Kiti on perheenjäsen ja terapeutti

4/2008 Jakelu 17. 28.11. 2008 Kuva Nana Uitto Kaikissa sairauspoissaoloissa sairaus tai työkyvyttömyys ei ole poissaolon syy. Sivut 3 ja 10 Lasten hoidon kuntalisä ei koske kaikkia Sivu 14 Kuva Laura Vesa Kiti on perheenjäsen ja terapeutti Tiibetinspanieli Kiti on Seppo Katajiston henkilökohtainen valmentaja, joka ulkoiluttaa isäntäänsä muutaman kerran päivässä. Sivu 16 16 vuoden ikä taitekohta vammaisen nuoren elämässä. Sivut 17-18 Opiskelijat odottavat tammikuun asumistukimuutoksia. Sivu 23 Taiteilijat saavat vähemmän leipähuolia. Sivut 24-27 Mielenterveyskuntoutujien ruokakerhossa viihdytään. Sivut 26-27 Kuva Ari Korkala Kuva Mari Pennanen

2 4/2008 Pääkirjoitus 6.11.2008 Sairas vai muuten onneton? Työurani alkuvaiheilla jouduin kerran erikoiseen tilanteeseen. Esimieheni tuli aamulla töihin kiukkuisena ja haukkui tasapuolisesti kaikki läsnäolijat. Olimme aivan ymmällämme, koska emme keksineet syytä moiseen. Seuraavana päivänä hän selitti nolona, että vanha, rakas koira oli kuollut edellisenä päivänä. Hänellä oli vaikeaa, paha päivä, ja niinpä muut saivat kärsiä. Tämä sijaiskärsimys tulee mieleen, kun lukee tutkimustuloksia, joiden mukaan lähes joka viides suomalainen on sitä mieltä, että voi jäädä sairauslomalle, jos on parisuhdeongelmia. Joka kymmenes arvelee, ettei töihin tarvitse mennä, jos stressi painaa. Huonosti nukkunut saa suomalaisten mielestä loikoilla sairauslomalla kolme työpäivää, vaikka ei varsinaisesti sairas olisikaan. Ilmaista lomaa ei ole olemassakaan. Jos joku on poissa työpaikalta, joku muu kärsii siitä. Työtoverit ja esimies yrittävät hoitaa poissaolijan työt omiensa ohella, asiakas jää vaille palvelua, työnantaja maksaa palkan tekemättömästä työstä ja jos kyseessä on pitempi poissaolo sairausajan palkka menee meidän kaikkien yhteisestä kukkarosta eli päivärahan maksaa Kela. Onko siis oikein sairastaa, jollei ole oikeasti sairas? Sairausloman käsite on hämärtynyt. Kun julkisuuden henkilölle käy jotenkin nolosti, tiedotusvälineissä kerrotaan, että hän jäi sairauslomalle. Kun nolo tilanne jatkuu, sairausloma pitkittyy. Mediakohua seuraava kansalainen tietenkin luulee, että kyseinen henkilö nauttii sairausajaltaan päivärahaa. Jos pääjohtaja tai ministeri voi jäädä kotiin murehtimaan pieleen menneitä bisneksiään tai naisasioitaan, miksi minä en jäisi sairauslomalle, kun työkaveri kiusaa, pomo piikittelee tai teinin kanssa tulee aamiaispöydässä riitaa? Asialla on monta puolta. Pienyrittäjäystäväni kiukustui, kun tuli maksaneeksi työntekijälleen sairausajan palkkaa, mutta Kela ei sitten maksanutkaan sairauspäivärahaa. Summa oli suoraan poissa työnantajan kukkarosta, eikä hän tietenkään voinut ymmärtää, miksi lääkäri oli kirjoittanut sairaalle todistuksen, ja sitten Kela ei korvannutkaan. Jos ihminen jättäytyy pois töistä, hänellä lienee siihen aina jokin syy. Usein ongelma liittyy terveydentilaan tai jaksamiseen, mutta aina kyseessä ei ole sairaus, joka oikeuttaisi sairauslomaan eikä etenkään yhteiskunnan kustantamaan sairauspäivärahaan. Tällaiseen ongelmaan eivät pure samat lääkkeet kuin sairauteen, vaan apua pitäisi etsiä muualta. Tärkeää olisi, että niin hoitava lääkäri, potilas kuin hänen työnantajansakin tunnistaisivat, mistä on kysymys. l Seija Kauppinen Kelan sanomat ja FPA-bladet yhdistyvät ja uudistuvat Kelan asiakaslehdet Kelan sanomat ja FPAbladet yhdistetään ensi vuonna yhdeksi kaksikieliseksi lehdeksi. Aikakauslehden kokoisen lehden nimeksi tulee Elämässä Mitt i allt. Suomen- ja ruotsinkielinen osio alkavat lehden eri päistä eli lehti on käännettävä. Suomen ja ruotsinkielisen väliin tulee englanninkielinen osuus, jossa etuudet esitellään lyhyesti. Uudistuksen tavoitteena on tehdä lehdestä entistä kiinnostavampi, luettavampi ja informatiivisempi. Uusi aikakauslehtimäinen koko tekee lehdestä kätevän ja helppolukuisen. Jotta lehti täyttää nykyistä kattavammin Kelan lakisääteisen tiedottamisvelvoitteen, lehden toivotaan mm. entistä modernimmalla ilmeellään houkuttelevan lisää myös nuoria ja työikäisiä lukijoita. Uudistus pyrkii myös ratkaisemaan nykyisiä lehtiä vaivanneita jakeluongelmia. Uuden asiakaslehden painosmäärä on noin 2,7 milj. kpl. Ensimmäinen uusimuotoinen asiakaslehti ilmestyy helmi- ja maaliskuun vaihteessa. Lehti ilmestyy entiseen tapaan neljä kertaa vuodessa. l Kuva Nana Uitto Kelan etuudet 2008 Tässä lehdessä on lyhyt johdanto kaikkiin Kelan hoitamiin etuuksiin. Ne on ryhmitelty elämäntilanteittain. Tarkempia tietoja eri etuuksista ja niiden myöntämisperusteista saat Kelan ilmaisista esitteistä, Kelan internetsivuilta osoitteessa, puhelimitse Kelan palvelunumeroista tai Kelan toimistoista. Internetistä löytyvät yleisimmät Kelan hakemuslomakkeet, etuuksia koskeva lainsäädäntö, muutamien etuuksien laskentaohjelmia, yhteystiedot palvelunumeroineen ja toimistojen osoitteineen. Asioi verkossa -kohdassa voit tarkistaa hakemus- ja maksutietojasi sekä hoitaa muutamien etuuksien hakemisen tai muun ilmoituksen. Tätä asiointipalvelua et voi käyttää ilman tunnistautumista. Palveluihin kirjaudut verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla (HST-kortilla, joka vaatii kortinlukijan). Suomessa asuva, sairausvakuutettu Kelan kortit... 5 Sairaus, terveys Sairauskuluista osa korvataan... 6 Hammashoidosta korvauksia... 7 Veteraaneille erityiskorvauksia hammashoidosta... 7 Tukea työterveyshuoltoon... 6 Lääkekuluista osa korvataan... 8 Matkakorvaukset... 8 Sairauspäiväraha... 11 Kuntoutus Kela kuntouttaa... 21 Nuoret vajaakuntoiset koulutukseen... 21 Kuntoutustuki työkyvyttömälle... 21 Kuntoutusraha työtulojen mukaan... 20 Vammaisetuudet Vammais- ja hoitotukia lapsille ja aikuisille.. 18 Ruokavaliokorvaus keliakiaa sairastavalle... 7 Tukea asumiseen Pienituloisille tukea asumiseen... 28 Lapsiperhe Äitiysavustus pakkauksena tai rahana... 13 Kansainvälisiin adoptioihin tukea... 12 Vanhempainvapaa ja päiväraha... 13 Lapsilisä... 12 Pienten lasten hoidon tuet... 14 Erityishoitoraha vanhemmille... 12 Nuori, opiskelija Opintotuki... 22 Opiskelijalle koulumatkatuki... 23 Sotilasavustus... 28 Työelämä ja työttömyys Vuorottelukorvaus... 24 Irtisanotun muutosturva... 24 Työttömälle perustuki... 25 Matka-avustus työn aloittamiseen... 25 Työttömälle koulutuspäivärahaa... 24 Kotoutumistuki maahanmuuttajille... 24 Pitkäaikaistyöttömälle eläketukea... 25 Eläkeläinen Eläkeläiselle Kelasta perusturva... 26 Perhe-eläkettä leskelle ja lapsille... 27 Rintamalisiä veteraaneille... 29 Maahanmuuttajalle erityistukea... 29

4/2008 3 Kuva Nana Uitto Sairas vai työkyvytön Jopa 15 % kaikista sairauspoissaoloista on sellaisia, joissa sairaus tai työkyvyttömyys ei ole poissaolon perimmäinen syy. Elinkeinoelämän keskusliiton ylilääkäri Kari Kaukinen pahoittelee, että sairausperäisen työkyvyttömyyden käsite on jäänyt julkisuudessa epäselväksi. Näyttää siltä, että ongelmatilanteissa on yleisesti hyväksyttävää jäädä sairauslomalle, vaikkei ongelman taustalta löytyisi todellista sairautta. Mutta vielä sairauskaan ei itsessään kerro siitä, onko ihminen työkykyinen. Työkykyä mitataan jäljellä olevalla työkyvyllä. Voitko sairaudestasi huolimatta olla töissä terveyttäsi ja hoitoasi vaarantamatta? Kaukinen jatkaa. Työkyvyttömyyseläkehakemuksia hylätään vuosittain 23 %. Kaukisen mukaan kor- kea hylkäysprosentti kertoo, että sairauden merkitys kokonaistyökyvyn kannalta voi olla hyvin rajallinen, sillä hylättyjenkin hakemusten taustalta löytyy aina sairaus. Oire vai sairaus Työnantaja voi kieltäytyä maksamasta työntekijälle palkkaa sairausloman ajalta, jos sairausloman taustalta ei löydy todellista sairautta, joka heikentää työntekijän työkykyä hänen ammatissaan. Työnantaja voi kieltäytyä maksamasta työntekijälle sairausloman ajalta palkkaa, jos hän katsoo, ettei diagnoosi lääkärintodistuksesta huolimatta vaikuta työntekijän työkykyyn, tai Kuva Antero Aaltonen EK:n ylilääkäri Kari Kaukinen kertoo, että työnantajan ei tarvitse maksaa työntekijälle palkkaa esimerkiksi kosmeettisten operaatioiden tai hammassairauksien vuoksi. jos kyseessä on esimerkiksi kosmeettisesta syystä tehdyn operaation aiheuttama työkyvyttömyys. Työnantajalla on oikeus ottaa itsenäisesti kantaa, hyväksyykö hän esitetyn todistuksen palkanmaksun perusteeksi. Lääkärintodistus on lääkärin esitys työntekijän työkyvystä mutta ei sellaisenaan velvoittava, Kaukinen pohtii. Hoitava lääkäri voi tietenkin myöhemmin tarkentaa diagnoosia, jos työnantaja päätyy hänen kanssaan vastakkaiseen ratkaisuun työntekijän työkyvystä. Silloin työnantajan palkanmaksuvelvoite saattaa täyttyä. l Päivi Vuorivirta Kuka maksaa sairauspoissaolosi? Lisää sivulla 10. P

4 4/2008 Kelan internetsivut uudistuvat pian Kelan internetsivut () saavat uuden ulkoasun vuodenvaihteessa. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää internetsivujen rakennetta. Lisäksi uudistuksen myötä ajankohtaiset asiat tulevat paremmin esille. Asiakaspalautteen mukaan tietoa Kelan etuuksista on löytynyt helposti etusivulla käytetyn elämäntilannekohtaisen jaottelun mukaan. Elämäntilanteet löytyvätkin edelleen aloitussivulta. Sivun ylälaitaan on kerätty hyödyllisiä toimintoja. Sivuilta voi hakea tietoa hakusanan avulla tai vaihtaa kieltä miltä tahansa sivulta. Suurennus- ja pienennystoiminnolla saa vaihdettua tekstin kirjasinkokoa. Jo etusivulta pääsee näppärästi kirjautumaan asiointipalveluun, jossa voi katsoa omia Kela-tietojaan tai tehdä hakemuksia ja ilmoituksia. Samasta yhteydestä löytyvät paperilomakkeet ja laskurit. Pikalinkeistä löytyvät useimmin käytetyt toiminnot kuten toimistojen yhteystiedot. l Lautakunnan ratkaisuja nyt internetissä Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta avasi syksyllä internetsivustonsa osoitteessa www.somla.fi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan valitetaan Kelan ja työpaikkakassojen päätöksistä opintotuki- ja työttömyysturva-asioita lukuun ottamatta. Niillä on omat muutoksenhakutahot. Lautakunnan internetsivuilta löytyy ajankohtaisten asioiden, mm käsittelyaika-arvioiden ja tilastojen, toiminnan esittelyn sekä toimintaohjeiden lisäksi tietokanta lautakunnan päätöksistä. Sivuilta ei näe kenenkään henkilökohtaisia tietoja. Ratkaisut ovat siellä nimettöminä. Asiakas näkee tietokannasta lautakunnan päätösten yleislinjan ja hän voi esimerkiksi verrata omaa asiaansa tehtyihin yksittäisiin ratkaisuihin. Tietokannan päivitys on aloitettu 1.9.2008, joten toistaiseksi ratkaisuja siellä on vielä vähän mutta niitä lisätään jatkuvasti. Vuonna 2007 muutoksen hakijoista keskimäärin 14 % sai lautakunnasta muutospäätöksen. Prosentti vaihtelee suuresti etuusryhmittäin. Kelaan lautakunta palautti 2 % ratkaisuista. Valitusta ei tutkittu 4 %:ssa ja valitus raukesi 1 %:ssa ratkaisuista. Vajaat 80 % valituksista pysyi muuttumattomina. l Kelalta tukea myös Kauhajoen tapahtumien jälkihoitoon Kela varaa harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahoja käytettäväksi Kauhajoen ampumavälikohtauksen uhrien ja heidän omaistensa kuntoutukseen. Varoja käytetään kriisivaiheen jälkeisen psykoterapian järjestämiseen. Kauhajoella 23.9.2008 tapahtuneen ampumavälikohtauksen uhrien ja heidän omaistensa tukihoito ja kuntoutus edellyttävät erityistoimenpiteitä koko yhteiskunnassa. Kela on yhdessä julkisen terveydenhuollon kanssa merkittävin Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, joka valmistelee ehdotuksia yrittäjien sosiaaliturvan kehittämiseksi. Yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. kuntoutuksen järjestäjä. Kela on aikaisemmin varannut erilliset määrärahat Aasian katastrofin ja Jokelan tapauksen uhrien ja heidän omaistensa tukemiseen. Näitä määrärahoja voidaan käyttää nyt myös Kauhajoen tapauksen uhrien ja heidän omaistensa kuntotutukseen. Varoja käytetään kriisivaiheen jälkeisen psykoterapian järjestämiseen. Kelan tukemaa psykoterapiaa voidaan myöntää nuorille (16 25-vuotiaat) ja aikuisille (26 67-vuotiaat). Valtion talousarvioesitys 2009: Ansiotulojen verotus kevenee Ansiotulojen verotusta kevennetään vuonna 2009. Kevennys toteutetaan verotaulukoiden inflaatiotarkistuksella, alentamalla valtion tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja sekä ottamalla käyttöön uusi työtulovähennys. Samalla luovuttaisiin nykyisestä valtionverotuksen ansiotulovähennyksestä. Jotta eläketulon veroaste pysyisi enintään vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla, korotetaan sekä valtionverotuksen että kunnallisverotuksen eläketulovähennystä. Naimisissa olevan eläkeläisen kunnallisverotuksen eläketulovähennys on tarkoitus korottaa yksinäisen henkilön eläketulovähennyksen suuruiseksi. Hallitus esittää myös, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 3 000 Työryhmän tehtävänä on arvioida yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistarpeita, muun muassa yrittäjien eläkelain soveltamista, yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaa, toiminimiyritysten verotusta, yrittäjän euroon, ja vähennyksen soveltaminen laajenee tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus-, kunnossapitoja opastustyöhön. Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten omavastuuosuutta korotettaisiin 500 eurosta 600 euroon. Elintarvikkeisiin ja rehuihin sovellettava arvonlisäverokanta esitetään alennettavaksi Työryhmä kehittää yrittäjien sosiaaliturvaa Kauhajoen tapahtumiin liittyvät terapiat myönnetään Kelan normaalien psykoterapian myöntöedellytysten mukaan. Terapioita haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU102 ja liitelomakkeella KU106 (Terapiat ja neuropsykologinen kuntoutus), jonka liitteenä tulee olla psykiatrian erikoislääkärin laatima B-lääkärinlausunto terapian tarpeesta. Haettava terapia voi olla pidempikestoista, enintään kolme vuotta jatkuvaa, tai lyhytkestoista, enintään 25 käyntikertaa vuodessa kestävää terapiaa. Nuorten terapia voi olla yksilö-, ryhmä- ja perheterapiaa sekä kuvataide- tai musiikkiterapiaa, joiden lisäksi voidaan tukea vanhempien ohjauskäyntejä enintään 20 kertaa vuodessa. Aikuisille myönnetään yksilö- tai ryhmäterapiaa. Myös tuki Aasian katastrofin ja Jokelan tapauksen uhrien ja omaisten terapioihin jatkuu. Uusia hakemuksia otetaan edelleen vastaan. l 17 %:sta 12 %:iin 1.10.2009 alkaen. Savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden veroa esitetään korotettavaksi keskimäärin noin 10 %:ia. Irtotupakan veroa korotettaisiin kuitenkin keskimäärin noin 25 %:ia. l sairausajan turvaa sekä yrittäjäperheen lastenhoitoon liittyviä ongelmia. Työryhmän toimikausi on 1. lokakuuta 2008-31. toukokuuta 2009 ja puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtaja Tarmo Pukkila. l (Lähde: STM:n tiedote 30.9.2009)

