Jyväskylän kaupunki Selvitys monipalvelupisteistä Huhtasuo, Korpilahti, Säynätsalo, Tikkakoski 8.5.2014
Sisällys Yhteenveto... 2 1 Monipalvelupisteiden vaihtoehdot... 2 1.1 Tikkakosken monipalvelupiste... 2 1.2 Huhtasuon monipalvelupiste... 3 1.3 Säynätsalon monipalvelupiste... 4 1.4 Korpilahden monipalvelupiste... 4 1.5. Kuokkalan monipalvelupiste... 5 2 Monipalvelupisteiden tausta... 5 2.1 Palvelulinjaukset ja talouden tasapainottamisohjelma... 5 2.2 Monipalvelupisteiden tavoite... 6 2.3 Näkökulmia monipalvelupisteisiin... 6 2.3.1 Kirjastopalvelut... 6 2.3.2 Nuorisopalvelut... 7 2.3.3 Yhteispalvelu... 7 2.3.4 Terveyspalvelut... 8 2.3.5 Muut toimijat... 9 2.3.6 Tilapalvelu... 9 2.3.7 Vanhus- ja vammaispalvelut, Huhtasuon päiväkeskus... 10 2.3.8 Joukkoliikenne... 10 2.3.9 Asukkaiden näkökulma... 12 Liitteet... 13 Liite 1. Tietoja monipalvelupisteistä... 13 Liite 2. Väestöarvio suuralueittain... 23 Liite 3. Tietoja Jyväskylästä suuralueittain... 24 Liite 3. Työryhmä ja selvityksen aikataulu... 25 1
2 Yhteenveto Monipalvelupisteiden tavoitteena on varmistaa haastavassa kuntatalouden tilanteessa, että palveluja on saatavilla myös Tikkakoskella, Huhtasuolla, Säynätsalossa ja Korpilahdella, joista on pitkät tai muuten hankalat välimatkat Palokan, Vaajakosken tai keskustan palveluihin. Keskeinen tavoite on minpalvelupisteisiin sijoitettavien palveluiden laadukkuus, kustannustehokkuus ja saavutettavuus. Palveluiden tulevaa laajuutta ja sijoittumista on arvioitu useista näkökulmista Monipalvelupisteet ovat osa palveluverkkoa, joten palvelukohtaiset palveluverkkoratkaisut ja suunnitelmat vaikuttavat monipalvelupisteiden palveluvalikoimaan ja laajuuteen. Joukkoliikenteen reitit ja mahdolliset muutokset sekä palveluliikenteen järjestelyt on huomioitu, jotta keskitetymmin tarjottavat, kauempana sijaitsevat palvelut ovat saavutettavissa. Monipalvelupisteistä syntyvät välittömät kustannusvaikutukset ovat pieniä kertaluonteisten perustamiskustannusten vuoksi. Vuodesta 2016 lähtien kustannusvaikutukset ovat merkittäviä. Monipalvelupisteiden eri toteutusvaihtoehdoissa kertyy yhteensä 5,19 8,15 miljoonan euron säästö tarkastelujaksolla 2015 2020. Lisäksi toimintojen keskittämisestä arvioidaan syntyvän 150 000 euron säästö jo lyhyellä aikavälillä henkilöstön sijaiskustannuksissa ja hankinnoissa. Tätä säästömahdollisuutta ei laskelmissa ole kuitenkaan huomioitu. Kustannuslaskelmissa on oletuksena 1,2 prosentin vuosittainen nousu henkilöstökustannuksista ja 3 prosentin nousu muissa menoissa. Laskelmissa on huomioitu kaupungin muihin palvelupisteisiin siirtyviä kustannuksia 1,2 1,4 miljoonaa euroa. Monipalvelupisteiden tiloissa on tutkittu tilankäyttöä tehostavia ratkaisuja, joiden kiinteistöjen investointi- ja ylläpitokustannukset rasittavat mahdollisimman vähän toimintaa. Toimitilojen määrä vähenee eri vaihtoehdoissa 1130 1771 m 2. Tilankäytön tehostuessa vapautuu tiloja muuhun käyttöön. Riskiksi on todettu se, ettei niille ole kysyntää. Silti taloudellisemmaksi on arvioitu pitää niitä tyhjillään kuin palveluiden käytössä. Tilamuutosten vaatimat investoinnit ovat 1,05 1,27 miljoonaa euroa. Asiantuntija-arvioiden mukaan nämä muutostyöt kuitenkin siirtävät tilojen peruskorjausinvestointeja noin kymmenen vuotta suunniteltua myöhemmäksi. Mikäli monipalvelupisteitä ei perusteta, nykyisissä Tikkakosken terveysaseman tiloissa on tehtävä 5 10 vuoden sisällä tekninen peruskorjaus, jonka kustannuksiksi arvioidaan 1,3 miljoonaa euroa. Myös muilta vuokrattujen tilojen vuokrakustannukset nousevat välttämättömien remonttien ja lisätilojen tarpeen vuoksi. 1 Monipalvelupisteiden vaihtoehdot 1.1 Tikkakosken monipalvelupiste Tikkakoskelle esitetään monipalvelupistettä terveysaseman nykyisen rakennukseen. Siihen sijoittuvat terveyspalvelut, kirjasto, nuorisotila ja yhteispalvelupiste. Terveyspalveluista Tikkakoskella tarjotaan sairaanhoitajan vastaanotto, äitiys- ja lastenneuvola, lasten hammashoitoa ja rajatusti fysio- ja puheterapiaa. Pääterveysasemana on Palokan terveysasema. Palveluiden saavutettavuutta parannetaan joukkoliikenteen reittimuutoksilla. Saavutettavuutta voidaan lisätä myös liikkuvilla palveluilla, joita on mahdollisuus kokeilla suun terveydenhuollossa terveysaseman tilojen remontin aikana. Lääkäreiden heikon saatavuuden vuoksi lääkärivastaanotto on tällä hetkellä Palokassa. Perusturvalautakunta (24.4.2014/61) on edellyttänyt kahden lääkärin ja yhden sairaanhoitajan vastaaottotoiminnan järjestämistä Tikkakoskella. Vastaanotolle suunnataan ensisijaisesti alueen kroonisesti sairaat potilaat. Monipalvelupistesuunnitelmaan on esitetty vaihtoehto järjestelyistä.
