1(20) FORSSAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta annettu julkipanon jälkeen PL 62 Antopäivä Kokouspäivä 30101 FORSSA ja pykälä puh. 03-41411 18.12.2012 11.12.2012 87 ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Juhamatti Perälän eläinsuojaa. Kyseessä on voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen. Juhamatti Perälä Peräläntie 214 31130 Koijärvi TOIMINNAN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Forssan kaupungin Kojon kylän Kaunisto nimisellä tilalla 61-403-9-94, osoitteessa Peräläntie 214, 31130 Koijärvi. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan vastaa vähintään 210 ja alle 1 000 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Forssan kaupungissa toimii ympäristölautakunta, käsittelee eläinsuojan ympäristölupa-asian. (YSA 7 kohta 11a) Hakemus on jätetty 21.12.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Ympäristölautakunta on 27.1.2004 10 myöntänyt toiminnan laajentamiselle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tuli tehdä 31.12.2011 mennessä. Vaasan hallinto-oikeus on 14.4.2005 päätöksellään nro 07/0091/2 muuttanut ympäristölautakunnan päätöksen lupamääräyksiä 3, 4 ja 8. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt tästä päätöksestä tehdyn valituksen. Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia 19 ha. Vuokrasopimukset ovat voimassa 15.10.2018 asti. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään, meneillään oleva sopimuskausi on 2007 2013.
Vesisopimus on Forssan vesihuoltoliikelaitoksen kanssa. 2(20) ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Forssa kaupungin kattavassa, 28.12.2007 voimaan tulleessa, Kanta-Hämeen maakuntakaavassa tilakeskuksen alueella ei ole merkintöjä. Tilakeskuksen alueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella noin 18 km Forssan keskustasta pohjoiseen. Lähin vesistö on Koijoki, noin 2 km etäisyydellä kaakossa ja etelässä. Tilakeskuksen alueelta ojat johtavat Haukamonojaan, joka johtaa Koijokeen. Lähimpään asuinkäytössä olevaan taloon on eläinsuojasta matkaa noin 110 metriä. Noin 400 500 metrin etäisyydellä sijaitsee lisäksi neljä asuin tai vapaa-ajankäytössä olevaa rakennusta. Tilakeskus sijaitsee Koijärven (0406103) I-luokan pohjavesialueella. Eläinsuoja ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Pohjavesialueella sijaitseva vedenottamo on poistettu käytöstä vuonna 2005 kun alueen verkosto liitettiin Forssan kaupungin verkostoon. Vedenottamolla ei ole enää laitteistoa vedenottamiseksi yhdyskunnan tarpeisiin. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Lannan varastointi Voimassa olevan ympäristöluvan mukaista laajennusta (990 lihasikaa) ei ole toteutettu, eikä tulla toteuttamaan. Sikalassa on tällä hetkellä tilat 654 lihasialle. Sikojen ruokinta perustuu omilla pelloilla kasvatettuun rehuviljaan ja valmisrehuun. Lanta käytetään rehuviljapeltojen lannoitukseen. Sikalan lannanpoisto perustuu lietelantajärjestelmään. Lietelantaan sekoitetaan Hapex-ilmastusreaktiojauhetta hajuhaittojen vähentämiseksi. Lietesäiliöt täytetään altapäin. Lietesäiliöt ovat: 100 m 3, betonikate 600 m 3, betonikate, betoninen kuormauslaatta 1 040 m 3, kelluva styrox-kate ja pressukupoli, betoninen kuormauslaatta Kaikkien säiliöiden pohjat ja seinät ovat betonia tai harkkoja. Lietekuilujen tilavuus on 100 m 3. Yhteensä lietelantatilavuutta on 1 840 m 3.
