Työttömän työ- ja toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa Aki Vuokko, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Työterveyslaitos, työlääketiedetiimi TOIMIA/Toimintakyky työikäisillä asiantuntijaryhmä, asiantuntijasihteeri aki.vuokko@ttl.fi 31.01.2013 kk 1
Kohti varhaista toiminta- ja työkykyarviota - esimerkkinä työttömät Luennon sisältö Työttömyyden käsitteet Mitä ajankohtaista Esimerkkinä työttömät Työttömyys ja terveys Palveluiden muutostarpeita Arvioinnin aikaistaminen Työtön lääkärin vastaanotolla Menetetyn arvioinnista vahvuuksien edistämiseen 2
Työttömyyden käsitteitä on monia Työnhakija Työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) rekisteröity henkilö, jolla on työhakemus voimassa Työtön Pitkäaikaistyötön Työ- ja elinkeinohallinto määrittelee työnhakijaksi, joka on ilman työtä ja on käytettävissä työhön, jonka työaika on vähintään puolet alan normaalista työajasta tai joka odottaa sovitun työn alkamista. Luetaan työnhakijaksi ilmoittautuneet lomautetut. Työtön, joka on ollut yhtäjaksoisesti tai useammassa työttömyysjaksossa yhteensä 12 kuukautta työnhakijana. Vaikeasti työllistyvä Työmarkkinatukeen oikeutettu työtön työnhakija, joka on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivältä tai jonka oikeus työttömyyspäivärahaan on päättynyt. Vajaakuntoinen työntekijä Mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden tai vajavuuden takia. TE-toimiston vajaakuntoiseksi määrittelemällä työnhakijalla on mahdollisuus saada ammatillisen kuntoutuksen palveluja. hhhhhhhhhhhhhh Lahti 9.11.2011 Työttömien toimintakyvyn arviointi A. Vuokko 3
Mitä lähtökohtia voisi olla työttömien toiminta- ja työkyvynarvioinnissa? Työttömyyden uhka työttömyyden alkuvaihe? Pitkittyvä työttömyys? Työelämään pyrkivä vajaakuntoinen henkilö? Erikoisammatti? Työttömyys ilman merkittäviä muita (esim. terveydellisiä) rajoitteita? Epäselvä terveydentila? Moniongelmaisuus? Ammatillisen/lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet? Eläkemahdollisuuksien arviointi? Työkyvyn lääketieteellinen arviointi 4
Mihin työttömien toimintakykyä verrataan? Työttömän työkyvyn arviointia vaikeuttaa puuttuva työ, johon toimintakykyä suhteutetaan Työ ja työelämän osaamisvaatimukset muuttuvat Työllistymistä suhteuttaessa vain aiempaan työhön arvio todellisista mahdollisuuksista voi jäädä puutteelliseksi Työeläkevakuutus kiinnittää huomiota myös tosiasiallisiin työnsaantimahdollisuuksiin, joskin työkyvyn arvioinnin edellytetään olevan riippumaton työllisyyssuhdanteen vaikutuksista Työnhakijan omassa arviossa (koettu työkyky) painottuu työllistymiskyky työssä selviytymisen ohella Ammatillinen vrt. yleinen työkyvyttömyys Työn vaatimukset Pitkäaikaistyöttömällä sovelletaan yleistä työkyvyn määritelmää ammatillisen sijaan. 5
"Yhä terveemmät hakevat työkyvyttömyyseläkkeelle" Helsingin Sanomat 24.9.2012 Yhä useampi eläkehakemus hylätään - kriteerit eivät ole tiukentuneet Työllisyystilanteessa eläkettä haetaan lievemmillä sairauksilla? Työttömyydessä toimeentuloa ei voida korvata sairausperusteisesti Työkykyä arvioidaan eri tavoin sairauspäivärahakaudella ja työkyvyttömyyseläkettä mietittäessä. Hylkäyspäätöksestä huolimatta moni hakee eläkettä yhä uudestaan ilman päätöksen muuttumista. Tärkeämpää olisi ohjata tehokkaammin työkyvyn edistämiseen eikä eläkkeen hakemiseen. 6