Kirjaston ja sen yhteydessä toimivan yhteispalvelupisteen nykyisestä tilasta luovutaan ja samalla vältytään välttämättömän remontin kustannuksista. Tikkakosken alueella ei ole tällä hetkellä lainkaan nuorisotiloja. Jos ne sijoittuvat kaupungin omiin tiloihin vältytään vuokraamasta ulkopuolisilta tiloja. Monipalvelupiste edellyttää tilamuutoksia, joiden investointikustannukset ovat noin 890 000 euroa. Mikäli monipalvelupistettä ei muodosteta, tilakustannukset nousevat joka tapauksessa nykyisestä. Terveysaseman talossa olisi tehtävä 5 10 vuoden sisällä tekninen peruskorjaus, jonka kustannuksiksi arvioidaan 1,3 miljoonaa euroa. Kirjaston nykyiseen tilaan tarvitaan pikainen remontti, jonka kustannukset ovat 300 000 euroa. Nuorisotilojen tilakustannukset ulkopuoliselta vuokrattuna olisivat noin 70 000 euroa vuodessa. Tikkakosken monipalvelupisteen kustannusvaikutukset 2015 2020 (1 000 euroa): Vaihtoehto 1: lääkärivastaanotto Palokassa TA 2015 2016 Yhteensä vuodet 2015 2020 Nykymalli MPP Nykymalli MPP Nykymalli MPP Säästöä Toimintakulut 1 179,8 1 124,4 1 159,1 975,0 7 176,3 6 144,5 1 031,9 Tilakulut 267,3 159,0 267,3 159,0 1 603,8 953,8 650,0 Joukkoliikennelisäys 50,0 50,0 0,0 300,0-300,0 Yhteensä 1 447,1 1 333,3 1 426,4 1 184,0 8 780,1 7 398,2 1 381,9 3 Vaihtoehto 2: lisäys Tikkakoskelle kaksi lääkäriä ja sairaanhoitaja 2015 2016 Yhteensä vuodet 2015 2020 Nykymalli MPP Nykymalli MPP Nykymalli MPP Säästöä Toimintakulut 1 445,9 1 161,1 1 428,4 1 008,5 8 822,0 6 352,2 2 469,7 Tilakulut 267,3 159,0 267,3 159,0 1 603,8 953,8 650,0 Joukkoliikenne 50,0 50,0 0,0 300,0-300,0 Yhteensä 1 713,2 1 370,1 1 695,7 1 217,4 10 425,8 7 606,0 2 819,8 1.2 Huhtasuon monipalvelupiste Huhtasuolla palvelut säilyvät pääosin ennallaan. Monipalvelupisteen tiloiksi esitetään nykyistä terveysaseman taloa (L-talo) ja kirjasto-nuorisotaloa (K-talo). L-talo Terveyspalvelut sijoittuvat L-taloon. Tilankäyttöä tiivistetään, jolloin vapautuvia tiloja voidaan vuokrata ulos. Tilat soveltuvat myös Huhtasuon kylätoimistolle, joka toimii ulkopuolelta vuokratuissa tiloissa. Tilojen muutoskustannukset ovat 130 000 145 000 euroa. Selvitystyössä tutkittiin myös vaihtoehtoa, jossa varsinainen lääkäreiden vastaanotto säilyy Huhtasuolla, mutta lääkäripäivystys olisi siirtynyt Palokan terveysasemalle. Tätä vaihtoehtoa ei esitetä alueen väestön palvelutarpeiden ja hankalien liikenneyhteyksien vuoksi. K-talo Kirjasto ja nuorisopalvelut jäävät K-taloon. Ensisijaisessa vaihtoehdossa kirjasto ja nuorisopalvelut jäävät nykyisille paikoilleen ja tilojen toiminnallisuutta parantavien muutostöiden kustannukset ovat 45 000 euroa. Vanhusten päiväkeskus jää nykyisiin JVA:n tiloihin, jota tukee myös päiväkeskuksen asiakkaiden ja alueen asukkaiden näkemykset.
4 Vaihtoehtona tutkittiin myös vanhusten päiväkeskuksen siirtymistä K-taloon. Vaihtoehtoa ei esitetä, koska se edellyttäisi 185 000 euron muutostöitä tiloissa. Ratkaisu lisäisi asiakkaiden kuljetuskustannuksia ja muiden palvelujen tarvetta. Huhtasuon monipalvelupisteen kustannusvaikutukset 2015 2020 (1 000 euroa): 2015 2016 Yhteensä vuodet 2015 2020 Nykymalli MPP Nykymalli MPP Nykymalli MPP Säästöä Toimintakulut 2 303,3 2 246,8 2 338,5 2 188,6 14 360,6 13 508,4 852,1 Tilakulut 585,3 430,2 585,3 430,2 3 511,8 2 581,0 930,8 Yhteensä 2 888,6 2 677,0 2 923,8 2 618,8 17 872,4 16 089,5 1 782,9 1.3 Säynätsalon monipalvelupiste Säynätsaloon on tutkittu kahta vaihtoehtoa, jotka koskevat terveyspalveluita ja kotihoitoa. Kirjasto ja yhteispalvelupiste jäävät molemmissa vaihtoehdoissa kunnantalolle nykyisiin tiloihin. Riskinä molemmissa vaihtoehdoissa on se, ettei vapautuville tiloille ei ole ulkopuolista kysyntää Vaihtoehto 1 Terveyspalvelut siirtyvät Muurameen, Keljonkankaalle ja Kyllöön. Keljonkankaan toimipaikasta tarjotaan äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä osa lasten hammashoidosta. Kotihoito siirtyy terveysasemarakennuksesta kunnantalolle. Siirto ei edellytä kunnantalolla tilamuutoksia. Terveysaseman tilat vapautuvat muuhun käyttöön. Säynätsalosta Keljonkankaan ja keskustan suuntaan on toimivat joukkoliikenneyhteydet. Yhteyksiä Muurameen voidaan parantaa lisäämällä joukkoliikenteen vuoroja tai neuvottelemalla Muuramen kanssa palveluliikenteen reittien muutoksista. Säynätsalon monipalvelupisteen kustannusvaikutukset 2015 2020, vaihtoehto 1 (1 000 euroa): 2015 2016 Yhteensä vuodet 2015 2020 Nykymalli MPP Nykymalli MPP Nykymalli MPP Erotus Toimintakulut 997,0 640,1 918,6 543,2 5 753,2 3 468,6 2 284,6 Tilakulut 280,3 170,3 280,3 177,0 1 681,6 1 055,3 626,3 Joukkoliikennelisäys 50,0 50,0 0,0 300,0-300,0 Yhteensä 1 277,3 860,4 1 198,9 770,2 7 434,8 4 823,9 2 610,9 Vaihtoehto 2 Nykyiseen terveysaseman rakennukseen jää nykyistä rajatummat terveyspalvelut: sairaanhoitajan vastaanotto, äitiys- ja lastenneuvolatoiminta sekä lasten hammashoitoa. Myös kotihoito jää samaan rakennukseen. Tilamäärää supistetaan ja osa tiloista vapautuu muuhun käyttöön. Säynätsalon monipalvelupisteen kustannusvaikutukset 2015 2020, vaihtoehto 2 (1 000 euroa): 2015 2016 Yhteensä vuodet 2015 2020 Nykymalli MPP Nykymalli MPP Nykymalli MPP Erotus Toimintakulut 997,0 820,8 918,6 722,9 5 753,2 4 579,8 1 173,3 Tilakulut 280,3 245,0 280,3 245,0 1 681,6 1 470,0 211,6 Joukkoliikenne 50,0 50,0 0,0 300,0-300,0 Yhteensä 1 277,3 1 115,8 1 198,9 1 017,9 7 434,8 6 349,8 1 085,0 1.4 Korpilahden monipalvelupiste Monipalvelupiste toimii Korpilahti-talossa, jossa terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen tilojen käyttöä tiivistetään. Järjestelyllä ei ole vaikutuksia palvelutarjontaan.