3(20) Eläinmäärän 12 kk aikana tuottama laskennallinen lietelantamäärä on 1 308 m 3. Kun lisätään pesuvesien vaikutus noin 30 m 3 vuodessa, on tilan yhteenlaskettu lietesäiliötilantarve 1 338 m 3. Lannan levitys Tilalla on lannanlevitykseen omaa peltoa 114 ha ja vuokrapeltoa 19 ha. Pelloista noin 15 ha sijaitsee pohjavesialueella. Näille ei levitetä lantaa. Eläinmäärän mukaan laskennallinen lannan peltolevitykseen tarvittava peltopinta-ala on 73 ha. Tilan pellot sijaitsevat tilakeskuksen ympärillä ja Koijärven kylässä. Valtaojiin rajoittuvilla pelloilla on yhden metrin suojakaistat. Lanta levitetään suurimmaksi osaksi keväällä. Osa levitetään kesällä ennen syysviljan kylvöä. Lietelanta kuormataan pumppaamalla. Lietelanta levitetään lietevaunulla ja mullataan mahdollisimman pian levityksen jälkeen lautasmuokkaimella. Lietelantaa ei ole levitetty oraille. Öljysäiliöt ja kemikaalien varastointi Sikalarakennukset lämmitetään puulla. Tilalla on öljysäiliötilavuutta yhteensä 16 m 3, neljässä säiliössä (2 x 5 m 3 ja 2 x 3 m 3 ). Kaikki öljysäiliöt sijaitsevat valuma-altaallisessa katoksessa, jossa on betonilattia ja 20 cm korkeat betoniset reunat. Säiliöitä ei ole tarkastettu käyttöönoton jälkeen. Koneiden huolloissa muodostuva jäteöljy säilytetään 20 litran kanistereissa tai 200 litran tynnyrissä. Ne sekä vaaralliset jätteet ovat betonilattialla konehallissa, jossa ei ole lattiakaivoa. Kasvinsuojeluaineita ostetaan kulloinkin tarvittava määrä. Mikäli aineita jää yli, niitä säilytetään arkkupakastimessa. Vesihuolto Jätevedet Eläinsuojaan otetaan vettä Forssan vesihuoltoliikelaitoksen vesijohtoverkosta. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitiloissa muodostuvat wc-vedet johdetaan neljän saostuskaivon kautta avo-ojaan yhdessä asuinrakennuksen jätevesien kanssa. Purkupaikka sijaitsee pohjavesialueella, mutta ei varsinaisella muodostumisalueella. Paras käyttökelpoinen tekniikka Sikalan ilmastointi toteutetaan koneellisesti ja poistohormeihin on asennettu ympäristömoduulit, joilla poistoilman heittopituutta kohotetaan ylöspäin. Lietelantaan sekoitetaan Hapex-ilmastus-reaktiojauhetta hajuhaittojen vähentämiseksi. Lietesäiliöt on katettu. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
4(20) Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu itse eläinsuojasta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Haitat ovat suurimmillaan lietelannan sekoituksen ja levityksen aikana. Rakennusten ilmanvaihto toimii alipaineperiaatteella. Ilmanpoistohormit on sijoitettu katolle ja ne ulottuvat noin metrin katonharjaa korkeammalle. Poistohormeihin on asennettu poistoilman ohjaimet puhaltimien yläpuolelle (Big Dutchman, DB 650). Lannan varastoinnin aikaista hajuhaittaa on vähennetty kattamalla eläinsuojan yhteydessä sijaitsevat lietesäiliöt kiinteällä katteella. Asuinrakennusten läheisyys otetaan huomioon suunniteltaessa lietteen levitystä ja näin vähennetään levitysalueen naapureille aiheutuvaa hajuhaittaa. Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä varastoissa ja sikalassa syntyvät pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Vesinäytteitä on otettu kahdesta eläinsuojan läheisyydessä sijaitsevasta kaivosta ja lietesäiliöiden ympäriltä kuivatusvesistä. Kuivatusvedet johdetaan kokoojakaivoon, josta ne imeytyvät maahan. Kokoojakaivo ei sijaitse pohjavesialueella. Hakijan kiinteistöllä sijaitsevan vanhan kaivon (ei käytössä vuoden 1991 jälkeen) vesi on täyttänyt pienten yksiköiden talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset mikrobiologisen puhtauden sekä kokonaistypen, ammoniumtypen ja nitraattitypen osalta 30.7.2009, 30.7.2010, 24.5.2011 ja 1.6.2012. Vuoden 2008 näyte ei täyttänyt laatuvaatimuksia koliformisten bakteerien määrän osalta. Osoitteessa Peräläntie 201 sijaitsevan kaivon vesi on täyttänyt pienten yksiköiden talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset mikrobiologisen puhtauden sekä kokonaistypen, ammoniumtypen ja nitraattitypen osalta 24.2.2009, 30.7.2009, 30.7.2010, 24.5.2011 ja 1.6.2012. Sen sijaan 28.5.2009 otettu näyte ei täyttänyt laatuvaatimuksia suolistoperäisten enterokokkien osalta. Kaivo tyhjennettiin ja puhdistettiin 16.6.2009. Kaivon kunnostus on tehty 2007. Siitä huolimatta suolistoperäisiä enterokokkeja ja koliformisia bakteereja on todettu vesinäytteistä 31.7.2008 ja 15.10.2008.
