Listaus yritystuista.xlsx. Hallinnollinen rasitus tuen saajalle (+/0/-) Kustannus/hy öty (+/0/-) Vastikkeeton vai palautuva?



Samankaltaiset tiedostot
Yritystukien ja muiden veroluonteisten tukien uudistaminen ja uudelleenkohdentaminen

Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Vuoden 2016 talousarvioesitys; JTS:n pääkohdat TEM, pääluokka 32. Eduskunta, valtiovarainvaliokunta Budjettineuvos Eero Murto

Yritystukijärjestelmän uudistaminen

Suorat yritystuet. Ilona Lundström

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä

Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritystukijärjestelmän uudistaminen

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Verotuksellisia näkökohtia Leo Parkkonen Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Energiatuki Kati Veijonen

1. Yleinen hallinto. TVL ja siihen liittyvä verotus. ym. saamien eräiden korvausten verovapaus, 2. Maanpuolustus. 3. Opetus, tiede ja kulttuuri

2. MUU EU-VALTIONTUKIKRITEERIEN (SEUT 107) ULKOPUOLELLE JÄÄVÄ RAHOITUS, TUKI TAI TUEN LUONTEISEKSI ARVIOITU RAHOITUS

Valtion rooli yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn tukemisessa

1(8) luonnos. Rakennepoliittisen ohjelman jatkovalmistelu: 2.1b Ympäristön kannalta haitalliset tuet

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Energiaverotuksen muutokset. Kuntatalous ja vähähiilinen yhteiskunta: mahdollisuuksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019

Toimialojen rahoitusseminaari Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Liikenneverotus. Maa- ja metsätalousvaliokunta, EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toiminta suunnitelma

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät Radisson Blu Hotel Oulu

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen

Verotuet TVL ja siihen liittyvä verotus VATT/TRA

Ilmiöpohjaiseen budjetointiin liittyviä näkökohtia selvittävä työryhmä

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Erityisesti VATT:n Policy Brief : "Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä"

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Tutkimus- ja innovaatiokannustimet yrityksille. Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari Jari Konttinen

Ajankohtaista liikenteen verotuksessa. Hanne-Riikka Nalli Valtiovarainministeriö, vero-osasto

Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi

Valtion kasvurahoitus

Verotuet e 1(12)

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ YRITYSRAHOITUKSELLA

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto

Yritysten verotuet. Ylijohtaja Terhi Järvikare Yritystukia uudistavan työryhmän kokous Vero-osasto

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät Reijo Martikainen

Kärkihankkeet (1 000 euroa)

Metsästä energiaa yrittämällä

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) Päättäjien metsäakatemia

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

Kohti päästötöntä liikennettä Saara Jääskeläinen, LVM Uusiutuvan energian päivä

Energiailta Salo lot Campus

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Hallituksen budjettineuvottelun tiedotustilaisuus I Pääministeri Juha Sipilä

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Valtiovarainvaliokunta verojaosto Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttaminen HE 128/2014 vp

YRITYSRAHOITUSKATSAUS

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin EHDOTUS VUODEN 2017 I LISÄTALOUSARVIOON

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Verotuet e 1(13)

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

EAKR -yritystuet

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Tavoitteena edistää maatalousalan ja maaseutualueiden kehittymistä, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Bioenergia ry

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

Eduskunnan talousvaliokunta Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Transkriptio:

LISTAUSTA YRITYSTUISTA - tausta-aineisto elinkeinotukien ja ympäristölle haitallisten tukien uudistamista ja uudelleenkohdentamista valmistelevalle ministerityöryhmälle. - työversio 14.2.214 tilanteesta, jonka jälkeen lisätty työn myöhemmässä vaiheessa tarkasteluun otetut maa- ja metsätalouden tuet (ks. taulukon rivit 138-159) Listaus yritystuista.xlsx Tukimuoto MEUR 212 MEUR 213 MEUR 214 TA EUvastinrahoitus / EU-säädös Tavoite Vast.min. Tuen vaikutus yrityksen kilpailukykyyn (+//-) Tuen vaikutus muuhun politiikkatavoi tteeseen (+//- ) Uudist. vai säilyttävä? (+//-) Kustannus/hy öty (+//-) Hallinnollinen rasitus tuen saajalle (+//-) Vastikkeeton vai palautuva? Kokonaisarvio Kommentteja Kehysriihien 211 ja 212 leikkaukset 213 kehysriihen päätösten säästövaikutukse t v.214 tasoon nähden Säästöehdotus milj. /v SUORAT TUET TTKI-toiminta ja kansainvälistyminen 1. TKI toiminnan tukeminen (Tekesin avustukset yrityksille) valtuus 258, määräraha 233 - myönnöt pk-yrityksille 127 valtuus 224, valtuus 212, määräraha 225 määräraha 216 ei Elinkeinoelämän uudistaminen, tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvu TEM + + + Vastikkeeton Tukia jo päätetty kohdentaa kansainvälistymällä kasvua hakeville yrityksille ja aiempaa riskipitoisempiin hankkeisiin. Selvitetään mahdollisuutta siirtyä osin palautuviin tukiin. -47,1 - myönnöt suuryrityksille 92 - myönnöt SHOK-toimintaan (yritysja tutkimusrahoitus) 2. Lainat TKI-toimintaan (Tekes) valtuus 117, tukikomp. 23, määräraha 11 85 valtuus 127, valtuus 16, tukikomp. 25, tukikomp. 21, määräraha 19 määräraha 9 - myönnöt pk-yrityksille 16 ei Elinkeinoelämän uudistaminen, tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvu TEM + + + Palautuva - myönnöt suuryrityksille 19 3. Pääomasijoitus alkavien yritysten pääoma-sijoitustoimintaan (Tekes) - - 2 ei Elinkeinoelämän uudistaminen, tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvu 4. Vientitakuut - - - ei Suomal. yrityksillä käytettävissä kv kilpailukykyinen vienninrahoitusjärjestelmä. Kv säädösten mukaan oltava itsekannattava pitkällä tähtäimellä (ei sis. tukikomponenttia) 5. Finnveran luottotappiokorv. ja korkotuki 6. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille 7. Luottomuotoinen viennin rahoitusjärjestelmä 41 55 53 osin Mahdollistaa Finnveran lainojen myönnön yrityksille, joilla vakuudet riittämättömät. 14,3 1,8 1 ei Viennin ja alustoimitusten rahoituksen kilpailukyvyn turvaaminen ei Viennin jälleenrahoituksen kilpailukyvyn turvaaminen TEM + + + Palautuva PO-sijoitustoiminta alkaa vasta 214 TEM + + + Palautuva Tämä vahvemmin Finnveran painopisteeksi TEM + + Vastikkeeton 214 lähtien vain tappiokorvaukset. TEM + + Vastikkeeton Vuonna 212 korontasaustoiminta ylijäämäinen TEM + + Palautuva 8. Yleisavustus Finpron toimintaan 9. Yrityksen investointi- ja kehittämisavustus 1. Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu 21 19 18 ei Yritysten kansainvälisen liiketoiminnan ja viennin kasvu TEM + + + + Vastikkeeton Finpron uudistus valmisteilla, keskeinen Team Finland-toimija. Avustus maksullisten palvelujen tuottamiseen poistuu 214 aikana. 125 (11 eakr) 161 (127 eakr) 9 (64 eakr) Kyllä PK -yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja yritystoiminnan uusiutuminen TEM + + + Vastikkeeton Uusi laki tulee voimaan 1.7.214. Nykyisiä tukiohjelmia karsitaan ja hallintoa kevennetään. Tukia suunnataan nykyistä enemmän yritystoimintaa uudistaviin ja riskipitoisempiin hankkeisiin. -4,8 5 4 2 ei Tki-toimintaan ja kansainvälistymiseen kannustaminen, osaamisen lisääminen 11. Kansainvälistymisavustus 18 16 14,8 ei Viennin kasvattaminen uusilla ja olemassa olevilla markkinoilla 12. Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä 1,7 1,4 ei Pk-yritysten liiketoiminnan kasvattaminen Venäjän markkinoilla TEM + + Vastikkeeton Yhdistyy osaksi yritysten kehittämisavustusta 1.7.214 lähtien TEM + Vastikkeeton Selvitetään mahdollisuutta yhdistää TEM + + Vastikkeeton Ei ehdoteta jatkettavaksi. Yhteensä vastikkeetomia 483,3 49,5 41-69,2,, -17 % Elinkeinopoliittiset erityistoimet Yhteensä palautuvia 117 127 126 vihreitä 334,3 38,8 292,7-51,4, -18 % keltaisi 149 181,7 18,2-17,8, -16 % punaisia, -4,3-8, -5, Selvitetään mahdollisuuksia yhdistää yritysten investointi-, kehittämis- ja kansainvälistymisavustukset samaan tukikokonaisuuteen ja samalle momentille. Uudistamisen tavoitteena asiakaslähtöinen palvelu. Edellyttää siirtymäaikaa (lakimuutokset, rahoitusprosessien yhtenäistäminen). Hyöty tukien vaikuttavuuden parantaminen, päällekkäisyyksien vähentäminen, tukijärjestelmän tehostuminen (hyödyt sekä tukien saajille että jakajille). Säästötavoite 1% tukien hallintomenoista? 13. Tuki kauppa-aluksille 86 81 84,7 Meriliikenteessä käytettävien alusten kustannuskilpailukyvyn parantaminen, huoltovarmuus LVM + - Vastikkeeton Ei vastaa hyvän tuen periaatteita. Tulisi arvioida osana elinkeinpoliittisten erityistoimien kokonaisuutta. Leikataan 2%, säästö 17 milj. -16,9 14. Varustamoiden ympäristöinvestointituki - 3 - ei Pakokaasupäästöjen puhdistusteknologioiden investointeihin (214 ei valtuutta, määrärahaa 2 milj.) TEM + Vastikkeeton Ei vastaa hyvän tuen periaatteita. Tulisi arvioida osana elinkeinpoliittisten erityistoimien kokonaisuutta.