5 Tilaa vapautuu muuhun käyttöön. Riskinä on se, ettei vapautuville tiloille ole kysyntää ulkopuoliseen käyttöön. Korpilahden monipalvelupisteen kustannusvaikutukset 2015 2020 (1 000 euroa): 2015 2016 Yhteensä vuodet 2015 2020 Nykymalli MPP Nykymalli MPP Nykymalli MPP Erotus Toimintakulut 1 369,4 1 223,9 1 354,5 1 204,6 8 360,5 7 419,4 941,1 Tilakustannukset 408,9 408,9 408,9 408,9 2 453,4 2 453,4 0,0 Yhteensä 1 778,3 1 632,8 1 763,4 1 613,5 10 813,9 9 872,8 941,1 1.5. Kuokkalan monipalvelupiste Kuokkalan monipalvelupisteestä tehdään erillinen selvitys Pohjalammen koulun muutos- ja laajennushankkeen hankesuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Selvityksessä tarkastellaan Kuokkalan kirjaston tarve ja sijoittuminen sekä muihin peruspalveluihin liittyvät tilat kokonaisuutena. Selvitystyö käynnistetään kuluvan vuoden aikana ja tuodaan päätettäväksi vuoden 2015 alussa. 2 Monipalvelupisteiden tausta 2.1 Palvelulinjaukset ja talouden tasapainottamisohjelma Monipalvelupisteiden selvitystyö käynnistettiin valtuuston hyväksyminen palvelulinjausten 2013 2016 ja vuoden 2014 talousarvion pohjalta. Palvelulinjauksissa (kv 30.9.2013 /124) määriteltiin palvelujen järjestämis- ja tuottamistapojen lisäksi palveluverkkojen kehittämisen periaatteet vuoteen 2020 saakka: - Palveluverkkolinjausten mukaan alueellisten palvelujen keskittymät sijoittuvat Palokkaan, Vaajakoskelle ja keskustaan (terveyspalvelujen osalta Kukkumäkeen). - Alueellisesti järjestettäviä palveluja ovat kirjastot, liikuntapuistot, nuorisotilat, neuvolat ja pääosa nykyisistä terveysasemien vastaanotoista. Alueellisina lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta sekä osa vanhuspalveluista. - Uudenlaisia monipalvelupisteitä muodostetaan alue- ja lähikeskuksiin, joista alueellisten palvelujen saatavuus on heikkoa muun muassa pitkien välimatkojen vuoksi. Tällä perusteella monipalvelupisteiden muodostamista selvitetään Huhtasuolle, Korpilahdelle, Säynätsaloon ja Tikkakoskelle. - Monipalvelupisteiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen palvelujen ja erityispiirteiden sekä muiden palveluiden saavutettavuuden perusteella. Niissä voi olla esimerkiksi terveyspalveluita, kirjastopalveluita ja nuorisotiloja. Kaupungin talousarvioon 2014 sisältyy talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014 2016 (kv 2.12.2013/147) sisältää palveluverkkoa koskevia ratkaisuja, joita valmistellaan toteutettavaksi vuosina 2014 2016: - Tikkakosken, Korpilahden, Säynätsalon ja Huhtasuon monipalvelupisteisiin niihin sijoittuvia palveluja ovat mm. neuvola, kouluhammashoito sekä terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut, pienkirjasto ja nuorisotila sekä yhteispalvelupiste. Monipalvelupisteen tarve ja mahdollinen sijoittuminen Kuokkalaan selvitetään. Monipalvelupisteiden lopullinen laajuus määritellään aluekohtaisesti ja vastuualueiden kanssa.
6 - Kirjastot: Pääkirjaston lisäksi aluekirjastot jäävät Palokkaan ja Vaajakoskelle. Kuokkalan ja Kypärämäen kirjastotiloista ja toiminnasta nykyisessä laajuudessaan luovutaan. Monipalvelupisteiden yhteyteen jäävät Korpilahden, Tikkakosken, Säynätsalon ja Huhtasuon kirjastot. Kirjastopalveluiden sijoittuminen mahdollisen monipalvelupisteen yhteyteen Kuokkalassa selvitetään. Kypärämäessä selvitetään kirjastopalveluiden sijoittuminen kaupungin omiin tiloihin, esimerkiksi Kypärämäen koulun tiloihin. Kaikki muut toimipisteet arvioidaan ja päätetään keväällä 2014. - Kulttuuri- ja nuorisopalvelut: Tikkakosken ja Huhtasuon nuorisotilat siirretään monipalvelupisteiden yhteyteen. Vaajakosken nuorisotila siirretään kirjaston yhteyteen (luovutaan Urheilutalon ja Jyskän tiloista). - Terveyspalvelut: Korpilahden, Tikkakosken, Säynätsalon ja Huhtasuon terveysasemat nykyisessä muodossaan lakkautetaan asteittain ja osa näistä terveyspalveluista siirretään v. 2014 2015 toteutettaviin monipalvelupisteisiin. Säästöä saadaan tilakustannuksista. Talousarvion mukainen monipalvelupiste myös Kuokkalaan selvitetään erillisenä tarkasteluna, koska alueella on lähivuosina useita merkittäviä peruskorjaushankkeita kaupungin omissa tiloissa. 2.2 Monipalvelupisteiden tavoite Monipalvelupiste-nimityksellä halutaan kuvata sitä, että palveluverkko- ja tilaratkaisujen lisäksi uudistetaan toimintamalleja, lisätään eri sektoreiden henkilöstön yhdessä työskentelyä sekä hyödynnetään teknologisia ratkaisuja. Monipalvelupisteet tukevat erilaisten palvelua parantavien ja kustannuksia alentavien uusien toimintamallien käyttöönottoa. Esimerkiksi liikkuvat palvelut voivat tuoda palvelut nykyistä lähemmäs asukkaita, videoneuvotteluyhteyksillä saadaan konsultaatiota monipalvelupisteisiin ja itsepalveluilla voidaan lisätä aukioloaikoja monitoimijaisessa yksikössä. Monipalvelupisteillä haetaan säästöjä sekä tilakustannuksista että toiminnasta. Toimintojen uudelleenjärjestelyllä voidaan vapauttaa tiloja ja kohdentaa henkilöstöresurssia joustavammin monipalvelupisteiden tai muihin asiakaspalveluihin. Kalliita, harvoin tarvittavia tai erityisosaamista vaativia palveluja voidaan tarjota keskitetyissä toimipisteissä. Järjestelyt alentavat pitkällä aikavälillä muun muassa sijaisten palkkakustannuksia suuremmissa yksiköissä. Tilojen käyttöaste nousee pidempien aukioloaikojen myötä ja samalla saavutettavuus paranee, kun erilaisia toimintoja voidaan keskittää toistensa läheisyyteen. Yhteisessä käytössä olevat kokous-, kokoontumis- ja henkilöstötilat sekä laitteet tehostavat tilojen ja muiden resurssien käyttöä. Tilasuunnittelussa huomioidaan myös alueen asukkaiden ja yhdistysten kokoontumismahdollisuudet, joita pitkät aukioloajat parantavat. Vaikka välittömät ulkoiset kustannussäästöt voivat olla pieniä, uusi toimintamalli mahdollistaa alenevan kustannuskehityksen pidemmällä aikavälillä. Monipalvelupisteet onkin nähtävä investointina tulevaisuuteen, ei kertaluonteisena säästötoimenpiteenä. 2.3 Näkökulmia monipalvelupisteisiin 2.3.1 Kirjastopalvelut Kirjastopalvelut on mukana kaikissa selvityksen monipalvelupisteissä. Monipalvelupisteisiin sijoittuvan kirjaston sopiva koko on noin 250 300 m² suhteutettuna alueiden väestöön. Tikkakosken monipalvelupisteessä kirjastotila jää tarpeisiin nähden hieman liian pieneksi, vaikka kirjaston käyttö on kaksinkertainen Säynätsaloon ja kolminkertainen Korpilahteen verrattuna. Tavoitteena on 5 päivää viikossa avoinna olevat kirjastot, joiden henkilökuntamäärä kussakin on noin 2 henkilötyövuotta. Kirjastojen aukioloa on mahdollista lisätä nykyisestä, jos tilat sijoitetaan monipalvelupisteisiin siten, että kirjaston pitäminen auki myös itsepalveluperiaatteella on mahdollista esimerkiksi sijoittamalla tilat aulatiloihin, joihin saadaan tarvittava valvonta.
