SELKÄLEHTI 1 2015 JÄSENLEHTI



Samankaltaiset tiedostot
SELKÄLEHTI JÄSENLEHTI

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Jalan ja pyörällä. Sisältö: Kuljet sitten jalan, pyörällä tai autolla, liikennesäännöt on syytä hallita.

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Dialogi 1 Luonto ja ympäristö

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Pyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa Ismo Hannula

Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan

Pyöräilijä liikenteessä

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Huolehdi muististasi!

Erityisen hyvää liikuntaa

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Aivoterveysmateriaalia

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia. SoveLin strategia vuosille

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Heijastimen käyttö. Kyselytutkimuksen toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy joulukuussa Vastaajia oli yhteensä 1530.

SISÄLLYSLUETTELO 1. RUTAKON KOULUN LIIKENNEKASVATUSSUUNNITELMA JALANKULKIJANA LIIKENTEESSÄ... 4

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia. SoveLin strategia vuosille

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Jalankulkija liikenteessä

Poimintoja kesän ohjelmasta:

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Terveelliset elämäntavat

T UU S TO U US T TO T U U S T T T T

Vähintään 2 tuntia päivässä. Vanhempainilta

Siikalatvalla to K-market Eväsreppu, klo 10.30, salaattilounas Apteekilla klo terveydenhoitaja tekee diabetesriskitestejä

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

Kävelyn ja pyöräilyn sääntövisa

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

TULE-KUSTANNUKSET JA KUNTAKYSELYN TULOKSIA

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

Kyselytutkimus suojatiekäyttäytymisestä Loviisassa

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

TOIMINTAKALENTERI JA MUU TOIMINTA

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

KESÄN RETRIITTI 2014 JOOGA & CHI KUNG LIIKE, SYDÄN JA LÄSNÄOLO ABHAYALOKA BUDDHALAINEN RETRIITTIKESKUS

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa

liikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Lily Murray. Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Ikäjakauma 3 % 1 % alle > ikävuodet

Tervetuloa selkoryhmään!

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan

Tekninen ja ympäristötoimiala

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

Helpoin tapa syödä hyvin

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

Hämeenlinnan Reumayhdistys ry

KAUHANOJAN - HATTULAN - JOENPERÄN - SIEPPALAN TIEDOTUSLEHTI PAJASANOMAT 1 /2012

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

Transkriptio:

SELKÄLEHTI T U R U N S E U D U N S E L K Ä Y H D I S T Y S R Y 1 2015 JÄSENLEHTI

TURUN SEUDUN SELKÄYHDISTYS ry SELKÄLEHTI T U R U N S E U D U N S E L K Ä Y H D I S T Y S R Y Postiosoite: Yliopistonkatu 19 20100 TURKU Puhelin 040 525 1739 www.turunselkayhdistys.fi toimisto@turunselkayhdistys.fi SELKÄLEHTI ISSN 1456-8667 Jäsenlehti Päätoimittaja: Pirkko Heino Ilmoitukset: Markkinointi Sirpa Koskinen, puh. (02) 488 6367, 0400 535 764 Aineistot: matkahorisontti@gmail.com Taitto: Tmi Helle Laaksonen, puh. 040 704 1457 Paino: Painola, T. Nieminen Oy, Kaarina 1 2015 JÄSENLEHTI Tietoja selän hyvinvoinnista ja liikuntavinkkejä saa osoitteesta www.selkäkanava.fi Turun Seudun Selkäyhdistyksen TUKIPUHELIN päivystää torstaisin klo 17 19 numerossa 040 558 1025 Turun TULE-tietokeskus tarjoaa neuvontaa ja ohjausta tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn sekä tietoa itsehoitomahdollisuuksista. TULE-tietokeskus on Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa toimintaa. Tietokeskuksen palvelut ovat asiakkaalle ilmaisia. Aukioloajat: Tiistaisin ja torstaisin klo 10-15 Keskiviikkoisin klo 10-17 Maanantaisin ja perjantaisin suljettu www.tule.fi toimisto@tule.fi p. 044 744 7085 Tietokeskus sijaitsee kauppatorin laidalla, osoitteessa Yliopistonkatu 19 (Mehiläisen talon sisäkäytävä).

SELKÄLEHTI 3 Puheenjohtajan palsta LIIKUTA SELKÄSI KUNTOON Selkäliiton ja samalla myös yhdistyksemme tämän vuoden toimintateema on liikuta selkäsi kuntoon. Tällä haluamme viestittää, että liikunta on tutkitusti yksi parhaimmista tavoista huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Se on myös helppo tapa, sillä välttämättä ei tarvita monenlaisia välineitä, vaan jo pelkkä kävely, juoksu ja luonnossa liikkuminen riittävät. Liikunta vahvistaa luustoa ja niveliä, alentaa verenpainetta, helpottaa unentuloa, parantaa vastustuskykyä ja kohottaa vireyttä. Selän hyvinvoinnin kannalta hyödyllisiä liikuntalajeja on useita, esim. edellä mainitsemani kävely, talviseen aikaan hiihto, jos lunta löytyy, pyöräily kesäisin ja kaikenlainen vesiliikunta ympäri vuoden. Joka päivä liikuntaa voi toteuttaa kävelemällä työ- tai kauppamatkat, käyttämällä portaita hissin sijaan, keväällä ja kesällä puutarhaa hoitamalla sekä syksyisin marjastaen ja sienestäen. Asun itse kerrostalon seitsemännessä kerroksessa. Talomme hissi oli jokin aika sitten pois käytöstä puolitoista viikkoa. Ensimmäiset päivät olivat hankalia ja jo kolmannen kerroksen jälkeen oli pidettävä hengähdystauko. Viikon kuluttua pystyin nousemaan kotiini asti ilman taukoja. Valitettavaa vaan on, että kun hissi taas alkoi toimia, portaiden käyttö jäi. Lupaan nyt tässä julkisesti, että keväällä palaan taas portaisiin. Yhdistyksemme liikuntatoiminta on vilkasta. Selkävoimisteluryhmät maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin keräävät viikottain noin sata osallistujaa. Kolmessa vesivoimisteluryhmässä on yhteensä lähes viisikymmentä innokasta ihmistä ja niskaryhmässä noin kaksikymmentä. Yhteistyössä Turun seudun Reumayhdistyksen kanssa järjestettävässä joogaryhmässä on muutama yhdistyksemme osallistuja. Kaikkiaan viikottain siis liikuntatoimintaan osallistuu noin 170 henkilöä, joista lähes kaikki ovat myös yhdistyksemme jäseniä. Osallistujamäärä on siis noin 30 % koko jäsenmäärästä. Hieno suoritus! Turun kaupunki kuten kaikki kunnat tarjoavat myös paljon mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen. Tietoja kannattaa kysellä oman kunnan erityisliikunnan ohjaajilta ja vapaa-aikatoimistoista. Kuntien kotisivuilta löytyy myös näitä tietoja. Turun TULE tietokeskuksessa on liikunnan palveluohjausta joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko, jolloin paikalla on liikunnan asiantuntija. Neuvoja ja ohjausta voi tietokeskuksesta kysyä aina aukioloaikoina tai omatoimisesti hakea tietoa keskuksen laajasta opastarjonnasta. Kesäksi yhdistyksemme järjestetty liikuntatoiminta hiljenee toukokuussa, joskin tiistain selkävoimisteluryhmä jatkaa kesäkuun alkupäiviin asti. Syksyllä aloitetaan taas innolla ainakin entisten ryhmien tarjonnalla ja uuttakin toimintaa mietitään koko ajan. Kesällä jokaisella on mahdollisuus liikkua omalla aikataululla ja oman kunnon mukaan niin luonnossa, puistoissa, kaupungissa kuin järvissä ja meressäkin. Valitse oma mieleinen lajisi ja lähde liikkeelle. Toivotan kaikille tämän lehden lukijoille oikein hyvää ja liikunnallista kesää! Pirkko Heino puheenjohtaja