4/2008 5 In To neuvoo Suomeen töihin tulevia alkutaipaleella Kela ja verohallinto avasivat Helsingin Kamppiin marraskuussa palvelupisteen pääkaupunkiseudulle töihin tuleville ulkomaalaisille. In To -niminen palvelupiste auttaa alkuvaiheen kysymyksissä, joita Suomeen muutto herättää. In To tarjoaa Kelan ja verohallinnon tulovaiheen palvelut yhdestä paikasta. Työntekijöiden ja työtä hakevien lisäksi piste neuvoo ulkomaisia yrittäjiä ja opiskelijoita sekä ulko- Suomen sosiaaliturvaan päässeet ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan vuonna 2007 Viro (3 379) Venäjä (2 551) Puola (928) Ruotsi (728) Thaimaa (545) Lähde: Kelan vakuuttamisasiatilastot maisia työntekijöitä rekrytoivia työnantajia ja työvoimaa ulkomailta välittäviä yrityksiä. In To -palvelupisteessä saa alkuvaiheen neuvontaa ja palveluohjausta. Siellä on saatavilla ja sinne voi palauttaa molempien toimijoiden hakemuslomakkeita. Maahantulija saa pisteessä sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvät asiansa vireille. Tarvittaessa asiakas ohjataan eteenpäin joko Kelan tai verohallinnon toimistoihin tai muihin julkisen hallinnon Muutto ulkomaille tai Suomeen Jos olet muuttamassa ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä ulkomailla oleskelun ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos taas aiot oleskella ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmiten muuttohetkeen. Työskentely EU- tai ETAmaassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden. Ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen on aina ilmoitettava Kelaan. Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille. Kuva Annika Söderblom Virolainen Sulev Saar ajaa työkseen linja-autoa Helsingissä. Hän kuuli mahdollisuudesta saada suomalaista lapsilisää Virossa asuville lapsilleen sattumalta työkaveriltaan. Sulevia ja muita Suomeen työn perässä muuttavia auttaa marraskuun alusta lukien In To, Kelan ja Verohallinnon palvelupiste. palveluihin. In To palvelee kotimaisten kielten lisäksi mm. englanniksi, venäjäksi ja viroksi. Palvelupiste sijaitsee Helsingin Kampissa, Autotalon toisessa kerroksessa, samassa rakennuksessa Kelan Kampin toimiston kanssa. Pisteeseen on oma sisäänkäynti A-rapusta. Suomeen muuttavien usein esittämiä kysymyksiä Jos työskentelen Suomessa lyhyen aikaa, minkä maan sosiaaliturvaan kuulun? Miten Suomeen muuttavan opiskelijan oikeus sairausvakuutukseen ja sairaanhoitoon määräytyy? Miten Kela turvaa ulkomailta muuttavan puolison toimeentuloa? Mikä viranomainen vastaa Suomessa mistäkin (sosiaaliturva, verotus, eläkkeet, sosiaalihuolto, terveydenhuolto, apurahat jne.)? Lähde: Kelan hallinto-osaston kansainvälisten asioiden ryhmä In To on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9 12 ja 13 16. Lisätietoja: www.intofinland.fi Jos muutat Suomeen vakinaisesti, pääset yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien. Vakinaista asumista osoittavat esimerkiksi paluumuutto, vähintään kahden vuoden työskentely tai avioliitto Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa. Vakinaisesti Suomeen muuttavien on haettava sosiaaliturvan piiriin pääsyä Kelan lomakkeella Y77. Jos muutat Suomeen alle kahdeksi vuodeksi eli tilapäisesti, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan sosiaaliturvaetuuksiin. Esimerkiksi lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, perheenjäseniä sekä Pohjoismaiden tai ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri säännöt. Lisätietoja mm. Kelan internet sivuilta ja esitteistä Kun muutat ulkomaille ja Kun muutat Suomeen. l Henkilökortti sairausvakuutustiedoilla vastaa Kela-korttia Kela lopetti kuvallisten Kelakorttien myöntämisen lokakuussa. Kaikki ennen 13.10.2008 myönnetyt kortit ovat kuitenkin voimassa normaalisti. Ennen kyseistä päivämäärää myönnettyjä kortteja myös uusitaan vuoteen 2014 asti esimerkiksi henkilö- tai sairausvakuutustietojen muuttuessa. Jos kuvallinen Kela-kortti jäi hakematta, on sille hyvä vaihtoehto poliisin myöntämä henkilökortti, johon on liitetty sairausvakuutustiedot. Tällöin henkilökorttia voi käyttää Kela-kortin tapaan esimerkiksi apteekeissa ja lääkäriasemilla. Lisäksi henkilökorttia voi käyttää virallisena henkilötodistuksena Suomessa ja matkustusasiakirjana monissa Euroopan maissa. Sirullisella kortilla voi myös tunnistautua eri viranomaisten sähköisiin asiointipalveluihin. Henkilökorttihakemus on jätettävä henkilökohtaisesti poliisilaitokselle. Kortti maksaa 40 euroa. Kelan eläkettä saaville oma kortti Vakuutustiedot eli koodit erityiskorvattavista lääkkeistä sekä merkinnät työpaikkakassasta ja vakuuttamisen kestosta painetaan tarvittaessa henkilökortin kääntöpuolelle samalla tavalla kuin Kela-korttiin. Jos kortille merkityt sairausvakuutustiedot muuttuvat kortin voimassaoloaikana, se täytyy uusia. Uusi kortti maksaa 40 euroa. Henkilökorttiin ei voi saada eläkkeensaajamerkintää, jonka aiemmin sai kuvalliseen Kelakorttiin. Ne alle 65-vuotiaat Kelan eläkkeensaajat, jotka eivät saa työeläkettä tai muuta vastaavaa korvausta, saavat vuoden 2009 alusta erillisen kortin, jolla he voivat yhdessä henkilöllisyystodistuksen kanssa todistaa oikeutensa eläkeläisalennuksiin. Erillinen eläkkeensaajakortti Henkilökorttiin on voinut liittää sairausvakuutustiedot kesäkuusta 2004 lähtien. Kortteja on käytössä vajaat 80 000 kappaletta. myönnetään vain niille eläkkeensaajille, jotka saavat uuden päätöksen täydestä kansaneläkkeestä Kelalta vuodenvaihteen jälkeen. Ne, joilla on jo eläke maksussa ja ne, joilla on kuvallinen Kela-kortti, eivät saa automaattisesti erillistä korttia. Heli Sariola Kelan kortit Suomessa asuva, sairausvakuutettu Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kortilla voit osoittaa oikeutesi Suomen sairausvakuutukseen. Sitä tarvitset mm. apteekissa ja lääkärin vastaanotolla, jotta voit saada korvauksen suoraan paikan päällä. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä. Maahanmuuttajan Kela-kortti Kun muutat Suomeen, ilmoittaudu Kelan toimistoon ja täytä hakemuslomake. Sen perusteella Kela antaa päätöksen, kuulutko Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jos kuulut, saat Kela-kortin. Eurooppalainen sairaanhoitokortti Suomen sairausvakuutukseen kuuluva voi tilata eurooppalaisen sairaanhoitokortin Kelan toimistosta. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin haltijalla on oikeus lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaanhoitoon oleskellessaan toisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä. Kortti on ilmainen ja se on voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa käytettävää Kela-korttia. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä.

6 4/2008 Valtion talousarvioesitys 2009: Lääkkeiden annosjakelun korvaaminen vakiintuu Lääkkeiden annosjakelun korvaamisesta on tulossa normaalia toimintaa vuoden 2009 alusta. Annosjakelun piiriin pääsevät 75 vuotta täyttäneet, joilla on vähintään kuusi korvattavaa lääkettä. Kolmivuotinen kokeilu päättyy tämän vuoden lopussa. Kela korvaa asiakkaalle 42 % enintään kolmen euron määräisistä apteekissa tehdyn annosjakelun kustannuksista eli 1,26 euroa viikossa. Asiakkaan maksama omavastuuosuus ei kerrytä lääkekulujen vuotuista omavastuuosuutta. Kelan korvauksen voi saada, jos 75 vuotta täyttäneellä potilaalla on annosjakelun alkaessa vähintään kuusi annosjakeluun soveltuvaa sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa lääkettä ja jos lääkitys on tarkistettu keskenään yhteen sopimattomien ja päällekkäisten lääkkeiden poistamiseksi. Korvauksen saaminen edellyttää lisäksi, että annosjakeluun siirtyminen on lääketieteellisesti perusteltua. Lääkäri merkitsee lääkemääräykseen annosjakelun perusteet. Annosjakelu voidaan toteuttaa apteekissa joko käsin tai koneellisesti. Kone pakkaa tabletit ja kapselit muoviseen annospussinauhaan. Kone kirjaa annospussin kylkeen asiakkaan nimen, sen mitä lääkkeitä pussi sisältää ja koska potilaan pitää ottaa lääkkeet. Jos lääke ei kuulu annosjakelun piiriin, apteekki toimittaa sen potilaalle perinteisessä pakkauksessa. l (Lähde: STM:n tiedote) Korvaustaso ennallaan Lääkärinpalkkioiden todellinen korvaustaso on tänä vuonna ollut noin 25 % ja hammaslääkärinpalkkioiden noin 37 % perityistä palkkioista. Lääkärin- ja hammaslääkärin palkkioista korvataan sairausvakuutuslain mukaan 60 % vahvistetusta taksasta, mikä yleensä on pienempi kuin peritty palkkio. Taksojen perusteet ja enimmäismäärät säätää valtioneuvosto. Hammaslääkärin toimenpiteiden korvaustaksoja korotettiin vuoden 2008 alussa. Lääkärin palkkioiden taksoja korotettiin viimeksi vuonna 1989. Korvaustaksoihin pieniä muutoksia Yksityislääkäreiden ja -hammaslääkäreiden palkkioista Oikaisu asiakasmaksuihin maksettavat Kela-korvaukset muuttuvat jonkin verran vuoden alussa. Joidenkin toimenpiteiden taksat nousevat nykyisestä ja joidenkin puolestaan pienenevät, mikä tarkoittaa näissä toimenpiteissä asiakkaille joko entistä hiukan isompia tai pienempiä korvauksia. Asiakkaille maksettavien Kelakorvausten yleistason arvioidaan säilyvän muutosten jälkeen ennallaan. Kela on myös ajantasaistanut lääkärinpalkkioissa korvattavien toimenpiteiden luettelon. Uudet korvaustaksat koskevat 1.1.2009 alkaen annetusta hoidosta maksettavia korvauksia. Uudet taksat löytyvät Kelan internetsivuilta vuodenvaihteessa kohdasta Sairastaminen -> korvaustaksa. Viime lehdessä kerroimme sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, joihin tuli syksyn alkaessa muutoksia. Juttuun oli jäänyt yksi vanha luku: 590 euron vuosittaisen maksukaton täytyttyä kunta voi periä lyhytaikaisesta laitoshoidosta enintään 14 euroa hoitopäivältä eikä12 euroa, kuten jutussa mainittiin. Korostettakoon vielä, että kunnat voivat periä asiakkailta enintään lain ja asetuksen mukaiset maksut, mutta ne voivat myös päättää periä pienempiä maksuja kuin enimmäismaksut. Hilkka Nakari Kuva Annika Söderblom Kelan Sanomien ääniversio ilmestyy jatkossa Daisy-äänitteenä Kelan Sanomien kasettiversion julkaiseminen päättyy tämän vuoden lopussa. Lehden ääniversion nykyiset tilaajat saavat uudistetun Elämässä Mitt i allt -lehden suomenkielisen osion Daisy-levynä numerosta 1/2009 alkaen. Digitaalinen Daisy-julkaisu näyttää cd-levyltä, mutta se on Sairaanhoitokorvaukset ovat saajamäärältään Kelan suurin etuusryhmä. Sairaanhoitokorvauksia maksetaan yksityisen lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista, tutkimuksesta ja hoidosta sekä matkoista ja lääkekuluista. Viime vuonna sairaanhoitokorvauksen saajia oli kaikkiaan 4,1 miljoonaa. Suorakorvauksen osuus sairaanhoitokorvauksista on noussut tasaisesti. Vuonna 2000 neljännes kaikista sairaanhoitokorvauksista maksettiin potilaalle suoraan lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolla, mutta viime vuonna osuus oli jo 66 %. Eniten suorakorvausta käyttävät yksityiset hammaslääkärit (75 % hammashoidon Kela-korvauksista). Viime vuonna tuli mahdolliseksi saada korvaus yksityisen terveydenhuollon kustannuksista ilman hakemusta ja valtakirjaa. Lääkäriaseman ja Kelan suorakorvaussopimus riittää, ja sairaanhoitokorvaus vähennetään automaattisesti laskun loppusummasta. Näitä suorakorvaussopimuksia Kelalla on jo lähes 1 600 itsenäisen ammatinharjoittajan ja noin 1 300 palvelujen tuottajan kanssa. Asiakas ei aina edes huomaa Kelan osuutta näyttäessään Kela-korttiaan tiskillä suorakorvauksesta kun ei edes tule kotiin päätöstä, ellei sitä toiminnaltaan tavallista CD-levyä monipuolisempi. Daisyjulkaisua voi kuunnella Daisysoittimella tai tietokoneella. Daisy-järjestelmään siirtymistä on vauhdittanut C-kasettien ja kasettisoittimien jääminen pois markkinoilta. Kelan Sanomien ääniversiolla on tällä hetkellä 1 337 tilaajaa. Siirtyminen Daisy-versioon voi lisätä tilaajamäärää. Daisy-julkaisuja käyttää Suomessa jo reilut 10 000 henkilöä. Kelan Sanomat voi tilata Daisy-äänitteenä Näkövammaisten Keskusliitosta puh. (09) 396 041, sähköposti: lehtitilaus@nkl.fi. Suorakorvaus yleistyy sairaanhoitokorvauksissa Jo 66 % sairaanhoitokorvauksista maksetaan asiakkaalle suoraan vastaanotolla. Asiakas voi tarkistaa saamansa korvaukset kätevästi Kelan internetsivujen asiointipalvelussa. erikseen pyydä. Toukokuusta alkaen asiakas on voinut seurata sairaanhoitokorvausten tietoja verkossa Kelan asiointipalvelusta (www. kela.fi/asiointi). Asiakas tunnistautuu palveluun joko pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Esimerkiksi syyskuussa sairaanhoitokorvaustietoja käytiin katsomassa 35 000 kertaa. Sairaanhoitokorvausten lisäksi palvelusta on helppo seurata esim. lääkkeiden tai matkakustannusten vuotuisen omavastuuosuuden täyttymistä. Myös päätös lääkkeen erityiskorvausoikeudesta näkyy palvelussa. l Sairauskuluista osa korvataan Kela korvaa sairausvakuutuslain mukaan osan yksityislääkärin palkkioista (60 % Kelan vahvistamasta taksasta) ja osan yksityislääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista (75 % 13,46 euroa ylittävältä osalta Kelan vahvistamasta taksasta). Mikä on taksa? Sairaus, terveys Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt maksut ovat yleensä suurempia kuin Kelan taksat. Taksojen perusteet säätää valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä. Sen jälkeen Kela vahvistaa luettelon korvattavista tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sekä niille taksat, joihin voit tutustua joko Kelan internetsivuilla tai toimistoissa. Korvaustaso on nykyisin noin 30 35 % terveydenhuollon perimistä todellisista palkkioista. Suorakorvaus tai hakemus Voit saada Kela-korvauksen jo hoitopaikassa näytettyäsi Kela-korttisi. Korvaus voidaan vähentää suoraan hoitopaikan laskusta, jos hoitopaikka on tehnyt sopimuksen Kelan kanssa (= suorakorvaus). Jos et ole saanut suorakorvausta, voit hakea korvauksen Kelasta jälkikäteen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun olet maksanut hoidon. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä. Tukea työterveyshuoltoon Kela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin puolet hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaan järjestetyn työterveyshuollon kustannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuollosta korvaus on 60 %. Työterveyshuollon toimenpiteet ovat työntekijöille maksuttomia. Katso tarkemmin Työterveyshuolto-esitteestä ja internetistä.

