Miten ammattitauti tai -epäily käynnistää preventiotoimet työpaikalla? - työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Katri Suuronen, erityisasiantuntija, TTL Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 24.11.2010 Helsingin yliopisto
Taustaa: STM ja muut: AT:n/AT-epäilyn tulee käynnistää preventiotoimia Ammattitautidiagnostiikan karikoiden ja esteiden selvitys (loppuraportti STM:lle 21.6.2007, Satu Soini, TTL, Oulu) tieto ammattitaudista ei välttämättä tavoita työpaikan vastuullisia toimijoita eikä työterveyshuoltoja ammattitautiepäily/ammattitaudin toteaminen ei käynnistä torjuntatoimenpiteitä työpaikoilla usein keskitytään yhden yksilön työssä selviytymisen arviointiin ja tarvittaessa ammatilliseen kuntoutukseen sairastuneen uudelleen sijoittaminen altisteettomaan työhön vaatii työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyötä, vain vähän tietoa ko. toimista Katri Suuronen, TTH-seminaari / 24.11.2010 2
STM:n ja TTL:n selvitys v. 2008-2010: Työperäisten sairauksien preventio työpaikoilla 1. Mitä ehkäiseviä toimia on tehty työpaikalla ammattitautidiagnoosin jälkeen? miten tutkittavaa koskevat preventiotoimet ovat onnistuneet mitä on tehty muiden työntekijöiden primaaripreventiolle 2. Millaista ja kuinka luotettavaa tietoa saadaan yksilön altistumisesta ammattitautitutkimuksissa, esim. kuinka yrityksen riskinarviointi ja työterveyshuollon työpaikkaselvitykset tuottavat tietoa tähän tarkoitukseen millaisilla käytännöillä edistetään sujuvaa tiedonkertymistä prosessin aikana 3. Miten preventiotoimet saadaan nopeasti ja optimaalisesti käynnistettyä ammattitautipotilaiden työpaikoilla miten palaute ammattitautitapauksesta saavuttaa työpaikan ja työterveyshuollon ja tukee torjuntatoimenpiteitä ammattitautipotilaan työpaikalle annettavan palautteen kehittäminen Katri Suuronen, TTH-seminaari / 24.11.2010 3
1. Mitä ehkäiseviä toimia on tehty työpaikalla ammattitautidiagnoosin jälkeen? Ammattitautipotilaille, työpaikoille ja työterveyshuoltoihin v. 2009 kirjeitse tehty esikysely, jolla kartoitettiin tutkittavien selviytymistä entisessä työssään ammattitautidiagnoosin jälkeen selvitettiin työpaikalla tehtyjä altistumista vähentäviä toimenpiteitä selvitettiin yhteistyön ja tiedonkulun sujuvuutta ammattitautitutkimusten aikana ja diagnoosin asettamisen jälkeen Työterveyslaitoksen erikoislääkäri ja kemisti-työhygieenikko tekivät työpaikkakäynnit tutkittavien työpaikoille Katri Suuronen, TTH-seminaari / 24.11.2010 4
Tuloksia/Johtopäätöksiä Vastausprosentti huono kaikissa kyselyn vaiheissa Kuvastaa kiirettä, kiinnostuksen/tiedon puutetta, puutteita eri toimijoiden yhteistyössä, AT:ta seuraavien toimien vaikeutta, AT:iden harvinaisuutta/epätodennäköisyyttä? Tulokset vain suuntaa-antavia Työsuojeluhenkilöstön roolit epäselviä ainakin työntekijöille TTH:lla huonosti tietoa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavista töistä? selkeidenkään erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien tekijöiden yhteydessä työntekijöiden terveydentilaa ei ollut seurattu terveystarkastuksin (esim jauhoaltistuminen, tärinä) TP-käyntien perusteella myös yrityksissä, joissa toimiva työsuojeluorganisaatio ja hyvä yhteistyö TTH:n kanssa, tarvetta spesifeille työhygieenisille/suojautumisohjeille Preventiotoimet tai AT:iden huomioiminen toiminnan suunnittelussa kaikenkaikkiaan riittämättömiä AT:ita ei esim. juuri seurata tai tilastoida AT ei käynnistä preventiotoimia, helposti nähdään ettei preventiomahdollisuuksia ole AT-sairastuneen potilaan terveydentilaa ei seurata edes silloin, kun hän jatkaa altisteisessa työssä Katri Suuronen, TTH-seminaari / 24.11.2010 5
