mother-Grandmother Co-Paren=ng Rela=onships In Families with Incarcerated Mothers
Niin se e(ä kun se uloso(omiehen haasta(elu2edot tulee niin siinä nyt on siviilisääty ja si(e alaikäset lapset, mu(a kyllähän se, joskus tuntuu, e(ä on puu(eellinen, siinä saa(aa olla myöskin muita kuin alaikäsiä lapsia ja sit ei väl(ämä(ä 2edä et onko ne nimenomaan ne biologiset lapset vai onko ne esimerkiks avopuolison lapsia, et sitä ei saa, se on aika puu(eellinen se 2eto ja sitäkään en 2edä, et onks se ihan viimesen päälle varmaa 2etoa vai onko se vaan nyt mitä se tuomi(u on siinä 2lanteessa sillon kertonu si(e syystä tai toisesta, väl(ämä(ä kerro sitä kaikkea totuu(a, ja se siviilisäätyhän ei sano väl(ämä(ä ollenkaan sitä totuu(a maailmassa - eikä varmaan ennen vanhaankaan et naimaton tai, ni saa(aa tarko(aa sitä e(ä on avoliitossa kuitenkin mu(ei oo naimisissa
Näkökulmi<aisuus vankien perhesuhteiden tutkimisessa Kenen näkökulmasta asioita tutkitaan ja =lanteita katsotaan? Miten tutkitaan? Vankeus ja siihen lii<yvät kokemukset voivat olla erilaisia eri perheenjäsenille, jopa ris=riitaisia toisiinsa nähden. Usein tutkimuksissa ajatellaan lähtökohtaises=, e<ä vanki on mies.
Tutkimus vankien perhesuhteista Suomessa Perhesuhteet tulevat esiin lyhyinä vii<auksina tai erillisinä teemaosioina muiden selvitysten osana esim. - terveystutkimuksessa (Joukamaa 2010), - naisvankien asemaa tarkastelevan selvityksen (Naiset näkyviksi 2008) ja lähisuhdeväkivaltaa selvi<ävän työryhmän työn yhteydessä (2006), - naisvankien päihdekuntoutusta koskevassa tutkimuksessa (Granfelt 2007). Ongelmakeskeisyys Tutkimuskiinnostus perhesuhteisiin välillistä Kivivuori & Linderborg (2010) ovat tutkineet lyhytaikaisvankien uusimisriskiin lii<yviä tekijöitä ja toteavat, e<ä mm. asuminen ydinperheessä lapsuudessa, useat sisarukset sekä vanhempien valvonta lapsuus- ja nuoruusiässä näy<ävät vähentävän suunniteltujen rikosten määrää tulevaisuudessa.
Yhteenvetoa Suomessa tehdystä vankien perheitä koskevasta tutkimuksesta Perhe=lanteiden kartoi<amiseen ja perheenjäsenten asumisjärjestelyjen selvi<ämiseen on keskity<y muiden kysymysten ohessa. Perhesuhteita kuvataan erilaisten sosiodemografisten =etojen avulla. Tarkasteluissa paino<uu ongelmakeskeisyys posi=ivisten puolien tavoi<amisen sijaan. Selvityksissä ja tutkimuksissa näkyy sosiaalinen huonoosaisuus (esim. asunno<omuus ja talousvaikeudet). Kuva vankien perheistä jää niukaksi.
Huomioita naisvankien perhesuhteita koskevasta tutkimuksesta Naisvankien on nähty eroavan miesvangeista monin tavoin, erityises= perhevastuiden suhteen: tutkimuksessa on kri=soitu esim. sitä, e<ä naisten on sopeudu<ava miesvangeille tehtyihin pui<eisiin, normeihin ja sääntöihin. Tutkimuksia naisvankien ja heidän lastensa =lanteista on olemassa enemmän kuin vankilassa olevien isien ja lasten =lanteista -> Naiset ovat usein lasten ensisijaisia hoitajia. Lapset ja äi=ys leimaavat erityises= naisvankien vankila-aikaa. Naisvangeille ero lapsista voi olla vaikein asia vankeusrangaistuksessa. -> Vankilassa olevien naisten pelko kontak=n mene<ämisestä perheenjäseniinsä voi pahentaa esim. mielenterveysongelmia ja päihteiden väärinkäy<öä. Äi=-lapsi osastojen olemassaolo monissa maissa kertoo siitä, e<ä äidin ja pienen lapsen suhde<a pidetään erityisen merkityksellisenä: sitä halutaan tukea yhteiskunnassa tuomiosta huolima<a.