4/2008 7 k TERVEYDEKSI Lääketeollisuus muutospaineissa Maailmassa toimii useita tuhansia lääkeyrityksiä. Niistä tosin vain muutama kymmenen kehittää uusia lääkkeitä ja markkinoi niitä. Toiset yritykset ovat erilaisia alihankkijoita tai tyytyvät kopioimaan patenttisuojansa menettäneitä aineita ja myymään niitä selvästi halvemmalla kuin mitä alkuperäinen valmiste on maksanut. Nämäkin yritykset jakselevat pääosin hyvin, sillä terveydenhuollon budjeteista huolta kantavat viranomaiset pyrkivät suosimaan juuri kopiovalmisteiden käyttöä. Konkurssit ovat lääkealalla harvinaisia. Maailman lääkemarkkinat ovat jatkuvasti suurentuneet, eli lääkkeitä tarvitaan ja ne käyvät hyvin kaupaksi. Kasvu on kuitenkin viime vuosina hidastunut läntisissä teollisuusmaissa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että hintakilpailu on pudottanut kansantautien lääkkeiden hintoja jopa roimasti alaspäin. Suomessa saa esimerkiksi masennuslääkereseptin keskimäärin puoleen hintaan verrattuna tilanteeseen ennen lääkevaihdon voimaan tuloa. Lääkeyritykset ovat viime vuosina myös saaneet markkinoille yhä vähemmän uusia lääkkeitä, ja nekin on enimmäkseen tarkoitettu suhteellisen pienille potilasryhmille. Maailmanlaajuisesti lääkkeiden myynti kasvaa nyt eniten kaukomaissa, kuten Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Monessa maassa ongelmana on varojen puute, vaikka etenkin antibioottien tai rokotteiden tarve olisi suuri. Esimerkiksi AIDS on yleinen Afrikan maissa, mutta paha on köyhän ostaa lääkettä, jos se maksaa pari tuhatta euroa vuodessa. Rokotteiden käyttöä saattaa vaikeuttaa se, ettei ole jääkaappeja niiden säilyttämiseen eikä riskiryhmiä tavoiteta. Lääkeyritykset ovat perusluonteeltaan kaupallisia, eli niiden tavoitteena on menestyä ja laajentua siten, että osakkaat saavat osinkonsa ja pörssikurssi pysyy korkeana. Rahaa tarvitaan myös uusien aineiden kehittelyyn. Kurssit reagoivat jopa liikuttavan herkästi pieniinkin menestyksiin ja etenkin vastoinkäymisiin. Yhden uuden aineen tien katkeaminen kehitysputkessa voi pudottaa kurssia roimasti silloinkin, kun yritys on vakavarainen ja vanhat päätuotteet myyvät edelleen hyvin. Suurilla lääkeyrityksillä on ollut kiivas toinen toisensa etsimisen ja löytämisen meininki. Yhdistymisten tiimellyksessä on ollut vaikea pysyä perässä yritysten nimien muutoksissa. Fuusioilla on saavutettu etuja, kun on voitu karsia keskenään kilpailleita valmisteita pois. Kahden yrityksen yhdistäminen vaatii kuitenkin toimintakulttuurien yhteensovittamista, ja pomopaikoista käydään kovaa kiistaa. Osa henkilökunnasta on saanut lähtöpassit, ja tutkimuslaitoksia on saatettu sulkea. Suomessa oli vielä pari vuosikymmentä sitten lääketehtaita niemissä ja notkelmissa, kuten Helsingin seudulla Orion ja Medica, Turussa Leiras ja Lääkefarmos, Oulussa Medipolar, Tampereella Star ja Kuopiossa Remeda. Yritykset pyrkivät ensin sopimaan keskinäisissä neuvotteluissa tuotevalikoimistaan siten, ettei tulisi pahoja päällekkäisyyksiä. Rationalisointi pääsi kuitenkin kunnolla käyntiin vasta kun firmat alkoivat meilläkin yhdistyä. Suomalaista lääkemaailmaa ehkä eniten järisytti Orionin ja Lääkefarmoksen yhdistyminen, sillä nämä kaksi olivat taistelleet kotimaan markkinoista keskenään ankarasti. Suomeen on ilmaantunut ostoksille myös ulkomaisia lääkeyrityksiä. Eipä taida ollakaan suomalaisomistuksessa enää muita kuin Orion ja Hämeenlinnassa toimiva Vitabalans. Lääkeyritykset ovat puun ja kuoren välissä pyrkiessään lisäämään tuotteidensa menekkiä. Turhaan otettu lääke ei poista mitään terveysongelmaa, mutta haittojen vaara piilee aina kun lääkkeitä käytetään. Pikavoittoja voi saada, jos eettisistä ohjeista piittaamatta panostaa äkäiseen kampanjaan. Yrityksen ja koko lääkealan maine saattaa tästä kuitenkin tahraantua. Yleisön luottamusta on vaikea saada helposti takaisin, ja lääkeyritysten uskottavuus neuvonpidoissa vesittyy. Timo Klaukka tutkimusprofessori Kelan tutkimusosasto Osasairauspäivärahaa käytetään eniten masennuksen vuoksi Osasairauspäivärahan voimaantulon, tammikuun alun 2007 jälkeen toukokuun 2008 loppuun mennessä oli pidetty 2 777osasairauspäivärahakautta. Enemmistö osasairauspäivärahan käyttäjistä on ollut naisia. Kaikki ikäryhmät 20 ikävuodesta 65:een ovat käyttäneet mahdollisuutta osasairauspäivärahaan. Eniten päivärahan käyttöä on ollut 45 54-vuotiaiden keskuudessa. Päivärahaa on käytetty kaikissa sairausryhmissä, mutta keskeisimmät syyt päivärahan käyttöön ovat olleet mielenterveyden häiriöt ja tukija liikuntaelinsairaudet. Kaikista osasairauspäivärahakausista 27,7 %:n taustalla on masennus. Tämä on suurin yksittäisen sairauden osuus. Vertailu vuosien 2007 ja 2008 tammi toukokuun ajanjaksojen välillä osoittaa, että osasairauspäivärahakausien jakauma miesten ja naisten välillä on pysynyt suunnilleen samana kumpanakin vuonna. Vertailukausina myöskään edunsaajien ikärakenteessa ei juuri ole tapahtunut muutoksia. Vuoden 2007 lopussa osasairauspäivärahan saajia oli 287. Keskimääräinen osasairauspäiväraha oli 28,9 euroa. Myönteinen etuus Työterveyslaitoksen tutkimuksessa 58 % työterveyslääkäreistä piti uudistusta joko erittäin tai melko tärkeänä. Myös työpaikoilla suhtaudutaan osasairauspäivärahaan myönteisesti: viime vuonna Työterveyslaitoksen ja Kelan tutkimusosaston yhteisessä tutkimuksessa 76 % vastaajista arvioi, että etuutta voidaan soveltaa heidän omalla työpaikallaan. Sekä työnjohdon että työntekijöiden mielestä osa-aikainen työnteko sopisi hyvin masennuksen ja selkäsairauksien jälkeen työhön palaavalle. Tuolloin vastaajissa herätti kuitenkin kysymyksiä vaikeus hallita työjärjestelyjä, puolittaa työaika ja hoitaa sijaisuudet. Samalla vain 10 % esimiehistä ilmoitti, että heillä on sovittu käytäntö osasairausjärjestelmän käyttöönotosta työpaikallaan. l Valtion talousarvioesitys 2009: Pienin sairauspäiväraha nousee Kelan maksaman sairauspäivärahan, erityishoitorahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärää esitetään korotettavaksi samalle tasolle kuin työttömyysturvan vähimmäismäärä. Korotus on noin 170 euroa kuukaudessa. Päivärahojen vähimmäismäärä nousee nykyisestä 15,20 eurosta 22,04 euroon päivässä. Korotuksen jälkeen vähimmäispäivärahaa saavan tulot nousevat noin 380 eurosta noin 550 euroon kuukaudessa. Käteen jää kuitenkin hieman vähemmän, sillä vähimmäispäivärahoista menee veroa. Sairauspäivärahoista noin 5,4 % on maksettu vähimmäismääräisinä. l Sairaus, terveys Veteraaneille erityiskorvauksia hammashoidosta Veteraaneille, joilla on jokin veteraanitunnuksista tai todistus miinanraivaukseen osallistumisesta, korvataan yksityistä hammashoitoa erillisen lain perusteella. Veteraanit saavat poikkeuksellisesti korvausta myös proteettisen työn kustannuksista. Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityishammaslääkärin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % ja proteesien teknisestä työstä 50 % taksan määrästä. Erikoishammasteknikon suorittaman kokoproteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen perusteella. Veteraanien muusta hammashoidosta Kela korvaa 60 % taksan määrästä. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä. Hammashoidosta korvauksia Kela korvaa sairausvakuutuslain mukaan osan yksityisen hammaslääkärin suorittamasta suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvausta ei makseta hammasteknisestä työstä eikä proteettisista toimenpiteistä. Oikomishoidon kustannuksista korvaus maksetaan vain erityisin perustein. Yksityishammaslääkärin suorittaman suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista korvataan 60 % taksan määrästä. Tutkimuksen kustannuksia korvataan kerran kalenterivuodessa. Korvaus on käytännössä noin 40 % keskimääräisistä palkkioista. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä. Ruokavaliokorvaus keliakiaa sairastavalle Kela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sairastaville. Verottoman korvauksen määrä on 21 euroa/kk. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä.