3. Miten preventiotoimet saadaan nopeasti ja optimaalisesti käynnistettyä ammattitautipotilaiden työpaikoilla? Ammattitautipotilaan työpaikalle annettavan palautteen kehittäminen Tavoitteet: Ehkäistä uudet sairastumiset ja auttaa työolojen kehittämisessä tutkitun potilaan työssä selviytyminen myös työtovereiden altistumisen ehkäiseminen Antaa tutkitulle potilaalle, hänen työpaikalleen (TP) ja työterveyshuoltoon (TTH) lyhyesti tietoa ammattitautitutkimusten yhteydessä olennaisiksi todetuista altisteista Suora palaute TP:lle ja TTH:lle diagnostiikkatiimiltä tietosuoja-asiat huomioiden Katri Suuronen, TTH-seminaari / 24.11.2010 6
Ongelmia ja ratkaisuja: Palautteen laajuus ja yksityiskohtaisuus? kuinka paljon voidaan sanoa ilman työpaikkakäyntiä tai yksityiskohtaista asiantuntijan paperiselvitystyötä jokaisen potilaan kohdalla? Ratkaisu=lyhyt tiedote työpaikalle ja työterveyshuoltoon tarkoitus ei ole antaa yksityiskohtaista tietoa altistumisesta ko. työpaikalla vaan herätell tellä TP:täja TTH:ta yhteistyöhön sekä tarjota keskeisiä tietolähteitä ja yhteystietoja jatkoselvitysten pohjaksi! Katri Suuronen, TTH-seminaari / 24.11.2010 7
Ala/altistekohtaiset palautteet Tunnetuista ammattiastman tai -nuhan aiheuttajista valittiin 10 eniten tutkittua työterveyslaitoksen potilastilastojen pohjalta. Erityisasiantuntija, työhygieenikot, erikois- ja erikoistuvat lääkärit Standardimuotoiset palautteet laadittu seuraavista altisteista/aloista : Hitsaus Jauhonuha/astma Metallintyöstö(koneistus) Teollisuusmaalaus Sähköteollisuuden hartsit Liuotinaineet Kampaamotyö Käsiin kohdistuva tärinä Sisäilmaongelmat(yleinen) Kosteusvauriot (Uusia tiedotteita tekeillä) Yleisiä ohjeita, suojainohjeita, lisätietolinkkejä ja yhteystiedot ttl:n palveluihin 1 kpl tutkitulle potilaalle, 1 kpl hänen mukanaan tp:lle ja 1 kpl e- lausunnon mukana tth:oon Katri Suuronen, TTH-seminaari / 24.11.2010 8
Palautejärjestelmän seuranta syksyllä 2010 AT-tutkimuksissa 1-6/2010 olleille potilaille annettu heidän työhönsä soveltuva standardipalaute Palautteiden hyötyä ja vastaanottajien toiveita selvitetty seurantapuheluilla syksyllä 2010 (3-8 kk palautteiden lähettämisen jälkeen) Tulos: harva muistaa saaneensa palautteen, mutta ne jotka muistavat kokevat saaneensa myös hyötyä keskustelun avaus TP:llä, asian herättely... toimitustavasta (potilaan kautta vai postitse suoraan TP:lle) erilaisia mielipiteitä Jatkossa TTL:n tiedotusta ja asian tärkeyden painotusta lisättävä lisäseuranta 1/2010 Katri Suuronen, TTH-seminaari / 24.11.2010 9
Viesti kotiin vietäväksi: AT-tapauksiin tai epäilyihin tulee kiinniittää nykyistä enemmän huomiota TTH:ssa ja TP:llä Jo AT-epäilyn tulisi aiheuttaa "liikehdintää" TP:llä ja TTH:ssa suunnattu TP-käynti, altistumiseen liityvät selvitykset ja preventiotoimet Todettu AT (tai useita AT:ita) työhygieenisen konsultaation tarve? kokenut työhygieenikko voi auttaa; aina ei välttämättä tarvita mittauksia TTH: erityistä sairastumisen vaara aiheuttavien töiden tunnistaminen sairastuneiden huolellinen jatkoseuranta TP-selvitykset ja riskinarvioinnit kuntoon Katri Suuronen, TTH-seminaari / 24.11.2010 10
Työperäisten sairauksien preventio työpaikoilla - projekti Työryhmä/TTL: apulaisylilääkäri Satu Soini erityisasiantuntija Katri Suuronen ylilääkäri Jukka Uitti tiimipäällikkö Timo Tuomi apulaisylilääkäri Riitta Sauni ylilääkäri Ari Kaukiainen Katri Suuronen, TTH-seminaari / 24.11.2010 11