5(20) Lietesäiliön kuivausveden tutkimustulokset: 31.7.0 30.7.09 30.7.10 24.5.11 1.6.12 8 Escherichia coli, 11 20 000 362 1 MPN 100 ml suolistoperäiset 30 0 enterokokit, pmy/ 100 ml koliformiset 290 > 20 000 > 2 400 1 bakteerit, MPN/100 ml nitraattityppi, 6 < 0,1 < 0,1 0,05 < 0,1 mg/l kokonaistyppi, 67 73 112 127 18 mg/l ammoniumtyppi, mg/l 67 67 90 120 20 Melu ja liikenne Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Oman liikenteen lisäksi hakija ilmoittaa, että teuras/ välitysauto ja rehuauto käy tilalla keskimäärin kerran viikossa. Raatoja kuljettava auto käy noin neljä kertaa vuodessa. Vilkkainta liikenne on lannan levityksen aikaan. Jätteet Sekajätteen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin (tyhjennys kolmen viikon välein). Tilalla kuolleet eläimet säilytetään keräilyä varten raatokontissa, josta ne toimitetaan Honkajoki Oy:n laitokselle. Eläinraatoja tulee noin kaksi tonnia vuodessa. Vaaralliset jätteet (ennen ongelmajätteet) toimitetaan Kiimassuon jätekeskukseen tai vuosittaiseen jätekeräykseen. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa on esitetty pohjavesien laaduntarkkailua kahdesta kaivosta kolmen vuoden välein. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
6(20) Liete- ja öljysäiliöt tarkastetaan silmämääräisesti käytön yhteydessä. Liete- tai öljysäiliön mahdollisesti rikkoutuessa ainetta voidaan pumpata toiseen säiliöön. Kaivinkoneella voidaan tehdä suojavalleja ja tukkia kiinteistöltä vesistöön johtavia ojia. Lietteen kuormauksen tai kuljetuksen aikana mahdollisesti maahan valunut liete imeytetään puruun tai turpeeseen ja levitetään pellolle. Öljysäiliöiden vuodot estetään käyttämällä öljyn säilytykseen hyväksyttyjä öljysäiliöitä ja asentamalla ne kiinteälle alustalle katokseen, jolloin mahdollisten vuotojen havaitseminen on helpompaa ja valumat maaperään voidaan estää. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin virallisella ilmoitus taululla 10.8. 10.9.2012. Kuulutus asian vireilletulosta on 12.8.2012 julkaistu Forssan Lehdessä. Hakemuk sesta on 9.8.2011 päivätyllä kirjeellä erikseen an nettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Hakemusta on täydennetty 26.4.2012 (lannanlevityssuunnitelma) ja 18.6.2012 (vesinäytteiden tulokset). Tilalla on 12.4.2012 suoritettu tarkastus. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja tarkennukset on esitetty toiminnan kuvausosassa ja tarkastusmuistiossa. Lausunnot Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on toimittanut seuraavan 5.9.2012 päivätyn lausunnon: Voimassa olevassa ympäristöluvassa edellytetään pohjaveden laadun tarkkailua. Tarkkailupisteitä on kaksi, joista toinen sijaitsee Kojon vedenottamon ja sikalan välissä ja toinen Perälän tilakeskuksen alueella. Vesinäytteet tulee ottaa vuosittain kerran vuodessa ja niistä tulee tutkia vähintään kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi sekä koliformiset ja fekaaliset koliformiset bakteerit. Lisäksi edellytetään lietesäiliöiden kuivatusvesien laadun tarkkailua vuosittain kerran vuodessa. Vesinäytteestä tulee analysoida vähintään kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi. Pohjaveden ja lietesäiliöiden kuivatusvesien laadun tarkkailua tulee jatkaa nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti.