Työvoimapula uhkaa koko Suomea 2020? Työttömien osuus työvoimasta 10,7 % (12/2012: 282 200 työtöntä työnhakijaa, joista yli vuoden työttömänä 66 000 ja alle 25-vuotiaita 35 000) Uudet avoimet työpaikat vähenivät Työttömyys kasvoi vuonna 2012 Irtisanomisten määrä ja lomautukset kasvoivat Nyt kolmannes 3,5 miljoonasta työikäisestä ei ole töissä, työllisyysaste 69 % ja työttömyysaste 7,7% (12/2012) Vuonna 2020 tarvitaan noin 150 000 uutta työntekijää (TEM) Uudet työpaikat keskittyvät voimakkaasti yliopistopaikkakunnille ja samaan aikaan työssäkäyntialueet laajenevat Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kasvanut viime vuosina nopeasti Työura pitenee etenkin korkeasti koulutetuilla. Myös työuran alkupäästä, sillä opiskelijoiden työssäkäynti on lisääntynyt tasaisesti Vuonna 2009 Suomen ulkomaalaistaustaisista työikäisistä oli töissä vain puolet. Kotoutuminen on yleensä muutaman vuoden prosessi 7
Nuorten työllisyys ja yhteiskuntatakuu Suomalaisista 15 24 vuotiaista noin 19 % työttömiä (12/2012) Syrjäytyneitä 15 29 -vuotiaista noin 5 % (51 300) vuonna 2010, työnhakijoita 18 800 ja muita työvoiman ulkopuolisia 32 500. (EVA) Vain peruskoulun varassa olevista syrjäytyneitä 12,5% Syrjäytyneiksi luokitellaan työvoiman ja opiskelun ulkopuoliset nuoret, joilla ei ole peruskoulun lisäksi muuta koulutusta (Myrskylä 2012) Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen www.nuorisotakuu.fi Alle 25- ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ/harjoittelu/opiskelu/työpaja/kuntoutuspaikka viimeistään 3 kk kuluessa työttömäksi joutumisesta (Hallitusohjelma, TEM 2012) 8
Nuoret ja syrjäytyminen - Ihan tavallisia asioita www.tavallisia.fi Presidentti Niinistön käynnistämä kampanja lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi toi julkisen keskustelun asialistalle ajatukset jokaisen vastuusta itsestään ja lähimmäisistään. Ehdotuksia, jotka saattavat helpottaa arkea nuorilla ja heidän perheillään. Vastuu ja varhainen puuttuminen ja 'tukihenkilönä' arjen pulmakohdissa "Arjessa aika pienet asiat ja teot riittävät ihmeen pitkälle." " muistettava, että jokainen meistä on toimija. Nuoresta vanhaan voi vaikuttaa omassa ympäristössään siihen, ettei joku lähellä ole ulkona." 9
Työttömyyden ja terveyden välillä on yhteys Työttömyys vaikuttaa kielteisesti terveyteen ja hyvinvointiin Terveysongelmat ja vajaakuntoisuus heikentävät työllistymistä Pitkittyvä työttömyys terveysriskit kasvavat hoito- ja kuntoutustarve jää usein tunnistamatta riski syrjäytyä työmarkkinoilta kasvaa Nopea työllistyminen tukee terveyttä ja työkyvyn säilymistä Terveys ja aktiivinen työnetsintä tukevat työllistymistä 10
Pitkittyvä työttömyys ja terveys (mm. Kerätär ym. 2010, Heponiemi ym. 2008, Pensola 2006) Työllistymiskykyä heikentäviä terveysriskejä ja ongelmia mielialahäiriöt päihderiippuvuus ja myös kohde-elinvauriot TULES / rangan ja isojen nivelten sairaudet Heikko opiskelu- ja työmenestys taustalla voi olla lievä kehitysvammaisuus, heikkolahjaisuus oppimisen erityisvaikeus mm. lukivaikeus tarkkaavuushäiriö Riskiryhmiä työttömyyden terveysvaikutuksille mm. keski-ikäiset miehet juuri koulunsa lopettaneet nuoret takaisin työelämään pyrkivät naiset Työttömyys - köyhyys - puutteellinen koulutus kasautuvat, ovat syrjäytymisriskejä ja rajoittavat työkykyä 11