4 SELKÄLEHTI Muistisairauksia voi ehkäistä - Ruokavalio ja muut elintavat kohdalleen Ikääntymisen myötä monilla muisti alkaa pätkiä. Se herättää huolen siitä, onko kyseessä dementian oire ja onko syynä siihen jokin muistisairaus. Vuosittain muistisairauksiin, joista yleisin on Alzheimerin tauti, sairastuu noin 13000 henkilöä. Onneksi niitä voi ehkäistä elintapoja kohentamalla. Elintavat tärkeitä vauvasta vaariin Muistisairauksiin johtava prosessi käynnistyy aivoissa vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen oireiden ilmenemistä. Sen vuoksi olisi tärkeää omaksua terveelliset elintavat jo lapsuudessa ja säilyttää ne läpi elämän. Myöhäistä se ei ole myöhemminkään. Vaikka muisti ei pysyisikään veitsenterävänä, elintavoilla voi vaikuttaa siihen, että dementian uhka pysyy loitolla mahdollisimman pitkään. Ravinnossa oleellista on terveellisen ruokavalion kokonaisuus. Mikään yksittäinen ruoka-aine tai ravintoaine ei pysty ehkäisemään muistisairauksia. On kuitenkin yhä enemmän tietoa siitä, millainen ravinto on niiden kannalta suositeltavaa ja millainen ei. Ruoki aivojasi, kuten sydäntäsi Kirjoittaja on Kelan tutkimuskeskuksen johtava tutkija, dosentti Paula Hakala. Aivot ovat muistisairauksien kannalta keskeinen elin. Ravinto vaikuttaa sydänterveyteen ja samalla aivoterveyteen. Kohonnut verenpaine, muut sydän- ja verisuonisairaudet sekä lihavuus ovat merkittäviä dementian riskitekijöitä. Näin ollen niitä ehkäisevä ruokavalio ja muutkin elintavat ehkäisevät myös muistisairauksia. Se, mikä on hyväksi terveydelle, tekee hyvää myös aivoille. Aivot tarvitsevat jatkuvasti ravinnokseen glukoosia eli rypälesokeria, mutta sen vuoksi sokeria ei tarvitse syödä. Aivot saavat tarvitsemansa sokerin verenkierron mukana, kun leivän, perunan, hedelmien ja muiden ruokaaineiden sisältämät hiilihydraatit hajoavat elimistössä glukoosiksi ja muiksi sokereiksi. Kala ja pehmeät rasvat tärkeitä Aivojen kaikki rakennusaineet ovat peräisin ravinnosta. Aivoissa hermosolujen ympärillä oleva hermotuppi koostuu myeliinistä,

SELKÄLEHTI 5 jonka tehtäviin kuuluu tehostaa aivojen tiedonkäsittelyä. Myeliinistä suurin osa (70-85 %) on rasvaa. Näin ollen varsinkin ravinnon sisältämän rasvan laatu vaikuttaa muistisairauksiin. Viitteitä on siitä, että kalan syöminen saattaa ehkäistä muistisairauksia. Vaikuttavana tekijänä pidetään kalan sisältämiä omega-3-rasvahappoja. Niiden hyviä lähteitä ovat myös esimerkiksi rypsi-, pellavansiemen- ja camelinaöljy ja niitä sisältävät pehmeät margariinit, samoin pähkinät ja siemenet. Ei siis aihetta huoleen, jos ei voi syödä kalaa. Kasvikset suojaavat pillereistä ei apua Kasvikset, marjat ja hedelmät mukaan lukien, näyttävät suojaavan dementialta. Niiden runsaan käytön on havaittu hidastavan tiedonkäsittelyyn liittyvien toimintojen heikkenemistä. On kuitenkin epäselvää, saammeko kiittää siitä vitamiineja vai jotain muuta kasvisten käyttöön liittyvää. Synteettistä vitamiinivalmisteista ei ole havaittu olevan muistisairauksien ehkäisyssä hyötyä. Marjojen valtteja ovat niiden sisältämät fenoliset yhdisteet, joilla on monenlaisia terveysvaikutuksia. On viitteitä siitä, että esimerkiksi mustikan sisältämillä väriaineilla (antosyaaneilla), saattaisi olla merkitystä muistisairauksien ehkäisyssä. Tämä tieto perustuu tosin pääosin eläinkokeisiin. Ateriarytmi kohdalleen Lyhyet ateriavälit ja pienet ruokaannokset ovat herkkua aivoille. Niiden avulla veren sokeripitoisuus pysyy tasaisena, mikä auttaa muistia ja parantaa keskittymiskykyä. Sen sijaan pitkät ateriavälit ja raskaat superannokset heiluttavat verensokeria. Niiden myötä muisti alkaa pätkiä ja tarkkaavaisuus herpaantuu. B 12 -vitamiinin merkitystä tutkitaan B 12 -vitamiinia tarvitaan aivojen hermosolujen muodostukseen ja toimintaan. Sitä on kaikessa eläinperäisessä ravinnossa, joten sekaruokaa syövillä sen saanti on yleensä riittävää. Ikääntyneillä sen imeytyminen saattaa olla heikentynyt, mikä voi altistaa puutokselle ja myös muistisairauksille. Vegaanien tulee täydentää ruokavaliotaan B 12 -vitamiinilla, koska sitä ei ole kasvikunnan tuotteissa lainkaan. Vältä kovia rasvoja ja alkoholia Ravinnossa voi olla myös muistisairauksille altistavia tekijöitä. Tyydyttyneet eli kovat rasvat lisäävät dementian riskiä. Ne voivat aiheuttaa mm. hermosoluja vaurioittavaa hiljaista tulehdusta, minkä seurauksena muisti ja kyky hallita kehon toimintoja heikkenee. Myös runsas alkoholin käyttö altistaa muistisairauksille. Nämä riskitekijät kannattaa huomioida erityisesti silloin, jos suvussa esiintyy muistisairauksia. Muokkaa muitakin elintapojasi Ravinnon lisäksi muistisairauksiin vaikuttavat monet muutkin elintapatekijät. Niistä tärkeimpiä ovat fyysinen aktiivisuus, riittävä ja laadukas uni, aivojen älylliset haasteet, aktiivien sosiaalinen elämä sekä stressin ja tupakoinnin välttäminen. Kannattaa muistaa ja ottaa käyttöön myös seuraavat muistisairauksia ehkäisevät keinot: Lisää liikuntaa. Se auttaa pitämään painon hallinnassa, kohentaa kuntoa, vähentää stressiä ja virkistää mieltä. Vähintään puoli tuntia päivässä hyöty- tai muuta liikuntaa on hyvä tavoite. Nuku riittävästi. Yön aikana aivojen tulee saada levätä. Useimmille riittää 7-8 tuntia laadukasta unta. Vältä ennen nukkumaan menoa sellaisia asioita, jotka heikentävät uneni laatua. Opiskele jatkuvasti uutta, hakeudu hyvään seuraan ja etsi mieltä virkistävä harrastus (sudoku, sanaristikon ratkaiseminen, seurapelit ym.). Ne aktivoivat aivoja, tuottavat onnistumisen elämyksiä sekä ehkäisevät masennusta ja stressiä. Jos tupakoit, lopeta se. Siitä on hyötyä lukuisista muistakin syistä kuin muistin kannalta. Paula Hakala, johtava tutkija, dosentti, Kelan tutkimusosasto etunimi.sukunimi@kela.fi