7(20) Kaivovesinäytteistä tulee analysoida vähintään kokonaistyppi, amonium, nitraatit, nitriitit sekä enterokokit ja koliformiset bakteerit. Analyysitulokset tulee toimittaa tiedoksi myös Hämeen ELY-keskukseen. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet, wc-vedet mukaan lukien, johdetaan tällä hetkellä neljän sakokaivon kautta maastoon. Purkupaikka sijaitsee pohjavesialueella, mutta ei varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Jätevedet tulee johtaa joko yleiseen viemäriin, umpisäiliöön tai johtaa asianmukaisesti käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle tai käsitellä tiiviissä puhdistuslaitteistossa tilakeskuksessa ja johtaa puhdistetut jätevedet pohjavesialueen ulkopuolelle. Mikäli jätevedet käsitellään pienpuhdistamossa, puhdistamon tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen 209/2011 vaatimukset. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo, ettei hakemuksen mukaisen toiminnan harjoittaminen aiheuta ympäristönsuojelulain 1 luvun 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumisriskiä, jos edellä mainitut pilaantumisen ehkäisemistä ja toiminnan vaikutusten seurantaa koskevat seikat otetaan huomioon tarkistamislupaa myönnettäessä. Tässä lausunnossa on hakemusta tarkasteltu ainoastaan pohjaveden suojelun kannalta. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän terveysvalvonnan johtaja on toimittanut seuraavan 19.9.2012 päivätyn lausunnon: Kuolleiden eläinten säilytys ja hävittäminen tulee tehdä sivutuoteasetuksen mukaisesti. Sivutuoteasetuksen mukaisista lupa-asioista sekä valvonnasta vastaa kunnaneläinlääkäri. Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1193/2011 eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita käsittelevien toimijoiden valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä. Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1192/2011 eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä. Sivutuoteasetus EY no 1069/2009 ja EY No 142/2011. Lannanlevitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, joka on tullut voimaan 15. päivänä marraskuuta 2000.
8(20) Toiminnassa tulee käyttää parasta mahdollista tekniikkaa hajuhaittojen vähentämiseksi. Esitettyjen puhaltimien tehosta hajunpoistossa ei saatu varmuutta. Terveydensuojelulaki 1994/763 Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lantaloiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjaveden tai maaperän pilaantumisvaaraa. Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä. Terveydensuojelulaki 1994/763 Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa. Luonnonvaraisten eläinten pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin. Eläintautilaki 55/80 Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Sikojen lopetus on suoritettava asianmukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön päätös nro 18/EEO/96: Nisäkäsja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläinten lopettamiselle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset ja asetus 5/EEO/2000: Nisäkäs- ja lintulajeihin kuuluvien tuotantoeläinten lopettamiselle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen muuttaminen. Maa- ja metsätalousministeriön asetus 14/EEO/2002: Sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset Toiminnassa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön alkutuotannolle asettamia vaatimuksia. Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeidenalkutuotannon elintarvikehygieniasta 1368/2011. Forssan vesihuoltoliikelaitos on toimittanut seuraavan 24.9.2012 päivätyn lausunnon: Forssan vesihuoltoliikelaitos on tutustunut toimittamiinne asiakirjoihin ja toteaa, ettei sillä ole huomauttamista Juhamatti Perälän ympäristölupahakemukseen liittyen. Muistutukset ja mielipiteet Määräaikaan mennessä hakemuksen johdosta on jätetty kaksi muistutusta. AA on 10.9.2012 tehnyt seuraavan muistutuksen: Perälän sikalatoiminta tuottaa kohtuutonta haittaa naapureille ja lähiympäristölle edelleen, naapuruussuhdelaki. Muistutan, että