Nykyisin lehtilukusalit ovat olleet avoinna kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella aina kun tila on sen mahdollistanut. Esimerkiksi Tikkakoskella lehtilukusali on ollut avoinna yhteispalvelupisteen aukioloaikojen mukaisesti. Varsinaisen kirjastotilan lisäksi tulisi olla riittävästi yhteiskäyttöisiä tiloja, muun muassa neuvottelutiloja ja asiakaskäyttöön sopivia kokous- ja tapahtumatiloja. Kirjastoissa on aukioloaikojen ulkopuolella runsaasti toimintaa muun muassa koulujen luokkakäynnit ja opetussuunnitelmiin kuuluvat tiedonhaun opetukset sekä päiväkotikäynnit ja satutunnit. Esimerkiksi Tikkakoskella kävi vuonna 2013 yhteensä 79 ryhmää, etupäässä aamupäivisin. Asiakkaille tarkoitettujen nettikoneiden sijoittelua voi tutkia myös yhteisesti esimerkiksi yhteispalvelun kanssa. Monipalvelupisteiden suunnittelussa tulee välttää pienkirjastojen virheet. Niistä saadut kokemukset ovat olleet huonoja. Aukioloajat ja tilojen koko ovat olleet riittämättömät kysyntään nähden. Suoritehinta on ollut myös korkea niukkojen aukioloaikojen vuoksi. Tikkakosken kirjaston sijoittuminen suunniteltuun monipalvelupisteeseen on haasteellista, koska kirjastolle varattu tila ei täytä kirjaston tavoitekokoa. 2.3.2 Nuorisopalvelut Nuorisopalveluiden pääasiallinen toiminta painottuu iltapäivään ja iltaan, mutta toimintaa on myös kello 8 14, muun muassa koulun liikuntatunteja, yhteisöllisyystunnit, ryhmäytykset ja henkilökohtaiset ohjaukset. Tiloissa toimii kolmannen sektorin toimijoita, kuten ML-perhekahvila, eläkeläisryhmät, kansalaisopisto sekä liikunta- ja muita järjestöjä. Iltaisin ja viikonloppuisin käyttäjäkunta muodostuu mitä erilaisimmista ryhmistä ja heidän kokoontumisista sekä tapahtumista (myös yksityisten henkilöiden juhlista ja vanhempi-lapsi toiminnasta) silloin kun tilat ovat vapaana. Tikkakoskella nuorisopalveluilla ei ole ollut omia toimitiloja kesästä 2013 alkaen. Toimintaa on järjestetty kouluilla ja seurakunnan tiloissa. Nuorisonohjaajien toimistopiste sijaitsee tällä hetkellä Palokassa. Säynätsalossa nuorisopalveluilla on yhteistilat päiväkeskuksen ja liikuntapalveluiden kanssa. Korpilahdella kansalaisopisto toimii samassa rakennuksessa. Ne ovat toimivia pienimuotoisia monipalvelupisteitä, joista Huhtasuolle ja Tikkakoskella voidaan hakea mallia. Nuorisopalveluiden toimintoja voidaan sijoittaa yhteiskäyttöisiin tiloihin, mikäli toiminnan aikataulut sopivat yhteen. Monipalvelupisteet mahdollistavat toiminnallisen yhteistyön lisääntymisen, kun yhteiskäyttöisissä tiloissa voidaan järjestää esimerkiksi räppipajoja, nuorten terveysvalistusta ja nuorten tiedotuspiste. Myös järjestötoimijat voivat käyttää tiloja. Yhteiskäytössä tulee huomioida riittävän tilavat toimintatilat, säilytysmahdollisuudet ja varusteet. Myös tilojen rajaus, kulunvalvonta, asiakkaiden opastus ja ohjaus on huomioitava. Lisäksi tilan tulee saada olla nuorten näköinen. 2.3.3 Yhteispalvelu Yhteispalvelu toimii selvityksessä olevissa monipalvelupisteissä Tikkakoskella, Säynätsalossa ja Korpilahdella. Lisäksi Vaajakoskella on yhteispalvelupiste. Yhteispalvelupisteessä tarjotaan lähipalveluna yleisneuvontaa Jyväskylän kaupungin ja yhteistyökumppaneiden palveluista. Yhteispalvelu sisältää asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa sekä sähköisten palvelujen käytön tukemista. Tiloissa on myös asiakaspääte. Monipalvelupisteiden uudenlaiset tilat mahdollistavat nykyistä paremmin henkilökohtaisten asioiden käsittelyn, kun asioista on mahdollista keskustella suljetuin ovin. Kirjastolla ja yhteispalvelupisteillä on yhteisiä asiakkaita ja lähekkäin toimiminen lisää yhteistyön mahdollisuuksia. Korpilahden ja Säynätsalon yhteispalvelupisteissä on mahdollista saada videolaitteella etäpalveluna yhteyden Kelaan, maistraattiin, verohallintoon ja oikeusapuun sekä kaupungin vanhus- ja vammaispalveluihin ja aikuissosiaalityön palveluihin. Myös Tikkakosken yhteispalveluun on suunnitteilla etäpalvelun tarjoamista. 7
Mikäli Asiakaspalvelu 2014 lainsäädäntö valmistuu, tullee Tikkakosken monipalvelupiste toimimaan julkishallinnon yhteisenä asiakaspalvelupisteenä. 2.3.4 Terveyspalvelut Monipalvelupisteitä tarkastellaan osana terveyspalvelujen kokonaisverkkoratkaisua. Tavoitteena on jyväskyläläisten terveyspalvelujen keskittäminen kolmelle täyden palvelun terveysasemalle Kukkumäkeen, Palokkaan ja Vaajakoskelle. Tikkakosken, Huhtasuon, Säynätsalon ja Korpilahden alueille tarjotaan terveyspalveluja paikallisista monipalvelupisteistä. Monipalvelupisteiden käyttöönotto edellyttää muutoksia pääterveysasemien toimintoihin, resursointiin ja tiloihin. Keskustan ja Kuokkalan terveysasemien toimintojen tulevaisuus liittyy Uusi sairaala hankkeen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioratkaisuihin. Monipalvelupisteet mahdollistavat toimintaa ja henkilöstöä kohdentamalla palvelujen turvaamisen tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Lisäksi on mahdollista, että uudella toimintamallilla pystytään jonkin verran vähentämään sijaisten käyttöä ja saamaan aikaan taloudellista säästöä. Terveyspalveluissa lisätään sähköistä asiointia ja selvitetään liikkuvien vastaanottojen (vrt. Eksoten Mallu-auto) käyttömahdollisuuksia ja kustannuksia. Monipalvelupisteisiin varataan yksi tai useampi monikäyttövastaanottohuone, jota voi käyttää tarvittaessa lääkärit sekä suun terveydenhuollon ja terapiapalvelujen työntekijät. Joukkoliikenneratkaisuja tulee tarkastella myös terveyspalvelujen saavutettavuuden näkökulmasta. Tikkakosken monipalvelupiste Monipalvelupiste jää nykyiselle terveysasemalle. Sinne sijoittuvat sairaanhoitajavastaanotto, äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, lasten hammashoitoa ja jonkin verran fysio- ja puheterapiaa. Pääterveysasemana toimii Palokan terveysasema. Tikkakoskella lääkäripalveluja tarjotaan äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaille. Lisäksi lääkäripalveluja tarjotaan avosairaanhoidossa rajatusti erityisessä hoidon