6 SELKÄLEHTI Muutos vaatii aikaa ja tietoista työskentelyä tavoitetta kohti Turun TULE-tietokeskuksen henkilökunnassa tapahtui tammikuun aikana muutoksia. Projektivastaava Sini- Kukka Malmbergin siirtyessä uusiin tehtäviin vaihtui oma roolini projektityöntekijästä projektivastaavaksi. Ollessani ensimmäistä päivää projektivastaavana, kävelin vanhasta tottumuksesta seitsemän kertaa entiseen työhuoneeseeni. Päädyin myös seuraavien päivien aikana useasti tekemään vanhaan työnkuvaani kuuluvia asioita. Niihin oli helpompi palata, kuin kohdistaa ajatukseni ja toimintaniuudella työpöydälläni odottavaan tehtäväpinoon. Totuus kuitenkin on, että tutussa ja turvallisessa pysyminen estää minua kehittymästä. Tavoitteeni on kehittää ammattitaitoani ja silloin on pakko mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Muutos pohjautuu aina ajattelutottumusten muuttamiseen. Ajattelutottumusten muutos puolestaan luo pohjan muutoksen näkyvämmälle puolelle: fyysisille toimenpiteille. On vaikea toimia projektivastaavana, jos edelleen ajattelee kuin projektityöntekijä. Muutoksen esteenä ei ole mikään muu, kuin omat ajatukseni ja vanhat tottumukseni. Ensimmäinen askel kohti uutta työnkuvaani oli näin ollen tiedostaa vanhat ajatusmallini ja miten niitä voisi muuttaa tavoitteeseeni sopivaksi. Ennen näkyvää toimintaa tapahtuu siis paljon näkymätöntä ajattelutyötä. Muutos ei myöskään tapahdu yhdessä yössä. Tietoinen työskentely tavoitteen eteen ja sen hyväksyminen, että muutos vaatii pitkäjänteisyyttä, aikaa ja tapahtuu parhaimmillaan pienin askelin, on suunnattoman tärkeää. Repsahduksia sattuu ja niistä toivottavasti opitaan. Tämä kaikki pätee myös elämäntapamuutoksiin. Yksi TULE-tietokeskuksen tavoitteista on auttaa yksilöä omaksumaan TULE-terveyttä tukevia asenteita ja toimintatapoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pyrimme tuomaan ihmisten tietoisuuteen esimerkiksi sen miten erilaiset arjen ratkaisut vaikuttavat tuki- ja liikuntaelimistömme hyvinvointiin. Tietoisuus toimintamalliemme ja elämäntapojemme vaikutuksista hyvinvointiin ei kuitenkaan sellaisenaan riitä. Epäedullisten valintojen tiedostaminen on vasta ensimmäinen askel kohti muutosta. Tiedostamisen jälkeen muutosvaiheet etenevät esiharkinnasta harkintaan ja vasta suunnitteluvaiheen kautta toteutus vaiheeseen. TULEtietokeskuksen hienous piilee siinä, että meidän on mahdollista toimia tukena ja tiedonlähteenä missä vain muutoksen vaiheessa. Muutosta ei voi delegoida, mutta tukea päätösten tekoon luotettavan tiedon muodossa kannattaa aina hakea. Ymmärryksen kautta tapahtuu myös motivoituminen ja ilman motivaatiota muutos jää valitettavan usein vain yritykseksi. Uusi vuosi tuo mukanaan monenlaisia lupauksia muutoksesta. Mikäli muutostavoitteesi koskee tuki-ja liikuntaelimistösi hyvinvointia, TULEtietokeskuksen väki toivottaa sinut lämpimästi tervetulleeksi hakemaan tietoa muutoksesi tueksi. Päivi Saarinen projektivastaava Sini-Kukka Malmberg (vas.) lähti uusiin tehtäviin. Päivi Saarinen (oik.) siirtyi projektivastaavaksi. Afrisa Kapella (kesk.) tuli projektityöntekijäksi tammikuussa.

SELKÄLEHTI 7 Muistilista muutokseen Meillä on mahdollisuus valita elämäntapamuutos lähtee oman mielesi syövereistä, kukaan ei estä sinua paitsi sinä itse! Muista, että kaikilla on erilaiset energiareservit kestävän muutoksen aloittamiseen. Älä ole liian ankara ja epärealistinen itsellesi. Jokaisessa muutoksessa tulee aina takapakkia. Iloitse tuolloin jo aikaansaamistasi pienistä saavutuksista. Hyväksy repsahdus ja jatka eteenpäin. Kestävä muutos ei ole pikavoittojen hakemista tai toisen henkilön vastuulla. Kestävä muutos on oman itsensä voittamista pieni arkinen päätös ja askel kerrallaan. Tunnista omat ajattelutapasi ja kehitä niitä. Poista muutosta hidastavat esteet arjesta pienillä arkisilla ratkaisuilla. Käy muutosprosessi läpi jo ennen sen aloittamista ja palaa siihen muutoksen aikana. Lähde: Nummenmaa, M. & Seppänen, L. 2014. Kestävä muutos.fitra.