9(20) sikala sijaitsee tärkeällä I-luokan pohjavesialueella. En kiellä ko. elinkeinoharjoittamista, mutta mielestäni toiminnan pitää tapahtua lakien ja asetusten sallimalla tavalla. Mitä toimenpiteitä ympäristölautakunta aikoo tehdä, jotta lakia ja asetuksia noudatetaan? Kuka asiaa valvoo? Tähän asti valvominen on ollut huonoa. BB on 10.9.2012 tehnyt seuraavan muistutuksen: Perälän sikalatoiminta tuottaa kohtuutonta haittaa naapureille ja lähiympäristölle edelleen, naapuruussuhdelaki. Muistutan, että sikala sijaitsee tärkeällä I-luokan pohjavesialueella. En kiellä ko. elinkeinoharjoittamista, mutta mielestäni toiminnan pitää tapahtua lakien ja asetusten sallimalla tavalla. Olen aikaisemmin esittänyt vaihtoehtoista sikalapaikkaa. Eikä sikalaa voisi vieläkin perustaa sinne? Monet pulmat poistuisivat? Mitä toimenpiteitä ympäristölautakunta nyt sitten aikoo tehdä, jotta lakia ja asetuksia noudatetaan? Kuka asiaa valvoo? Tähän asti valvominen on ollut ala-arvoista. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut seuraavan 18.10.2012 päivätyn vastineen: Kuolleet eläimet säilytetään asianmukaisessa raatokontissa, josta raatokeräilijä toimittaa ne Honkajoelle. Lanta levitetään pääosin keväisin ja mullataan, näin ollen nitraattien vesiin pääsy minimoidaan. Lantaa ei levitetä pohjavesialueelle eikä lähelle talousvesikaivoja, asutukselle pyritään aiheuttamaan mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Lietesäiliöt ovat katettuja ja sikalan ilmastoinnin poistohormeihin on asennettu ilmanohjaimet hajuhaittojen vähentämiseksi. Kärpäs- ja rottatorjuntaa tehdään jatkuvasti. Tuotantoeläimet hoidetaan säännösten ja lakien mukaisesti. Ympäristöluvassa edellytetään pohjaveden tarkkailua. Olemme ottaneet vesinäytteet jo useana vuonna peräkkäin kolmesta eri tarkkailupisteestä. Alkuperäisessä tarkkailusuunnitelmassa ei vaadittu joka vuosi tehtävää vesinäytteiden ottoa, näin ollen anomme välivuosia vesinäytteiden ottoon. Ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä pitää myös huomioida, että suunniteltua sikalan laajennusta ei ole toteutettu. Sikalan siirtäminen toiseen paikkaan on tällä hetkellä mahdoton ajatus.
10(20) YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta tarkistaa Juhamatti Perälän eläinsuojan toistaiseksi voimassa olevan ympäristölautakunnan 27.1.2004 antaman ympäristölupapäätöksen lupamääräykset (muutos VHO 14.4.2005). Toiminta sijaitsee kiinteistöllä 61-403-9-94, osoitteessa Peräläntie 214, 31130 Koijärvi. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan seuraavasti: (YSL 6, 42 ja 43, YSA 19 ) Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Hämeen ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksissä nro 5, 6 ja 15. Fstky:n lausunnosta on otettu huomioon ympäristönsuojeluun liittyvät asiat lupamääräyksissä nro 2, 3, 5, 7, 8, 10, 11 ja 15. Muistutukset on huomioitu lupamääräyksissä nro 3, 5, 7, 11 ja 15. Ympäristöluvassa tarkastellaan toiminnan sijoitusedellytyksiä hakemuksen mukaiseen sijoituspaikkaan. Näin ollen ei voida tarkastella muualla olevia hakemuksesta poikkeavia sijoituspaikkoja. Toiminnanharjoittaja on lisäksi ilmoittanut, että voimassa olevan ympäristöluvan mukaista laajennusta (990 lihasikaa) ei ole toteutettu, eikä tulla toteuttamaan. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Tilalla Kaunisto, 61-403-9-94, sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 654 lihasikaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. (YSL 43 ) Lupaa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Ympäristölautakunta on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset hakijan lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle ovat olemassa niin, että eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai haittaa ei synny. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia.