15. Laivanrakennuksen innovaatiotuki 16 - - ei (214 ei valtuutta, määrärahaa aiempiin sitoumuksiin 3,2 milj.) Listaus yritystuista.xlsx TEM + - + Vastikkeeton Ei vastaa hyvän tuen periaatteita. Kansainvälisen kilpailuympäristön vuoksi tuki on kuitenkin merkittävä laivanrakennuksen toimialalle. Uusiutuva energia Yhteensä vastikkeetomia 12 111 84,7, -16,9-2 % vihreitä,, % keltaisia 16 3,, % punaisia 86 81 84,7, -16,9-2 % 16. Energiatuki (investointituki) valtuus 37, määräraha 5 valtuus 4, määräraha 29 valtuus 147,5 (josta tuulivoiman demoihin 2 + 87,5 biojalostamoihin), määräraha 73 ei Uusiutuvan energian tuotannon tai käytön lisääminen, energiatehokkuus, energian säästö, energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittojen vähentäminen (ml. uuden energiateknologian edistäminen) 17. Syöttötariffi 1 125 154 ei Tuulivoimalla, biokaasulla, metsähakkeella ja puupolttoaineilla tuotetun sähkön tukeminen: sähkön tuotannon monipuolistaminen ja omavaraisuuden parantaminen 18. LNG-terminaalien investointituki, valtuus Työllisyys- ja aluepolitiikka 19. Palkkatuki (yrityksissä työskenteleville) - valtuus 33, määräraha 5 valtuus 9, määräraha 42 ei Maakaasun jakelun ja saannin turvaaminen, osana rikkidirektiivin negatiivisten vaikutusten kompensointia energiaintensiiviselle perusteollisuudelle. TEM + + (enegia- ja ympäristöpol) TEM + + (energia- ja ympäristöpol) + + Vastikkeeton Muutetaan lainoiksi uuden teknologian käyttööoton edistämiseksi. (Vuonna 214 valtuudesta 87,5 milj. biojalostamojen osuus (siirtynyt vuodelta 213),. 2 milj. varattu merituulivoiman demoihin.) + + Maksetaan tuotetun uusiutuvan sähkön määrän mukaan Siirretään painopistettä säilyttävistä energian verotuista syöttötariffin kaltaisiin uudistaviin välineisiin TEM + + - Vastikkeeton Kevään 213 kehysriihessä päätetty tukijärjestelmä. Tukipäätökset vuoden 214 aikana (Tuki odottaa komission hyväksyntää, määräaikainen) Selvitetään keinoja siirtyä osittain takaisinmaksettavaan avustukseen (aikaisintaan 216 alkaen). Kehyksissä energiatukivaltuus 4 milj./v. määräaikainen tukimuoto Yhteensä 137 198 391,5 % vihreitä 137 198 391,5 % keltaisi punaisia 95 12 16 ei Työllistäminen TEM + (työllistämine n) 2. Starttiraha 32 38 35,5 ei Työllistäminen, yrittäjyyden lisääminen 21. Työllisyysperusteinen investointituki 4 4 4 Alueellisen ja paikallisen työllisyyden tukeminen ja työttömyyden lieventäminen. 22. Maaseudun yritystuki 45,5 45,5 kyllä monipuolistaa, uudistaa ja lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa, parantaa maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä ja kehittää niiden kilpailukykyä sekä kehittää maaseutua 23. Kuljetustuki 7 5 5 ei Alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle keskimääräistä pidemmistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla TEM TEM - + (työllistämine n) + (työllistämine n) - + Vastikkeeton Arvioidaan voidaanko tästä luopua osana työllistämistoimenpiteiden kokonaisuutta Vastikkeeton Korvataan Finnveran yrityksen perustamislainalla - - Vastikkeeton Lakkautetaan 1.7.214 alkaen (uuden lain voimaantulon myötä) MMM + (aluekehitys) - Vastikkeeton Uudella ohjelmakaudella 214-22 käytettävissä 3 milj. Ensimmäiset haut vasta 215, minkä vuoksi 214 ei rahaa käytettävissä. Tuen yhteensovittaminen yritysten investointi- ja kehittämisavustuksen kanssa valmisteilla. TEM + + (aluekehitys) - - Vastikkeeton Lakkaa vuoden 217 loppuun mennessä. -5-4 Päätetty lakkauttaa Yhdistetään yritysten investointi- ja kehittämis- ja kansainvälistymistuen kanssa. Yhteiset säästötavoitteet tukijärjestelmän tehostumisen kautta? Päätetty lakkauttaa. Säästö vasta 218 lähtien. Yhteensä 183,5 212,5 15,5-9 -6 % vihreitä % keltaisi 172,5 23,5 141,5 % punaisia 11 9 9-9 -1 % VEROTUET Liikenne 24. Dieselpolttoaineen normia alempi verokanta (josta vähennetty henkilöautojen käyttövoimaverosanktio) 25. Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn dieseliä alempi verokanta 26. Raideliikenteen sähkön verottomuus 478 498 57 Hyötyliikententeen (kuormaautot, bussit, pakettiautot) verotuki 476 474 474 Valmisteverot uksen verotuki 14 14 16 Valmisteverot uksen verotuki raideliikenteen ja julkisen liikenteen tukeminen 27. Taksien autoverohuojennus 31 32 32 Taksiliikenteen ajoneuvohankinnan tukeminen VM + Vientiteollisuu den tukeminen + - + Vastikkeeton Alennetaan verotukea 1 %. Lakimuutokset vuonna 214. Ei saa johtaa uusiin veronpalautusjärjestelmiin. VM + - + Laskettu suhteessa liikennepolttoaineiden verorakenteen edellyttämään tasoon. Tuen pienentäminen edellyttää uuden jakeluinfran rakentamista. VM Julkisen liikenteen tukeminen + - + VM - - Vastikkeeton Ehdotetaan poistettavaksi tai pienennettäväksi. Kohdistuu säännellyille markkinoille. Edellyttää siirtymäjärjestelyjä. Leikataan 1-2% -1 tässä aikataulussa Poistetaan, edellyttää siirtymäjärjestelyjä -32 Yhteensä 999 118 129-132 -13 % vihreitä %