Vankien lapset keitä he ovat? Ei ole yhtenäinen ryhmä lapsia, vaan voidaan jaotella 4 ryhmään (Hounslow et al. 1982): 1) Lapset, jotka jäävät toisen vanhemman tai jonkun sukulaisen luokse vanhemman vankeuden ajaksi. Näillä lapsilla säilyy usein vankilassa olevaan vanhempaan jonkunlainen kontak=. Usein miesvankien lapsia. 2) Lapset, jotka jäävät toisen vanhemman tai sukulaisen luokse vanhemman vankeuden ajaksi, mu<a joilla on vähäinen kontak= vankilassa olevaan vanhempaan. Usein naisvankien lapsia. 3) Lapset vankilassa äi=ensä kanssa. 4) Lapset, jotka ovat lastensuojelun sijoi<amina vanhemman vankeuden aikana*. Näistä lapsista on olemassa vain niukas= =etoa.
Vankien lapset Suomessa Tutkimuskiinnostus kohdistunut erityises= vankilassa oleviin lapsiin. Vankien lasten määriä on selvite<y erikseen muutamissa raporteissa, tarkkoja =etoja ei ole saatavissa (kansainvälinen ilmiö). Suomessa vuonna 2007 kysely naisvangeille osana Lapset vankilassa selvitystä (lomakkeita jaelin 213 ja vastauksia saa=in 145). 1/3:lla naisista ei ollut vastuuta kenestäkään lapsesta. Suurin osa vankilassa olevien äi=en lapsista asui muualla kuin äi=nsä luona jo ennen vankeusrangaistuksen alkua: lastensuojelun sijoi<amien lasten ryhmä oli suurin 33 % naisvangin lasten asumiseen tai huoltoon tuli muutoksia äidin tuomion vuoksi (järjestelyjä pyrilin tekemään yksityises= isovanhempien ja isän avulla). Lasten =lanteisiin oli nähty tarpeen puu<ua jo ennen vankeustuomiota. Äi=en sivullisuus suhteessa vankilan ulkopuolisiin lapsiin (esim. yhteydenpito) -> jänni<eitä lapsen, äidin ja sijaishuoltopaikan välillä.
Perhekäytäntöjen käsite (Morgan 1996) Perhekäytännöt korostavat perheen rakentumista ihmisten tekemisissä. Kiinnostus siinä, miten perhe<ä tehdään ihmisten toiminnassa -> perhe on jatkuvan neuvo<elun kohteena. Katse on yksi<äisten ihmisten ja perheiden toiminnassa sekä ammallaisten, ins=tuu=oiden ja poli=ikan käytännöissä. Perhekäytännöt ovat tavallista päivi<äistä toimintaa sekä perheeseen lii<yviä laajempia yhteiskunnallisia käytänteitä (säännöllisyys ja itsestäänselvyys). Käytäntöjen käsite mahdollistaa vankien perheen ja perhesuhteiden tutkimisen ilman lähtökohtaista oletusta perhesuhteiden ongelmallisuudesta.
Äidit vankilassa julkisen ins=tuu=on ja yksityisten perhesuhteiden välissä 1) Monimuotoiset ja moninaiset perhesuhteet 2) Lastenhoidon järjestäminen: - neuvo<elu lastenhoidosta - vankeusrangaistuksen ajoi<aminen 3) Perhesuhteiden ylläpito: - yhteydenpidon muodot - vaikeudet ja rajoitukset Vankeuden myötä perhekäytännöt monimuotoistuvat ja vanhemmuussuhteet tulevat erilaisten ins=tu=onaalisten käytäntöjen kohteiksi. Erityises= lapsi tuo esiin monenlaisia neuvo<eluja vanhemman vankeuden yhteydessä. Eri osapuolilla on erilaisia näkemyksiä siitä, miten asiat pitäisi järjestää.