11(20) 2. Lannan varastointi Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lietesäiliössä. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna 12 kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä eli lietelannan varastotilaa vähintään 2 m 3 /lihasika. Tilan laskennallinen lietesäiliötilantarve 1 338 m 3. (YSL 43 ja 45 ) Hakijan tulee huolehtia, että lietesäiliöistä ei tapahdu ylivuotoja. Hakijan on myös tarkkailtava lietesäiliön kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. (YSL 4, 5, 43 ja 46 ) Selvitys nykyisten lietesäiliöiden tiiveydestä tulee toimittaa ympäristölautakunnalle vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Selvityksen tekemiseksi lietelantalat tulee tyhjentää perusteellisesti yhden kerran. Selvityksen perusteella ympäristölautakunta voi antaa lisämääräyksiä. (YSL 4, 5, 43 ja 46 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet ja mahdollistaa eläinten ikäjakaumakohtaisten määrien vaihtelun. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekuilujen ja pumppukaivojen varastotilavuus soveltuvin osin. Hakemuksessa on esitetty riittävästi lannan varastotilavuutta 12 kuukauden varastotarpeeseen nähden. Säiliöitä koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 3. Lantavarastojen tyhjennys Lantavarastot tulee tyhjentää vuosittain. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä vesitiiviillä alustalla. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. (YSL 4, 5, 7, 43, 45 ja 46, NaapL 17 )
12(20) Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lantaa on käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 4. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannanlevitykseen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärään nähden riittävästi. Lantaa voidaan luovuttaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovuttamista toiminnanharjoittaja esittää ympäristölautakunnalle voimassa olevan lannan luovutussopimuksen. Mikäli lantaa luovutetaan sopimuspelloille levitettäväksi, toiminnanharjoittajan on edellytettävä sopimuskumppaneilta tässä luvassa lannanlevityksestä annettujen määräysten noudattamista. Vain ne sopimuspellot, joiden osalta määräyksiä noudatetaan, luetaan mukaan levitysalaan. (YSL 43 ja 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle tarvitaan ympäristöministeriön 29.6.2009 antaman kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan levitysalaa 73 ha. Hakemuksen mukaan hakijalla on riittävästi peltoalaa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. 5. Pohjavesialueet I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Mikäli lantaa levitetään suojavyöhykealueelle, tulee toiminnanharjoittajan esittää pelloilta valuvien vesien tarkkailusuunnitelma ympäristösihteerin hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen lannan levityksen aloittamista. (YSL 8 ja 43 ) Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30 100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8 ja 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sekä lannan levitys talousvesikaivojen lähiympäristössä aiheuttaa pohja- tai kaivovesien pilaantumisriskin.
13(20) Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 6. Jätevesien käsittely Eläinsuojan pesuvedet voidaan johtaa lietesäiliöön. Sosiaalitiloissa syntyvät pesu- ja wc-jätevedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) mukaisesti. Puhdistetut jätevedet tulee johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle tai jätevedet on johdettava vesitiiviiseen umpisäiliöön. Muutokset jätevesien käsittelyssä tulee tehdäkahden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Wc-jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. (YSL 7, 8 ja 43 ) Jätevesien johtamisesta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Eläinsuojan pesuvesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely kuten johtaminen lietesäiliöön. Myös eläinsuojan wc- ja pesuvedet tulkitaan asetuksen (209/2011) mukaisiksi talousjätevesiksi, joiden puhdistusvaatimukset kyseisessä asetuksessa on annettu. Pohjavesialueella jätevesien maahan imeyttäminen on kiellettyä. 7. Hajuhaitat Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa hajulle, pölylle, melulle tai kärpäsille altistuvissa kohteissa. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta haju-, pöly-, melu- tai kärpäshaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava ympäristölautakunnan hyväksymällä tavalla. (YSL 42 ja 43, NaapL 17 ) Lietesäiliöt tulee pitää hakemuksen mukaisesti katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Poistoilmahormit tulee olla varustettuna laitteilla, joilla poistoilman heittopituutta kohotetaan ylöspäin. (YSL 42 ja 43, NaapL 17 ) Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. Lannan levitys 200 metrin etäisyydellä sikalasta sijaitseville pelloille on kielletty lauantaisin, sunnuntaisin ja juhlapyhinä. (YSL 42, NaapL 17 )
