Pohjanmaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön ja kustannusten päivitys

Pohjanmaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön ja kustannusten päivitys Alustava loppuraportti 28.6.2016

Agenda 1 Yhteenveto 2 Sote-uudistus ja valtion linjaukset 3 Analyysi nykyisestä toiminnasta 4 Tulevat palvelutarpeet 5 Integroitujen palveluiden kustannusskenaariot

Johdanto Tämä raportti sisältää palvelukohtaisen nykytila-analyysin ja ennusteen Pohjanmaan alueen kuntien sote-aluesuunnittelun tueksi sisältäen neljä eri osa-aluetta Valtion linjausten läpikäynti Nykyisen toiminnan kustannus- ja suoriteanalyysit palveluittain Tulevien palvelutarpeiden muutosten arviointi Integroitujen palveluiden kustannusskenaariot Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää Pohjanmaan alueen kuntien nykytilannetta sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannosta ja kustannuksista sekä identifioida saavutettavissa olevia kustannussäästöjä Raportin tulosten perusteella on mahdollista jatkaa Pohjanmaan maakunnan alueen suunnittelutyötä ja rakenteiden uudistamista. Pohjatietojen perusteella voidaan suunnitella siirtymävaihetta yksityiskohtaisesti sekä laatia muutossuunnitelma jatkokehityksen pohjaksi Tässä raportissa tehdyt laskelmat on tehty perustuen julkisista lähteistä kerättyihin tietoihin, Pohjanmaan kunnilta kerättyihin kustannus- ja suoritetietoihin sekä NHG:n analyysiin Pohjanmaan kunnilta on kerätty tilinpäätöstiedot vuodelta 2015, jotta analyyseissä pystytään käyttämään uusinta mahdollista tietoa. Kruunupyyn osalta on saatu tiedot vain vuodelta. Raportin valmistumisen aikaan verrokkikunnista ei kuitenkaan ole saatavilla tietoja kuin vuoteen asti, minkä takia vertailukohtana on käytetty vuoden lukuja Suoritetietojen osalta analyyseissä on käytetty pääosin vuoden julkisista lähteistä saatavia tietoja, jotta tiedot olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia 3

Tiivistelmä lopputuloksista (1/2) Valtion linjauksen sote-uudistuksen tarkempaan toteutukseen eivät ole vielä julkaistu tämän raportin valmistuessa. Pohjanmaan maakunnan tulee joka tapauksessa valmistautua sote-uudistukseen sekä järjestäjän että tuottajan näkökulmasta Järjestäjän näkökulmasta keskeiset asiat ovat budjettivastuusta huolehtiminen rahoitusmallin muuttuessa, tiedolla johtamisen vahvistaminen ja kehittäminen sekä toimivien hoito- ja palveluketjujen varmistaminen Tuottajan näkökulmasta Pohjanmaan maakunnan tulisi huolehtia toiminnan yhtiöittämisestä sekä varautua ja valmistautua kilpailun avautumiseen siten, että maakunnan oma tuotanto saadaan kilpailukykyiseksi Pohjanmaan maakunnan asukaskohtaiset kustannukset ovat noin 1 % verrokkien mediaania korkeammalla tasolla Erikoissairaanhoidon palveluissa kustannukset ovat vertailukuntia korkeammat ja sekä avokäyntejä ja hoitopäiviä on enemmän kuin muualla Suomessa suhteessa väkilukuun (säästöpotentiaali* 20-31 M ) Ikäihmisten palveluissa kustannukset ovat keskimääräisellä tasolla, mutta on huomioitava, että Pohjanmaalla on suuri yli 85-vuotiaiden määrä. Verrattuna STM:n laatusuosituksiin Pohjanmaan alueella on melko paljon raskaita laitos- ja asumispalveluita sekä hieman tavoitteita vähemmän kotihoitoa ja omaishoitoa (säästöpotentiaali* 7-15 M ) Vastaanottopalveluissa kustannukset ovat huomattavasti vertailukuntia korkeammat. Erityisesti lääkärikäyntejä on huomattavasti vertailukuntia enemmän ja käyntimäärät ovat kasvaneet viime vuosina muuta Suomea nopeammin (säästöpotentiaali* 3-9 M ) Perhepalveluissa kustannukset ovat erittäin alhaiset vertailukuntiin nähden ja palveluiden piirissä on vain vähän asiakkaita suhteessa vastaavaan ikäryhmään. Palveluissa ei kustannusten näkökulmasta ole identifioitavissa säästöpotentiaalia. Vammaispalveluissa kustannukset ovat vertailukuntia alemmat. Pohjanmaan alueella vammaispalveluiden asumis- ja laitospalveluissa hieman vähemmän ja henkilökohtaisessa avussa huomattavasti vähemmän käyttäjiä verrattuna maan keskitasoon (säästöpotentiaali* 6-13 M ) Aikuissosiaalipalveluissa sekä päihde- ja mielenterveyspalveluissa kustannukset ovat keskimääräistä hieman kalliimpia (säästöpotentiaali* 0-1 M ) Suunterveyden palveluissa kustannukset ovat hieman maan keskitasoa alhaisemmat. Pohjanmaalla hammaslääkärikäyntejä on enemmän ja suuhygienisti- ja hoitajakäyntejä vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Palveluissa ei kustannusten näkökulmasta ole identifioitavissa säästöpotentiaalia *Säästöpotentiaalilaskelmat on tehty vertailemalla verrokkikuntien Top 33 % - Top 20 % tasoon 4