Työttömyys on monitekijäinen ilmiö Työllistymiseen vaikuttavat mm. terveydentila - jäljellä oleva toiminta- ja työkyky ikä sosiaaliset taidot elämänhallinta, elämäntilanteeseen liittyvät tekijät osaaminen, ammattitaito työnsaantimahdollisuudet työttömyyden kesto ja toistuvuus Työttömien paluu avoimilla työmarkkinoille vaikeutuu jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen (Heponiemi 2008, Saikku 2010, TEM 2011) Arviossa ja neuvonnassa huomioitava muutkin kuin terveystekijät 12
Nuoret ja osatyökykyiset - Tärkeä voimavara työmarkkinoilla NUORET työttömyys, mielenterveys- ja alkoholiongelmat riski syrjäytymiselle tuen tarpeessa olevien tavoittaminen ja ohjaaminen palveluihin toteutuu huonosti OSATYÖKYKYISET työllistyminen heikkoa (mm. STM, Lehto 2011) Vuodessa noin 500 nuorta masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle työkykyä jäljellä, eli työhön paluu ja työssä pysyminen mahdollista esteinä ennakkoluulot, luottamuksen ja tiedon puute haasteena työtehtävien muotoilu työkykyä vastaavaksi Lahti 9.11.2011 Työttömien toimintakyvyn arviointi A. Vuokko 13
Tarve kehittää työttömien terveyspalveluja Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke 2007-2010 (Sinervo 2009, Saikku 2010) työttömien terveyspalveluiden toimintamalleja suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia toiminnan vakiinnuttamiseksi Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut työryhmä (TEM 2011) Terveydenhuolto työttömien terveystarkastusten toteutus Työterveyshuolto kuntoutuksen suunnittelu irtisanotuille, joilla työkyky pitkäaikaisesti alentunut Työ- ja elinkeino (TE)-toimisto varhainen tunnistaminen ja jatkoohjauksen varmistus Kela kuntoutuksen oikea-aikaistaminen ja verkostoyhteistyö Terveydenhuoltolaki (1326/2010) (1.5.2011) kunnan järjestettävä terveystarkastukset nuorille ja työikäisille työttömille TEM ohje työttömien työkyvyn arvioinnista ja terveyspalveluihin ohjaamisesta (voimaan 1/2012) 14
Toimintatapasuositus (TOIMIA / Vuokko, Juvonen-Posti, Kaukiainen) Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa Keskittyy työttömyyden alkuvaiheen arviointiin Sisältää yksittäisiä arviointimenetelmiä helpottamaan arviointia Suositus kohdennettu terveydenhuoltohenkilöstölle Työttömyyden alkuvaiheen toimintakyvyn arviointiin ei aiempaa yhtenäistä terveydenhuollon toimintatapasuositusta 15
Suositus perustuu lehtiartikkeliin SLL 2011;66(48):3659-66 kk kk kk k 16
k k k k k k k k k k k k k Suositus perustuu lehtiartikkeliin SLL 2011;66(48):3659-66 Tavoitteena Edistää työ- ja toimintakykyä heikentävien tekijöiden tunnistamista Estää vajaakuntoisuussyistä työttömyyden pitkittyminen Tukea työelämään sijoittumista ja nopeaa työllistymistä Toiminta- ja työkykyajattelu osaksi terveystarkastustoimintaa Yhdenmukaistaa työ- ja toimintakyvyn arviointia kk kk kk k 17
Arvion painopistettä siirrettävä Terveydenhuollon ammattilaisen tulee arvioida toiminta- ja työkykyä sis. kuntoutusarvion työterveyshuollossa jo irtisanomisaikana tai terveyskeskuksessa työttömyyden alkutilanteessa. Toiminta- ja työkyvyn arviointitarve tunnistettava (TE-toimistossa) viimeistään työttömyyden kestettyä yhtäjaksoisesti kolme kuukautta. Ohjaus terveystarkastukseen tai toiminta- ja työkyvyn arviointiin. Työllistymisen tukitoimien suunnittelu ja käynnistys viiveettä Irtisanomisaikana - Onko suora uudelleentyöllistyminen mahdollista vai tarvitaanko työnhaun rinnalla kuntoutustoimenpiteitä? Kuntoutussuunnitelma - Laaditaan tähdäten työllistymiseen. Henkilö ohjataan tarvittaessa hoitoon tai kuntoutukseen. Kuntoutussuunnitelma erityisesti jos työkyky pitkäaikaisesti alentunut 18