8 4/2008 Sosiaalietuuksien väärinkäyttöä pidetään melko yleisenä Lähes 70 % suomalaista uskoo, että sosiaalietuuksia käytetään väärin. Puolet Kelan toimihenkilöistä on samaa mieltä. Molempien ryhmien enemmistö pitää vieläkin vakavampana ongelmana sitä, että ihmiset eivät saa etuutta, joihin heillä on oikeus. Tämä ilmenee syyskuussa julkaistusta tutkimuksesta, jossa vertaillaan väestön ja sosiaalietuuksia käsittelevien toimihenkilöiden näkemyksiä sosiaaliturvan väärinkäytöstä. Erikoistutkija Mikko Niemelä ja osastopäällikkö Olli Kangas Kelan tutkimusosastota kertovat tutkimuksen tuloksista Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä 3-4/2008. Artikkelissa raportoidaan pohjoismaisen tutkimuksen Suomea koskevat tulokset. Tutkijat muistuttavat, että tulokset koskevat koko suomalaista sosiaaliturvaa, johon kuuluvat Kela, kuntien sosiaalitoimi, verottaja, työvoimapalvelut, työttömyysvakuutus, työeläkkeet yms., eikä pelkästään Kelan hallinnoimia etuuksia mikä eräissä kommenteissa on unohdettu (esim. HS:n pääkirjoitus 28.9.2008). Tutkijoiden mukaan väärinkäytökset heikentävät sosiaaliturvan kannatuspohjaa. Jos kansalaiset kokevat, että etuuksia haetaan ja saadaan väärin perustein, järjestelmän kannatusperusta rapautuu. Mutta myös toisin päin: Jos kansalaiset kokevat, että he eivät saa sitä, mikä heille kuulu ja että järjestelmä on vaikeaselkoinen, byrokraattinen ja asiakasta aliarvioiva, syntyy napinaa, tutkijat kirjoittavat. Väärinkäytön suurimpana syynä tutkimukseen vastanneet pitävät sitä, että ihmiset eivät ymmärrä verojen ja etuuksien välistä yhteyttä. Valtaosa vastanneista on sitä mieltä, että väärinkäytön taustalla on ihmisten itsekeskeisyys ja huono moraali. Väärinkäyttöön liittyvät rangaistukset eivät vastaajien mielestä ole erityisen kovia. Myös kontrollissa nähdään puutteita, koska huijauksesta ei jää helposti kiinni. Keinona yksinkertaistaminen Väärinkäytösten ehkäisyssä eniten kannatusta saivat informaation lisääminen sekä sääntöjen ja hakulomakkeiden yksinkertaistaminen. Myös kovempia keinoja kuten karenssia ja rikemaksuja kannatti yli 70 % vastaajista. Tutkijoiden mukaan tulos heijastaa sitä, että väärinkäytöksiin suhtaudutaan vakavasti. Näiltä osin Pohjoismaat olivat samankaltaisia. Kelan toimihenkilöt suhtautuvat erilaisiin väärinkäyttötapauksiin väestöä selkeästi vakavammin. Suomi poikkeaa muista maista siinä, että sekä sosiaaliturvan käsittelijät että kansalaiset pitivät Suomen sosiaaliturvajärjestelmää vaikeaselkoisena ja hakemusten käsittelyaikoja liian pitkinä. Sosiaalietujen hakulomakkeita suomalaisista 79 % piti liian vaikeina (40 % ruotsalaisista ja 22 % norjalaisista). Käsittelijöiden kohdalla vastaavat prosenttiosuudet olivat kaikissa maissa merkittävästi korkeammat. Noin 80 % suomalaisista moitti käsittelyaikoja liian pitkiksi. Naapurimaiden luvut olivat puolta pienemmät. Viranomaispalvelun suhteen Suomi pärjää pohjoismaisessa vertailussa hyvin. Suomalaisista 40 % oli sitä mieltä, että viranomaiset kohtelevat asiakkaita oikein. Ruotsissa vastaava luku oli 47 %, Islannissa 21% ja Norjassa vain 11 %. l Väärinkäytös liittyy tarveharkintaan Väärinkäytökset liittyvät kaikissa Pohjoismaissa yleensä niihin etuuksiin, joihin sisältyy paljon tulo- tai tarveharkintaa. Esimerkiksi Kelan etuuksista eniten väärinkäytöksiä liittyy työttömyysturvaan ja asumisen tukiin. Kaiken kaikkiaan Kelan tilastojen mukaan väärinkäyttö näyttäisi olevan pieni ongelma. Vuonna 2007 Kelan toimistoista lähti eteenpäin 1 520 ilmoitusta mahdollisista väärinkäytöksistä. Väärin perustein maksettujen etuuksien rahasumma oli 0,03 % kaikista Kelan maksamista etuuksista. Vuonna 2007 Kelan etuuskulut olivat 10,5 miljardia euroa. Yhteispohjoismainen hanke Tutkimus liittyy yhteispohjoismaiseen hankkeeseen, jonka Ruotsin hallitus aloitti vuonna 2005. Hanke sai varoja Pohjoismaiselta ministerineuvostolta vertailevaan tutkimukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten väärinkäytön valvonta toimii ja millaiset käsitykset väärinkäytön syistä ja laajuudesta eri Pohjoismaissa on. Ruotsissa kerättiin kaksi aineistoa: väestöaineisto ja käsittelijäaineisto. Muissa maissa sovellettiin ruotsalaisten kehittämää lähestymistapaa ja lomaketta. Aineistonkeruun toteutti ruotsalainen SIFO. Suomen osuudesta vastasi Kelan tutkimusosasto. Aineisto kerättiin helmi-maaliskuussa 2008. Koska sosiaalietujen väärinkäyttö liittyy myös järjestelmän ymmärrettävyyteen ja palvelun toimivuuteen, pohjoismaisessa hankkeessa selvitettiin myös, kuinka vaikeaselkoisena kansalaiset ja etujen käsittelijät pitävät oman maansa sosiaaliturvajärjestelmää Sairaus, terveys Lääkekuluista osa korvataan Kela voi korvata lääkärin määräämien lääkkeiden kustannuksia seuraavasti: Peruskorvaus on 42 % lääkkeen hinnasta. Vaikeissa ja pitkäaikaisissa sairauksissa korvaus on joko alempi erityiskorvaus 72 % tai ylempi erityiskorvaus 100 %. Ylemmän erityiskorvauksen lääkkeistä on itse maksettava kolme euroa jokaisesta valmisteesta. Eräiden kalliiden mutta hoidon kannalta merkittävien lääkkeiden korvaamista on rajoitettu. Niitä voidaan korvata vain valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, ja korvaamiseen vaaditaan yleensä erikoislääkärin B-lausunto. Jos korvattujen lääkekustannustesi omavastuuosuus vuonna 2008 ylittää 643,14 euroa, voit saada oikeuden lisäkorvaukseen ja ylittävä osa korvataan kokonaan. Maksat jatkossa kuitenkin 1,50 euroa jokaisesta korvattavasta valmisteesta. Kela ilmoittaa lisäkorvausoikeuden täyttymisestä kirjeitse. Tällä ilmoituksella saat lisäkorvauksen suoraan apteekissa. Lisäkorvausta varten on syytä säilyttää lääkkeiden ostokuitit tai merkityttää ostot apteekissa Miinus-kirjaan. Apteekissa osoitat oikeutesi lääkekorvauksiin Kelakortilla. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä. Matkakorvaukset Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi lähimpään hoitopaikkaan tehtyjen matkojen kuluista matkakorvauksia seuraavasti: 9,25 euroa ylittävän osuuden (yhteen suuntaan). Kun itse maksetut osuudet ylittävät 157,25 euroa kalenterivuoden 2008 aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Vuosittaiseen omavastuuseen voidaan ottaa mukaan myös alle omavastuun jääneet sairaustai kuntoutusmatkat, joista olet ilmoittanut Kelaan kuuden kuukauden kuluessa matkan maksamisesta. Toimita Kelaan taksikuitit. Yöpymisrahaa enintään 20,18 euroa yöltä. Matkakulujen korvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslaskusta, jos potilas antaa kuljetuksen suorittaneelle taksille valtakirjan (= suorakorvaus). Muuten hakuaikaa on kuusi kuukautta laskun maksamisesta. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä.

4/2008 9 k PUHEENVUORO Vihan hedelmät inttyneimmänkin päivänsäteen täy- myöntää, että negatiiviset tun- Ptyy teet usein päihittävät positiiviset tunteet kuusi nolla sekä määrältään että intensiteetiltään. Näin väitettiin lukemassani aivojen toimintaa käsittelevässä sanomalehtiartikkelissa. Vaikka minulla on enemmän kokemusta kielteistä tunteista kuin kuunaan haluaisin, virke nostatti minussa vastalauseiden ryöpyn. Olin juuri aloittamassa kirjoitusta siitä, kuinka kummallista on, että kielteisyyttä tunnutaan pidettävän aivan normaalina tunnetilana. Sitten korviini kantautui tieto Kauhajoen verilöylystä. Tuntui entistäkin tärkeämmältä pohtia, mihin normaali viha meitä kuljettaa. Tein joitakin hakuja varmistaakseni, ettei lehtijutun väite ollut vain yksittäistapaus vaan heijastus siitä, miten koko kulttuurimme suhtautuu vihaan. Wikipediasta selviää, että viha ei välttämättä ole irrationaalinen tunne, sillä on luonnollista vihata sellaista, joka uhkaa henkilön olemassaoloa, hyvinvointia tai arvomaailmaa. Opiskelijoiden tukikeskuksen sivuilta taas opin, että viha on osa tervettä tunne-elämää ja että vihan pidättäminen vain lisää tuskaa. Sivuilla kysytään myös, miksi ihmisen ei pitäisi vihastua häneen kohdistuneen loukkauksen jälkeen. Muuten viisaita puhuva psykologi lausuu lehtihaastattelussa, että vain ihminen, joka pystyy vihaamaan, pystyy myös taistelemaan hyvän asian puolesta. Joku on pitänyt luennon rakentavasta vihasta. Älykäs kirjailija asettuu, syystäkin, vastustamaan nykyajan mädännäisyyttä ja julkaisee Vihan ja katkeruuden esseet. Kauhajoen koulusurmaaja ilmoitti elämänkatsomuksekseen misantropian, ihmisvihan. On tietenkin tärkeää, että ihminen tunnistaa ja kohtaa sisällään olevat tunteet. Ja kyllä, suuttuminen on normaalia. Voi jopa olla, että sitä on vihakin, suuttumusta paljon totaalisempi tunne. Näin kirjoittaessani ajattelen kuitenkin normaalia merkityksessä yleistä, mikä on aivan eri asia kuin normaalin määrittely luonnolliseksi tai terveeksi. Onko viha koskaan tuottanut mitään hyvää? Entä jos vihaa ei olisi? Entä jos muistaisimme, että viha on tavattu lukea seitsemän kuolemansynnin joukkoon? On ajattelutapoja, joissa lähdetään ihmisen perimmäisestä hyvyydestä. Suuttumuksen ja vihan tunteiden ilmaisemista ja kohdistamista toisiin olentoihin pidetään harhaisena ja taitamattomana toimintana, joka on muutettavissa tietoisen mielenharjoituksen keinoin. Meidän kouluistamme tällainen opetus puuttuu. Töistä lähtiessäni talon nurkalla on joukko kymmenen yksitoistavuotiaita poikia leikkimässä aidon näköisillä muoviaseilla. Yksi pojista tähtää muita järeällä konepistoolilla. Se ei tunnu yhtään kivalta. Pikemminkin pelottavalta. Leikki myös sotii arvomaailmaani vastaan. Pitäisikö minun olla terve ja vihastua? Tuula Helne vastaava tutkija, Kelan tutkimusosasto Matkakorvausten merkitys on kasvanut Sairauteen liittyvien Kelan matkakorvausten merkitys on kasvanut, kun matkat hoitoon ovat eri syistä pidentyneet. Tuoreessa Kelan tutkimuksessa kuvataan mm. matkoihin vaikuttavia tekijöitä ja korvausten kohdentumista. Vuonna 2007 Kela maksoi matkakorvauksia 650 000 henkilölle alle viidestä miljoonasta matkasta. Maksettujen korvausten määrä oli noin 196 miljoonaa euroa, mikä oli noin kaksi prosenttia kaikista julkisista terveydenhuoltomenoista. 1990-luvun puoliväliin verrattuna korvattujen matkojen lukumäärä on lähes kaksinkertaistunut. Valtaosa sairauteen liittyvistä matkoista tehdään kuitenkin ilman korvausta. Tämä johtuu osittain siitä, että matkojen kustannukset alittavat omavastuun, joka on 9,25 euroa yhdensuuntaiselta matkalta. Toisaalta etuutta ei aina tunneta, jolloin korvauksia ei osata hakea Kelasta. Omavastuun alittavatkin matkakulut kannattaa ilmoittaa Kelalle, koska ne kerryttävät matkakustannusten vuosiomavastuuta, joka on 157,25 euroa kalenterivuoden aikana. Kelan tutkijoiden mukaan matkakorvauksilla on merkitystä paitsi alueiden välisten myös eri väestöryhmien välisten erojen tasaajana. Korvaukset ovat kohdentuneet pienituloisille ja sosiaalisesti heikoimmassa asemassa oleville, harvaan asutuille seuduille, sairaalamatkoille ja iäkkäille henkilöille. l Kuva Annika Söderblom Matkojen yhdistely Etelä-Pohjanmaalla päättyy Kela lopettaa sairaanhoitomatkojen yhdistelyn Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoden 2009 alusta lukien. Kelan Länsi-Suomen aluekeskus teki elokuussa 2008 päätöksen lopettaa matkojen yhdistelytoiminta. Vuoden 2009 alusta Kelan Seinäjoen keskussairaalan toimipiste ei enää hoida asiakkaiden matkatilauksia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella keskussairaalaan, Ähtärin sairaalaan tai Vaasaan keskussairaalaan. Lähes 10 vuotta jatkuneen matkojen yhdistelyn piiriin on kuulunut Seinäjoen keskussairaalan, Ähtärin sairaalan ja Vaasan sädehoitoyksikön matkat. Seinäjoen keskussairaalaan perustettiin vuonna 1999 Kelan toimipiste, jossa Kelan toimihenkilöt ovat hoitaneet matkojen yhdistelyä. l

10 4/2008 Kuka maksaa sairauspoissaolosi? Jos lääkärintodistuksessa lukee diagnoosin kohdalla V, W, X, Y tai Z, työnantaja ei ole velvollinen maksamaan sairausloman ajalta palkkaa. Koodit V Y kuvailevat sairauksia tai vammoja tapahtumina. Niiden aiheuttamiin vaurioihin tai seurauksiin koodit eivät ota kantaa. Z kertoo olosuhteesta tai ongelmasta, joka vaikuttaa terveydentilaan, mutta ei itsessään ole sairaus tai vamma. Sekä Kela että työnantajat edellyttävät sairauden olemassaoloa ennen kuin maksavat sairauspäivärahaa tai palkkaa sairausloman ajalta. Ongelma ei kelpaa diagnoosiksi. Ongelma tarvitsee kumppanikseen seurauksen. Koodiluokasta F löytyy seurauksia epäselviin tapauksiin. Diagnoosi koodiluokan Z takana Z kätkee taakseen tilanteita, joiden perusteella Kela ei maksa sairauspäivärahaa. Z-diagnoosin sisältä voi löytyä julkisuuden ryöpytyksestä tai työpaikan tulehtuneista ihmissuhteista aiheutunut työuupumus. Kela ei ilman lisäperusteita korvaa diagnoosin Z perusteella myönnettyä sairauslomaa. Z:sta F:ksi Kelan asiantuntijalääkäri Heik- ki Palomäen mukaan Z-diagnoosin sisältämien tilanteiden medikalisoimisen eli kaikkien oireiden hoitaminen sairauksina kanssa pitäisi olla varovainen. Työuupumus saa melko helposti sairauden leiman kylkeensä, jolloin sen parantamiseen haetaan keinoja sairausvakuutusjärjestelmästä. Sairausvakuutusjärjestelmään ulkoistamisen sijaan työuupumus pitäisi pyrkiä hoitamaan lähellä sen syntysijoja eli esimerkiksi työpaikalla, Palomäki pohtii. Koska työuupumus ei ole kansainvälisen tautiluokituksen mukaan sairaus eikä sinänsä oikeuta sairauspäivärahaan, se korvataan usein erilaisilla stressiin tai sopeutumishäiriöön liittyvillä diagnooseilla koodiluokassa F. Z voi myös liittyä sairauteen Vaikka Z ei oikeuta Kelan sairauspäivärahaan ilman lisäselvityksiä, työuupumus on voinut saada alkunsa masennuksesta tai se voi hyvin voimakkaana aiheuttaa masennusta, jolloin tila voidaankin jo luokitella sairaudeksi. Masennuksen tulisi myös näkyä erillisenä diagnoosina tai selkeänä muuna kuvauksena. Jos ihmisen kokema psykososiaalinen stressi on arvioitavissa niin voimakkaaksi, että se aiheuttaa esimerkiksi huomattavia keskittymisvaikeuksia ja on rinnastettavissa sairauteen, Kela voi maksaa sairauspäivärahaa. Tämä on hyvin subjektiivista, sillä stressi vaikuttaa ihmisiin eri tavoin, Palomäki pohtii. Oleellista on, että kaikilla meillä on tasavertainen oikeus saada sairauspäivärahaa silloin, kun kyseessä on sairaus tai siihen rinnastettavissa oleva tila, hän vielä lisää. Vaikka sairaus on lähtökohta, myös ammatti ja työtehtävät vaikuttavat siihen, onko oikeus sairauspäivärahaan. Palomäen mukaan merkittävämpää kuin koodiluokkaa on pohtia, heikentääkö koodi Z:n yhteydessä sairaus henkilön toimintakykyä niin rajusti, ettei hän pysty harjoittamaan ammattiaan. Lisäksi pitää pohtia, kuinka paljon hänellä on omassa ammatissaan toimintakykyä jäljellä. Kuka maksaa Z:n perusteella pidetyn sairausloman? Kuva Annika Söderblom Vain noin kaksi % suomalaisista sairastuu vaikeaan työuupumukseen vuosittain, kertoo Kelan asiantuntijalääkäri Heikki Palomäki. Sairauspäivärahaa pitää hakea neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen sitä haluaa saada. Palomäen mukaan neljä kuukautta on ongelmallisen pitkä takautuvaksi hakuajaksi. Työnantajat aktivoituvat sairauspäivärahan hakemisessa melko hitaasti, vaikka he maksavat työntekijän palkan tämän sairausloman aikana omasta pussistaan. Työntekijöiden kanssa samaa ongelmaa ei ole. Jos toimeentulo on hakemuksen täyttämisestä kiinni, se yleensä tehdään kohtalaisen pikaisesti, Palomäki täsmentää. Lääketieteellisistä syistä Kela hylkää hakemuksista vain reilun prosentin vuosittain. l Päivi Vuorivirta Pohjoismaiden kansalaisten %-osuus, joka hyväksyy eri syitä jäädä pois töistä ja sairauslomalle. Suomi Ruotsi Tanska Norja Islanti Vilustuminen ja hieman kuumetta 56 34 45 25 35 Perheenjäsen tarvisee tukea/hoivaa 49 35 44 40 43 Työpaikkakiusaaminen 26 35 41 44 23 Ongelmia parisuhteessa 17 26 39 27 41 Stressistä johtuva paha olo 8 14 47 13 14 Tyytymättömyys työolosuhteisiin 6 3 7 7 2 Nukkunut huonosti 6 2 3 2 7 Krapula 4 2 1 1 3 Lähde: Pohjoismaiden ministerineuvoston teettämä tutkimus elo-syyskuu 2007 Sallivin asenne erilaisiin sairauspoissaoloihin on Tanskassa. Kansalaisten mielestä on hyväksyttävämpää olla sairauslomalla, jos sairauspäivärahan maksaa viranomainen eikä työnantaja. Hyväksyttävä aika, jonka voi jäädä sairauslomalle työpaikkakiusaamisen takia Pohjoismaat keskimäärin Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti Hyväksyttävä aika, jonka voi jäädä sairauslomalle, kun on nukkunut huonosti / liian vähän Pohjoismaat keskimäärin Suomi Ruotsi Norja Tanska Islanti Sairastuminen Kelan sairauspäiväraha 9 päivää 13 päivää 4 päivää 3 päivää 4 päivää 3 päivää 2 päivää 19 päivää 21 päivää 22 päivää 6 päivää 34 päivää Kuntoutus? Osittainen sairauspäiväraha? Pitkän sairausloman jaksottaisuus Kela maksaa työkyvyttömyyden perusteella sairauspäivärahaa kahden viikon sairausloman jälkeen. Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan alkaessa täyttä palkkaa ja Kela maksaa työnantajalle sairauspäivärahan. Eri alojen työehtosopimuksissa tai työntekijän henkilökohtaisessa työsopimuksessa on voitu sopia, kuinka pitkältä ajalta palkkaa maksetaan sairastuessa. Jos sairausloma jatkuu pitkään ja palkanmaksu keskeytyy, henkilö saa Kelalta sairauspäivärahaa. Keskivertopalkan-saajan sairauspäiväraha on noin 70 % päivärahan perusteena olevasta palkasta. Tarkistuspisteet Pitkä sairausloma sisältää useita jaksoja, jolloin sekä lääkäri että Kela arvioivat sairausloman tarpeellisuuden ja voivat pyytää lisäselvityksiä Ensimmäinen jakso ajoittuu 60 sairauspäivärahapäivän jälkeen (noin kolme kuukautta). Lääkäri arvioi silloin työkykyä ja mahdollisuutta palata osa-aikaisesti työhön. Kela selvittää myös henkilön kuntoutustarvetta viimeistään silloin, kun sairauspäivärahapäivien määrä ylittää 60 päivää. Jos henkilö ei ole varsinaisen kuntoutuksen tarpeessa, Kela voi tukea sairauslomalta työhön palaamista osasairauspäivärahan avulla. Kun sairauspäivärahaa on maksettu 150 päivää (noin kuusi kuukautta), Kela tekee uuden selvityspyynnön kuntoutustarpeesta. Kela maksaa päivärahaa sairauden perusteella noin vuoden ajalta. Maksaminen päättyy sen kalenterikuukauden lopussa, jota seuraavan kuukauden aikana täyttyy 300 päivärahapäivää. l Kunt 2 viikkoa (10 arkipäivää) 3 kk (60 arkipäivää) 6 (150 ar