tarpeessa oleville pitkäaikaissairaille terveyshyötymallin mukaisesti (chronic care model). Suun terveydenhuollossa kokeillaan mahdollisesti liikkuvia palveluita monipalvelupisteen tilamuutosten aikana. Huhtasuon monipalvelupiste Nykyiset terveyspalvelut jäävät alueelle, koska ns. laajennetun toiminnan säilyttäminen Huhtasuolla on perusteltua väestön lisääntyvän ja erityisenpalvelutarpeen vuoksi. Lääkärien päivystystoiminta on mahdollista on järjestää Palokan terveysasemalle, jossa se voidaan helposti huomioida tilajärjestelyissä. Varsinainen lääkärinvastaanotto jää tällöinkin Huhtasuolle ja ratkaisu on tilankäytöltään lähes sama. Molemmissa vaihtoehdoissa tiloja käytetään nykyistä tehokkaammin. Noin 15 työhuonetta vapautuu muuhun käyttöön. Säynätsalon monipalvelupiste Terveyspalveluja on arvioitu kahden vaihtoehdon osalta. Ensisijaisessa vaihtoehdossa kaikki terveysaseman tilat vapautuvat. Palvelut siirretään pääsääntöisesti Muuramen ja Kyllön terveysasemille. Keljonkankaan toimipaikasta tarjotaan äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä osa lasten hammashoidosta. Toisena vaihtoehtona on, että alueelle jää sairaanhoitajavastaanotto, äitiys- ja lastenneuvolatoiminta ja lasten hammashoitoa. Toiminnat jäävät nykyiselle terveysasemalle ja tilankäyttöä tehostetaan. Korpilahden monipalvelupiste Terveyspalvelut säilyvät nykyisellään, mutta tilankäyttöä tiivistetään. Tilaa vapautuu muuhun käyttöön. Tiivistämisestä tehdään erillinen lisäselvitys. Korpilahden terveyspalvelujen tilannetta arvioidaan uudelleen lääkäritilanteesta mukaan. 8
9 2.3.5 Muut toimijat Monipalvelupisteiden sisältö ja tarjottavat palvelut vaihtelevat. Toiminnan ytimen muodostavat kaikilla alueilla kirjasto-, nuoriso- ja terveyspalvelut. Näiden lisäksi selvityksessä mukana on eri alueilla muita toimijoita, kuten kotihoito, päiväkeskus, yhteispalvelu ja muita yhteistyökumppaneita. Kaikissa monipalvelupisteissä on toiminnan edellyttämät palvelutilat. Henkilöstötilat (sosiaali- ja taukotilat), kokoontumistilat sekä aula- ja wc-tilat ovat yhteiskäytössä. Monipalvelupisteissä voi olla kokoontumistiloja, joita alueen asukkaat, yhdistykset, järjestöt ja muut toimijat voivat käyttää kokoontumistiloina. Tällöin ilta- ja viikonloppukäyttö on otettava huomioon tilojen sijoittelussa, sisäänkäynneissä, valvonnassa ja muissa käytännön ratkaisuissa. Tämä tiivistää osaltaan yhteistyötä 3. sektorin ja kaupungin välillä ja täydentää asukastupa- ja kylätaloverkostoa. Huhtasuolla selvitetään kylätoimiston siirtymistä vuokratiloista monipalvelupisteen yhteyteen. 2.3.6 Tilapalvelu Lähtökohtana on ollut sijoittaa monipalvelupisteet kaupungin omiin kiinteistöihin. Tilasuunnittelun tavoitteena on tehostaa ja tiivistää tilojenkäyttöä sekä mahdollistaa keskitettyjen tilaratkaisujen avulla toiminnan tehostamista. Monipalvelupisteiden tilamuutokset on pyritty minimoimaan. Suurimmat muutokset joudutaan tekemään Tikkakosken monitoimipisteeseen, koska rakennukseen sijoittuu terveyspalveluiden lisäksi kirjasto, nuorisotilat ja yhteispalvelupiste. Monipalvelupisteiden muutoksille on varattu jo vuoden 2014 investointiohjelmassa 1,5 miljoonaa euroa. Uusien monipalvelupisteiden muodostuessa vapautuvat tilat ja kiinteistöt myydään tai vuokrataan. Tikkakosken monipalvelupiste Tilat sijoitetaan nykyiseen terveysaseman rakennukseen. Toiminnallisten ja teknisten muutostöiden kustannusarvio on noin 890 000 euroa. Lisäksi Palokan terveysasemalle tehdään kolme hammaslääkärin vastaanottohuonetta ja välinehuollon tilat, joiden kustannusarvio on noin 100 000 euroa. Tikkakosken terveysaseman tilat joudutaan joka tapauksessa peruskorjaamaan 5 10 vuoden kuluttua, jos nyt ei tehdä mitään. Mikäli monipalvelupistettä ei toteuteta ja Tikkakosken kirjaston jäisi nykyiselle paikalleen, tulee kirjaston tiloihin tehdä pikaisesti lattiakorjaus ja sisäpuolisia korjauksia, joiden kustannusarvio on noin 300 000 euroa. Lisäksi tulee järjestää uudet nuorisotilat, koska alueen nuorisotila lakkautettiin Tikkakosken monitoimitalon sulkemisen myötä. Tilatarve olisi noin 400m 2 ja vuokra-arvio noin 72 000 euroa vuodessa. Huhtasuon monipalvelupiste Terveysaseman tilat jäävät nykyiselle terveysasemalle L-taloon, jossa tilankäyttöä tehostetaan siten, että 1.kerroksesta vapautuu noin 15 työhuonetta muuhun käyttöön. L-talossa tehdään tilamuutoksia, muun muassa vastaanottotiloja muutetaan monikäyttövastaanottohuoneiksi. Muutostöiden kustannusarvio on noin 130 000 euroa. K-taloon tehdään nuorisopalvelun ja kirjaston toimintaan liittyviä pieniä tilankäytön tehostamiseen liittyviä muutoksia, joiden on kustannusarvio noin 57 000 euroa. Vanhuspalveluiden päiväkeskus jää nykyisiin tiloihin. Vaihtoehtona on tutkittu vanhusten päiväkeskuksen siirtymistä K-taloon. Tässä vaihtoehdossa tulee melko paljon tilamuutoksia nykyisiin kirjaston ja nuorisopalvelun tiloihin. Näiden muutostöiden kustannusarvio on noin 185 000 euroa. Huhtasuon kylätoimisto toimii nyt vuokratiloissa ja voisi siirtyä terveysasemalta vapautuviin tiloihin L- talon 1. kerrokseen.
10 Säynätsalon monipalvelupiste Ensimmäisessä vaihtoehdossa terveysasema tyhjenee terveyspalveluiden lakkautuessa. Kotihoito siirtyy kunnantalolle. Tässä vaihtoehdossa ei synny kustannuksia ja vapautuviin tiloihin etsitään uutta toimijaa tai tiloista luovutaan. Toisessa vaihtoehdossa terveysasemalle jää nykyistä rajatummat terveyspalvelut ja kotihoito. Tilankäyttöä tiivistetään ja vastaanottotiloja muutetaan monikäyttövastaanottohuoneiksi. Tilajärjestelyistä syntyy kustannuksia noin 45 000 euroa. Osa tiloista vapautuu muuhun käyttöön. Kunnantalolla ei tehdä muutoksia ja kustannuksia ei synny, mutta kunnantalon vapaita tiloja ei saada riittävästi hyötykäyttöön. Korpilahden monipalvelupiste Toiminta Korpilahti-talolla säilyy nykyisellään. Terveyspalveluilta vapautuviin 2. kerroksen tiloihin etsitään muuta käyttöä. Rakennukseen ei tule muutoksia ja kustannuksia ei synny. 