Energia 28. Kaivostoiminnan alempi sähköverokanta (veroluokka II) ja energiaintensiivisten veroleikkuri 29. Teollisuuden ja kasvihuoneiden alempi sähköverokanta (veroluokka II) (tuki=(vero I) - ( vero II)) Listaus yritystuista.xlsx keltaisi 968 986 997-1 -1 % punaisia 31 32 32-32 -1 % 15 15 18 Kaivostoiminnan kilpailukyvyn edistäminen 358 364 453 Teollisuuden ja maatalouden kilpailukyvyn edistäminen VM + - - Vastikkeeton Kaivoksyritykset saavat leikkurin kautta tukea 5,7 milj. ja sähkö II kautta noin 12 milj. Ehdotetaan poistettavaksi molemmat tuet. Kaivosteollisuus ei kuulu päästökauppasektoriin, kuten muut tuen piirissä olevat. VM + - + Vastikkeeton Palautetaan kokonaistuki (leikkuri + veroluokka II tuki) vuoden 211 tasolle. Pidättäydytään tuen kasvattamisesta mahdollisten veronkorotusten yhteydessä. Tuki pienentää päästökauppasektorin kustannuksia. Poistetaan -18 3. Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus (pl kaivostoiminta) 68 194 199 Energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen VM + - - Vastikkeeton Palautetaan kokonaistuki (leikkuri + veroluokka II tuki) vuoden 211 tasolle.teollisuuden verotuksen kiristäminen oli osa KELA-maksun poiston kompensointia. Pidättäydytään tuen kasvattamisesta mahdollisten veronkorotusten yhteydessä. Tuki pienentää päästökauppasektorin kustannuksia. Tarkasteltava yhdessa teollisuuden alennetun sähköveroluokan II kanssa. Palautetaan vuoden 211 tasolle, säästö sähkön osalta 75 milj. euroa ja leikkurin osalta 125 milj. euroa. Verotukien välillä on suora yhteys, joten käsiteltävä kokonaisuutena. Toisena vaihtoehtona seuraavanlainen kirjaus: Teollisuuden energiaverotukiin (sähköveroluokka II ja energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautus eli veroleikkuri) liittyy automaattinen tuenmäärän kasvu energiaveroja korotettaessa. Esimerkiksi, jos sopeuttamistoimena sähköveroluokkaa I (yksityiset kuluttajat ja muu elinkeinoelämä kuin teollisuus) korotetaan 1 miljoonalla eurolla, niin teollisuuden energiaverotuki (veroero teollisuuden ja muiden kuluttajien välillä) kasvaa samalla summalla. Siten yritystukien euromäärän karsimien vesittyy tulopuolella tehtävillä energiaveron korotuksilla. Tuen määrän automaattisen kasvun estämiseksi tulisi tehdä seuraavanlainen päätös. Energiaverojen korotuksen yhteydessä pidättäydytään teollisuuden energiaverotukien kasvattamisesta. -2 31. Turpeen normia alempi verokanta 112 94 88 Energia- ja aluepolitiikka VM + Huoltovarmuu den edistäminen + - + vastikkeeton Turve ympäristön kannalta haitallinen fosiilinen polttoaine ja sen verottaminen perusteltua. Turpeen norminmukainen verotus lopettaisi turpeen käytön kokonaan. Turve tärkeä biomassojen vara- ja tukipolttoaine. Turpeen vero parantaa metsähakkeen kilpailukykä mutta toisaalta heikentää turpeen kilpailukykyä. Turpeen käytöllä positiivisiä vaikutuksia huoltovarmuuden ja aluepolitiikan kannalta. Turpeen verotuotolla voidaan rahoittaa metsähakkeen liisääntyvä tukitarve. Tärkeää löytää turpeelle verotaso, joka johdonmukainen ja pitkäkestoinen ja joka täyttää edellämainitut osittain ristiriitaiset tavoitteen. Pidetään kiinni jo päätetystä korotuksesta vuodelle 215, mutta lisäkorotuksia ei tehdä. 32. Maatalouden energiaveron palautus 33. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP), puolitettu CO2 vero 44 5 5 Maatalouden kilpailukyvyn edistäminen 62 77 77 Yhdistetyn tuotannon kilpailukyvyn säilyttäminen 34. Nestekaasun verottomuus 1 1 1 Elinkeinopoliti ikka 35. Puupohjaisten polttoaineiden verottomuus VM + Aluepolitiikka + VM + Energiatehokk uus + - - vastikkeeton Palautus on vuoden 214 toiminnan perusteella 3 milj. euroa vuonna 215. Ehdotetaan poistettavaksi fossiilisten polttoaineiden osalta vuonna 215, ei siis maksatuksia 216. - + vastikkeeton Tuki vähentää verotuksen ja päästökauppajärjestelmän päällekkäistä hiilidioksidiohjausta VM + Ympäristöpolit iikka -...... VM + - + vastikkeeton Verotus olisi teknisesti lähes mahdotonta 36. Biokaasun verottomuus,5,5,5 Uusiutuvan energian tuki VM + + + Vastikkeeton Yleinen elinkeinopolitiikka -2 Ehdotetaan poistettavaksi -3 - + Vastikkeeton Poistolle ei teknistä estettä. Uusi energiaverodirektiivi tukisi poistoa. Poistetaan -1 Yhteensä 669,5 84,5 895,5-2 -258-31 % vihreitä % keltaisi 61 739 827-21 -25 % punaisia 59,5 65,5 68,5-2 -48-99 %

