KIRJALLINEN KYSYMYS 826/2004 vp Insinööriopiskelijoiden laadullisten työllisyyden edellytysten vahvistaminen ECTS-pisteytykseen siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työelämäyhteydet ovat erittäin merkittäviä insinööriopiskelijalle. Tutkimukset tukevat omaa opiskelualaa vastaaviin tehtäviin hakeutumista: opiskelunaikaisella työkokemuksella on selkeä yhteys valmistumisen jälkeiseen sijoittumiseen työmarkkinolla. Työharjoittelulla on moninainen merkitys opintojen osana. Työharjoittelu antaa opiskelijalle käytännön kokemusta, jota teoria ei voi korvata. Oman alan työkokemus nostaa opiskelijan motivaatiota suorittaa opinnot määräajassa ja tyydyttävästi. Tarkoituksenmukainen työharjoittelu luo myös edellytykset saumattomaan siirtymiseen työelämään valmistumisen jälkeen. Eurooppalaisten korkeakoulututkintojen vertailtavuutta selkiinnyttävä ECTS-pisteytysjärjestelmä tulee voimaan ensi vuoden elokuussa. Uudistuksen myötä insinööriopiskelijoiden opintoihin kuuluvan harjoittelun pituus tulee lyhenemään nykyisestä 12 kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Ammattikorkeakoulututkinnot painottuvat opitun teorian soveltamiseen. Ammattikorkeakouluja mainostetaan opintoihin kuuluvan teorian ja käytännön sopivalla suhteella. Insinööriliitto on ilmaissut huolensa siitä, tuleeko ammattikorkeakouluopintojen teorialla ja käytännöllä olemaan sopiva suhde myös ECTS-pisteytykseen siirtymisen jälkeen. Ammattikorkeakoulujen insinööriopinnoissa on ensiarvoisen tärkeää kytkeä teoriatieto tiiviisti käytäntöön. ECTS-pisteytyksen myötä tapahtuva työharjoitteluajan puolittuminen vaikuttaa teorian ja käytännön väliseen suhteeseen. Tämä myös osaltaan heikentää insinööriopiskelijoiden edellytyksiä siirtyä työelämään ja koulutusta vastaaviin tehtäviin valmistumisen jälkeen. Insinööriopintoihin kuuluvan työharjoittelun määrän ja laadun varmistaminen on sen vuoksi äärimmäisen tärkeää. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä insinööriopiskelijoiden laadullisten työllisyyden edellytysten vahvistamiseksi ECTS-pisteytykseen siirtymisen jälkeen? Versio 2.0
Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 2004 Sinikka Hurskainen /sd Ilkka Taipale /sd Marja Tiura /kok Mikaela Nylander /r Jutta Urpilainen /sd 2
Ministerin vastaus KK 826/2004 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka Hurskaisen /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 826/2004 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä insinööriopiskelijoiden laadullisten työllisyyden edellytysten vahvistamiseksi ECTS-pisteytykseen siirtymisen jälkeen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ns. Bolognan prosessin myötä Euroopassa ollaan siirtymässä opintosuoritusten vertailtavuutta parantavan opintojen mitoitusjärjestelmän (ECTS) ja tutkintotodistuksen liitteen (Diploma Supplement) käyttöön. Ammattikorkeakoulujen osalta uudistus toteutettiin kesäkuussa tehdyllä ammattikorkeakouluasetuksen muutoksella vuoden 2005 alusta lukien. Uudistus merkitsee nykyisen opintoviikkoihin perustuvan opintojen mitoituksen muuttamista opintopisteisiin perustuvaksi. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lukuvuoden opintojen laajuus on noin 40 opintoviikkoa. ECTS-suorituspisteillä tarkoitetaan sitä määrää opiskelijan työtä, jota opintojakson suorittaminen edellyttää suhteessa koko lukuvuoden opintojen suorittamiseen tarvittavaan työmäärään. Lukuvuoden työmäärä on tunteina 1 600 tuntia. Lukuvuoden työpanos vastaa 60:tä ETCSsuorituspistettä. Opetusministeriö päättää ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmista. Päätöksissä määrätään muun muassa tutkinnon laajuudesta ja harjoittelun laajuudesta. Insinöörikoulutuksessa harjoittelun laajuus on aiemmin vahvistettu 20 opintoviikoksi ja tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa 40 opintoviikoksi. Uusissa päätöksissä harjoittelun laajuus on määrätty 30 ja tuotantopainotteisessa insinöörikoulutuksessa 60 opintopisteen suuruiseksi. Päätöksissä määritelty harjoittelun laajuus on siten pysynyt ennallaan, eikä ole olemassa suunnitelmia sen muuttamiseksi. Opetusministeriö tukee monia verkostoja, joissa ammattikorkeakoulut yhdessä kehittävät opetustaan. Kaikki insinöörikoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ovat mukana muun muassa seuraavissa työelämäyhteyksiä kehittävissä verkostoissa: ura- ja rekrytointipalvelujen kehittäminen, harjoittelun kehittäminen sekä tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittäminen. Harjoittelun muodot insinöörikoulutuksessa vaihtelevat huomattavasti sekä ajallisesti että sisällöllisesti eri ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulut ovat keskenään pyrkineet löytämään aiempaa parempia käytäntöjä ja yhtenäisyyttä harjoitteluun. Pelkästä oman alan työkokemuksen kartuttamisesta on pyritty tavoitteellisiin harjoittelumuotoihin, jotka aiempaa paremmin tukevat myös opinnollisia tavoitteita. Tässä yhteydessä on ammattikorkeakoulujen kesken ja yhdessä työelämän edustajien kanssa käyty keskustelua siitä, kuinka laajaa harjoittelun tulee ajallisesti olla, jotta se vastaisi opetusministeriön aiemmin opintoviikkoina ja nyttemmin opintopisteinä päättämää harjoittelun laajuutta. Keskustelu on edelleen kesken. On syytä odottaa, millaisiin tuloksiin alan asiantuntijat asiassa tulevat. Opintojen mitoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä ammattikorkeakoulut joutuvat uudistamaan opetussuunnitelmiaan. Opetusministeriö 3