2.3.7 Vanhus- ja vammaispalvelut, Huhtasuon päiväkeskus Päiväkeskus toimii nykyisin vanhusten vuokratalon yhteydessä. Tilat ovat ahtaat ja ilmanvaihto on riittämätön. Asiakasmäärää ei voida kasvattaa, vaikka alueella kysyntä lisääntyy uusien senioritalojen valmistuttua. Henkilöstö näkee yhteistyön kirjaston ja nuorison mahdollisuudeksi kehittää uudenlaista toimintaa, mikäli päiväkeskus toimii monipalvelupisteessä. Mikäli päiväkeskus siirtyisi monipalvelupisteen yhteyteen, vanhusten vuokratalossa asuvien vanhusten kulkeminen päivittäin päiväkeskukseen hankaloituu ja osa tarvitsee kuljetuksia tai kotiin kuljetettuja lounaita. Myös kotihoidon tarve lisääntyy. Nykyiset asiakkaat kokevat tilat viihtyisiksi ja kodinomaisiksi. 2.3.8 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen linjastot ovat rakentuneet Jyväskylän alueelle vuosien saatossa. Niiden suunnittelusta on vastannut paikallisliikennettä hoitava Jyväskylän Liikenne Oy. Paikallisliikennettä on täydentänyt seutu- ja kaukoliikenteen tarjonta Äänekosken, Jämsän, Keuruun, Toivakan, Lievestuoreen ja Laukaan suunnista. Joukkoliikennelain muututtua Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen joukkoliikenteen seudullinen toimivaltainen viranomaisalue on toiminut vuodesta 2012 lähtien. Jyväskylän seudun järjestämistavaksi on valittu bruttomalli, jossa viranomainen vastaa liikenteen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvistä tehtävistä ja velvoitteista. Uuden järjestämistavan mukainen liikenne alkaa 1.7.2014. Muuttuvassa toimintamallissa viranomainen voi entistä selkeämmin vaikuttaa joukkoliikennelinjastojen muutoksiin, reittivaihtoehtoihin ja joukkoliikenteen palvelutarjontaan. Joukkoliikennettä täydentää kattava palvelu- ja asiointiliikenne niin Jyväskylän keskustassa kuin haja-asutusalueillakin. Nykyinen linjasto kulkee pitkälti Jyväskylän keskustan kautta ja kehätyyppisiä yhteyksiä ei ole, koska joukkoliikenteen suunnittelussa on huomioitu koulut, oppilaitokset sekä keskeiset työpaikkakeskittymät. Monipalvelupisteiden muodostaminen ja terveyspalveluiden siirrot Tikkakoskelta ja Säynätsalosta on huomioitava myös joukkoliikenteen linjastosuunnittelussa. Asiakkailla on mahdollisuus nykylinjaston mukaisesti päästä uuden palveluverkon mukaisille palvelupisteille, mutta monessa tapauksessa se edellyttää vaihdollisia yhteyksiä. Lisäksi nykyisessä vuorotarjonta vaihtelee viikon eri päivinä ja kellonaikoina, joten asiakkaan pääsyä terveyspalveluiden piiriin ei pystytä takaamaan nykyisellä linjastolla. Tikkakoski
11 - Joukkoliikennetarjonta hyvä välillä Tikkakoski Jyväskylän keskusta, puutteita yhteyksissä Tikkakoskelta suoraan Palokan terveysasemalle. - Vaihdollinen yhteys Palokan keskuksessa, edellyttää linjojen aikataulujen muutoksia, jotta odotusaika Palokan keskuksessa on kohtuullinen. - Vaihtoehtona osan linjojen ajaminen Palokan terveyskeskuksen kautta. - Joukkoliikenteen reittimuutoksien ja mahdollisten lisävuorojen arvioitu kustannusvaikutus 115 000 130 000 euroa/vuosi (yksi lisäauto klo 9-15 välille arkisin välille Tikkakoski Jyväskylän keskusta). - Toinen vaihtoehto on muuttaa osa linjan 22 vuoroista kulkemaan Palokan terveyskeskuksen kautta arkipäivisin klo 9 13 välisenä aikana siten, että joka toinen yhteys ajaisi Palokan kautta ja joka toinen Mankolan kautta. Tikkakosken ja Jyväskylän keskustan välinen vuorotarjonta on 2 vuoroa/tunti. Muutos heikentää Palokan keskuksen ja Taulumäen välillä olevaa vuorotarjontaa. Arvioitu lisäkustannus on vuositasolla noin 10 000 15 000 euroa. Korpilahti - Joukkoliikennetarjonta kohtuullinen välillä Korpilahti Muurame Jyväskylä. Jämsän suunnasta tuleva seutu- ja kaukoliikenne on huomioitu. - Joukkoliikenne palvelee vain Korpilahden keskustassa ja keskustan läheisyydessä asuvia, hajaasutusalueen asukkaille on tarjolla asiointiliikennettä, jolla pääsee joukkoliikenneväylien varteen. Korpilahdella ja Kuohulla mutta asiointiliikennettä on tarjolla vain kerran viikossa. - Asiointiliikenteen vuorojen kaksinkertaistaminen noin 60 000 euroa/vuosi. Säynätsalo - Joukkoliikennetarjonta hyvä Jyväskylän suuntaan ja kohtuullinen Muuramen suuntaan, mutta osalle Säynätsalon asukkaista joutuu käyttämään vaihdollisia yhteyksiä. - Alueella palveluliikennettä kahtena päivänä viikossa Jyväskylän suuntaan. - Vuoromäärän nosto arkipäivinä välillä Säynätsalo Muurame 2 vuoroon tunnissa lisää kustannuksia 125 000 150 000 euroa vuodessa. - Vaihtoehtona on Muuramen monipalveluliikenteen lisätarjonnasta Säynätsalosta Muurameen, josta tulisi sopia Muuramen kanssa. Kustannusvaikutuksia ei ole arvioitu. Joukko-, palvelu- ja asiointiliikenteiden suunnittelussa tulee huomioida seuraavat asiat: Ajokaudet - Joukkoliikenteen vuorotarjonta suunnitellaan ajokausittain ja ajokausia ovat kouluvuoden aikainen liikenne ja kesäliikenne. Päätökset tehdään joukkoliikennejaostossa noin kolme kuukautta ennen ajokauden alkua. Muutoksia vaikea tehdä kesken ajokauden (painetut aikataulut ja muutoksista informointi). - Kesäajan tarjonta poikkeaa oleellisesti kouluvuoden aikaisesta tarjonnasta, koska matkustajia on vähemmän. Arkipäiväliikenteessä tarjonta putoaa kesällä kolmannekseen kouluvuoden aikaisesta liikenteestä. Lauantain ja sunnuntain tarjonta pysyy lähes talvikauden tasolla. Kustannukset - Järjestämistapamuutoksen myötä liikenteen järjestämisestä maksetaan liikennesuoritteisiin perustuva korvaus. Asiakastulot tulevat kaupungille. - Uusien linjojen tulisi olla taloudellisesti riittävän kannattavia, joten linjojen perustaminen edellyttää riittävää asiakaspotentiaalia, ei vain palveluverkon muutoksista johtuen suunniteltuja linjoja, joilla käyttäjiä on vähän. Palveluliikenne - Palvelu- ja asiointiliikenteen suunnittelu ei ole sidoksissa ajokausiin, joten muutoksia voidaan toteuttaa sopivina ajankohtina. Muutoksissa on kuitenkin huomioitava nykyisten asiakkaiden informointi, koska palvelu- ja asiointiliikennettä käyttävät lähinnä seniorit ja enemmän ohjausta ja apua tarvitsevat asiakkaat.