4/2008 11 Sairauslomalla käsityöstä Sairaus, terveys Sairauspäiväraha Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön 16 67-vuotias voi saada työtulojensa menetyksen korvauksena Kelasta verollista sairauspäivärahaa, jos sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli yhdeksän arkipäivää. Jos työnantaja maksaa työsopimukseen perustuen sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle. YEL-vakuutetulla yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen ja palkkakertoimella korjattujen työtulojen perusteella tai kuuden viime kuukauden työtulojen perusteella, Yrittäjän ja maatalousyrittäjän työtuloiksi otetaan yleensä viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulot palkkakertoimella tarkistettuina. Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 15,20 euroa arkipäivää kohti, jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää. Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan ja opiskelijan vähintään opintotuen mukaan. Osasairauspäiväraha Osasairauspäiväraha tukee työhön paluuta pitkän sairausloman jälkeen. Sitä voi saada työkyvytön, jolla on ollut oikeus sairauspäivärahaan vähintään 60 arkipäivältä välittömästi ennen osa-aikaiseen työhön paluuta. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää määräaikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä 40 60 %:lla. Osasairauspäivärahan määrä on aina puolet varsinaisesta sairauspäivärahasta. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä. Kuva Vaula Aunola Raili Tukiaisen peukalot naksahtelevat kuin kuivat saranat. Ne odottavat puhdistusleikkausta ja töihin paluuta. on kuluma, merkki vanhuudesta. Olen -Diagnoosini kuitenkin onnellinen, että reuma on voitu sulkea pois. Kulumat aiheuttavat niveliin tulehduksia, koska nivelet eivät enää toimi entisellä tavalla. Kuitenkin vasta puhdistusleikkaus kertoo peukaloiden todellisen tilanteen. Sitä Tukiainen odottaa sairauslomalla. Raili-merkkinen tiskikone alkaa reistailla Tukiainen on allasemäntä. Nykykuntoisilla peukaloillaan hän ei kuitenkaan voi työskennellä. Työnkuvaani kuuluu paljon siivoamista, rätin kääntämistä ja mopin kiertämistä. Sitä en voi näillä käsillä tehdä. Lääkärini on myös neuvonut, etten saisi liftailla. Peukalot olisi parasta pitää suorassa, hän nauraa. Uskon, että kädet saadaan leikkauksella kuntoon ja pääsen palaamaan työhöni. Minulla on vielä 10 vuotta työelämää edessäni ja todella nautin työstä ihmisten parissa. Uskon, että saunoilla häärätään vielä. Peukalot ovat vaikeuttaneet Kuva Vaula Aunola Raili Tukiainen odottaa sairauslomalla molempien peukaloidensa operointia. myös Tukiaisen arkipäivää. Pidän kotitöistä ja etenkin ruuanlaitosta, mutta enää en ole voinut samalla tavoin osallistua kotitöihin. Tyttäreni ja lastenlapseni ovat auttaneet minua siivoamisessa, ja tiskikoneen aiomme hankkia aivan näinä päivinä. Raili-merkkinen kun alkaa reistailla. En halua kasata kaikkea työssäkäyvälle puolisolleni, hän nauraa. Sairausloma näkyy Tukiaisen taloudessa. Kaksivuorotyöstä luopuminen näkyy sairausajan palkassa. Lisäksi sairauden hoitaminen on aiheuttanut paljon kuluja. Avanto on minun kortisonini Päiväsaikaan Tukiainen on voinut elää lähes normaalia elämää, vaikka onkin osittain joutunut luopumaan kodinhoidosta. Mutta yön pimeinä tunteina Tukiainen joutuu usein turvautumaan särkylääkkeeseen. Periaatteessa olen yrittänyt kieltäytyä lääkehoidosta niin paljon kuin mahdollista, mutta toisinaan joudun helpottamaan oloani Buranalla. Mielelläni en lääkkeitä kuitenkaan syö, hän kertoo. Kortisonipiikkejä minulle on tarjottu jo useampaan kertaan, mutta niistä olen toistaiseksi kieltäytynyt. Avanto on minun lääkkeeni ja kortisonini, hän nauraa. Tukiainen on harrastanut avantouintia jo kahdeksan vuotta ja odottaa jo seuraavan kauden alkamista ja sen tuomaa helpotusta leikkauksen ohella. l Päivi Vuorivirta Kuntoutus? Sairauspäiväraha päättyy. Työkyvyttömyyseläke? 6 kk (150 arkipäivää) 1 vuosi (300 arkipäivää)

12 4/2008 Presidentti esitteli äitiyspakkausta New Yorkissa Tasavallan presidentti Tarja Halonen esitteli äitiyspakkausta ja sen tuotteita isännöidessään New Yorkissa 25. syyskuuta järjestettyä kansainvälis- Presidentti Halosen mukaan äitiyspakkaus on kansakunnan tuliaislahja vastasyntyneelle. Kuva Anne Saint-Pierre Elatustuki kunnilta Kelaan Elatustuen toimeenpano siirtyy kunnilta Kelan hoidettavaksi 1.4.2009 lukien. Samalla noin 40 henkilön työpaikka siirtyy kunnasta Kelaan elatusapujen perintätehtäviin. Elatustuen toimeenpanon ja elatusavun perinnän siirto Kelalle kuuluu kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa kunnilta valtiolle siirrettäviin tehtäviin. tä kumppanuustapahtumaa. Tapahtuman aiheena oli äitien ja lasten terveydellisten olojen parantaminen erityisesti kehitysmaissa. YK:n yleiskokouksen avajaisviikolla järjestetyn tapahtuman isäntinä toimivat presidentti Halosen lisäksi Chilen ja Tansanian presidentit. Presidentti Halonen kertoi Suomen neuvolatoiminnasta, äitiysavustuksesta ja lapsilisistä, joilla on parannettu äitien ja lasten hyvinvointia. Äitiyspakkaus on ollut yksi tapa saada odottavat äidit kattavasti terveydenhuollon piiriin, sillä sen saamisen ehtona on, että äiti käy terveystarkastuksessa. Pakkausta alettiin jakaa äideille jo vuonna 1938, kun Suomi oli köyhä maa. Aluksi sen saivat vain pienituloiset odottavat äidit, mutta vuodesta 1949 alkaen se jaettiin kaikille synnyttäjille ilman tarveharkintaa. Vuotta aiemmin oli alettu maksaa myös lapsilisiä. Äitiysavustusten ja lapsilisien hoitaminen siirtyivät kuntien sosiaalitoimistoilta Kelan hoidettavaksi 1990-luvulla. l Hilkka Nakari Sen sijaan Kelaan ei siirry elatusapusopimuksiin liittyviä tehtäviä. Elatusapuja ja elatustukea ryhdytään korottamaan vuosittain elinkustannusindeksin muutoksen mukaisesti. Tähän asti elatustukea on korotettu vasta sen jälkeen, kun elinkustannusindeksi on noussut yli 5 % edellisestä korotuksesta. Tämän vuoksi korotusten välit ovat olleet useita vuosia. Elokuussa vahvistetun uuden elatustukilain myötä Kelalle siirtyvien tehtävien hoitoon ei haeta henkilöstöä avoimella hakumenettelyllä ennen kuin kunnissa elatustukiasioita hoitaneiden henkilöiden halu siirtyä Kelaan on selvitetty. l Valtion talousarvioesitys 2009: Kotihoidontukeen ja yksityisen hoidon tukeen korotuksia Kotihoidontuen hoitoraha nousee 20 eurolla kuukaudessa vuoden 2009 alusta lukien. Perheen yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettava hoitoraha on korotuksen jälkeen 314,28 euroa kuukaudessa. Kustakin seuraavasta alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettava kuukausittainen hoitoraha pysyy 94,09 eurossa sekä perheen kustakin muusta lapsesta maksettava hoitoraha 60,46 eurossa. Myös yksityisen hoidon tuki nousee reilulla parilla kympillä. Vuoden alusta lukien tuki on 160 euroa kuukaudessa lasta kohti. Lasten kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki on tarkoitettu perheille, joiden lapset ovat hoidossa muualla kuin kunnan järjestämässä päivähoidossa. Korotuksilla pyritään ehkäisemään lapsiperheiden talouden heikkenemistä ja parantamaan perheiden todellisia mahdollisuuksia valita kullekin lapselle paras hoitomuoto. Kotihoidon tukea maksetaan vuonna 2009 noin 63 000 perheelle ja yksityisen hoidon tukea noin 12 900 perheelle. l (Lähde: STM:n tiedote) Valtion talousarvioesitys 2009: Lapsilisä nousee vain monilapsisissa perheissä Lapsilisän määrä nousee vuoden 2009 alussa kymmenellä eurolla perheen kolmannesta lapsesta lukien. Korotus tukee monilapsisia perheitä, joiden talous on tutkimusten valossa erityisen tiukoilla. Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista. Siitä ei mene veroa. Korotuksen jälkeen lapsilisän määrät kuukaudessa ovat perheen vanhimmasta alle 17-vuotiaasta lapsesta 100 euroa toisesta 110,50 euroa kolmannesta 141 euroa neljännestä 161,50 euroa viidennestä tai useammasta lapsesta 182 euroa. Vuonna 2009 lapsilisiä maksetaan hieman yli miljoonasta lapsesta. Kymmenen euron korotus on luvassa noin 14 %:lle heistä eli noin 143 000 lapselle. l Valtion talousarvioesitys 2009: Pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat nousevat Kelan maksamia pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja esitetään korotettavaksi samalle tasolle kuin työttömyysturvan vähimmäismäärä. Korotus on noin 170 euroa kuukaudessa. Päivärahojen vähimmäismäärä nousee nykyisestä 15,20 eurosta 22,04 euroon päivässä. Korotuksen jälkeen vähimmäispäivärahaa saavan tulot nousevat noin 380 eurosta noin 550 euroon kuukaudessa. Käteen jää kuitenkin hieman vähemmän, sillä vähimmäispäivärahoista menee veroa. Korotus tuntuu eniten äitien päivärahoissa, sillä äitien äitiys- ja vanhempainrahoista noin 13 % on maksettu vähimmäismääräisinä, kun taas isien isyys- ja vanhempainrahoista vain noin 2 % on vähimmäismääräisiä. l Lapsilisä Lapsiperheet Kela maksaa kuukausittain lapsen vanhemmalle verotonta lapsilisää Suomessa asuvasta lapsesta, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta lapsesta 100 euroa, toisesta 110,50 euroa, kolmannesta 131 euroa, neljännestä 151,50 euroa sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 172 euroa. Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta yksinhuoltajakorotusta 46,60 euroa. Ahvenanmaalla on omat lapsilisien määrät, joista päättää maakuntahallitus. Lapsilisien seuraavia maksupäiviä ovat: 26.11., 23.12., 23.1., 26.2. ja 26.3. Katso tarkemmin Lapsiperheelle-esitteestä ja internetistä. Kansainvälisiin adoptioihin tukea Kela maksaa verotonta adoptiotukea kertakorvauksena niille ottovanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ulkomailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan: Virosta 1 900 euroa, Kiinasta ja Kolumbiasta 4 500 euroa sekä muista maista 3 000 euroa. Katso tarkemmin Lapsiperheelle-esitteestä ja internetistä. Erityishoitoraha vanhemmille Äidillä tai isällä voi olla oikeus saada lyhytaikaisista ja tilapäisistä ansionmenetyksistään korvausta verollisena erityishoitorahana, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa sekä kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla. Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin hakijan työtuloista. Tulottomalle tai pienituloiselle voidaan maksaa arkipäivältä 15,20 euron erityishoitoraha sekä työttömälle tai opiskelijalle vähintään työttömyysturvan tai opintotuen suuruista erityishoitorahaa. Katso tarkemmin Lapsiperheelle-esitteestä ja internetistä.