Listaus yritystuista.xlsx 37. Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon poistamiseen sisältyvä verotuki 646 657 564 ei Tuottavuuden ja kasvun tukeminen 38. Koulutusvähennys - - 57 Osaamisen kehittämiseen perustuvan rakennemuutoksen tukeminen, työn tuottavuuden lisääminen ja työhyvinvoinnin lisääminen VM + - - - vast. Nykyisen 25 % poistoprosentin arvioidaan olevan matalan inflaation oloissa ylimitoitettu. Tutkimusten mukaan teknistaloudellista kulumista nopeammat poistot eivät ole tehokas keino investointien lisäämiseen. Nopeutetut poistot myös suosivat aineellisen pääoman toimialoja aineettoman pääoman toimialojen kustannuksella, koska nopeutetut poistot kohdistuvat vain koneisiin ja kalustoon. Tällä tavoin ne hidastavat rakenteellista muutosta, jossa pääomaintensiivinen matalan tuottavuuden tuotanto korvautuu aineettomaan pääomaan perustuvalla korkean tuottavuuden tuotannolla. Lisäksi verotuksen ja kirjanpidon erilaisten poistojärjestelmien seuraaminen aiheuttaa sekä verovelvollisille että Verohallinnolle kustannuksia. VM + - vast. Koulutusvähennys on uusi vähennys, joka otettiin käyttöön vuoden 214 alusta. Ehdotus: Odotetaan arvioita koulutusvähennyksen toimivuudesta. Arviointi on sovittu tehtäväksi vuonna 215. Supistetaan irtaimen käyttöomaisuuden poistojen verotukea muuttamalla taloudelliselta pitoajaltaan pitkäikäisten investointien poistot tasapoistoiksi. Uudessa mallissa vähintään 8 vuoden taloudellisen pitoajan investoinnit poistetaan tasapoistoin. Tasapoistoprosentti on kiinteä ja mitoitettu poistoluokan alarajan taloudellisen pitoajan mukaan (investointien pitoaika 8-15 vuotta, 12,5 % tasapoisto; inv. pitoaika vähintään 15 vuotta, 6,7 % tasapoisto). Alle 8 vuoden taloudellisen pitoajan investointien poistoja ei muuteta. Tuottovaikutusarvio käyttöönottovuodelle +8 milj. euroa. -8 39. Toimintavaraus, EVL 46 a 1 1 1 ei Investointien lisääminen sekä tuottavuuden ja kasvun tukeminen. Yhtiömuotojen välisen veroneutraliteetin tukeminen VM - vast. Toimintavaraus saattaa voimistaa suhdannevaihteluja niiden tasaamisen sijaan, koska toimintavarausta tehdään usein hyvinä aikoina ja puretaan huonoina aikoina. Toimintavaraus kohdistuu työvoimavaltaisiin aloihin voimakkaammin kuin pääomavaltaisiin aloihin, koska varauksen pohjana on palkkasumma. Ehdotus: Käynnistetään selvitys toimintavarauksen sekä muiden varausten tarkoituksenmukaisuudesta nykyolosuhteissa. T&K&I-toiminta ja kansainvälistyminen 4. Tutkimus- ja kehitystoiminnan määräaikainen verokannustin (voimassa 213-214) Yhteensä 656 667 631-8 vihreitä keltaisi 1 1 67 punaisia 646 657 564-8 19 16 ei Elinkeinoelämän uudistaminen, T&K&I-investointien lisääminen ja kasvun tukeminen VM + - vast. T&K-verokannustin on perusluonteeltaan uudistava, koska se määritelmällisesti kohdistuu osaamisintensiiviseen toimintaan. T&K-verotuen vaikutus yrityksen kannattavuuteen ja suorituskykyyn on kuitenkin epäselvä, sillä kansainväliset tutkimustulokset tuen vaikuttavuudesta ovat ristiriitaisia. T&K-menojen arvioidaan kyllä jossain määrin kasvavan T&Kverokannustimen käyttöönoton seurauksena. On kuitenkin epäselvää, missä määrin menojen lisäys muuttuu T&K-tuotannon ja innovaatioiden lisäykseksi ja minkälaatuista tämä tuotannon lisäys on. Verotuen kustannus-hyöty-tehokkuutta puolestaan heikentää se, että T&K-verokannustin ei suoraan tue innovaatioiden leviämistä muuhun yhteiskuntaan ja kohdistuu suureksi osaksi suurten yritysten T&K-toimintaan, joka olisi voitu rahoittaa ilman julkista tukeakin. Ulkomaisissa tutkimuksissa on lisäksi havaittu, että verokannustimen takia muita menoja naamioidaan T&K-menoksi. Tämä lisää tuen kustannuksia ilman vaikutusta T&Ktuotantoon. Ehdotus: Ei jatketa T&Kverokannustinta vuoden 214 jälkeen, ennen kuin näyttö sen vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta on voitu osoittaa kotimaisissa tutkimuksissa. -16-13 % % % -14 % Elinkeinopoliittiset erityistuet Päätetty jo poistaa 215 Yhteensä 19 16-16 vihreitä keltaisi 19 16-16 punaisia -1 % % -1 % %