- Uusien linjojen ja reittien kokeilu joukkoliikennettä helpompaa, koska toiminta perustuu pääosin kutsuohjaukseen ja asiakkaiden tarpeiden huomiointiin pystytään kiinnittämään enemmän huomiota. 12 2.3.9 Asukkaiden näkökulma Monipalvelupisteiden muodostamisessa on ollut tavoitteena myös kunkin alueen muun palvelutarjonnan, asukkaiden tarpeiden ja alueen erityispiirteiden huomioiminen. Tämän vuoksi selvitysvaiheessa on järjestetty asukastilaisuudet alueilla, jonne monipalvelupisteitä on suunniteltu. Asukkaiden näkökulmia on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon valmistelussa. Tilaisuuksissa on keskusteltu erityisesti terveyspalveluiden järjestelyistä sekä palveluiden saavutettavuudesta ja joukkoliikenteen toimivuudesta. Asukastilaisuuksien muistiot ovat saatavissa kaupungin nettisivuilla: - Säynätsalon asukastilaisuus 5.2.2014 http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstruct ure/66300_saynatsalon_tilaisuus_05022014_muistio.pdf - Huhtasuon asukastilaisuus 11.2.2014 - http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstruct ure/66395_mpp_1022014_huhtasuo_muistio.pdf - Tikkakosken asukastilaisuus 18.2.2014 http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstruct ure/66538_monipalvelupisteet_asukastilaisuus_tikkakoski_18022014.pdf - Korpilahden kuntalaistilaisuus 19.3.2014 http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/arkisto/1/0/67189
13 Liitteet Liite 1. Tietoja monipalvelupisteistä Nykytilanne Monipalvelupiste TIKKAKOSKI ilman lääkärivastaanottoa Henkilöstö Tilat m 2 Henkilöstö Tilat m 2 Kirjasto Vastaava kirjastonhoitaja 1.0 Kirjastovirkailija 2.0 440 Vastaava kirjastonhoitaja 1.0. Kirjastovirkailija 2.0. 240 Nuorisopalvelut Nuorisonohjaajia 2 0 Nuorisonohjaajia 2 344 Yhteispalvelu Palveluneuvojia 1 10 Palveluneuvojia 1 49 Terveyspalvelut Sairaanhoitaja 2 Fysioterapeutti 0.6 Puheterapeutti 0.2 Laitoshuoltaja 1.0 Osastonhoitaja/suuhyg. 1.0 Suuhygienisti 1.0 Hammashoitaja 3.0 Hammaslääkäri 2.0 Terveydenhoitaja 3.5 1030 Sairaanhoitaja 2 Fysioterapeutti 0.4 Puheterapeutti 0.2 Suuhygienisti 0.8 Hammashoitaja 0.4 Hammaslääkäri 0.2 Terveydenhoitaja 3.0 268 Yhteensä 1480m2 901 m2 TIKKAKOSKI lääkärivastaanotto Henkilöstö Tilat m 2 Henkilöstö Tilat m 2 Kirjasto Vastaava kirjastonhoitaja 1.0 Kirjastovirkailija 2.0 440 Vastaava kirjastonhoitaja 1.0. Kirjastovirkailija 2.0. 240 Nuorisopalvelut Nuorisonohjaajia 2 0 Nuorisonohjaajia 2 344 Yhteispalvelu Palveluneuvojia 1 10 Palveluneuvojia 1 49 Terveyspalvelut Lääkäri 2 Sairaanhoitaja 3 Fysioterapeutti 0.6 Puheterapeutti 0.2 Laitoshuoltaja 1.0 Osastonhoitaja/suuhyg. 1.0 Suuhygienisti 1.0 Hammashoitaja 3.0 Hammaslääkäri 2.0 Terveydenhoitaja 3.5 1030 Lääkäri 2 Sairaanhoitaja 3 Fysioterapeutti 0.4 Puheterapeutti 0.2 Suuhygienisti 0.8 Hammashoitaja 0.4 Hammaslääkäri 0.2 Terveydenhoitaja 3.0 298 Yhteensä 1480m2 931 m2 HUHTASUO Henkilöstö Tilat m 2 Henkilöstö Tilat m 2 Kirjasto Kirjastonjohtaja 1.0 Kirjastovirkailija 1.0. 408 Vastaava kirjastonhoitaja 1.0. Kirjastovirkailija 1.0. Nuorisopalvelut Nuorisonohjaajat 3 459 Nuorisonohjaajat 3 459 408 Terveyspalvelut Sairaanhoitaja 10.5 Fysioterapeutti 1.0 2028 Sairaanhoitaja 10.5 Fysioterapeutti 1.0 1907
14 Kylätoimisto Fysioterapeutti 0.5 Arkistonhoitaja 1.0 Laitoshuoltaja 1.0 Lääkäri 4.5 Suuhygienisti 2.0 Hammashoitaja 5.0 Hammaslääkäri 3.0 Välinehuoltaja 1.0 Terveydenhoitaja 4.5 (päihde- ja depressiohoitaja + psykologit) Työllisyyden kuntakokeilu 2.0 (v. 2015 loppuun) Hyvinvointia Huhtasuolle hanke 1.0 (v. 2015 loppuun) Fysioterapeutti 0.5 Arkistonhoitaja 1.0 Laitoshuoltaja 1.0 Lääkäri 4.5 Suuhygienisti 2.0 Hammashoitaja 5.0 Hammaslääkäri 3.0 Välinehuoltaja 1.0 Terveydenhoitaja 4.5 (päihde- ja depressiohoitaja + psykologit) Työllisyyden kuntakokeilu ja Hyvinvointia Huhtasuolle hanke vapautuviin tiloihin Yhteensä 3052 m2 2774 m2 SÄYNÄTSALO, vaihtoehto 1 Henkilöstö Tilat m 2 Henkilöstö Tilat m 2 Kirjasto Vastaava kirjastonhoitaja 1.0. Kirjastovirkailija 0.4 508 Vastaava kirjastonhoitaja 1.0. Kirjastovirkailija 0.4 Yhteispalvelu Palveluneuvoja 2 607 Palveluneuvoja 2 424 Terveyspalvelut Sairaanhoitaja 2.4 Kansalaisopiston kudontaluokka Kunnantalolle Perushoitaja 0.6 Lähihoitaja 0.5 Fysioterapeutti 0.5 Lääkäri 2.5 Suuhygienisti 1.0 Hammashoitaja 1.0 Hammaslääkäri 1.0 Terveydenhoitaja 1.0 Kotihoito 804 508 Kotihoito 73 Yhteensä 1919 m2 1005 m2 111 SÄYNÄTSALO, vaihtoehto 2 Henkilöstö Tilat m 2 Henkilöstö Tilat m 2 Kirjasto Vastaava kirjastonhoitaja 1.0. 508 Vastaava kirjastonhoitaja 1.0. 508 Kirjastovirkailija 0.4 Kirjastovirkailija 0.4 Yhteispalvelu Palveluneuvoja 2 607 Palveluneuvoja 2 496 Terveyspalvelut Sairaanhoitaja 2.4 Perushoitaja 0.6 Lähihoitaja 0.5 Fysioterapeutti 0.5 Lääkäri 2.5 Suuhygienisti 1.0 Hammashoitaja 1.0 Hammaslääkäri 1.0 Terveydenhoitaja 1.0 Kotihoito 804 Sairaanhoitaja 1.0 Terveydenhoitaja 1.0 Suuhygienisti 0.8 Hammaslääkäri 0.2 Hammashoitaja 0.2 Kotihoito 485
15 Kansalaisopiston kudontaluokka Kunnantalolle 111 Yhteensä 1919 1489 KORPILAHTI Henkilöstö Tilat m 2 Henkilöstö Tilat m 2 Kirjasto Kirjastonjohtaja 1.0. Kirjastovirkailija 0.8 403 Kirjastonjohtaja 1.0. Kirjastovirkailija 0.8 403 Yhteispalvelu Palveluneuvoja 2 167 Palveluneuvoja 2 167 terveyspalvelut Sairaanhoitaja 3.5 Osastonhoitaja 1.0 Perushoitaja 2.5 Fysioterapeutti 1.0 Puheterapeutti 0.4 Lääkäri 3.5 Suuhygienisti 2.0 Hammashoitaja 1.5 Hammaslääkäri 2.0 Terveydenhoitaja 2.0 1392 Sairaanhoitaja 3.5 Osastonhoitaja 1.0 Perushoitaja 2.5 Fysioterapeutti 1.0 Puheterapeutti 0.4 Lääkäri 3.5 Suuhygienisti 2.0 Hammashoitaja 1.5 Hammaslääkäri 2.0 Terveydenhoitaja 2.0 1392 Yhteensä 1962 m2 1962 m2
TIKKAKOSKEN MONIPALVELUPISTE, VE 1: 16 Lähikirjasto Nuorisopalvelut Yhteispalvelu Terveyspalvelut Neuvola Sairaanhoitaja Suunterveys Monikäyttöhuone VE2: 2 LÄÄKÄRIN LISÄYS