4/2008 13 En raaski laittaa pientä lasta päiväkotiin Kuvat Juha Törmälä 1-vuotias Elisa Nurmi on tyytyväinen, kun äidillä oli mahdollisuus jäädä hänen kanssa kotiin. Kotihoidon tuen ja kuntalisän pienuus ei vaikuttanut Niina Nurmen päätökseen jäädä lasten kanssa kotiin, kun hänen vanhempainrahakautensa päättyi kolme kuukautta sitten. En ajatellut taloudellista tilannettamme, kun päätin jäädä kotiin, eikä se ole nyt myöhemminkään saanut minua katumaan päätöstäni. En raaskisi laittaa Elisaa vieläkään päiväkotiin, nyt vuoden vanhan tytön äiti pohtii. Onneksi taloudellinen tilanteemme salli minun jäädä kotiin, sillä pienen tytön elämä näyttäisi melko rikkonaiselta, jos hänet täytyisi viedä lähes päivittäin päiväkotiin. Ylityöt helpottavat toimeentuloa Niina myöntää vanhempainrahakauden päättymisen ja kotihoidon tuelle putoamisen kuitenkin tuntuneen lompakossa. Perheen isän vuorotyö ja mahdollisuus ylitöihin ovat kuitenkin pienentäneet huolta toimentulosta. Minun oli helppo jäädä kotiin pienilläkin tuloilla, sillä tieto siitä, että toinen voi tarvittaessa tehdä ylitöitä, helpottaa kummasti, Niina pohtii. Toimeentuloamme on tietenkin helpottanut se, ettei meillä ole suuria lainoja maksettavanamme. Emme ole joutuneet karsimaan menojamme tai luopumaan mistään, vaikkei elämämme muutenkaan ole koskaan ollut suurta kulutusjuhlaa, perheen isä Timo jatkaa. Päiväkodista kerhoon Vanhempainrahakauden päättyminen ei heilauttanut perheen taloutta, mutta pientä säästöä syntyi, kun Elisan isoveli jäi pikkusisarensa kanssa kotihoitoon. Eetu oli jo ennen Niinan äitiyslomaa paljon poissa päiväkodista, sillä vuorotyöni vuoksi minulla oli usein keskellä viikkoa mahdollisuus viettää päivä lapsen kanssa. Maksoimme päivähoitomaksuja toisinaan vähän turhasta, Timo kertoo. Nyt Eetu käy kolme kertaa viikossa kerhossa, mikä on tainnut ajaa lähes saman asian kuin päiväkoti. Hoitovapaa kahdessa osassa Niina on ajatellut hoitaa lapsia kotona ainakin ensi kesään saakka. En usko, että pohdin taloudellista tilannettamme, kun teen päätöksen töihin paluustani. Enemmänkin mietin omaa jaksamistani. Olen ajatellut, että palaisin kesän jälkeen vuodeksi töihin ja jatkaisin hoitovapaata vuoden kuluttua muutamalla kuukaudella, kun Eetu aloittaa koulun. Lasten koulun alkaessa haluan olla kotona. Mutta muuten tämä hoitovapaa taitaa olla viimeisiä kertoja, kun olen tällaisella vapaalla. Siksi taidan ottaa siitä kaiken hyödyn irti, Niina nauraa. l Päivi Vuorivirta Lapsiperheet Vanhempainvapaa ja päiväraha Äidillä ja isällä on oikeus työsuhteen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa näiltä ajoilta vanhempainpäivärahoja. Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä, tai erityisäitiysrahaa jopa raskauden alkamisesta lähtien, jos työolosuhteet ovat vaaraksi odottavan äidin tai sikiön terveydelle. Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteensä 18 arkipäivältä enintään neljänä jaksona äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana sekä sen lisäksi 1 12 arkipäivältä vanhempainrahan jatkoksi, jos isä käyttää vähintään kaksi viikkoa vanhempainvapaan lopusta. Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä. Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana hoitoon otetun adoptiolapsen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivältä. Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen tai yrittäjätulojen perusteella kuten sairauspäivärahat. Vanhempainpäivärahat ovat verollisia. Tulottomalle tai hyvin pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan 15,20 euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäiväraha maksetaan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 15,20 euroa arkipäivältä että opintotukilain mukaista opintorahaa. Katso tarkemmin Lapsiperheelle-esitteestä ja internetistä. Äitiysavustus pakkauksena tai rahana Lasta odottava äiti voi valita vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävän äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa. Myös ottovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen, kun lapsi otetaan hoitoon alle 18-vuotiaana. Katso tarkemmin Lapsiperheelle-esitteestä ja internetistä.

14 4/2008 Kuntalisää ei makseta kaikille Kuva Nana Uitto Puolet suomalaisista asuu kunnassa, jossa maksetaan kotihoidon tuen kuntalisää. Espoossa lisä on anteliain. Lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksaa nykyään noin 80 Suomen 415 kunnasta. Kuntalisää maksavat erityisesti suuret kaupungit. Espoo on valtiotieteiden ylioppilas Laura Miettusen mukaan erityisen antelias kuntalisien suhteen. Espoon asukkaissa on paljon perheellisiä korkeakoulutettuja, joilla on hyvä työllisyystilanne. Päivähoitoon on suuri paine. Espoossa lisän määrä on maan suurin, kun maksettujen kuntalisien määrän suhteuttaa kotihoidon tuen saajien määrään. Alle 3-vuotiaasta maksetaan kuukausittain 218,64 euroa, ja mahdollinen sisaruslisä on alle 3-vuotiaasta vielä 99 euroa päälle. Antelisuudessa toista ääripäätä edustaa Tampere, jossa on euromääräisesti vielä suurempi kuntalisä, mutta siellä kuntalisää saadakseen lapsen tulee olla pitkäaikaisesti sairas tai vammainen. Kunnat voivat itse päättää, millä ehdoin ja kenelle kuntalisää maksetaan. Useimmiten edellytetään jommankumman vanhemmista hoitavan lasta kotona. Toiseksi yleisin ehto on se, että perheen kaikki lapset hoidetaan kotona. Lähes puolessa kunnista vielä edellytetään, että lasten vanhemmilla on työ- tai opiskelupaikka odottamassa eli kunnallinen päivähoito on vanhemmille todellinen vaihtoehto, Miettunen täsmentää. On paljon kuntia, joissa kuntalisää ei makseta lainkaan. Näin ollen kuntalisään liittyy alueellista epätasa-arvoa eri kunnissa asuvien ihmisten välillä. Ja koska lisä on usein suunnattu työssäkäyville tai opiskelijoille, liittyy siihen myös kotihoidon tuen käyttäjien sisäistä epätasa-arvoa. Vaikka toisaalta sen tarkoituksena ei olekaan toimia yleisen perusturvan täydentäjänä, Miettunen pohtii. Kotihoidon tuen pitkäaikaisuuteen liittyy riskejä Monessa perheessä pienet lapset halutaan hoitaa itse kotona. Kotiin jäävä vanhempi on usein äiti, mikä tuo kotihoidon tukeen epäedullisiakin piirteitä: Kotihoidon tukea pitkään käyttäneissä on paljon naisia, joilla on alhainen koulutus ja matalat tulot. Vaarana on, että pitkät kotihoidon tuella vietetyt jaksot vaikeuttavat näiden naisten työmarkkina-asemaa entisestään. Pitkien perhevapaiden on todettu heikentävän naisten Laura Miettunen on Helsingin yliopistoon tekemässään pro gradussa tutkinut kuntalisäjärjestelmän kehitystä 90-luvulta näihin päiviin. ansiokehitystä työelämään paluun jälkeen. Lisäksi kotihoidon tuen epäillään olevan yhteydessä myös nuorten naisten pätkätyöllisyyteen, joka on yleisempää kuin miehillä, Miettunen luettelee, ja jatkaa: Toivon, että kotihoidon tukea käyttäisivät aikaisempaa useammin myös miehet. Näin myös tukeen liittyvät riskit jakautuisivat tasaisemmin naisten ja miesten välillä. l Milla Kauppila Lapsiperheet Pienten lasten hoidon tuet Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden päättymisen jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmat voivat valita joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Jos vanhemmat eivät ole valinneet kunnan järjestämää päivähoitoa, he saavat Kelalta lasten kotihoidon tukea, kun perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha. Sitä maksetaan erikseen jokaisesta tukeen oikeuttavasta lapsesta. Yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta se on 294,28 euroa, kustakin seuraavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 94,09 euroa ja alle normaalin oppivelvollisuusiän olevasta lapsesta 60,46 euroa kuukaudessa. Lisäksi voidaan maksaa hoitolisää kuukausittain enintään 168,19 euroa, mutta vain yhdestä lapsesta. Sen saaminen ja määrä riippuvat perheen tuloista. Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle ottolapselleen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 137,33 euroa lasta kohden, ja perhe voi saada tuloista riippuen hoitolisää enintään 134,55 euroa lasta kohden kuukaudessa. Yksityisen hoidon tuki maksetaan päivähoidon tuottajalle, mutta perhe hakee tuen. Osittaista hoitorahaa maksetaan 70 euroa kuukaudessa työ- tai virkasuhteessa olevalle vanhemmalle, jonka työaika on alle 3-vuotiaan tai perusopetuksen ensimmäisellä ja toisella luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Katso tarkemmin Lapsiperheelle-esitteestä ja internetistä.

4/2008 15 Hakemus sisään kotikoneelta Lapsiperheet voivat hakea kaikki lapsen syntymään ja hoitoon liittyvät Kelan tuet verkossa. Asiakas voi valita koko maan Kelan toimistoista sen, johon on kätevintä mennä, mutta vaihtoehtoisiakin palvelukanavia on useita. Kartasta näkyy uusi Kelan toimistojen verkko Helsingissä sekä niitä lähinnä olevat toimistot Espoon ja Vantaan puolella. Vanhempainpäivärahoja, äitiysavustusta, lapsilisää ja adoptiotukea on voinut hakea verkossa vuoden päivät. Nyt palveluun saatiin mukaan myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet. Lisäksi vanhemmat voivat ilmoittaa asiointipalvelussa mm. isäkuukauden siirtämisestä. Palvelussa voi myös tarkistaa, onko hakemus ratkaistu ja koska tuki seuraavan kerran maksetaan. Sähköiset hakemukset löytyvät Kelan internetsivuilta asiointipalvelusta, jonne kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Silloin kun itselle sopii Verkkoasiointi antaa mahdollisuuden hoitaa asioita itselle parhaiten sopivana aikana. Voi olla helpompi hoitaa asiat verkossa kuin lähteä toimistoon vaunujen kanssa, pohtii asiointipalvelujen kehitystyössä mukana ollut suunnittelija Katja Heikkinen. Lisäksi verkkopalvelut auttavat ennakoinnissa. Verkosta voi jo etukäteen tarkistaa, koska vanhempainrahan maksaminen päättyy. Näin lastenhoidon tukea voi hakea hyvissä ajoin eikä tukien saaminen keskeydy siirryttäessä vanhempainvapaalta hoitovapaalle. l Uusi sähköinen palvelu helpottaa yksityisten hoitajien toimintaa Kun vanhempi laittaa lapsensa hoitoon yksityiseen päiväkotiin tai yksityiselle hoitajalle, hän voi saada Kelasta yksityisen hoidon tukea. Yksityisen hoidon tukea haettaessa päivähoidon tuottaja toimittaa Kelaan ilmoituslomakkeen päivähoidon tuottajasta (WH2). Jos hoitajalla on Y-tunnus, hän voi täyttää ja lähettää ilmoituksen sähköisesti asiointipalvelussa. Näin hoitaja säästyy paperien täyttämiseltä ja vanhemman ei tarvitse toimittaa liitteitä Kelaan. Palveluun kirjaudutaan Verohallinnolta saatavalla maksuttomalla Katso-tunnisteella. l Valitse oma tapasi asioida Kela tarjoaa verkkopalveluita osoitteessa. Internetsivuilla on tietoa etuuksista ja laskureita, joilla voi arvioida tuen määrän tai saako tukea tulojensa perusteella. Kelan asiointipalvelussa voi tunnistauduttuaan katsoa omia tietojaan ja tehdä hakemuksia ja ilmoituksia. Mukana ovat jo lähes kaikki yleisimmät etuudet. Ensi vuoden aikana Kela avaa lisää valtakunnallisia palvelunumeroita, jotka neuvovat Kela-asioissa elämäntilanteen mukaan. Voit asioida missä tahansa toimistossa. Toimistoja on 256 ympäri Suomen ja lisäksi Kelalla on 152 yhteispalvelupistettä. 1. marraskuuta alkaen. Helsingin alueella palvelee kuusi toimistoa. Kelalla on käytössään myös palautuskuoria, joilla voi lähettää hakemuksen tai liitteet ilman postimaksua. Niitä saa Kelan toimistojen lisäksi mm. lääkäriasemilta. Kela kehittää myös ajanvarauspalvelua, joka otetaan käyttöön ensi vuoden aikana. l k KOLUMNI Merkitys vaihtelee akka, sanoo puolitoistavuotias lapsi ja K osoittaa sormella ruokaa. Vähän yli kymmenen vuoden kuluttua lapsi tekee saman päätelmän. Ihmisen elämässä on nimittäin kaksi ikävaihetta, jolloin kaikki on sitä itseään. Yhtäläisyydestä huolimatta lapsen ja nuoren kakat ovat käytännössä aivan eri asioita. Teini-ikäiselle se on jotain inhottavaa ja ikävää, ehkäpä jotakin sellaista, mihin vanhempi on nuoren määrännyt. Pienelle lapselle kakka on taas suuri ihmetyksen ja ilon aihe. Lapsi ei ole vielä sisäistänyt aikuismaailmassa jylläävää hygieenisyyttä. Siksi lapsi voi iloita asioista, joita me vanhemmat pidämme katastrofeina. Kun esimerkiksi vaipanreuna falskaa kirskuvat aikuisen hampaat kiukusta. Lapsi taas talsii kökkäreiden perässä ja osoittelee niitä aivan kuin maailman ihmeellisin asia olisi juuri tapahtunut. Hyi, vanhempi parahtaa epätoivon ja inhotuksen välimaastosta ja lapsi toistaa sanan perässä vielä kuitenkaan ymmärtämättä, mitä se tarkoittaa. Kakka on nimittäin jännittävä juttu ja sitä olisi hauska tökkiä sormella. Vanhempien on kuitenkin hyvin vaikea ymmärtää tätä kiinnostusta. Elämmehän kliinisessä tehokulttuurissa, jossa lannoitteetkin ovat puhtaanvalkeita papanoita. Meille kaikki ulosteisiin liitettävät asiat ovat ikäviä ja epämukavia. Vanhemmuus kuitenkin muuttaa ihmistä. Kun lapsi kasvaa pottaikään, vaihtuu vanhempien kakkakammo kakkakannustukseksi. Ainakin hetkeksi. Potalla istumisesta tulee elämää suurempi luomisprosessi, jota vanhemmat rientävät ihmettelemään. Itse kakkaakin aletaan kuvata taidekriitikon ylitsevuotavin termein: Bravo! Excelente! Magnifico! Lapselle potankäytön opetteleminen tosin tarkoittaa kasvamista. Lapsi oppii, että tarpeet pöräytetään nimenomaan pottaan. Näin myös itse potasta tulee likainen ja leikkeihin sopimaton väline. Ei mene kauan, kun lapsi vaihtaa ulosteesta höpöttämisen monimutkaisempiin kuvauksiin asioiden väreistä, muodoista ja hajuista. Ja kun lapsi sitten kävelee ulkona koiran läjään, hän kiljuu kyynelsilmin: Yök! Hyi! Äitii! Isii! Silloin vanhemmat eivät voi muuta kuin päivitellä ajan hampaan terävyyttä: minne katosi päivät, jolloin kakka oli kiva? Jarkko Uro

