Miten katkaista työttömyys reittinä köyhyyteen ja syrjäytymiseen? 12. marraskuuta 2014 Helsingin yliopisto Heikki Hiilamo
Hyvinvoinnin kolme kehitysvaihetta Rikkaat Rikkaat Super-Rikkaat Rikkaat Keskiluokka Keskiluokka Köyhät Sodanjälkeinen Suomi Köyhät Hyvinvointivaltio Suomi Keskiluokka Köyhät Globalisoitunut Suomi
Köyhyyden seuraukset 2010-luvulla Toimeentulotuen tarve ja leipäjonot Lastensuojelutoimenpiteet Alkoholiongelmat Ennenaikainen kuolema
1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 naiselinajan odote 35-vuotiailla naisilla ja miehillä 1988-2007 50 Ero 3.9 vuotta 45 Women 5th quintile (highest) Women 4th quintile Ero 6.8 vuotta Women 3rd quintile Women 2nd quintile Ero 7.4 vuotta 40 Women 1st quintile (lowest) Men 5th quintile (highest) Ero 12.5 vuotta 35 Men 4th quintile 30 Men 3rd quintile Men 2nd quintile Men 1st quintile (lowest) Lähde Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. JECH 2010 6
TIETO&TRENDIT 5/2014 2.10.2014, TOPIAS PYYKKÖNEN JA JUSSI PYYKKÖNEN Nousukausikaan ei ratkaisisi rakennetyöttömyyttä
Vuoden 2011 työttömistä vuonna 2012 työllistyneiden ja työvoimasta pois siirtyneiden osuus indikaattoripisteittäin, %
Vuoden 2012 työttömät vuoden 2011 työmarkkina-aseman mukaan indikaattoripisteittäin, %
Uusi sopimus hyvinvoinnista Hyvinvointivaltiossa ei ole kysymys vain sosiaalisten riskien välttämisestä, vaan myönteisistä elämänmuutoksista Sosiaalisten riskien politiikasta sosiaalisten mahdollisuuksien politiikkaan (soma)
Uuden hyvinvointivaltion käsitteet Sosiaalikustannukset EI, sosiaaliset investoinnit KYLLÄ Sosiaaliturva EI, trampoliini KYLLÄ Päivähoito HV EI, varhaiskasvatus HV KYLLÄ Työttömyysturva EI, työnhakuvakuutus KYLLÄ Osatyökyvyttömyys EI, osatyökykyisyys KYLLÄ Eläkeikä EI, elinikäinen osallistuminen KYLLÄ
Uusi sopimus hyvinvoinnista Hyvinvointivaltio ei vain pehmennä riskiä vaan on myös mukana riskin voittamisessa (myönteinen siirtymä) Tulonsiirrot ja palvelut tuuppaavat ihmisiä voittamaan vaikeuksiaan
Uuden hyvinvointisopimuksen haaste nro 1
Kunnan lehmä Köyhille mutta lapsirikkaille perheille (myös mökkiläisille) annettiin kunnan omistama lehmä hoitoon ja lypsettäväksi (8 litraa maitoa/pv) Lehmä saatettiin myös vuokrata, jolloin vuokra maksettiin voina Vuokranantaja saattoi olla kunnan lisäksi talollinen
"Kunnan lehmän" sosiaali- ja terveys poliittinen idea Terveyden edistäminen: Riittävä ja terveellinen ravinto -- samaa ravintoa kuin muilla (myös piimä, kerma, voi juusto) Toimeentulo (lehmän hoito, karjatalouden oppiminen) Itsenäinen selviytyminen (esim. voin myynti)
Itsenäisen selviytymisen tiekartta Maatalousyhteiskunta Teollisuusyhteiskunta Oppimisyhteiskunta Tuotannontekijä maa rahapääoma osaaminen Toimeentulon lähde ruuan viljely palkkatyö teollisuudessa palvelualat Selviytymisen avut kunnan lehmä työllisyystyöt sosiaaliset yritykset vuokraviljely työpajat silmenviljat
Mistä uusi "kunnan lehmä"? Palveluita tuottavat osuuskunnat? Kansalaisjärjestöjen työllistämismahdollisuudet? Sosiaaliset yritykset ja työpajat? Työllistymisbonus: työpaikat kunnan suojeluksessa eikä palkka pudota etuja
Mistä töitä vaikeasti työllistyville? Tärkeä hyvinvointikysymys pienituloisille itselleen Tärkeä kysymys myös hyvinvointivaltion kannatukselle sosiaalinen koheesio, luottamus Työmarkkinoilla ratkaiseva rooli uudessa hyvinvointisopimuksessa -> yhdistääkö vai hajottaako yhteiskuntaa?
Reitti köyhyyteen Taantuva alue -> uudet elinkeinot Taantuva toimiala -> joustoturva Pitkä työttömyys -> osallistava sosiaaliturva Korkea ikä -> ripeät tukitoimet
Ehdotuksia (Pienten) työtulojen ja sosiaaliturvan radikaalimpi yhdistäminen -> perustulo Osallistava sosiaaliturva Yhteiskunnallisen työn tunnistaminen ja tunnustaminen