Listaus yritystuista.xlsx 41. Takuuvaraus, EVL 47-48 -48-41 ei Liiketoimintariskeihin varautuminen VM? vast. Takuuvarauksen verotuen määrä voi olla negatiivinen tai positiivinen. Negatiivinen se on silloin, kun vanhoja varauksia puretaan nettomääräisesti enemmän kuin uusia tehdään. Ehdotus: Käynnistetään selvitys takuuvarauksen sekä muiden varausten tarkoituksenmukaisuudesta nykyolosuhteissa. 42. Asuintalovaraus, L 846/1986-43 -43-36 ei Tuleviin menoihin varautuminen VM? - - vast. Asuintalovarauksen verotuen määrä voi olla negatiivinen tai positiivinen. Negatiivinen se on silloin, kun vanhoja varauksia puretaan nettomääräisesti enemmän kuin uusia tehdään. Ehdotus: Käynnistetään selvitys asuintalovarauksen sekä muiden varausten tarkoituksenmukaisuudesta nykyolosuhteissa. 43. Laki tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetuista poistoista 2 33 ei Investointien lisääminen sekä tuottavuuden ja kasvun tukeminen VM - - - vast. Verotuki on säädetty poistuvaksi vuoden 214 lopussa. VATT:n selvityksen mukaan korotettujen poistojen vaikutukset investointikannustimiin ovat olleet heikkoja, koska korotetun poiston tuottama säästö suhteessa investointimenoon on ollut keskimäärin hyvin pieni. Ehdotus: Ei jatketa verotukea vuoden 214 jälkeen -33 44. Eläkevakuutusyhtiöiden yms. lisävakuutusvastuuta varten tekemä varaus EVL 48 a 45. Luottotappiovarauksen vähennyskelpoisuus, EVL 46 1 mom. 3 31 26 ei Liiketoimintariskeihin varautuminen 14 14 12 ei Liiketoimintariskeihin varautuminen VM? vast. Ehdotus: Käynnistetään selvitys lisävakuutusvastuuvarauksen sekä muiden varausten tarkoituksenmu-kaisuudesta nykyolosuhteissa. VM? vast. Luottotappiovarauksen vähennyskelpoisuus kuten muutkin elinkeinoverotuksen varaukset ja tasoitusmäärä, ovat jäänteitä ajalta, jolloin varausten rooli verotuksessa oli suuri. Niitä vähennettiin ratkaisevasti 199-luvun veroreformeissa. Ehdotus: Käynnistetään selvitys erilaisten varausten tarkoituksenmukaisuudesta nykyolosuhteissa. Päätetty jo poistaa 46. Tasoitusmäärä, EVL 8 1 mom. 1 k 1 1 9 ei Vakuutusliikkeen vuotuisen satunnaisvaihtelun tasaaminen. Ulkoisen rahoituksen niukkuuden kompensoiminen VM? - - vast. STM:n tasoitusmäärätyöryhmän selvityksen (27) mukaan tasoitusmäärä on muodostunut tarpeettoman suureksi eräille yrityksille. Verovähennyskelpoisia varauksia on vähennetty ratkaisevasti 199-luvun veroreformeissa, mutta tasoitusmäärän osalta uudelleen tarkastelua nykyisen verojärjestelmän puitteissa ei ole tehty. Ehdotus: Käynnistetään selvitys tasoitusmäärän tarkoituksenmukaisuudesta ja perustellusta tasosta nykyolosuhteissa. 47. Elokuvatuottajien verovapaa tuotantotuki 5 5 4 ei Kotimaisen elokuvataiteen edistäminen 48. Pienpanimoiden veronhuojennus 5 5 5 ei Pienpanimoiden kilpailukyvyn edistäminen VM + - - vast. Elokuvatuottajien tuotantotuki sai verovapauden vuonna 1984. Muilla toimialoilla tuet ovat tyypillisesti veronalaisia. Ehdotus: säädetään elokuvatuottajien tuotantotuki veronalaiseksi. VM + Alkoholipoliikka - vastikkeeton Tuen rakennetta kehitetään parhaillaan pienpanimoiden kasvua paremmin tukevaksi. Säädetään tuki veronalaiseksi. -4 49. Kehitysalueiden korotetut poistot, L 1262/93 5 1 1 - ei Investointien lisääminen sekä tuottavuuden ja kasvun tukeminen. Aluepoliittiset syyt VM - - - vast. Verotuki poistui käytöstä vuoden 213 lopussa. VATT:n tekemien selvitysten mukaan kehitysaluepoistoja hyödynsi vain pieni osa yrityksiä, kehitysaluepoistojen tukiintensiteetti suhteessa investointiin oli hyvin pieni ja poistojen ja investointihalukkuuden välillä ei tilastollisin menetelmin havaittu yhteyttä. Ehdotus: ei oteta käyttöön uudelleen. 5. Kuluvan käyttöomaisuuden jälleenhankintavaraus vähennyskelpoisuus ei Liiketoimintariskeihin varautuminen VM Ehdotus: Käynnistetään selvitys lisävakuutusvastuuvarauksen sekä muiden varausten tarkoituksenmukaisuudesta nykyolosuhteissa. Poistui käytöstä vuoden 214 alussa Muut tarkasteltavat tuet Yhteensä -26-5 12-33 -4 vihreitä % keltaisi -32-31 -25 % punaisia 6 26 37-33 -4-1 % 51. Pelastusauton, sairasauton, invataksin yms. autoverottomuus 52. Muuttotavarana tuotujen autojen veroton maahantuonti 26 27 27 Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka VM - - Vastikkeeton Arvioitava onko verotuki yhteiskunnan kannalta tehokkain instrumentti politiikkatavoitteen saavuttamiseksi. Kohdistuu suoraan tai välillisesti julkiseen sektoriiin. 17 14 14 VM - - Vastikkeeton Ehdotetaan poistettavaksi. Edellyttää siirtymäjärjestelyjä. Poistetaan -14