14(20) Toiminnanharjoittajan tulee laatia vuosittain lannanlevityssuunnitelma ja tiedottaa lannan levityksestä ennen levityksen aloittamista lähinaapurustolle. Lannan levityssuunnitelma tulee toimittaa ympäristösihteerin hyväksyttäväksi vuosittain ennen levityksen aloittamista, kuitenkin viimeistään 30.4. Suunnitelmassa on oltava selvitys levitysalueiden sijainnista, pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi tarpeellisista suojavyöhykkeistä, levitysmenetelmistä, levitysajankohdista sekä naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä. (YSL 43 ja 45, NaapL 17 ) Eläinsuojan ja lantavarastojen lähiympäristössä on asutusta, joten hajuja kärpäshaitan ehkäisemiseen on kiinnitettävä huomiota. Rakenteellisin ja toiminnallisin keinoin voidaan kärpästen lisääntymiselle otollisia olosuhteita tehokkaasti välttää sekä vähentää hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumista itse eläinsuojassa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lietteen varastoinnin ja käsittelyn aikana. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee hajuja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. Eläinsuojan välittömässä läheisyydessä, 50 200 metriä, sijaitsevat pellot kuuluvat eläinsuojan kanssa saman toimintakokonaisuuteen. Tällöin voidaan antaa YSL 42 :n tarkoitetun terveyshaitan ja NaapL 17 :. tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen estämiseksi lannan levitystä lähipelloille koskeva rajoitus. Lannanlevityssuunnitelmalla varmistetaan, ettei jätteestä ja jätehuollosta, eli lietelannan levityksestä aiheudu jätelain tarkoittamaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 8. Eläinjäte Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa kunnaneläinlääkärin hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43 ja 45, JäteL 4, 6, 12 ja 15 )
15(20) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. ns. sivutuoteasetus EY nro 1039/2009 ja 142/2011. 9. Jätteiden käsittely Jätehuolto on hoidettava kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, mikäli tällaisia on alueelle järjestetty. Jätteiden avopoltto on kielletty. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (YSL 43 ja 45, JäteL 4 ja 6 ) Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on tarvittavat luvat toimintaan. Jätteiden avopoltto on kielletty, koska hallitsemattomassa poltossa syntyy haitallisia savukaasuja. Lämmityskattilassa voidaan polttaa kohtuullisia määriä paperia, pahvia ja käsittelemätöntä puuta. Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. 10. Kemikaalien ja jätteiden varastointi Kemikaalit, keinolannoitteet, polttonesteet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Vaaralliset jätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina ja vesitiiviillä alustalla. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden, varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa laponja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on sijoitettava katokseen tiiviille suoja-altaalla varustetulle alustalle. (YSL 7, 8, 43 ja 45 )
16(20) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiiviiltä alustalta vuodot on helppo havaita ja siistiä pois. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 11. Haittaeläinten torjunta Haittaeläimiä, kuten rottia, hiiriä ja kärpäsiä, on torjuttava tarvittaessa. (YSL 7, 8 ja 43, JäteL 19 ) Haittaeläimien torjunta auttaa rehuhygienian ja yleisen viihtyvyyden ylläpidossa sekä ehkäisee eläinsuojan rakenteiden rikkoutumista. 12. Paras käyttökelpoinen tekniikka Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5 ja 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 13. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa ympäristölle, on ilmoitettava ympäristölautakunnalle. Kemikaalivahingoista tulee välittömästi tehdä ilmoitus Kanta-Hämeen pelastuslaitokselle. (YSL 62, YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 14. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristölautakunnalle vuosittain helmikuun loppuun mennessä.