K: Ja onks tää tota, avomies, joka on kotona si<e, sanoiksä, et Essin kans, on tää sun ty<ö? Niin onks hän nyt sit [vankilassa mukana olevan] Oskarin isä? [V: Joo.] K: Joo. Mie=ksä sit niitä muita vaihtoehtoja, et miten Oskarin hoidon ois voinu järjestää, jos ei hän ois päässy mukaan? V: Tietenki mä, itse asias panikoin sitä. K: Niin, mitä sä si<e? V: Sillai, e<ä Eeron kanssa tai sit mä aa<elin, e<ä mun äi= ois tossa lähempänä. Ja kuitenki, mää en vielä niin paljo Eeroon sit luota (olleet yhdessä 5 vuo<a/re), koska, kyllähän se nyt hoitaa Oskarii, mut ei se joudu sen kans tekeen sillain, kuin mä toimin sen kans. Tai luotan - ei se ehkä siitäkään kiinni oo, vaan emmä osaa seli<ää sitä. Mää en vaan halua, mää en oo koskaan oikeen halunnu jä<ää tota lasta niinku mihkään, niin sit ois ollu hirveetä. Sit se ois ollu vielä niin kaukana. Niin emmä =ä. Ennemmin melkeen äi=lle si<e. K: Mitä sun äi= sano? V: Kyllä se ois o<anu =etenki. Ja Essistäki mä olin [huolissani], mu<a kun Esillä sit taas, kun sillä on koulu. Niin katolin, et ko=paikka on parempi siinä mielessä. Mut et jos Essille tulee semmonen olo, et se ei halua olla Eeron kans kaksin esimerkiks, niin si<e, et sit se menee äi=lle ja si<e sen paikkakunnan kouluun.
Perheenä olemisesta neuvo<elu Vankilassa olevien naisten vanhemmuus ei ole vain yksityinen asia, vaan kietoutuu monin tavoin eri ins=tuu=oiden toimintaan: äidit neuvo<elevat erilaisia ratkaisuja lastenhoidon osalta perheenjäsenten, mu<a myös esim. vankilan työntekijöiden kanssa. Perheenä olemisesta tulee erityistä: Äidit perustelevat tekemiään valintoja usein tavallisuuden tai normaalisuuden ja perhe-elämään liite<yjen ideaalisten mielikuvien kau<a (aviolii<o, yhteinen ko=). Kuormi<avia asioita, joihin vaikea vaiku<aa: (esim. lasten ongelmat vankilan ulkopuolella, puolison vireille lai<ama eroprosessi). Erityiset perhe=lanteet: lapsen syntymä, ris=äiset ja häät ovat säädeltyjä. Perhesuhteita koskevat neuvo<elut sisältävät monien tahojen tulkintoja siitä, mitä on hyvä äi=ys.
Väitöskirjassani esi=n, e<ä Kul<uurissamme hyvänä pide<y rakentaa perhekäytäntöjä myös vankeinhoidossa. Perhe<ä koskevat moraaliset kysymykset korostuvat vankilaympäristössä.
Esimerkkinä vanhemmuussuhteiden tarkastelu Riski- ja tarvearvioissa Työntekijöiden arvioissa vanhemmuuden taidoissa molemmilla sukupuolilla arvioi=in olevan jossain määrin ongelmia, mu<a naisten vanhemmuudentaidot ja suhteet lapsiin arvioi=in usein heikommiksi kuin miesten. Naisista 45 %:n ja miehistä 59 %:n arvioi=in kertovan lapsistaan vanhemmuudelle ominaisella tavalla sekä olevan kiinnostuneita ja =etoisia lastensa asioista, eikä vanhempi-lapsisuhteessa ilmennyt arvioinnin pohjalta merki<äviä ongelmia. (Naiset näkyviksi 2008, 50-52) Mistä kertoo?
N: Jos kriilses= aja<elee, niin miesten kohdalla voi tulla helpommin se ajatus, e<ä nää lapset jää vähän sinne taustalle ja si<en taas naisten kohdalla se painopiste on enempi siellä, e<ä kun nainen sanoo, e<ä hänellä on ne lapset, ni si<en ruvetaan niin kun enempi arvioimaan sitä M: Ja toisaalta naisilta vaaditaan, ku arvioidaan vaikka vanhemmuudentaitoa, ni ihan selväs= se rima on ihan eri korkeudella ku miehillä. Et miehellä saatetaan todeta, e<ä ei hänel oo [ongelmaa] vanhemmuuden taidoissa, jos se vähän pitää yhtey<ä niihin lapsiin. Mu<a si<e taas äidin kohdalta, ni arvioidaan toisella tavalla, et jotenki se perinteinen oletus siitä, e<ä nainen hoitaa, vastaa lastenhoidosta, ni kyl se elää meidänkin arvioinnissa.