16 4/2008 Koira hoitaa masentunutta Tassut tahtovat ulos, vatsa vaatii täytettä ja aivot askaretta. Koiran hoito tuo masentuneen päiviin rytmin ja reilusti iloa. Koira masentuneelle? Ei onnistu! Jos oma vointi on retuperällä, eläimen hoito unohtuu. Koira kärsii ja lenkit jäävät tekemättä, kun isäntä tai emäntä jumittuu neljän seinän sisään. Masentuneen lemmikki näkee taatusti nälkää. Väärin, väärin ja vielä kerran väärin. Koirien ja niiden masentuneiden omistajien yhteiseloa lopputyötään varten seuranneen Minna Toivolan mukaan masennuspotilaat huolehtivat lemmikistään monesti paremmin kuin itsestään. Vastuu elävästä olennosta auttaa masentunutta nappaamaan elämänlangasta kiinni koira terapoi hoitajaansa huomaamatta. Koiran hoito rytmittää masentuneen päivää ja kannustaa liikkeelle. Eläin helpottaa kontaktien luomista toisiin ihmisiin. Ihmisten pariin meno ei aina ilman karvaisen kaverin tukea onnistuisi, Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadiaan lopputyönsä tehnyt toimintaterapeutti kertoo. Osa Minna Toivolan haastattelemista kuntoutujista kertoi aluksi lenkkeilleensä koiransa kanssa aikoina, jolloin ulkoilureiteillä oli hiljaista. Vähitellen he rohkaistuivat liikkeelle muulloinkin. Ihmisten myönteinen kiinnostus lemmikkiä kohtaan rohkaisee masentuneen liikkeelle. Koira on turvallinen keskustelunaihe ja koiran kautta masentunut pystyy lähestymään muita ihmisiä, sillä vastaantulijan huomio kiinnittyy usein enemmän eläimeen kuin taluttajaan. Itsehoidetun ja -koulutetun lemmikin saamat kehut kohottavat mielialaa. Läsnäolo rauhoittaa Minna Toivola kummastelee, miksei mielenterveyskuntoutujien koirille sallita vastaavia oi- Kuva Vaula Aunola Kuva Vaula Aunola keuksia kuin avustajakoirille, jotka saavat liikkua omistajiensa kanssa vapaasti. Mielenterveyden keskusliitto on tehnyt asiasta kyselyn sosiaali- ja terveysministeriölle yli kaksi vuotta sitten, mutta vastausta ei ole saatu. Eläimen merkitystä osana mielenterveyspotilaan kuntoutusta ei ehkä siksi tunnusteta, että meillä asiaa on tutkittu vähän. Esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa koiraterapiaa on käytetty pitkään. Koira terapoi yksinkertaisimmillaan olemuksellaan, jo sen läsnäolo rauhoittaa. Suomessa hygieniasäädökset rajoittavat koiran tuomista esimerkiksi hoitolaitoksiin, vaikka uusittu allergiaohjelma kertaa koiranomistajille tuttua asiaa: liika hygieenisyys pahentaa allergioita. Meillä Herttoniemen sairaala lienee ainoa, jonne koiran saa tuoda piristämään omistajaansa. Ihmisen hoitaminen kokonaisuutena huomioi myös psyykkisen puolen: koiraihmisen eristäminen lemmikistään tuskin jouduttaa paranemista, Minna Toivola huomauttaa. l Jatkuu viereisellä sivulla

4/2008 17 Koira vetää mukaan Tamperelainen Mielenterveysyhdistys TAIMI järjestää jäsenilleen viikoittaisia koirakävelyitä. Mielenterveyskuntoutujan apukoira eli Miku-lenkille voi osallistua, vaikkei koiraa omistaisikaan yhdistyksen työntekijät lainaavat tarvittaessa omiaan. Parhaimmillaan mukana on kymmenkunta taluttajaa ja viisi koiraa. Tunnin mittainen kierros tahtoo venyä, kun osallistujat rapsuttelevat toistensa lemmikkejä ja koirat peuhaavat yhdessä. Spanielineiti Kiti on tutustuttanut Seppo Katajiston koiraihmisiin. Miku-lenkkien lisäksi kaksikko suuntaa rotuyhdistyksen lenkeille. Korvaamaton Kiti Monelle koiran kokema ilo on ensisijainen syy mukaan lähtöön, yhdistysassistentti Ritva Merinen kertoo. Koirat ovat tervetulleita TAIMI:n toimistoon ja vertaistukiryhmiin voi ottaa koiran kaveriksi. Ritva Merisen Lulu-terrieri päivystää lenkkipäivinä emäntänsä työajan TAIMI:n toimistossa. Toimistossa asioivat ihmiset tervehtivät usein ensin Lulua ja vasta sitten emäntää! l Tiibetinspanieli Kiti on Seppo Katajiston, 47, henkilökohtainen valmentaja: sähäkkä neiti ulkoiluttaa isäntää muutaman kerran päivässä ja kutsuu tämän palloleikkeihin pihamaalle. Kiti on perheenjäsen ja terapeutti. Ilman karvakorvaani olisin varmasti niin psyykkisesti kuin fyysisestikin huonossa kunnossa, keuhkonsiirron läpikäynyt mies toteaa. Keuhkosairaus puhkaisi Sepolla vakavan masennuksen. Sairauden alkuaikoina voimat eivät olisi riittäneet koiran hoitoon. Koirasta on vaivaa, mistä moni minua varoittelikin ennen koiran hankintaa. Vaiva on iloon verrattuna pientä. Koiran kouluttaminen palkitsee. Seppo liikkuu paljon kodin ulkopuolella ja koira on liki aina mukana. Se seuraa isäntäänsä muun muassa palvelutaloon Sepon isää tervehtimään. Samassa talossa on dementiakoti, jonka asukkaita Kiti käy katsomassa. Kun Kiti on paikalla, vanhusten nauru raikaa ulos asti. Koiraseura saa asukkaat muistelemaan aina omia, edesmenneitä lemmikkejään. Kiti astutetaan mahdollisesti keväällä. Jos pentuja syntyy, yksi niistä jää Katajistolle. Pakko saada toinen koira, jottei sukulaisten ja ystävien tarvitse tapella Kitin hoitovuoroista. l Koiraharrastukset houkuttavat, olen mietti- nyt agilityn aloittamista. Virve Järvinen Mielipiteen vahvuus riippuu Kuva Laura Vesa 16 vuoden ikä on taitekohta Kun pitkäaikaisesti sairas tai vammainen nuori täyttää 16 vuotta, alle 16-vuotiaan vammaistuki lakkaa. On aika miettiä tulevaisuutta ja tulevia tukia. Aikuisiän tuet riippuvat vammasta ja siitä, millaisia edellytyksiä nuorella on opiskella ja hankkia elantoa työllä. Useimmat vammaiset nuoret pystyvät opiskelemaan muiden nuorten mukana lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakoulussa, joskin he saattavat tarvita opiskelussa erityisiä apuvälineitä. Useimmat apuvälineet myöntää kotikunta, mutta Kela voi myöntää vaativia ja kalliita teknisiä apuvälineitä, joita tarvitaan opiskeluun tai työhön. Alle 16-vuotiaan vammaistuen tilalle kyseeseen voivat tulla joko 16 vuotta täyttäneen vammaistuki tai työkyvyttömyyseläke sekä näihin liittyviä muita tukia, jolloin rahaa tulee tilille aiempaa enemmän. Alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistuen ehdot poikkeavat kuitenkin toisistaan huomattavasti. Vaikka lapsi on saanut alle 16-vuotiaan vammaistukea 16 ikävuoteen saakka, hänellä ei välttämättä ole oikeutta 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen. Vaikka oikeus tukeen syntyykin, saattaa myös tuen määrä olla eri kuin aiempi tuki. Vammaistuki 16 vuotta täyttäneelle 16 vuotta täyttäneen vammaistuki on tarkoitettu sairaalle tai vammaiselle henkilölle, joka ei saa eläkettä. Tavoitteena on tukea nuoren opiskelua tai osallistumista työelämään. Tuen saaminen edellyttää, että sairaus tai vamma heikentää nuoren toimintakykyä niin, että jokapäiväisessä elämässä tarvittavat toiminnot ovat vaikeutuneet ja että sairaudesta tai vammasta aiheutuu haittaa, avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta taikka erityiskustannuksia. Sokea, liikuntakyvytön tai varhaiskuuro nuori on aina oikeutettu ylimpään vammaistukeen. Kuntoutusraha eläkkeen sijaan Alle 20-vuotiaille ei yleensä myönnetä työkyvyttömyyseläkettä, vaan ensisijaisesti nuoren kuntoutusrahaa. Jos nuoren työkyky ja mahdollisuudet valita ammatti ovat sairauden tai vamman takia olennaisesti heikentyneet, hän voi saada nuoren kuntoutusrahaa. Kuntoutusrahan ehtona on, että kotikunta on laatinut nuorelle opiskelu- ja kuntoutussuunnitelman ja hänellä katsotaan olevan mahdollisuuksia saada työllään ansiotuloja. Kuntoutusrahaa ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukea voi saada samanaikaisesti. Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke myönnetään yleensä aikaisintaan 20-vuotiaana, mutta se voidaan myöntää jo 16 vuoden iästä, jos Kelassa arvioidaan, että nuorella ei ole edellytyksiä suoriutua ammatillisista opinnoista tai työstä. Pysyvästi sokea, liikuntakyvytön tai avuton nuori voi vammaistuen sijaan aina saada kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkkeenä, jolloin hänelle voidaan myös myöntää eläkkeensaajan hoitotuen perushoitotukea. Alle 20-vuotiaalle työkyvyttömyyseläke myönnetään joko toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena hoidon ja kuntoutuksen ajaksi. Jos alle 17-vuotias alkaa saada työkyvyttömyyseläkettä, hänen lapsilisänsä lakkaa. Eläke sulkee myös pois vammaistuen, mutta sen sijaan nuori voi saada eläkettä saavan hoitotukea. l Kansalaismielipide kannattaa toimeentulotuen siirtoa Kelaan Toimeentulotuen siirto kunnilta Kelan hoidettavaksi saa kansalaisilta vahvaa kannatusta. Väestöstä 57 % kannattaa siirtoa. Tämä ilmenee Kelan tutkimusosaston Taloustutkimukselta tilaamasta kyselystä, johon vastasi syys lokakuussa tuhat suomalaista. Tutkimuksen tuloksista kerrotaan juuri ilmestyneessä Sosiaalivakuutus-lehdessä 5/2008. Toimeentulotuen siirto Kelaan on noussut jälleen keskusteluun Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (Sata-komitea) työn myötä. Kelan teettämän kyselyn mukaan 57 % kansalaisista kannattaa siirtoa, 21 % vastustaa ja lopuilla (22 %) ei ole mielipidettä asiasta. Eniten kannatusta siirto saa naisilta ja vasemmistopuolueiden kannattajilta. kuitenkin voimakkaasti siitä, missä yhteydessä asiasta keskustellaan. Kun kysymyksen yhteydessä mainitaan siirron taloudelliset vaikutuk-set ja kustannusten nousu, Kela-siirron kannatus vähenee 42 %:in ja vastaavasti vastustava kanta voimistuu 35 %:in. Jos nostetaan esiin vaara tuen myöntämisen ja sosiaalityön välisen yhteyden katkeamisesta, siirron kannattajakunta vähenee 36 %:in kaikista vastaajista ja vastustajia on tällöin lähes yhtä paljon. Korkeinta kannatusta Kelasiirto saa, kun se perustellaan asiakkaiden yhdenvertaisuudella ja oikeudenmukaisuudella. Viittaus asiakkaiden yhdenmukaiseen kohteluun yli kuntarajojen nostaa Kela-siirron kannatuksen 70 %:in.

18 4/2008 Oma raha on ihanaa, mutta samalla pelottavaa Oma raha voi olla sekä ihanaa että pelottavaa. Kun Anette Kattilakoski oli 16-vuotias, hän alkoi saada vammaistukensa omalle tililleen. Summa tuntui valtavalta, mutta kyllä oli kivaa saada omaa rahaa. Yleensä vammaistukea hakee 16-vuotiaan nuoren huoltaja ja se myös maksetaan huoltajan tilille, mutta hakemuksen perusteella se voidaan maksaa myös nuoren omalle tilille, kuten sokean Anetten tapauksessa. Koska 16-vuotias ei ole täysiikäinen, vanhemmat ovat kuitenkin edelleen vastuussa rahankäytöstä, joten tässä vanhempien on tässä käytettävä harkintaa. Olin aiemmin saanut viikkorahaa ja vanhemmat olivat antaneet muutakin rahaa, kun tarvitsin johonkin. Sikäli oma raha ei tuntunut kovin dramaattiselta, muistelee Anette, joka nyt on 23-vuotias korkeakouluopiskelija. Vanhempani olivat sitä mieltä, että kun minulla oli rahaa, sen piti myös riittää kaikkeen ja rahat piti käyttää järkevästi, Anette sanoo. Hän kertoo käyttäneensä rahat kahviloissa, vaatteiden hankintaan, puhelinlaskuun ja kaikkeen muuhun, mihin nuoret yleensä rahansa käyttävät. Siinä iässä kaveripiiri vaikuttaa kylläkin rahankäyttöön enemmän kuin vanhemmat. On tärkeätä, että vanhemmat neuvovat ja näyttävät käytännön esimerkkiä. Jos vanhemmilla esimerkiksi on tapana jättää laskuja maksamatta, he opettavat sen myös lapsilleen. Anetten mielestään vammaisuus ei ole mitenkään vaikuttanut siihen, miten hän on oppinut hoitamaan talouttaan. Minulla on monta näkevää ystävää, jotka eivät hallitse rahankäyttöään. Eiköhän se ole yksilöstä kiinni, Anette sanoo. l Mari Pennanen Kuva Mari Pennanen Anette Kattilakoski pitää tärkeänä, että vanhemmat neuvovat ja antavat käytännön esimerkkejä nuorille, joiden pitää oppia hoitamaan omaa talouttaan. Vammaistuen hakijat eivät aina täytä tuen ehtoja Yli 16-vuotiaiden vammaistuen hakemuksia tehdään reilut 7 000 vuodessa. Samalla aiempaa useampi hakemus hylätään. Etuuspäällikkö Marjukka Turusen mukaan hylkäysten määrän kasvu johtuu ainakin osittain siitä, että tukea haetaan yhä enemmän tilanteessa, jossa hakija ei täytä vammaistuen edellytyksiä. 16 vuotta täyttäneen vammaistuen tavoitteena on tukea muiden kuin eläkkeellä olevien pitkäaikaisesti sairaiden tai vammaisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, osallistumista työhön tai opiskeluun sekä toimintakyvyn ylläpitämistä, kotona asumista, kuntoutusta ja hoitoa. Vammaistuki edellyttää aina, että henkilön toimintakyky jokapäiväisessä elämässä on heikentynyt ja vaikeutunut sairauden, vian tai vamman takia yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden ajan. Sen lisäksi sairaudesta tai vammasta täytyy aiheutua erityiskustannuksia, haittaa tai avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta. l Vammaisetuudet Vammais- ja hoitotukia lapsille ja aikuisille Alle 16-vuotiaan vammaistukea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. Kela on yhteistyössä asiantuntijalääkäreiden kanssa määritellyt tuen saamisen perusteita eri sairauksiin. 16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyttömyyden tai iän perusteella. Vammaistukea maksetaan korvaukseksi sairauden tai vamman aiheuttamasta haitasta, avun, ohjauksen tai valvonnan tarpeesta ja/ tai erityiskustannuksista. Perusvammaistukea voi saada vain, jos vammaisella on olennaisen haitan tai avuntarpeen lisäksi erityiskustannuksia keskimäärin vammaistuen verran kuukaudessa. Perusvammaistuki on 81,83 euroa, korotettu vammaistuki 190,94 euroa ja ylin vammaistuki 370,24 euroa kuukaudessa. Tuki on verotonta. Yli kolme kuukautta kestävä laitoshoito voi keskeyttää tuen. Takautuva hakuaika on puoli vuotta. Eläkettä saavan hoitotuella tuetaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Hoitotuki voidaan myöntää henkilölle, jonka toimintakyvyn voidaan arvioida olevan alentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Työttömyyseläkettä, osatyökyvyttömyyseläkettä tai osaaikaeläkettä saava voi saada vammaistukea. Tuki on porrastettu kolmeen ryhmään avun, ohjauksen ja valvonnantarpeen sekä erityiskustannusten perusteella, perushoitotuki 54,80 euroa/kk, korotettu hoitotuki 136,43 euroa/kk ja ylin hoitotuki 288,49 euroa/kk. Takautuva hakuaika on puoli vuotta. Katso tarkemmin Kun sairastat -esitteestä ja internetistä.