Työttömän ohjautuminen terveystarkastukseen ja työkyvyn arviointiin (mukailtu: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työttömien työkyvyn arviointi- ja terveyspalvelut, 2011) 19
Terveydenhuollon lähete TE-toimistolle (Mukailtu STM 2007, TEM 2011, STM 2011) TE-toimisto tarvitsee tiedon miten työnhakijan työ- ja toimintakyky vaikuttaa työllistämistoimenpiteisiin. Miksi terveydenhuolto ohjaa henkilön TE-toimistoon Henkilön perustiedot, koulutus ja työhistoria Kuvaus ja arvio toiminta- ja työkyvystä mm. viimeiset työtehtävät ja niissä suoriutuminen tieto työpaikalla tehdyistä mahdollisista työjärjestelyistä työllistymisessä huomioitavat mahd. terveyden/toimintakyvyn rajoitukset Jatkosuositukset mm. arvio työkyvystä ja kuntoutustarpeesta arvio oppimiskyvystä, ongelmaratkaisutaidoista, tuen tarpeesta jne onko työkyvyttömyyden uhkaa selvitelty, jos on niin miten arvio mahdollisesta oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen Tuleeko TE-toimiston ottaa yhteyttä terveydenhuollon yksikköön Terveydenhuollon yhteystiedot 04.02.2013 Tietojen siirto tarvitaan henkilön lupa 20
Työtön lääkärin vastaanotolla (Vuokko, Juvonen-Posti, Kaukiainen. Lääkärilehti 2011) Kysymyksiä avuksi 21
Terveydentilan selvitys Toimintakyvyn arvio Toimintakykyajattelu kuuluu aina vastaanottotilanteeseen ja osaksi kaikkea päätöksentekoa. Työttömillä voidaan tarvita enemmän diagnostisia tutkimuksia ja ohjausta jatkohoitoon kuin työssä käyvillä. Arviointi on haastavaa moniongelmaiset tilanteet ja pitkäaikaistyöttömillä selvitykset ja jatkotoimet voivat vaatia laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä eri palvelutahojen kanssa, verkostoyhteistyötä. Motivointi henkilön omaan vastuuseen on tärkeää! k Parhaimmillaan moniammatillisena ja verkostoyhteistyössä Terveydentilan selvitys vähintään hoitajan tarkastus Lahti 9.11.2011 Työttömien toimintakyvyn arviointi A. Vuokko 22 Nimetyt terveystarkastusten tekijät tulisi olla TE-toimiston tiedossa.
Kartoitus ja yksittäiset arviointimenetelmät Toiminta- ja työkykyyn liittyvää tietoa kartoitettava eri tavoilla kyselyt ja lomakkeet helpottavat ja tehostavat tiedon keruuta verkostoyhteistyö antaa lisätietoa toimintakyvystä Keskeiset toimintakyvyn osa-alueet sairausryhmät ja oireet, joilla suurin merkitys työkyvyn ja pitkittyvän työttömyysriskin kannalta ennustavat toiminta- ja työkyvyn kehittymistä Lähtötilanne ja kartoitus vaikuttavat arviointimenetelmien valintaan. Arviota täydennetään tarvittavilla mm. kliinisillä tutkimuksilla. Työttömyyden kesto huomioitava kuntoutussuunnitelmassa Kartoitettavat terveydelliset ja sosiaaliset riskitekijät/ongelmat: terveydelliset riskitekijät (mm. päihteet, samanaikainen päihdeongelma) somaattinen ja psyykkinen terveydentila sosiaalinen toimintakyky palveluiden käyttö yhteistyökumppaneilta saatava tieto toimintakyvystä Lahti 9.11.2011 Työttömien toimintakyvyn arviointi A. Vuokko 23