8 SELKÄLEHTI Pirjo Ailanto (vas.) on Selkäliiton selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija. Hän ja Kati Rantonen (oik.), Mielenterveyden keskusliiton liikuntasihteeri, olivat tammikuussa rakentamassa soveltavan liikunnan kehittämisohjelmaa SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen tapaamisessa. Jokaisella on oikeus liikkua Suomen Selkäliitto on valtakunnallisen liikuntajärjestön, Soveltava Liikunta SoveLi ry:n, jäsenjärjestö. Mutta mitä tarkoittaa soveltava liikunta? Kun puhutaan soveltavasta liikunnasta, on kyse sellaisten henkilöiden liikunnasta, joilla on vamman, sairauden, toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Liikunta vaatii tällöin soveltamista ja erityisosaamista. SoveLi on liikuntajärjestö, jonka tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat. Toiminnassa on keskeistä yhteistyö jäsenjärjestöjen kanssa. Moni ihminen tarvitsee liikunnan soveltamista joko jatkuvasti tai tilapäisesti. Aina vamma tai rajoite ei näy päällepäin. Liikkuja tietää usein parhaiten itse, miten liikunta onnistuu. SoveLissa on jäsenenä 18 valtakunnallista kansanterveys-, vammais- ja liikuntajärjestöä. Jäsenet ja niiden 1 207 paikallisyhdistystä ovat aktiivisia liikunnan toimijoita. SoveLi kehittää soveltavaa liikuntaa valtakunnallisesti ja edistää jäsenjärjestöjensä liikuntatoimintaa vastavuoroisesti jäsenjärjestöjen kanssa. Liikuntatoiminta tukee jäsenjärjestöissä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveyden edistämistä, sairauksien ja oireiden ehkäisyä sekä hoitoa ja kuntoutusta. Jäsenjärjestöissä on jäseninä yli 340 000 suomalaista.

SELKÄLEHTI 9 SoveLin vaaliteesit Kevään eduskuntavaaleja ajatellen SoveLi jäsenjärjestöineen laati viime vuoden lopulla teesit. Teesit toimitettiin vaaleissa ehdolla oleville jokaiseen Suomen vaalipiiriin. Näin SoveLi pyrkii saattamaan ehdokkaiden tietoisuuteen soveltavan liikunnan merkityksen ja kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen tärkeän roolin terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan lisäämisessä. Tuleviin päättäjiin vedotaan teesiesitteessä muun muassa talouden kielellä. Onhan liikkumattomuuden kustannusten arvioitu olevan lähes kaksi miljardia euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Teesit löytyvät ja ovat printattavissa SoveLin verkkosivuilta www.soveli.fi Teesit ovat: 1. Jokaisella kuntalaisella pitkäaikaissairaudesta tai vammasta huolimatta pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkua. 2. Julkisella rahoituksella kustannetut tilat ja välineistö pitää saada nykyitä tehokkaammin käyttöön. 3. Liikuntapalveluketjut kuntoutuksesta liikuntaan pitää saada toimiviksi kehittämällä eri hallinnonalojen yhteistyötä. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöille on luotava paremmat edellytykset, että ne voivat aktivoida kansalaisia liikkumaan. Soveltaen sopivaa - Liikunnan soveltaminen tarkoittaa esimerkiksi tilojen, sääntöjen, välineiden, ohjaamisen, toiminnan tai ympäristön suunnittelua siten, että kaikki voivat osallistua. - SoveLin toiminnan punainen lanka on, että jokaisella ihmisellä on oikeus itselle sopivaan liikuntaan. - SoveLin kolme työntekijää ovat toiminnanjohtaja Anne Taulu, soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen ja ts. tiedottaja Tupu Sammaljärvi. - SoveLin jäsenjärjestöt edustavat 327 000 eri-ikäistä ihmistä, joilla on jokin liikuntaan vaikuttava sairaus tai vamma. - SoveLin jäsenjärjestöt ovat: Aivoliitto, Allergia- ja astmaliitto, Epilepsialiitto, Hengitysliitto, Lihastautiliitto, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Psoriasisliitto- Psoriasisförbundet, Suomen CP-liitto, Suomen Diabetesliitto, Suomen Luustoliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Nivelyhdistys, Suomen Parkinson-liitto, Suomen Reumaliitto, Suomen Selkäliitto ja Suomen Sydänliitto. - Lisätietoa SoveLista www.soveli.fi. Soveli on myös Facebookissa ja Twitterissä. Teksti ja kuva Ts. tiedottaja Tupu Sammaljärvi/SoveLi Selkäneuvontaa TULE-tietokeskuksessa Kysymyksiä selästä? Miten voin ehkäistä selkävaivoja? Miten voin hoitaa vaivojani? Mistä ja miten löydän tarvitsemani palvelut? Mistä saan vertaistukea? Suomen Selkäliiton selkäneuvonta- ja liikuntatoiminnan asiantuntija Pirjo Ailanto tavattavissa TULE-tietokeskuksessa keskiviikkona 8.4. ja 13.5. klo 12.00-14.00. Voit varata ajan neuvontaan jo etukäteen. Ota yhteyttä TULE-tietokeskuksen työntekijöihin: p. 044 744 7085, toimisto@tule.fi Palvelu on maksutonta niin kuin kaikki TULE-tietokeskuksen järjestämä toiminta.

10 Liikkumista turvallisesti ja terveyttä edistäen SELKÄLEHTI Tilastojen valossa jalankulku ja polkupyöräily ovat turvallisia kulkumuotoja, sillä niissä onnettomuudet eivät useinkaan tapahdu suurissa nopeuksissa. Tulevaisuudessa kaupunkien ja maankäytön suunnittelulla pyritään lisäämään kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksia entisestään. Parantuneen turvallisuuden ohella hyötyliikunnan ja arkipyöräilyn edistämisellä on myös runsaasti kansanterveydellisiä vaikutuksia. Eräiden arvioiden mukaan pyöräilyn kaksinkertaistaminen toisi jopa 60-200 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Vaikka pyöräilyn ja jalankulun turvallisuuden puitteet pyritään saamaan kuntoon mahdollisimman tehokkaalla suunnittelulla, on kevyt liikenne usein altavastaajan asemassa kolaritilanteessa - vastapuolen ollessa auto. Omille liikkumistottumuksille ja liikennesääntöjen tietämykselle onkin hyvä uhrata ajatus ajoittain. Autot väistävät polkupyöräilijää tullessaan kärkikolmion takaa. Opettele väistämissäännöt Pyöräilijällä ei ole suojatietä. Pyöräilijä saa ylittää suojatien ns. pyörätien jatkeena, jos suojatien molemmin puolin kulkee pyörätie, mutta suojatie ei koskaan anna pyöräilijälle etuajo-oikeutta. Seuraavissa kuvissa vihreällä nuolella on merkitty etuajooikeutettu ajoneuvo. Kuva 2 Kääntyvän autoilijan on väistettävä niitä kävelijöitä ja pyöräilijöitä, jotka ovat ylittämässä sitä tietä, jolle hän kääntyy. Liikenneympyrään saapuvan ja sieltä poistuvan autoilijan on väistettävä sekä kävelijää että pyöräilijää. Pyöräilijät väistävät autoja, tulivat nämä sitten oikealta tai vasemmalta.