4/2008 19 Pienet apuvälineet auttavat arjessa Pienet apuvälineet helpottavat arkea, mutta avulias perhe, aviomies ja poika, ovat reumaatikon merkittävin apuväline. Liisa Mustala hymyilee. Yli 20 vuotta nivelreuman kanssa ei ole lannistanut häntä. Reumaatikon hyvinvointi vaatii vaivannäköä ja asennetta, mutta minä ajattelen, että pärjään. Joudun kiinnittämään huomiota pieniin yksityiskohtiin arjessa enemmän kuin fyysisesti terveet, mutta apuvälineet helpottavat elämää. Minun pitää vain muistaa käyttää niitä. Tukipohjalliset tärkein apuväline Hetkeäkään empimättä Mustala tietää tukipohjallisten olevan hänen tärkein apuvälineensä. Tukipohjalliset auttavat pitämään jalan asennon oikeana. Väärä jalan asento aiheuttaa kipuja koko kroppaan. Pohjalliset vaativat kengiltä paljon, eikä Mustala voikaan enää käyttää kaikkein siroimpia tai korkeakorkoisimpia kenkiä. Kenkien pohjien pitää olla riittävän paksut ja lestin sopivan leveä, jotta pohjallinen mahtuu kenkään. Lisäksi kengän takareunan on oltava tarpeeksi korkea, jotta kantapää pysyy kengässä eikä nouse ilmaan. Myös dosetti on varannut paikkansa Mustalan tärkeimpien apuvälineiden listalta. Huolellinen ja vahva lääkehoito on pitänyt sairauteni aisoissa, ja dosetti auttaa minua pysymään oikeassa tahdissa. itsestäänselvyyksiä, ettei hän enää edes huomaa käyttävänsä erikoisvälineitä. Samassa vetolaatikossa sulassa sovussa peruskeittiövälineiden kanssa lepäävät leipäsaha, perunankuorimaveitsi ja purkinavaaja ovat jokapäiväisessä käytössä. Reumasairaan puristusvoima on useimmiten heikentynyt ja siksi keittiövälineiden varsien on täytettävä tietyt kriteerit. Kahvan tulee olla riittävän paksu eikä tarttumapinta saa olla liian liukas. Leipäsaha täyttää kriteerit mainiosti, sillä siinä on paksu varsi, josta on hyvä ottaa kiinni. Lisäksi käden liikerata on sahatessa aina automaattisesti oikea. Omat, ihanat miehet auttavat Vaikka apuvälineitä riittääkin moneen lähtöön, ei Mustala voi osallistua mielensä mukaan kaikkiin kotitaloustöihin. Siivousvälineiden suunnittelussa ei ole ajateltu ihmisiä, joilla on rajoituksia. Niitä ei ole suunniteltu käsivammaisille. Siksi meillä käy kotona siivooja. En voi myöskään nostaa painavia tavaroita korkealle koska käsivoimat eivät ole yhtä hyvät kuin terveillä, mutta halkoja pystyn vielä pinoamaan, hän hymyilee. Ihanat miehet elämässäni hoitavat oman osuutensa kotitaloustöistä eivätkä anna minun tehdä yli voimieni. Myös työpaikalla apuvälineet kunnossa Liisa Mustala matkustaa paljon työkseen. Siksi hänellä on pieni, puolitoista kiloa painava kannettava tietokone, joka kulkee aina hänen matkassaan. Halusin mahdollisimman kevyen koneen, sillä en voi kantaa kovin painavia laitteita mukanani. Minulla on koneessa pieni erillinen hiiri, sillä kannettavan oma tappihiiri käy nivelilleni raskaaksi. Mustala muistaa vetää matkalaukkua aina perässään eikä pakkaa laukkuja painaviksi. Lisäksi hän kuljettaa usein niskatyynyä mukanaan niin autossa kuin lentokoneessakin. Vaikkei minulla ole olkapäissä ongelmia, on perustauti jo sen verran riittävä, että pyrin välttämään lisäongelmia kaikin tavoin. Valitettavan vähän tukea Liisa Mustala on pahoillaan, sillä reumaatikolla on valitettavan vähän mahdollisuuksia saada apuvälineitä. Leikkausten jälkeen olen saanut apuvälineitä lainaksi terveyskeskuksesta. Muut olen joutunut ostamaan itse. Kotitalousvähennys on tietenkin loistava apu ja suurimman osan lääkemenoistani Kela toki korvaa, mutta apuvälineisiin sanan varsinaisessa merkityksessä en saa tukea, Mustala kertoo. Hänen tärkeimmät apuvälineensä, tukipohjalliset, maksaa kuitenkin kunta. l Päivi Vuorivirta Pienet apuvälineet helpottavat reumaa sairastavan Liisa Mustalan arkea. Leipä sahalla viipaleiksi Keittiön pienistä apuvälineistä on Mustalan arjessa tullut niin Kuva Vaula Aunola Pääosa apuvälineistä terveyskeskuksen kautta Pääosan apuvälineistä asiakkaat saavat kunnan terveyskeskuksesta tai terveyskeskuslääkärin lähetteellä sairaanhoitopiirin apuvälineyksiköstä. Sosiaalisen elämän ja virkistyksen vuoksi tarvittavia apuvälineitä voi saada vammaispalveluna kunnan sosiaalihuollosta. Kunnat joko lainaavat tai antavat apuvälineet omaksi. Kelaltakin apuvälineitä Kela puolestaan järjestää ammatillisena kuntoutuksena apuvälineitä vaikeavammaisille, jos he tarvitsevat työssään tai opiskelussaan kalliita ja vaativia apuvälineitä, ja jos opiskelusta tai työstä suoriutuminen ilman apuvälinettä on kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa. Apuvälineitä voivat olla esimerkiksi pistenäytöllä varustettu tietokonelaitteisto ja lukutelevisio näkövammaiselle sekä ryhmäkuuntelulaite kuulovammaiselle. Opiskelua varten Kela myöntää apuvälineitä, kun kyse on työelämään tähtäävästä ammatillisesta koulutuksesta tai lukiosta tai peruskoulusta 7. luokka-asteelta alkaen. Kela antaa apuvälineet kuntoutujalle omaksi. Kela vastaa apuvälineiden käytön opettamisesta ja huollosta ja seuraa apuvälineiden käyttöä niin kauan kuin apuvälineet ovat opiskelun tai työn takia tarpeellisia. Kela voi tietyin edellytyksin myöntää muita kuin vaativia apuvälineitä harkinnanvaraisena kuntoutuksena, jotta asiakas selviytyisi työstään sairaudesta tai vammasta huolimatta. Kelalta apuvälinettä haetaan lomakkeella Ku 103, joka löytyy Kelan internetsivuilta > lomakkeet. Lomakkeen saa myös Kelan toimistosta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto ja selvitys mm. opiskelun tai työn vaatimuksista, apuvälineen tarpeesta ja selvitys apuvälineeltä vaadittavista ominaisuuksista. l

20 4/2008 Autistin hämmentävä erilaisuus Autistismin kirjon omaavan lapsen käytös kerää katseita ympäristössä. Sopeutumisvalmennuskurssilta perheet saavat vertaisvoimaa haastavaan arkeensa. Uskaltaisikohan sitä mennä edes kauppaan? Anne Palviainen tietää kokemuksesta, miltä vanhemmasta tuntuu, kun lapsen poikkeava käytös kerää kanssakulkijoilta syyttäviä katseita ja kommentteja. Erityislapsen perheen eristäytymisen vaara on suuri, hän toteaa. Palviaisten kohta 13-vuotiaalla pojalla on neurologisia ongelmia: Asperger-epäily, kommunikaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia sekä aistiherkkyyttä. Esimerkiksi ääni, maku tai kosketus saa lapsen ylireagoimaan: Kun olin pienempi, imurointi tai uimahallissa käynti oli mahdotonta. Kuntoutuksessa katse vuorovaikutukseen Projektipäällikkö Jan Fredriksson, 39, sai autismin kirjoon kuuluvan Asperger - diagnoosin pari vuotta sitten. Ikäni olen tuntenut olevani jollain tavalla erilainen. Olin naimisissa 10 vuotta. Jälkeenpäin olen ajatellut, että olisinpa tiennyt silloin Aspergerista! En esimerkiksi pysty seuraamaan keskustelua metakassa. Kyse ei ole siitä, ettenkö haluaisi kuunnella toista, hän naurahtaa. As-ihmiselle tyypillisesti Jan loisti koulussa lukuaineissa, mutta oli motorisesti ja sosiaalisesti kömpelö. Merkittävimpänä yhteisenä piirteenä autismin kirjon oireyhtymissä näen vuorovaikutuksen ongelman. Tavallisille ihmisille kieli on ensisijaisesti sosiaalista liimaa. Meille kommunikaatio tarkoittaa lähinnä vain tiedonvälitystä. Siitä puuttuu inhimillisesti ottaen ehkä sen tärkein piirre, sosiaalisuus. Toinen keskeinen yhteinen Kuva Jyri Pietarinen Erityislapsen vanhemman ei tarvitse olla superihminen, Anne Palviainen sanoo. piirre on aistitoiminnan erilaisuus. Luulisin, että autistinen vetäytyminen omiin maailmoihin, rituaalit ja haastava käytös ovat ennen kaikkea tapa paeta aistitoiminnan erilaisuudesta johtuvaa stressiä. Kuva Jyri Pietarinen Hän katsoi vielä pari vuotta sitten televisiota aurinkolasit päässä. Viestit hän ymmärtää sanatarkasti, kuvaannollisen käsittäminen on vaikeaa: Miten Matti voi olla kukkarossa? Ohjeet on väännettävä rautalangasta. Koska vamma ei näy päällepäin, erilaisuuden ymmärtäminen on ympäristölle vaikeampaa kuin vaikkapa liikuntavammaisella. Lapsi ei riehaannu pahuuttaan tai kasvatuksen puutteesta. Hän ei ehkä ymmärrä, mitä häneltä halutaan, tai hän pelkää. Arki on haastavaa kodille, koululle ja kaveripiirille mutta Autismin kirjo Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka vaikuttaa yksilön kehitykseen ja näkyy hänen käyttäytymisessään. Sosiaaliset vaikeudet ovat näkyvimpiä piirteitä. Autismin kirjo kattaa joukon hyvin erilaisia ihmisiä huippulahjakkaista vaikeasti kehitysvammaisiin. Suomessa autismin kirjoon lukeutuvia henkilöitä on noin 50 000.l myös pojalle itselleen. Hän on toisaalta hyvin lahjakas ns. akateemisissa aineissa ja huumorintajuinen, mutta polttaa välillä käämit tahtomattaan. Ja se tietysti harmittaa: taas tuli näin tehtyä. Omien tunteiden säätely onnistuu tapahtuneen jälkeen. Kuunnelkaa meitä, tunnistakaa tarpeemme, Jan Fredriksson viestittää. Kuntoutukseen varhain Kuntoutus pitäisi Janin mielestä aloittaa mahdollisimman varhain, tähtäimenä nimenomaan vuorovaikutteisuuden edistäminen. Liian usein keskitytään pelkkään puheeseen. Kun lapsi oppii puhumaan, häntä pidetään kuntoutuneena. Onko näin jos lapsessa ei herännyt spontaania halua vuorovaikutukseen? Eikö hän ole silloin kuin pyörällä ajamaan opetettu sirkuskarhu, joka tuottaa toimintaa yleisön iloksi? Vanhempien, opettajien ja muiden kuntoutuksessa mukana olevien tulisi alkuun kommunikoida lapsen ehdoilla, kiirehtimättä ja painostamatta. Lapsella herää halu ja kyky vuorovaikutukseen vain, jos hän huomaa, että muut osaavat tulkita hänen erikoisenkin käytöksensä viestinnäksi. Usein pakkoliikkeen tai outouden takana on viesti, jolla lapsi ilmentää itseään. Kun aikuinen osoittaa ymmärtävänsä lapsen tarpeet ja oikeuden olla oma itsensä, vuorovaikutteisuus alkaa itää lapsessa. Jan työskentelee Autismija Aspergerliitossa aikuisille as-henkilöille suunnatussa Empowerment-projektissa. Suurin osa aikuisista ashenkilöistä on vailla diagnoosia ja diagnosoiduistakin harva on päässyt suunnitellun kuntoutuksen ja seurannan piiriin. Moni on vakavassa vaarassa syrjäytyä. Vertaistoimintaa tarvitaan. Monilla as-aikuisilla on valtava tarve tuntea itsensä tarpeellisiksi. Vastaavassa tilanteessa olevien auttaminen voi olla elämänhallinnan kannalta jopa tärkeämpää kuin avun saaminen. l Erilainen jo pienenä Vanhemmat vaistosivat pojan erilaisuuden jo hänen ollessaan pieni. Vasta päiväkodissa, pojan ollessa kolmevuotias, he saivat asiantuntijatukea huolelleen. Päiväkodin huomaaminen ja kannustus tutkimuksiin oli ratkaiseva käänne. Poika on saanut terapioita ja kuntoutusta hyvin, Anne iloitsee. Johdonmukaisuus on kasvatuksessa A ja O. Kotona ja päiväkodissa tai koulussa tulee olla samat selkeät tavoitteet, joiden eteen tehdään yhdessä töitä. Tämä saa lapsen jäsentämään toimintaansa ja tuntemaan olonsa turvalliseksi. Kotona on harjoiteltu ja harjoitellaan asioita kädestä pitäen. Emme ole käpertyneet kotiin vaan vieneet lasta kylään ja harrastamaan. Se on vaatinut rohkeutta, mutta nyt on jo helpompaa. Hän ei enää erotu käytöksellään muista. Vertaistuki korvaamatonta Sopeutumisvalmennuskurssilla nimenomaan samantyyppisessä elämäntilanteessa olevien perheiden vanhempien ja sisarusten kohtaaminen on oleellista. Tieto on tärkeää, mutta vertaistuki korvaamatonta: kokemusten jakaminen auttaa jaksamista, Anne sanoo. Erityislapsen vanhemmuus vaatii sitkeyttä, palavereissa istumista ja taistelua tukiviidakossa. Perheiden pitäisi päästä kursseille tarpeeksi usein ja tarvittaessa. Moni parisuhdekin pelastuisi. Liian usein erityislapsen asioiden hoitaminen imaisee varsinkin äidin ajan. Yhteistä aikaa ei jää vanhemmille eikä muille perheen lapsille. Kursseja suunniteltaessa tulisi huomioida myös yksinhuoltajien ja uusperheiden tarpeet, Anne mainitsee. Palviaisten viimeisin sopeutumisvalmennuskurssi oli kaukana kotoa. Oli hienoa päästä omista ympyröistä, tutustua uusiin ihmisiin ja ottamaan selvää, miten asioita hoidetaan toisella puolella Suomea. Palasimme voimaantuneina kotiin. l Lue lisää laatukäsikirjasta: Hyviä käytäntöjä autismin kirjon sopeutumisvalmennuskursseille. Autismi- ja Aspergerliitto 2008. Päivi Spåre Kuntoutus Kuntoutusraha työtulojen mukaan Kuntoutusrahaa voi Kelasta saada 16 67-vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti esimerkiksi Kelan, terveydenhuollon tai työterveyshuollon järjestämään kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta voidaan maksaa kuntoutusrahaa vajaakuntoiselle henkilölle. Kuntoutusrahan määrä vastaa useimmiten sairauspäivärahan määrää. Kuntoutukseen osallistuvalle voidaan maksaa myös harkinnanvaraista, verotonta ylläpitokorvausta kahdeksan euroa päivältä kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin. Korvausta voi saada silloin, kun kuntoutusrahan määrä on enintään 17,47 euroa päivässä. Jos henkilö on kuntoutuksensa jälkeen esimerkiksi työharjoittelussa tai työssä, josta hän saa aikaisempaa ansiotasoaan tuntuvasti pienempää palkkaa, hän voi saada Kelalta harkinnanvaraista kuntoutusavustusta. Katso tarkemmin Kuntoutukseen-esitteestä ja internetistä.