Esimerkkejä - Kartoitus ja yksittäisiä arviointimenetelmiä "Tyypillisen päivän kuvaus" haastattelu (SLL, taulukko 3) haastatella arkipäivän toimintoihin osallistumista ja niistä selviytymistä.. päivittäinen elämä, kotiasioiden hoito, uni ja sairauden vaikutusta niihin Sosiaalisen toimintakyvyn osa-alueiden kartoitus (SLL, taulukko 4) Ei yksittäistä testiä verkosto, aktiivisuus, osallistuminen, sosiaaliset taidot tärkeää tunnistaa sosiaalinen passiivisuus, vetäytyminen ja vaikeus huolehtia asioista tunnistettava tilanne, jolloin voimavarat liian vähäiset työllistämistoimenpiteisiin Oppimisen erityisvaikeuksien kartoitus seulontamenetelmät apuna tunnistamisessa ja kartoittamisessa haastattelulla täsmennetään mm. haittaa ja selviytymiskeinoja sekoittavat tekijät tulee huomioida lisätietoa www.opioppimaan.fi Lahti 9.11.2011 Työttömien toimintakyvyn arviointi A. Vuokko 24
Työllistymistä ja kuntoutumista tukevien palveluiden käyttö (SLL, taulukko 4) Palveluiden käyttöä tulee arvioida suhteessa toimintakykyarvion pohjalta syntyvään hoito- ja kuntoutustarpeeseen. Mahdollinen vähäinen palveluiden käyttö voi johtua joko todellisesta vähäisestä tarpeesta tai passivoitumisesta ja syrjäytymisestä. Palveluiden käyttö esim. terveyskeskus, työterveyshuolto, sairaala mielenterveystoimisto, päihdepalvelut TE-toimisto, sosiaalitoimisto liikuntapalvelut jne. Verkostoneuvottelussa palveluverkostosta saatava tieto esim. havaitusta tukitarpeesta tuo näkökulmia toimintakykyarvioon. Lahti 9.11.2011 Työttömien toimintakyvyn arviointi A. Vuokko 25
Huomio jäljellä olevaan toimintakykyyn SIC FIT Ajattelumalliksi "Työttömän Fit Note", menetetyn arvioinnista siirrytään mahdollisuuksien arvioon ja voimavarojen tukemiseen. (vrt. Statement of Fitness for Work, www.dwp.gov.uk/fitnote) valmiuksien, vahvuuksien ja selviytymiskeinojen kartoittaminen työkykyä ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus Tunnistus ohjaus kartoitus ja toimintakykyarvio varhainen kuntoutussuunnitelma Jäljellä olevan toimintakyvyn yksittäisten arviointimenetelmien käytettävyydestä tarvitaan lisätietoa. 26
Työttömien terveyspalvelujen haasteita Terveydenhuollon resurssit ja palvelujen kysyntä Yksinomaisen terveystarkastustoiminnan vaikuttavuus voi olla puutteellinen työllistymisessä ilman työllistymiseen tähtäävää toimintaa Terveyden edistämisinterventiot työllistymiseen tähtäävän toiminnan rinnalla Kannustus omaan vastuuseen terveyden ja työkyvyn ylläpidossa Työttömien kuntoutustarvearvioinnin ja kuntoutuksen kehittämisen sisällyttäminen terveydenhuollon tehtäviin Lahti 9.11.2011 Työttömien toimintakyvyn arviointi A. Vuokko 27
Työttömän varhainen toiminta- ja työkyvyn arviointi Edistää terveyttä toimintakykyä ja nopeaa työllistymistä, estää syrjäytymistä Arviointi jo irtisanomisvaiheessa tai työttömyyden alkutilanteessa Työllistymisen tukitoimien suunnittelu ja käynnistys viiveettä kk Varhainen kuntoutussuunnitelma edistämään terveyttä ja työllistymistä Tunnistus ohjaus kartoitus ja toimintakykyarvio kuntoutussuunnitelma Arviointi haastavaa Työttömyys on monitekijäinen ilmiö Erilaiset kyselyt ja arviointimenetelmät apuna arvioinnissa Vastaanotolla henkilökohtainen keskustelu ja vuorovaikutus on tärkeintä Jäljellä olevan toimintakyvyn arvio Mitä pystyy tekemään, miten voimavaroja tuetaan ja edistetään työllistymistä Moniammatillisuus ja verkostoyhteistyö Erityisesti moniongelmaisissa tilanteissa voidaan tarvita usean toimijan yhteistyötä Motivaatio Kannustus omaan vastuuseen terveyden ja toimintakyvyn ylläpidossa kk kk k 28
Kiitos! Aki Vuokko, erikoislääkäri TTL, Työlääketiede Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki 030 474 2148 aki.vuokko@ttl.fi 29