HUHTASUON MONIPALVELUPISTE, L-TALO 17 L-TALO 1. KRS L-TALO 2. KRS Terveyspalvelut Sairaanhoitaja 10.5 Fysioterapeutti 1.0 Fysioterapeutti 0.5 Arkistonhoitaja 1.0 Laitoshuoltaja 1.0 Lääkäri 4.5 Suuhygienisti 2.0 Hammashoitaja 5.0 Hammaslääkäri 3.0 Välinehuoltaja 1.0 Terveydenhoitaja 5.0 (päihde- ja depressiohoitaja + psykologit)
HUHTASUON MONIPALVELUPISTE, K-TALO 18 Lähikirjasto Nuorisopalvelut
19
20
21
22
23 Liite 2. Väestöarvio suuralueittain 2001 2012 2015 2020 2025 2030 MUUTOS 2012-2030 Kantakaupunki 21 712 25 883 27 020 28 540 29 750 30 690 4 807 Kypärämäki-Kortepohja 9 805 11 101 11 600 11 770 11 560 11 340 239 Lohikoski-Seppälänkangas 4 701 4 689 4 800 4 850 4 800 4 720 31 Huhtasuo 8 472 8 797 9 250 9 380 9 670 9 950 1 153 Kuokkala 15 154 17 170 17 310 17 630 17 680 17 560 390 Keltinmäki-Myllyjärvi 6 790 7 588 7 530 7 520 7 530 7 480-108 Keljo 4 355 5 812 6 300 7 390 8 760 10 120 4 308 Halssila 5 167 5 516 6 050 6 300 6 320 6 220 704 Säynätsalo 3 462 3 374 3 430 3 520 3 570 3 620 246 Tikkakoski-Nyrölä 4 978 5 442 5 570 5 680 5 730 5 900 458 Palokka-Puuppola 12 390 14 866 15 560 16 230 17 000 17 500 2 634 Vaajakoski-Jyskä 13 695 14 847 15 000 15 370 15 870 16 490 1 643 Kuohu-Vesanka 1 810 2 268 2 350 2 630 2 740 2 820 552 Korpilahti 4 968 4 983 5 100 5 280 5 470 5 600 617 Ei tietoa 921 1 146 730 710 750 1 090-56 Yhteensä 118 380 133 482 137 600 142 800 147 200 151 100 17 618
Päivitetty 10.9.2013. Päälähde: Tilastokeskus Saatavissa: Jyväskylän kaupunki: Tietoa Jyväskylästä 24 Liite 3. Tietoja Jyväskylästä suuralueittain Keljo Kantakaupunki Kypärä- mäki- Kortepohja Lohikoski- Seppälänkangas Huhtasuo Kuokkala Keltin- mäki- Myllyjärvi Halssila Säynätsalo Tikka- koski- Nyrölä Palok- ka- Puuppola Vaaja- koski- Jyskä Kuo- hu- Vesanka Korpilahti Koko kaupunki 0-14 -vuotiaat 1 885 1 552 753 1 358 2 800 1 221 1 279 930 589 1 322 3 386 2 933 551 844 21 603 Osuus väestöstä % 7,2 13,9 16,1 15,4 16,1 16,0 21,6 16,6 17,5 23,8 22,6 19,7 24,3 16,7 16,2 Yli 65-vuotiaat 5 200 1 774 850 1 386 1 595 973 581 916 621 800 2 065 2 238 303 1 109 20 503 Osuus väestöstä % 19,9 15,9 18,1 15,7 9,2 12,7 9,8 16,3 18,4 14,4 13,8 15,0 13,4 22,0 15,4 Ulkomaalaiset 475 389 57 705 639 564 98 96 42 34 135 197 10 44 3 579 Työvoima: 13 276 5 014 2 330 4 279 9 146 3 700 2 948 2 820 1 626 2 457 7 168 7 409 1 046 2 269 65 913 Työlliset 11 756 4 435 2 008 3 224 7 972 3 117 2 638 2 503 1 417 2 149 6 483 6 464 933 2 022 57 401 Työttömät 1 520 579 322 1 055 1 174 583 310 317 209 308 685 945 113 247 8 512 Työttömyysaste % Työvoiman ulkopuolella: 0-14 - vuotiaat 11,4 11,5 13,8 24,7 12,8 15,8 10,5 11,2 12,9 12,5 9,6 12,8 10,8 10,9 12,9 12 311 5 733 2 309 4 472 7 935 3 865 2 671 2 629 1 714 2 936 7 538 7 341 1 131 2 709 66 149 1 814 1 560 732 1 370 2 858 1 258 1 206 935 560 1 284 3 339 2 866 515 836 21 358 Opiskelijat 3 469 1 732 369 692 2 233 952 514 424 234 377 1 060 1 025 134 318 13 704 6 276 2 140 1 075 1 947 2 250 1 318 792 1 129 801 1 100 2 718 2 995 414 1 409 26 631 Muut 624 261 124 434 518 314 143 130 112 159 376 420 60 131 3 997 Keskitulot 2011 (euroa) 23 276 22 485 26 670 19 275 25 064 21 646 27 740 24 691 26 127 25 286 27 934 25 568 25 677 24 040 24 267 Lapsiperheitä 1 845 1 270 647 1 144 2 288 977 966 760 496 865 2 397 2 238 355 698 16 968 Eläkeläiset Vanhusasuntokunnat 3 823 1 319 627 1 080 1 141 697 382 677 458 582 1 390 1 637 212 796 14 826
25 Liite 3. Työryhmä ja selvityksen aikataulu Monipalvelupisteiden selvitystyö aloitettiin lokakuussa 2013 laaja-alaisella työryhmällä Tilapalvelun johdolla. Selvitystyön projektipäällikkönä toimi Marjut Koivisto ja 1.3.2014 lähtien Pirjo Tuosa. Työryhmätyöhön osallistuneet: Terveyspalvelut Ari Kukka, vastuualuejohtaja Paula Käyhkö, palvelujohtaja Sakari Ritala palvelujohtaja, avosairaanhoito Anu Mutka hoitotyön johtaja, avosairaanhoito Anne Kirmanen hoitotyön johtaja, avosairaanhoito Riitta-Maija Hautamäki palvelujohtaja, neuvolat Mauri Paajanen palvelujohtaja, keskityt palvelut Pirkko Paavola palvelujohtaja, suun terveydenhuolto Terttu Hyvärinen hoitotyön johtaja, suun terveydenhuolto Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Ari Karimäki, vastuualuejohtaja Seija Laitinen-Kuisma kirjastotoimenjohtaja Opetuspalvelut Eino Leisimo, vastuualuejohtaja Antti Kolu, nuorisojohtaja Vanhus- ja vammaispalvelut Pirkko Uuttu, palvelujohtaja Eila Ahvenainen, palvelupäällikkö päiväkeskukset Kaupunkirakennepalvelut Ari Tuovinen, joukkoliikenneinsinööri Konsernihallinto Tapio Soini kehittämisjohtaja Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Tytti Solankallio-Vahteri, hyvinvointikoordinaattori Helinä Mäenpää, viestintäjohtaja Vesa Voutilainen, laskentapäällikkö Jyväskylän Tilapalvelu Ulla Rannanheimo, suunnittelupäällikkö Eija Korkalainen-Halmu, projektipäällikkö Marjut Koivisto, projektipäällikkö Lisäksi selvitystyöhön on osallistunut joukko kunkin kohteen paikallisia toimijoita. Selvityksen tilasuunnitelmat ja kustannuslaskelmat: Arkkitehtipalvelu Oy KPM-Engineering Oy / Finmacon KS Sweco Talotekniikka Oy LVI-Insinööritoimisto Lindroos Oy PH-Rakennuttajapalvelu Oy Asukastilaisuudet Säynätsalo 5.2., Huhtasuo11.2., Tikkakoski 18.2. ja Korpilahti 19.3.2014 Perusturvalautakunnan tutustumiskierros kohteisiin 6.2.2014 Hallinnolliset käsittelyt, suunniteltu aikataulu 10.2.2014 Kaupunginhallituksen seminaari 12.3.2014 Terveydenhuollon jaosto 7.4.2014 Kaupunginhallitus, seminaari 23.4.2014 Yhteistyötoimikunta 12.5.2014 Kaupunginhallitus, iltakoulu 13.5.2014 Nuorisovaltuusto 21.5.2014 Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 3.6.2014 Kaupunkirakennelautakunta 3.6.2014 Vammaisneuvosto 4.6.2014 Vanhusneuvosto 4.6.2014 Terveydenhuollon jaosto 10.6.2014 Tilapalvelun johtokunta 11.6.2014 Sivistyslautakunta 11.6.2014 Hyvinvointipoliittinen toimikunta 12.6.2014 Perusturvalautakunta 23.6.2014 Kaupunginhallitus, päätös
26