SELKÄLEHTI 11 Tunnista vaaratilanteet: Onnettomuuden jälkeen autoilijat toteavat tyypillisesti, etteivät he nähneet tai osanneet ennakoida pyöräilijää. Pyöräilijän kannattaakin olla seuraavissa tyypillisissä onnettomuustilanteissa tarkkana oman turvallisuutensa vuoksi: Risteyksen lähestyminen, kääntyvä ajoneuvo saattaa katsoa toiseen suuntaan Vasemmalle kääntyminen, näytä suuntamerkki ja tarkkaile takaa tulevia Pysäköintialueen ohi ajaminen, pysäköidyn auton ovi voidaan avata eteesi yllättäen Näytä suuntamerkki ja tarkkaile takaa tulevia ennen kääntymistäsi vasemmalle. Näe ja näy: Heijastin on tärkeä myös taajamassa. Varsinkin syksyllä ja sateella autoilijan on miltei mahdoton havaita ajoissa ilman heijastinta liikkuvaa ihmistä, vaikka tie olisi valaistu. Heijastimen oikea korkeus on noin polven korkeudella, jotta ajoneuvon valot osuvat siihen riittävän kaukaa. Haja-asutusalueella on suositeltavaa käyttää heijastimen ohella myös huomioliivejä. Heijastimia ja huomioliivejä saa edullisesti esimerkiksi autotarvikeliikkeistä, tai niitä voi kysyä vakuutusyhtiöiltä. Pidä pääsi käytä kypärää Pyöräilykypärät alkoivat yleistyä 90-luvulla. Yhä edelleen myös varttuneempi väestö kulkee polkupyörällä ilman kypärää - kuin tahtomattaan näyttääkseen huonoa esimerkkiä lapsille ja nuorille. Taustalla ovat osaltaan vanhat tottumukset, ja usein kuulee sanottavan puolustuksena kun kypärää ei ole ennenkään tullut käytettyä. Varsinais-Suomen alueella kypärän käyttöaste onkin kaikkineen vasta 24% tasolla, kun se pääkaupunkiseudulla on jo lähemmäs 70%. Toimin työni ohella myös onnettomuustutkijalautakunnassa, jossa tutkimme sellaisia liikenneonnettomuuksia joissa ainakin yksi osapuoli on loukkaantunut vakavasti, vammautunut, tai kuollut. Pyöräilykypärä on auton turvavyön ohella yksittäisistä varusteista sellainen, jonka matalaa käyttöastetta ihmettelen kovasti. Niin monta turhaa uhria ne olisivat pelastaneet pelkästään vuonna 2014. Päähän kohdistuvan iskun ei tarvitse olla suuri saadakseen aikaan vakavia vammoja. Pyöräilykypärä on myös edullinen tarvike. Hyväksytyssä pyöräilykypärässä on CE-merkintä ja niiden hinnat alkavat kymmenestä eurosta ylöspäin. Tärkeimmät turvavarusteet... pyöräilykypärä pyöräilykypärä lastenistuin heijastin soittokello etuheijastin Polkupyörässä on oltava etu-, sivu-, taka- ja poljinheijastimet. Kun pyörällä ajetaan hämärällä tai pimeässä, pyöräilijän otsalla tai polkupyörässä on oltava valaisin. takaheijastin tai -valo Valaisin Jarru Jarru sivuheijastin poljinheijastimet sivuheijastin