N: näkyy varmaan siinä myös siinä meiän pisteytyksessä, e<ä jos äi= on vankilassa ja hänellä on lapsia, ni ne lapset on hyvin usein si<en sijaisperheessä ja sillonhan se on automaalses= se kaks pojoo, e<ä, e<ä on huostaanote<u. Ja taas miehillä saa<aa olla se niin sano<u kunnollinen vaimo, joka hoitaa niitä lapsia, kun ne lapset on ollu siellä kotona koko ajan, ni sillonpa siitä ei tuukaan kahta piste<ä, vaan.. M: Vaikka oikees= vanhemmuudentaidot voi olla ihan yhtä hukassa.. [N: Ni, ni..] M: ku, et jos se ois ollu siit miehestä kiinni, ne ois huostaanote<u. Et tätä mä myös tarko=n, koska mun mielestä nyt kun oli tutki<u naisvankeja, ni siellä nousi erityispiirteinä tää vanhemmuudentaito ja niinku heikkous verra<una miehiin. Ja se ei minusta selity millään muulla ku tällä erilaisella arvioin=tavalla.
Tutkimuksen vies= Ideologiset, kul<uuriset ja moraaliset arvotukset perheestä ohjaavat vankilaympäristössä eri tahojen neuvo<eluja, päätöksentekoa ja työtä: ratkaisuilla on erilaisia seurauksia vankilassa oleville äideille ja heidän lapsilleen. Vankilassa äi=y<ä toteutetaan epätavanomaisissa olosuhteissa: vankila on fyysises=, sosiaalises= ja emo=onaalises= kuormi<ava ympäristö -> hyvänä äi=nä toimiminen ei ole ainoastaan naisesta itsestään kiinni, vaan siihen vaiku<avat vankilan =lat, olosuhteet ja erilaiset ins=tu=onaaliset käytännöt, jotka ase<avat ehtoja ja rajoi<eita äi=nä toimimiselle (Vierula 2008; Enroos 2015).
Lopuksi Vankien perhesuhteita tulisi tutkia monipuolisemmin o<aen huomioon miehet, naiset ja lapset. Mikäli perhe halutaan o<aa rikosseuraamusalalla työn kohteeksi tai kehi<ää uusia käytäntöjä, on =ede<ävä tarkemmin vankien perheistä ja perhesuhteista. Samoin kuin tutkimuksessa vankien perhesuhteiden ongelmalähtöisyy<ä on tulisi osin purkaa, myös käytännöissä huomion kiinni<äminen vankien perhesuhteiden vahvuuksiin ja posi=ivisen huomioin=in. Tulee edelleen poh=a sitä, mitä sukupuolen mukainen vankeinhoito voisi olla ja miten lapsen asema voitaisiin siinä o<aa huomioon. -> Sukupuoli- ja lapsisensi=ivisten vankilakäytäntöjen kehi<äminen.
LUETTELO ALKUPERÄISJULKAISUISTA Enroos, Rosi (2011) Mothers in prison: between the public ins=tu=on and private family rela=ons. Child and Family Social Work 16 (1), 12-21. Enroos, Rosi (2012) Perhe vankeinhoidon arvioin=käytäntöjen ja moraalisen järkeilyn kohteena. Teoksessa: Forsberg, Hannele, Autonen- Vaaraniemi, Leena (toim.) Kiistanalainen perhe, moraalinen järkeily ja sosiaalityö. Tampere: Vastapaino, 45-74. Enroos, Rosi (2013 early view: first published online 6.11.2013) From Invisibility to Protec=on - Children in prison with their parent in Finland. Journal of Children & Society. DOI: 10.1111/chso.12066 Enroos, Rosi (2014) Lastensuojelua vankilassa ins=tuu=oiden =lat ja rajat vankilan perheosastolla. Yhteiskuntapoli=ikka 79 (2), 140-151.