17(20) Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot lannan varastointitilavuuksista ja rakenteiden kunnosta tiedot lannan levitysalasta tiedot kuolleiden eläinten määristä, käsittelytavoista ja toimituspaikoista tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 51 ja 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 15. Pohjaveden ja lietesäiliöiden kuivatusveden laadun tarkkailu Toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla toiminnan mahdollisia pohjaveden laatuun ja käyttökelpoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia. Myös lietesäiliöiden kuivatusvesien laatua tulee tarkkailla. Tarkkailua tulee tehdä nykyisistä kahdesta pisteestä seuraavasti: Pohjavesipisteet (kaivot): kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi, nitriittityppi, koliformiset bakteerit, fekaaliset koliformiset bakteerit, suolistoperäiset enterokokit ja E.coli. Lietesäiliöiden kuivatusvesi: kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja nitraattityppi. Mikäli tarkkailupisteet vaihtuvat, tulee ne hyväksyttää ympäristösihteerillä ennen näytteenottoa. Vesinäytteet tulee ottaa kerran vuodessa keväällä vuosina 2013 ja 2014. Mikäli tuloksissa ei ole viitteitä eläinsuojan vaikutuksesta vedenlaatuun, voi ympäristösihteeri päättää, että tarkkailua jatketaan joka kolmas vuosi. Tarkkailutulokset on toimitettava ympäristölautakunnalle ja Hämeen ELY-keskukselle välittömästi niiden valmistuttua. (YSL 46 ja 108 ) Pohjaveden laadun tarkkailu on perusteltua, sillä eläinsuoja sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Vesinäytteillä voidaan seurata mahdollisia päästöjä. Tarkkailupisteiksi soveltuvat tähän asti käytetyt pisteet. Salaojavesistä otettavilla vesinäytteillä voidaan mahdolliset vuodot havaita ennen kuin valumat pääsevät pohjavesiin. 16. Kuivatusvedet Eläinsuojan ja lantavarastojen kuivatusvesistä on oltava vesinäytteen ottomahdollisuus. Kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten,
18(20) että ulkopuolisten puhtaiden valumavesien pääsy lantavarastoihin voidaan estää poikkeuksellisissakin sääolosuhteissa ja lannan pääsy ojiin, vesistöön ja pohjavesiin on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan havaita mahdolliset vuodot rakenteissa sekä tarvittaessa seurata niistä aiheutuvaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan vähentää päästöjä myös poikkeustilanteissa. 17. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus ympäristölautakunnalle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43, 46, 81 ja 83, YSA 30 ) Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen tarkistaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RMO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa eläinsuojan sijaintikunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN YLEISET PERUSTELUT
19(20) Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu: terveyshaittaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa maaperän tai pohjaveden pilaantumista erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella kohtuutonta haittaa naapureille toiminta ei sijoitu asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti kuten onnettomuusriskialueelle Luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. (YSL 6 ja 42, NaapL 17 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 55 ja 56 ) Toiminnanharjoittajan tulee 31.1.2023 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. (YSL 55 )
20(20) Tämä päätös korvaa ympäristölautakunnan 27.1.2004 10 myöntämän ympäristöluvan siihen tulleine muutoksineen. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 86/2000 (YSL): 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 34, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 51, 52, 53, 54, 55, 56, 57, 62, 81, 83, 90, 96, 97, 105 ja 108 Ympäristönsuojeluasetus 169/2000 (YSA): 1, 4, 7, 16, 17, 18, 19, 23, 30 ja 37 Terveydensuojelulaki 763/1994: 24 Jätelaki 1072/1993 (JäteL): 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 Jäteasetus 1390/1993 (JäteA): 3, 3a, 5, 6, 8 ja 22 Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 (NaapL): 17 Luonnonsuojelulaki 1096/1996: 65 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Lisäksi on otettu huomioon Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakijalta peritään ympäristölupapäätöksestä Forssan kaupungille käsittelystä aiheutuvat kulut kaupunginvaltuuston taksapäätöksen (kv 8.6.2000, 45; muutos ymla 14.9.2010, 60) mukaisesti. Taksan 1, 2, 3, maksutaulukko kohta; Eläinsuojat ja kalankasvatus, YSA 7 1 mom. 11 kohta: 1 000. Koska kyseessä on 5.2 mukainen lupapäätöksen tarkistaminen, maksua alennetaan 25 %. (YSL 105 ) Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 750 euroa. PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen 18.12.2012. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN
21(20) Päätös Juhamatti Perälä Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hämeen ELY-keskus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä ja Forssan kaupunginhallitukselle sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia. Ilmoittaminen kaupungin ilmoitustaululla ja lehdessä MUUTOKSENHAKU Forssan kaupunki tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja ilmoittamalla kuulutuksesta Forssan Lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamisesta, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on liitteenä. (YSL 96 ja 105 ) Valitusaika päättyy 17.1.2013.