12 Kalliimpi kypärä on usein hyvä, mutta halpakin on tyhjää parempi. Kypärän tulee olla myös sopivan kokoinen ja se on kiinnitettävä huolellisesti, ettei se onnettomuuden sattuessa lähde irti. SELKÄLEHTI olla esimerkiksi solisluu-, kylkiluu-, käsi- tai lonkkamurtumat, jotka vaikuttavat liikkumiskykyyn ja elämänlaatuun heikentävästi todella pitkiä aikoja. Turvallisuusasiat ovatkin usein niitä pieniä tekoja, joilla on lopputuloksen kannalta valtava merkitys. Vain neljäsosa varsinaissuomalaisista käyttää kypärää. Ennakointi tuo pelivaraa liikenteeseen Liikenneturva edistää työssään ennakoivaa käyttäytymistä liikenteessä. Kun otetaan asioita huomioon jo hyvissä ajoin ennen kotiovelta lähtöä, sujuu itse reissukin todennäköisesti paremmin. Jalankulkijalla ennakoiva liikennöinti voi olla sään tarkkailua ja asuvalintaa, laitetaanko pimeällä päälle tummaa vai värikästä vaatetta, puetaanko heijastimia vai jätetäänkö ne lipaston laatikkoon? Polkupyöräilijäkin voi ottaa lähtiessään huomioon erilaisia asioita alkaen pyöräilykypärän käyttöpäätöksestä aina pyörän teknisen kunnon tarkastamiseen. Muista myös liikkua aina riittävän virkeänä, sillä väsymys, päihteet, tietyt sairaudet ja lääkkeet heikentävät tärkeiden asioiden huomaamista. Ne vaikeuttavat myös kävelyä ja pyörän hallintaa. Valitse turvallinen reitti - se ei välttämättä ole aina suorin. Suosi kuitenkin reitinvalinnassasi ensisijaisesti kävely- ja pyöräteitä ja varaa matkaan riittävästi aikaa, koska kiire aiheuttaa helposti vaaratilanteita. Liukkailla keleillä on hyvä käyttää pitäviä kenkiä ja liukuesteitä. Samoin talvella pyöräilevän kannattaa hankkia pyöräänsä nastarenkaat. Vaarana huolettomissakin liukastumisissa voivat Tärkeintä on liikkuminen Turvallisuuteen ja turvattomuuteen ei saa silti kumpaankaan tuudittautua. Sääntöjä noudattavalle ja liikenteen muuttujat pitkällä elämänkokemuksellaan hyvin huomioon ottavalle ihmiselle liikkuminen on kuitenkin pääsääntöisesti hyvin turvallista. Liikunnasta yksin ja yhdessä saa myös parhaimmillaan iloa elämään, muista terveysvaikutuksista puhumattakaan. Lisää tietoa pyöräilyyn ja jalankulkuun liittyen löydät esimerkiksi Liikenneturvan verkkosivuilta. Voit myös aina kysyä sinua askarruttavia ajankohtaisia liikenneasioita lähimmästä Liikenneturvan toimistosta. Teksti: Tapio Heiskanen, Kirjoittaja on Liikenneturvan yhteyspäällikkö ja onnettomuustutkijalautakunnan jäsen Pöytyällä on lähes 200 tonttia ja mittaamaton määrä ulkoilumahdollisuuksia. Kuvat: Liikenneturva Pöytyällä on lähes 200 tonttia ja mittaamaton määrä ulkoilumahdollisuuksia. KUVA: TIMO KESTI Riihikoski Kyrö Riihikoski Tuleeko monipuolisten palvelujen, koulujen ja kirjaston olla man lähellä? Kyrössä kotitontti löytyy kivenheiton päästä kaikista Toivotko hyviä terveys- ja liikuntapalveluita? Olisiko palloiluhalli Helppohoitoisella tasamaalla kova on pihatyöt suunniteltavissa omaa juttu perheen pelihenkisille ikään katsomatta? Kisariihessä resursseja voit harrastaa vastaaviksi. melkein mitä vain ja joukkuehengessä löytyy. Aktiiviliikkujan Yläne toiveet täyttää Haukkavuoren maastoliikuntakeskus valaistulla hiihto- ja kuntoradalla. Kaipaatko rauhaa peruspalveluista tinkimättä? Yläneellä luo Kodin paikka on metsäisellä rinnetontilla, vain puolen tunnin heti ulko-ovelta. ajomatkan Tilavalla tontilla on suojaa katseilta ja oma ra päässä Turusta. Voit valita järvituulen, maiseman korkealta mäeltä tai oman piha lähtevät pitkospuut. Ulkoilevaa perhettä ilahduttaa Kuhankuon reitistön läheisyys. Savojärven kierros on reippailijan helppo ko Kyrö Miltä alueelta haluaisit tontteja katsoa? Tuleeko monipuolisten palvelujen, koulujen ja kirjaston olla mahdollisimman lähellä? Kyrössä kotitontti löytyy kivenheiton päästä kaikista palveluista. www.poytya.fi > Tontit ja uudisrakentamine Katso koko tarjonta ja tonttien sijaintitiedot osoitt Helppohoitoisella tasamaalla on pihatyöt suunniteltavissa omaa intoa ja resursseja vastaaviksi. Yläne Kaipaatko rauhaa peruspalveluista tinkimättä? Yläneellä luonto voi alkaa Kari Jokela 050 553 434, Jussi Lehto 050 590 672 heti ulko-ovelta. Tilavalla tontilla on suojaa katseilta ja oma rauha Olli-Pekka oleskella. Hannu 040 198 0801, Markku Kaurila 0400 3 Pöytyän kunta: (02) 481 000, kunta@poytya.fi, www.po Voit valita järvituulen, maiseman korkealta Kuva: TIMO mäeltä KESTI tai oman pihan liepeiltä lähtevät pitkospuut. Ulkoilevaa perhettä ilahduttaa Kuhankuonon retkeilyreitistön läheisyys. Savojärven kierros on reippailijan helppo kohde! Pöytyällä on lähes 200 tonttia ja mittaamaton määrä ulkoilumahdollisuuksia. Miltä alueelta haluaisit tontteja katsoa? Katso koko tarjonta ja tonttien sijaintitiedot osoitteesta www.poytya.fi > Tontit ja uudisrakentaminen Parasta on eväät ja nää pitkospuut! Toivotko hyviä terveys- ja liikuntapalveluita? Olisiko palloi juttu perheen pelihenkisille ikään katsomatta? Kisariihessä voit melkein mitä vain ja joukkuehengessä löytyy. Aktiiviliikkujan toiv Haukkavuoren maastoliikuntakeskus valaistulla hiihto- ja k Kodin paikka on metsäisellä rinnetontilla, vain puolen tunnin ajo päässä Turusta. Kari Jokela 050 553 434, Jussi Lehto 050 590 6720 Kari Jokela 050 553 434, Olli-Pekka Jussi Hannu Lehto 040 198050 0801, 590 Markku 6720 Kaurila 0400 347 783 Pöytyän kunta: (02) 481 000, kunta@poytya.fi, www.poytya.fi Kuva: TIMO KESTI Olli-Pekka Hannu 040 198 0801, Markku Kaurila 0400 347 783 Pöytyän kunta: (02) 481 000, kunta@poytya.fi, www.poytya.fi

SELKÄLEHTI 13 Muuttuvat kilometrit Vaikka itsestä tuntuu ettei päivääkään vanhene, niin sen kyllä huomaa ympäröivän elämän pyörteiden muuttumisena ja esimerkiksi siitä, että hiihtolomalla hiihdetyt kilometrit tuntuvat paljon pidemmiltä kuin kolme vuotta sitten! Perheeni on käynyt hiihtolomalla pohjoisessa vuodesta 1998 lähtien. On hiihdetty enemmän tai vähemmän ja useammissa paikoissa. On laskettu mäkeä pulkalla ja laskettelusuksilla. Kolmen välivuoden jälkeen suuntasimme taas pohjoiseen Saariselälle. Tulopäivänä ehdin suksille 12 asteen mukavassa pakkasessa. Kävin Laanilassa kääntymässä. Eipä löytynyt tuuppausvoimaa käsissä, onneksi oli pitoa. Tarkistusmittaus urheilukellolla muutaman päivän jälkeen osoitti matkan olleen 10 km. Toisena päivänä pääsin jo kunnon lenkille Laanilan kautta. Aurinko paistoi, viima tuli selkäni takaa ja sujuttelu kurun pohjan latua pitkin oli juuri niin mukavaa, kuin muistin. Tunsin kuitenkin ikäväkseni jo matkan aikana hankausta ja niinhän siihen kantapäähän ilmestyi rakko, uh! Mäkeä ylös, mäkeä alas. Tai se oli tietysti tunturi, Kaunispää. Uutta lunta, mutta onneksi hirveä viima tuli taas selän takaa. Valitsin lyhyimmän lenkin, onneksi, sillä tämä kolmannen päivän lenkki tuntui kilometreiltään pisimmältä ja viimeiset pari kilometriä kävelin teitä pitkin sukset olalla! Urheilukello kertoi matkan olleen 12 km. En tuosta laitteesta muuten paljon perusta, mutta hauska oli katsoa nousussa vauhdin olevan 5 km/tunnissa ja laskussa yli 17! Seuraavaksi hiihdimme koko porukan kanssa. Ilma oli ihan huikea, aurinko paistoi täysillä ja pakkasasteita oli neljä. Välillä silti piti parannella luistoa ja pitoa, jopa suksia vaihdeltiin. Laanilassa levättiin ja otettiin kuvia. Ja ensimmäiset muut piikkiöläisetkin tavattiin! Itse lähdin vähän pidemmän kautta takaisin. Hieno reitti, luisto ja pito. Matkaa ainakin 12 km. Seuraava päivä meni mäessä yläosaltaan sumuisessa. Aika villiä tehdä noita mutkia yhtenä päivänä kolmessa vuodessa! Onneksi mäet eivät ole isoimmasta päästä - loppupuolella vain vähän tutinaa reisilihaksissa. Pärjäsin hyvin, joskin tytär oli useimmiten ennen minua alhaalla. Aurinkoinen kuva Laanilan taukopaikalta. Hiihtoviikon kruunasi Kulmakurun reitti 31 km. Hieno, luistava keli, pari pakkasastetta. Pito ei ollut pitkässä 40 minuutin nousussa optimaalinen, mutta lasku sen jälkeen Harrinojan tuvalle korvasi sen. Aikaa kyllä meni 4,5 h. Loppumatkalla tulivat vastaan muut mökkikaverit. Jospa meilläpäin voisi hiihtää osankin näistä lenkeistä! Pirjo Ailanto