Ministerin vastaus on yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa käynnistänyt hankkeen, jolla tuetaan tätä uudistamistyötä sekä varmistetaan tutkintotodistuksen liitteen käyttöönotto ammattikorkeakouluissa. Insinööriopintoihin kuuluvan työharjoittelun määrä ja laadun varmistaminen on äärimmäisen tärkeää. Tästä syystä opetusministeriö on käynnistänyt edellä mainitut kehittämistoimet ja on tukenut monin tavoin ammattikorkeakoulujen verkottumista opintojen kehittämiseksi toisten ammattikorkeakoulujen ja työyhteisöjen kanssa. Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004 Opetusministeri Tuula Haatainen 4
Ministerns svar KK 826/2004 vp Sinikka Hurskainen /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 826/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Sinikka Hurskainen /sd m.fl.: Vilka åtgärder avser regeringen vidta för att stärka de kvalitativa sysselsättningsmöjligheterna för ingenjörsstuderande efter övergången till ECTSpoängsättningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I och med den s.k. Bolognaprocessen håller man i Europa på att övergå till ett studiedimensioneringssystem (ECTS) som skall göra det lättare att jämföra studieprestationer samt införa en bilaga till examensbetyget (Diploma Supplement). För yrkeshögskolornas del genomfördes reformen genom en ändring av yrkeshögskoleförordningen i juni och den träder i kraft vid ingången av 2005. Reformen innebär att det nuvarande sättet att dimensionera studier utifrån studieveckor ändras så att det bygger på studiepoäng. Med studieveckor avses en beräknad arbetsinsats av den studerande på i genomsnitt 40 timmar i syfte att nå studiemålen. Omfattningen på ett läsårs studier är ca 40 studieveckor. Med ECTS-poäng avses den mängd arbete som krävs av en studerande för fullgörande av en studiekurs i förhållande till den arbetsmängd som krävs för att genomföra ett helt läsårs studier. I timmar motsvarar arbetsmängden under ett läsår 1 600 timmar. Arbetsinsatsen under ett läsår motsvarar 60 ECTS-poäng. Undervisningsministeriet beslutar om yrkeshögskolornas utbildningsprogram. I besluten bestäms bl.a. om omfattningen på examen och på praktiken. I ingenjörsutbildningen har omfattningen på praktiken tidigare varit fastställd till 20 studieveckor och i den produktionsinriktade ingenjörsutbildningen till 40 studieveckor. I de nya besluten har omfattningen på praktiken fastställts till 30 studieveckor och i den produktionsinriktade ingenjörsutbildningen till 60 studieveckor. Den i besluten fastställda omfattningen på praktiken har således förblivit oförändrad och det finns inte heller några planer på att ändra den. Undervisningsministeriet stöder många nätverk där yrkeshögskolorna tillsammans utvecklar sin undervisning. Alla yrkeshögskolor som ordar ingenjörsutbildning är bl.a. med i följande nätverk för utveckling av arbetslivskontakterna: utveckling av karriär- och rekryteringstjänster, praktikutveckling och utveckling av produktionsinriktad ingenjörsutbildning. Praktikformerna i ingenjörsutbildningen varierar avsevärt både i fråga om längd och innehåll vid olika yrkeshögskolor. Yrkeshögskolorna har sinsemellan försökt hitta bättre förfaringssätt och större enhetlighet i praktiken. Från praktikformer som utökar arbetserfarenheten inom en egna branschen har man strävat efter sådana målinriktade former som bättre än tidigare även stöder de mål som gäller studierna. I samband med detta har yrkeshögskolorna fört diskussioner sinsemellan och med företrädare för arbetslivet om hur omfattande praktiken skall vara mätt i tid så att den motsvarar den praktik som undervisningsministeriet bestämt, tidigare i studieveckor, numera i studiepoäng. Diskussionen pågår fortfarande. Det finns skäl att vänta på de resultat som branschexperterna kommer fram till. Vid omläggningen av systemet för studiedimensioneringen måste yrkeshögskolorna förnya sina läroplaner. Tillsammans med yrkeshögsko- 5
Ministerns svar lorna har undervisningsministeriet satt i gång ett projekt genom vilket man stöder reformarbetet och säkrar införandet av betygsbilagor vid yrkeshögskolorna. Praktikmängden som ingår i ingenjörsstudierna och kvalitetssäkringen är ytterst viktiga. Därför har ministeriet vidtagit ovan nämnda utvecklingsåtgärder och på olika sätt understött yrkeshögskolornas samarbetsnätverk för att utveckla studierna tillsammans med andra yrkeshögskolor och arbetsplatser. Helsingfors den 18 november 2004 Undervisningsminister Tuula Haatainen 6