Listaus yritystuista.xlsx 53. Autoveron palautus invalideille 4 5 5 Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka VM - - Vastikkeeton Arvioitava onko autoveron palautus paras tapa tukea invalidien autohankintaa. 54. Museoajoneuvojen, pelastus ja sairasautojen sekä linja autojen vapautus ajoneuvoverosta 55. Invalidien vapautus ajoneuvoveron perusverosta 56. Kilometrikorvaus (yht. 1 milj., josta ylikompensaation osuus 25 milj.) 3 3 3 Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka VM - Vastikkeeton Arvioitava onko verotuki yhteiskunnan kannalta tehokkain instrumentti tämän politiikkatavoitteen saavuttamiseksi,5,5,5 Sosiaali- ja yhteiskuntapolitiikka VM - Vastikkeeton Arvioitava onko verotuki yhteiskunnan kannalta tehokkain instrumentti tämän politiikkatavoitteen saavuttamiseksi 25 25 25 Työvoiman liikkuvuuden tukeminen VM Vastikkeeton Hallitus päätti kilometrikorvauksiin liittyvän ylikompensaation purkamisesta vuonna 212 ja kiristysten ensimmäinen osa tuli voimaan vuoden 213 alusta. Kiristysten jälkimmäisen osan oli määrä tulla voimaan 214 alusta mutta osana keskitetyn työllisyys- ja kasvusopimuksen tukemista hallitus päätti syksyllä 213 olla toteuttamatta kiristystä. 57. Asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen vähennysoikeus (nettovaikutus) 613 63 655 Työvoiman liikkuvuuden tukeminen VM Vastikkeeton Vähennyksen merkittävänä tavoitteena on työvoiman liikkuvuuden tukeminen, jolla pyritään edistämään työvoiman saatavuutta ja toisaalta ihmisten työllistymistä. Nykymuodossaan vähennys on hallinnollisesti raskas, eikä vähennys tue yhdyskuntarakenteen kehittämiselle asetettuja tavoitteita. Vähennyksen rakennetta voitaisiin uudistaa ja samalla vähennystä voitaisiin asteittain pienentää. Selvitys/tutkimushankkeita menossa; tuloksia vuoden lopulla. Tavoitteena on, että lakiuudistuksia työmatkakuluvähennysjärjestelmään voitaisiin viedä eduskuntaan 215, eli voisivat astua voimaan vuoden 216 alusta. Säästöpotentiaali riippuu voimakkaasti valitusta mallista, jonka selvittely on vielä kesken. Tämänhetkinen arvio on 5 1 milj. euroa ja realisoituisi vaiheittain useamman vuoden aikana. Säästötavoite 1%? -65,5 58. Matkailuautojen verotuet VM Vastikkeeton todennäköisesti tuen poisto muuttaisi käyttäytymistä eikä lisäisi verotuloja Yhteensä 688,5 74,5 729,5-79,5 % vihreitä - - - % keltaisi 638, 655, 68, -65,5-1 % punaisia 5,5 49,5 49,5-14 -28 % Yhteensä säästöt Kaikki vastikkeettomat tuet 3 893 4 391 4 485 yhteensä -69-222 -57-792 -18 % vihreitä 471 57 684-51,4,, % keltaisi 2 532 2 964 2 956-18 -16-376 -536-18 % punaisia 89 92 845-62 -195-257 -3 % Kehysriihet 211-12 Päätetyt säästöt Säästöesitykset Yhteensä säästöt 214 verrattuna *) Tarkasteluun lisätyt maa- ja metsätalouden tuet (liikennevaloarvioita ei ole tehty) *) Nämä luvut eivät sisällä kehysriihien 211-12 leikkauksia. SUORAT TUET Maa- ja puutarhatalouden tuki EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki 544, 498,8 MMM 17,8 86,2 MMM 65, 8,9 MMM 67, 59,7 MMM 18,6 31,4 MMM Pienpuun energiatuki 7,3 2, MMM EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen Kansallinen ruokaketjun kehittäminen Eräät metsätalouden valtionavut VEROTUET 18 MMM 7,7 7,1 MMM 5,9 6,6 MMM 3,3 5,3 MMM 2,4 2,3 MMM Yhteensä 738,9 816,2 Metsävähennys, TVL 55 37 MMM Metsätalouden pääomatulosta myönnettävä menovaraus, TVL 111 1 Yhteensä 47, MMM lisätuet yhteensä 785,9 MMM

Listaus yritystuista.xlsx Kaikki tuet yhteensä (214 talousarvio) TKI-toiminta ja kansainvälistyminen (214 talousarvio) 729,5 687 97 TKI-toiminta ja kansainvälistyminen Elinkeinopol. erityistoimet 16 129 1287 631 Yleinen elinkeinopolitiikka Energia 126 41 Avustukset Lainat Verotuet 151 Työllisyys- ja aluepolitiikka Liikenne Avustukset (214 talousarvio) Verotuet (214 arviot) TKI-toiminta ja kansainvälistyminen 16 12 TKI-toiminta ja kansainvälistyminen 15,5 41 Elinkeinopol. erityistoimet Yleinen elinkeinopolitiikka 729,5 631 Elinkeinopol. erityistoimet Yleinen elinkeinopolitiikka 391,5 84,7 Energia 129 895,5 Energia Työllisyys- ja aluepolitiikka Työllisyys- ja aluepolitiikka Liikenne Liikenne

14 Yritystuet 214 12 1 mrd 8 6 Verotuet Lainat Avustukset 4 2 TKI-toiminta ja kansainvälistyminen Elinkeinopol. erityistoimet Yleinen elinkeinopolitiikka Energia Työllisyys- ja aluepolitiikka Liikenne Muut tarkasteltavat tuet

Yritystukien muutokset 212-14 Muut tarkasteltavat tuet Liikenne Työllisyys- ja aluepolitiikka Energia Yleinen elinkeinopolitiikka Elinkeinopol. erityistoimet TKI-toiminta ja kansainvälistyminen -1 1 2 3 4 5 6

Yhteensä Yhteenveto yritystuista 214, mrd Tuet Tuet värikoodeittain Kaikki Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet TKI-toiminta ja kansainvälistyminen 687 41 126 16 292,7 126 18,2 16 Elinkeinopol. erityistoimet 97 84,7 12-25 84,7 37 Yleinen elinkeinopolitiikka 631 631 67 564 Energia 1287 391,5 895,5 391,5 827 68,5 Työllisyys- ja aluepolitiikka 151 15,5 141,5 9 Liikenne 129 129 997 32 Muut tarkasteltavat tuet 729,5 729,5 68 49,5 Yhteensä 4 611 1 28 126 3 457 684 126-25 - 2 76 94-751 Yhteensä Yhteenveto yritystuista 213, mrd Tuet Tuet värikoodeittain Kaikki Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet TKI-toiminta ja kansainvälistyminen 88 491 127 19 38,8 127 181,7 19 Elinkeinopol. erityistoimet 16 111-5 3-31 81 26 Yleinen elinkeinopolitiikka 667 667 1 657 Energia 13 198 84,5 198 739 65,5 Työllisyys- ja aluepolitiikka 213 212,5 23,5 9 Liikenne 118 118 986 32 Muut tarkasteltavat tuet 74,5 74,5 655 49,5 Yhteensä 4 518 1 12 127 3 379 57 127-415 - 2 549 9-83