14 SELKÄLEHTI Myös lastenrattailla, rollaattorilla, pyörätuolilla! KÄTEVÄSTI HANSATORIN LAIDALLA 2. krs Kenkäkau Kenkäkauppa Alina Turun Tuomiokirkkoapteekki % 02 279 1200 ma-pe 9-20 I la 10-18 I su 12-18 www.turuntuomiokirkkoapteekki.fi on.... Omalaatuinen. lle.. sa? Kyllä! misen riemu. vässä.? myymälä. jä, ikuisille.. AVOINNA TUNNIN PIDEMPÄÄN JOKA PÄIVÄ ma pe 9 20 la 9 16 Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki puh. 02 844 3553 Arkisin klo 9.00-17.30 www.alina.fi Lauantaisin klo 9.00-14.00 Ark. 9-17.30, la 9-14 Kesä-heinäkuun Arkisin Otamme klo vastaan 9.00-19.00 myös ryhmiä. Lauantaisin klo 9.00-15.00 Soita ja varaa puh. 02 844 3553 Voit tilata kengät myös postitse. www.alina.fi Alinenkatu 36, Uusikaupunki. Puh. 02-8443553 Turun Seudun Selkäyhdistys r.y. Moikoisten liikekeskus Pitkäpellonkatu 2 20900 Turku puh. 02 2844 666 HIRVENSALON APTEEKKI PALVELEE SIELLÄ, MISSÄ SINÄ OLET. Hirvensalon apteekista saat monipuolisesti hyvinvointiisi ja terveyteesi liittyvät tuotteet ja palvelut. Verkkokauppamme saaristoapteekki.fi toimittaa lääkkeet postitse kotiin, mökille tai vaikka työpaikalle. Sairaanhoitajan palvelut apteekin Terveyspisteestä Voit mittauttaa helposti ja nopeasti verenpaineen, kokonaiskolesteroliarvot, pitkäaikaisen verensokerin, hemoglobiinin tai CRP:n ilman erillistä lähetettä. Myös pienet hoitotoimenpiteet, kuten tikkien poisto tai rokotukset onnistuvat lähiapteekissasi. Varaa aika numerosta 02 2844 660 tai tule ilman ajanvarausta. Sinut ottaa vastaan sairaanhoitajamme Hanna-Mari. Terveyspiste palveluksessasi ma, ke ja pe klo 9 16 ti ja to klo 11 19 Sydämellisesti tervetuloa! löytyy myös Facebookista. Kenkäkauppa Alina on... Järjestämme myös ryhmille iltatilaisuuksia. Onnittelu- ja Suruadressit Ruusuaiheinen onnitteluadressi Koko A4 Mukana kirjekuori Hinta: 12,00 e (sis.postikulut) Jäsenhinta: 10,00 e (sis.postikulut) Lilja-aiheinen suruadressi Koko A4 Mukana kirjekuori Ihmeellinen. Soita puh. 02-8443553 Kummallinen. Ihana. Erilainen. Omalaatuinen. Alinassa löytyy kengät jokaiselle. - ja sovi aika Ihan! totta. Varmasti löytyy. Voiko tällaista kauppaa olla olemassa? Kyllä! Tule kenkäkauppa Alinaan. Ja koe löytämisen riemu. Tilaukset Ja palvelu! Kesällä 10 tuntia päivässä. Suomen Selkäliitosta Laatua puh. 09 605 918 tai kirjoita outi.nurmi@uusikaupunki.fi jaloille. Ja mitäs vielä?? Alinaa vastapäätä on kenkien löytömyymälä. Tee elämäsi löydöt! Hinta: 12,00 e (sis.postikulut) Jäsenhinta: 10,00 e (sis.postikulut) Arkisin klo Lauantaisin klo Kesä-heinäkuun Arkisin klo Lauantaisin klo Voit tilata ken www.alina.fi Alinenkatu Uusikaupun Puh. 02-844 Järjes ryhmille Soita p tai kirjoita outi - ja La

SELKÄLEHTI 15 Saanen esittäytyä Hyvää päivää lukija niin vanha kuin uusi kuka olen, saat vihjeitä ainakin kuusi mistä aloittaa etten paljastuisi heti no, suosikkipaikastani: isäntäväen peti on mulla juoksijan koivet ja pitkä kuono on karvanlaatuni jokseenkin huono katseeni killittää, suippo on suu enkä kuulemma ole metsän terävin puu höh, omasta mielestäni olen varsin ovela en joudu vahtikoiraksi, kun en hauku vieraita ovella pallon haen vain kun itseäni huvittaa muuten vapaahetkiäni Nukkumatti kuvittaa kun kotiväkeni muualla luuhaa keksin huvikseni yhtä sun toista puuhaa sohvatyynyjä kaivan niin raivoisasti kas kumma etten ole jo Australiassa asti ruokapöydälle hyppään, vilaisen päivän lehden ulos katselen uutisista selvää tehden silppukasasta emäntä riehaantuu taitaa saamatta jäädä herkkuluu ei hätää, pian vahingon takaisin saan kun sohvapöydälle iltapala katetaan emännän käväisyä keittiössä väijyn silloin kokee pulla katoamistempun häijyn sitten vasta kuulla saankin olevani rakki jos en tapojani paranna, kohta karvalakki minä piutpaut veisaan, en korviani nosta saahan noita pullia lähileipomosta sinne isännän kanssa aina suuntaan aamutuimaan tiskit notkuu niin että heikompia huimaa baakelsi päivässä pitää miehen tiellä ja koiran myös, kunhan emäntä ei kiellä kuka on siis tämä herkkusuu, etteköhän keksi pistän kuvani vielä varmuudeksi hauskannäköinenhän kaveri siinä kuikuilee eikä mikään Ropsoni, on nimessäni bee! Kevätterveisin Robson-koira ja Miia Norrdal