Yhteensä Yhteenveto yritystuista 212, mrd Tuet Tuet värikoodeittain Kaikki Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet TKI-toiminta ja kansainvälistyminen 6 483 117 334,3 117 149 Elinkeinopol. erityistoimet 76 12-26 16-32 86 6 Yleinen elinkeinopolitiikka 656 656 1 646 Energia 87 137 669,5 137 61 59,5 Työllisyys- ja aluepolitiikka 184 183,5 172,5 11 Liikenne 999 999 968 31 Muut tarkasteltavat tuet 688,5 688,5 638 5,5 Yhteensä 4 1 96 117 2 987 471 117-338 - 2 194 97-793 Yhteensä Yritystukien muutokset 212-14 Tuet Tuet värikoodeittain Kaikki Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet TKI-toiminta ja kansainvälistyminen 87-82 9 16-42 9-41 16 Elinkeinopol. erityistoimet 21-17 38-16 7-1 31 Yleinen elinkeinopolitiikka -25-25 57-82 Energia 481 255 226 255 217 9 Työllisyys- ja aluepolitiikka -33-33 -31-2 Liikenne 3 3 29 1 Muut tarkasteltavat tuet 41 41 42-1 Yhteensä 61 122 9 47 213 9-88 512-3 -42 Yritystukien muutokset 213-14

Yhteensä Yritystukien muutokset 213-14 Tuet Tuet värikoodeittain Kaikki Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet TKI-toiminta ja kansainvälistyminen -121-9 -1-3 -16-1 -74-3 Elinkeinopol. erityistoimet -9-26 17-3 6 4 11 Yleinen elinkeinopolitiikka -36-36 57-93 Energia 285 194 91 194 88 3 Työllisyys- ja aluepolitiikka -62-62 -62 Liikenne 11 11 11 Muut tarkasteltavat tuet 25 25 25 Yhteensä 93 16-1 78 177-1 -166 157 4-79

Yhteensä Elinkeinotukien leikkaukset 212-14, mrd Tuet Tuet värikoodeittain Kaikki Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet TKI-toiminta ja kansainvälistyminen -69-69 -51,4-17,8 Elinkeinopol. erityistoimet Yleinen elinkeinopolitiikka Energia Työllisyys- ja aluepolitiikka Liikenne Muut tarkasteltavat tuet Yhteensä - 69-69 - - - 51 - - - 18 - - - - - Yhteensä Nykyiset päätökset, yhteenveto säästöistä, mrd Tuet Tuet värikoodeittain Kaikki Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet TKI-toiminta ja kansainvälistyminen -16-16 -16 Elinkeinopol. erityistoimet -33-33 -33 Yleinen elinkeinopolitiikka Energia -2-2 -2 Työllisyys- ja aluepolitiikka -9-9 -9 Liikenne Muut tarkasteltavat tuet

Yhteensä - 222-9 - - 213 - - - - - - 16-9 - - 53 Yhteensä Lisäsäästöesitykset yhteensä, mrd Tuet Tuet värikoodeittain Kaikki Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet Avustukset Lainat Verotuet TKI-toiminta ja kansainvälistyminen Elinkeinopol. erityistoimet -21-16,94-4 -16,94-4 Yleinen elinkeinopolitiikka -8-8 -8 Energia -258-258 -21-48 Työllisyys- ja aluepolitiikka Liikenne -132-132 -1-32 Muut tarkasteltavat tuet -79,5-79,5-65,5-14 Yhteensä - 57-17 - - 554 - - - - - - 376-17 - - 178 TA212 TA214 212-14 muutos Tehdyt päätökset Lisäsäästö-esitykset Säästöt yhteensä TKI-toiminta ja kansainvälistyminen 6 687 87 14 % -16-23 % % -16-23 % Elinkeinopol. erityistoimet 76 97 21 27 % -33-34 % -21-22 % -54-56 % Yleinen elinkeinopolitiikka 656 631-25 -4 % % -8-13 % -8-13 % Energia 87 1287 481 6 % -2-2 % -258-2 % -278-22 % Työllisyys- ja aluepolitiikka 184 151-33 -18 % -9-6 % % -9-6 % Liikenne 999 129 3 3 % % -132-13 % -132-13 % Muut tarkasteltavat tuet 689 73 41 6 % % -8-11 % -8-11 % Yhteensä 41 4611 61 13 % -222-5 % -57-12 % -792-17 %

Vuosien 212-214 aikana osana elinkeinotukien leikkauksia TKI-toimintaan ja kansainvälistymiseen on kohdistettu säästöjä jo 19 milj. euroa.

Päätetyt muutokset. Yhteensä 222 milj. -2-9 TKI-toiminta ja kansainvälistyminen -33 Elinkeinopol. erityistoimet Yleinen elinkeinopolitiikka -16 Energia Työllisyys- ja aluepolitiikka Liikenne Muut tarkasteltavat tuet Lisäsäästöesitykset yhteensä 57 milj. -79,5-21 -8 TKI-toiminta ja kansainvälistyminen -132 Elinkeinopol. erityistoimet Yleinen elinkeinopolitiikka Energia -258 Työllisyys- ja aluepolitiikka Liikenne Muut tarkasteltavat tuet