16 SELKÄLEHTI Turun Seudun Selkäyhdistys ry:n K E V Ä T K O K O U S pidetään tiistaina 24.3.2015 klo 17.00 Turun TULE tietokeskuksessa, os. Yliopistonkatu 19, Turku. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Kahvitarjoilu

SELKÄLEHTI 17 SELKÄVOIMISTELURYHMÄT Selkävoimisteluryhmät kokoontuvat Ruusukorttelissa, os. Puistokatu 11, Turku. Ryhmät päättyvät viikolla 19. maanantaisin klo 17.30 maanantaisin klo 18.15 (neuvontapainotteinen, sopii aloittelijoille) maanantaisin klo 19.10 tiistaisin klo 10.30 (jatkuu 9.6. asti) torstaisin klo 16.30 (runsaasti selkäkipuja omaaville, osteoporoottisille ja aloittelijoille rauhallinen ryhmä) Ilmoittautumiset ryhmissä ohjaajille. Osallistumismaksu on 3,50 e/kerta jäseniltä ja muilta 4 e/kerta. Jäsenet voivat ostaa ohjaajilta edullisia lippuvihkoja. (10 kertaa/30 ) KEVÄTKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET TORSTAINA 7.5.2015 Ruusukorttelissa klo 16.45 Tai chi näytetunti liikuntasalissa. Ohjaajina Shaolin Dojon ohjaajat Marja ja Jani Heiskanen. klo 17.45 kahvia ja makkaranpaistoa pihapuistossa. Ilmoittautumiset 30.4. mennessä, puh. 040 525 1739. TERVETULOA! KESKIVIIKKOKERHO TULE-tietokeskuksen tiloissa Yliopistonkatu 19, Turku (Mehiläisen kauppakäytävä, jonne pääsee sekä Kauppiaskadulta että Aurakadulta). Tule mukaan keskiviikkokerhoon (entinen Ompeluseura ) keskustelemaan kahvikupin ääressä sinua kiinnostavista asioista. Halutessasi voit ottaa mukaasi käsityön. Tule viettämään kiinnostavia ja rentouttavia hetkiä yhdessä. Keskiviikkokerho kokoontuu joka kuukauden kolmantena keskiviikkona klo 10.00 11.30. Tervetuloa! VERTAISTAPAAMISET Turun TULE-tietokeskuksessa joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 18.00. Tule sinäkin mukaan! Kaikille avoin, joten mukaan voi tulla milloin tahansa.

18 JÄSENALENNUSLIIKKEET Seuraavat liikkeet antavat yhdistyksen jäsenille alennusta ostoista ja palveluista jäsenkorttia näyttämällä. Optikko Hakula Yliopistonkatu 25, Turku www.optikkohakula.fi -20 % Parturi-Kampaamo ja kauneushoitola Ritva Sjöblom Sibeliuksenkatu 5, Turku - 10 % Yleisöluento: LIHASKASVUA TUKEVA RUOKAVALIO Aika: Ti 21.4.2015 klo 18.00 SELKÄLEHTI Paikka: Puutarhakadun auditorio, Puutarhakatu 1 Luennoitsija: TYKS:n ylilääkäri Jan Sundell Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Ei ennakkoilmoittautumista. TERVETULOA! Parturi-Kampaamo Geili Puistokatu 11 B, Turku Ruusukortteli puh. 02 235 6557-10 % Turun Tapetti ja Matto Orikedonkatu 2, Turku - 15 % varastossa olevista tapeteista, matoista ja värisilmämaaleista St Erikin Lääkintävoimistelu Oy Yliopistonkatu 26 B, 4. krs., 20100 Turku - 10 % puh. 02 250 1300 www.sterikinlaakintavoimistelu.fi Seuraavat liikkeet antavat alennusta sopimuksen mukaan. Suomen Ortotiika & Protetiikka Puh. 044 507 6880 www.fi-op.fi Ryötin tila Loimaantie 272, Alastaro, puh. 040 752 7353 www.ryotintila.fi Hyvän Olon fysioterapia ALATALO 21420 Lieto, puh. (02) 487 7611 Uudenkaupungin Huonekaluliike Kalustekuja 5, Uki, puh. (02) 842 4233 www.uudenkaupunginhuonekaluliike.fi Vocca Ruissalontie 6, 20200 Turku puh. (02) 250 6620 www.vocca.fi Tarvitsetko Sinä tai omaisesi apua kotona pärjäämisessä iän tuomien ongelmien, sairauden tai sairaalajakson jälkeen Tarjoamme tilapäistä tai pitkäaikaista hoiva- ja tukipalvelua ammattitaidolla. Autamme kaikissa perusasioissa ja tuemme kotona selviytymistä. Työmme on kotitalousvähennyskelpoista. Kysy meiltä, miten voimme auttaa juuru Sinua! Sh Taina 040 501 7939 Sh Tiina 040 501 6839 www.senioriapuvarpu.fi

SELKÄLEHTI 19 ma-pe 9-18 la 9-14 Iloisen palvelun saat kaupan päälle! TULE MUKAAN SELKÄYHDISTYKSEEN Turun Seudun Selkäyhdistyksen jäsenenä saat - Selkälehden neljästi vuodessa kotiisi - Selkäliiton Hyvä Selkä -lehden neljästi vuodessa kotiisi - edullisen osallistumisen liikuntatoimintaan - edullisen osallistumisen retkitoimintaan - alennusta ostoksista jäsenalennusliikkeissä 02-235 1222 www.martinapteekki.fi JÄSENEKSI LIITTYMINEN Täytä alla oleva lomake ja postita se tai liity osoitteessa www.turunselkayhdistys.fi Turun Seudun Selkäyhdistys ry, Yliopistonkatu 19, 20100 Turku. Jäsenmaksu on 18 / vuosi. JÄSENEKSI LIITTYMISLOMAKE Liityn Turun Seudun Selkäyhdistys ry:n jäseneksi: Nimi Osoite Sähköpostiosoite Syntymäaika Ammatti Allekirjoitus

Liikunnallista kevättä ja kesää!