Tiivistelmä lopputuloksista (2/2) Tulevat palveluntarpeet tulevat muuttumaan demografisten muutosten, muuttuneiden hoitokäytäntöjen ja valtakunnallisten linjausten takia Pohjanmaan yli 75-vuotiaan väestön määrä tulee kasvamaan Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan yli 50 % seuraavan 15 vuoden aikana. Ikäihmisten palveluiden käyttö kasvaa noin 36 % samalla aikavälillä eli hitaammin kuin väestö ikääntyy johtuen terveiden elinvuosien lisääntymisen vaikutuksista Terveydenhuollon palveluiden osalta hoitopäivät ovat vähentyneet väestön ikääntymisestä huolimatta ja myös leikkausmäärät pysyneet melko vakiona johtuen esim. hoitokäytäntöjen parantamisesta ja indikaatioiden tiukentamisesta. Saman kehityksen odotetaan jatkuvan jatkossakin Muita keskeisiä tulevaisuuden volyymeihin vaikuttavia tekijöitä ovat esim. avohoitopainotteisuuden lisääminen, teknologian käyttö ja etähoidon mahdollisuudet, integroidut ja asiakasnäkökulmasta suunnitellut palveluketjut, itse maksettavien hoitojen lisääntyminen sekä uudenaikaiset ja modernit rakennukset Valinnanvapaus tulee vaikuttamaan lähes kaikkien sote-palveluiden organisointiin Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista on mahdollista säästää 40-69 M verrattuna vertailun top 33% ja top 20 % kuntiin Kehitystyötä tulee kohdistaa erikoissairaanhoitoon, ikäihmisten palveluiden sekä vastaanottotoimintaan, koska näissä palveluissa on mahdollista saavuttaa kaikkein suurimman kustannussäästöt Valtakunnalliseen 0,9 % kasvutavoitteeseen pääseminen vaatii suuria muutoksia ja säästöjä Pohjanmaalla. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää, että Pohjanmaan vuosittaisten kustannusten tulisi olla 230 M perusuraa pienemmät (vuoden rahassa) vuonna 2029 5

Pohjanmaan maakunnan palveluiden organisointi tällä hetkellä Pohjanmaa VSHP Yhteiset kaikille Erikoissairaanhoito sisältäen psykiatrian (Vaasan keskussairaala ja Pietarsaaren Malmin sairaala) Lastensuojelun arviointi ja sijoitukset Korsnäs Maalahti Närpiö Mustasaari Vaasa Laihia Vaasa Vöyri Isokyrö Pietarsaari Uusikaarlepyy Luoto Pedersöre Kruunupyy Pietarsaaren alue: Alueen yhteiset Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut (2010 lähtien) Mustasaari-Vöyri: Alueen yhteiset Perusterveydenhuolto Kuntien oma tuotanto Kaikki sosiaalipalvelut (sis. Vanhuspalvelut) Vaasa: Alueen yhteiset Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut 2015 lähtien Kaskinen Kristiinankaupunki K5: Alueen yhteiset Psykososiaalinen keskus Muistihoitaja Kuntoutus osittain Muista yksittäisiä toimia Kuntien oma tuotanto Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Isokyrö kuuluu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin ja aikoo jatkaa yhteistyö Etelä-Pohjanmaan kanssa Kruunupyy osallistuu Pohjanmaan sotepalveluiden suunnitteluun 6

Sote-uudistuksen keskeiset linjaukset vaikuttavat Pohjanmaan maakunnan palveluiden suunnitteluun merkittävästi Kansallisen tason ohjaus vahvistuu Sekä VM että STM voivat ohjata järjestäjiä nykyistä vahvemmin VM rahanjaon kautta STM neuvotteluissa mm. yhteistyö muiden maakuntien kanssa mm. vaativan esh:n ja sairaalainvestointien osalta Järjestämisvastuu keskitetään 18 maakunnalle ja tuotanto erotetaan järjestämisestä Julkiset tuottajat yhtiöitettävä Valinnanvapaus rajoittaa järjestäjän mahdollisuutta suunnitella palveluverkkoa Rahat jaetaan valtiolta järjestäjille Järjestäjän tehtäviä ovat mm. Viranomaistehtävät Virkavastuulliset päätökset, kuten tahdonvastainen hoito ja etuisuudet Markkinoiden toimivuus (Vaikuttavuus ja kannustimet) Kuntalaisille tarjottavien palveluiden määrittäminen ja hankkiminen Toimiluvat Vastaa palveluiden saatavuudesta ja turvallisuudesta Vastata siitä, että toimitaan määrärahojen puitteissa Järjestäjä määrää kapitaatiomaksut ja hinnat valtion määräämillä periaatteilla Järjestäjä jättää kuitenkin tuottajalle vapauden tuottaa palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja. Tuotanto, joka kilpailee markkinoilla, on yhtiöitettävä Toimintamallien ja prosessien kehittäminen siirtyy yhtiöiden vastuulle, pois maakunnalta Valinnanvapauden piirissä olevia palveluita saa jatkossa tuottaa kaikki kriteerit täyttävät tuottajat Asiakas saa valita tuottajien välillä 7

Tuottajan näkökulmasta Järjestäjän näkökulmasta Sote-uudistus vaikuttaa Pohjanmaan maakuntaan sekä palveluiden järjestämisen että tuottamisen näkökulmasta Edellytys Keskeiset vaatimukset Pohjanmaan maakunnalle Budjettivastuusta huolehtiminen rahoitusmallin muuttuessa Toiminnan uudistaminen ja tehostaminen budjettiraameissa pysymiseksi (uudessa rahoitusmallissa valtio jakaa rahat kunnille ja alijämiä ei ole mahdollista kattaa esim. kunnallisveroprosentin muutoksilla). Tehokkaan alueellisen organisaation järjestäminen ja alueellinen soveltaminen (esim. valinnanvapauden implementointi), jonka avulla on mahdollista saada tavoiteltuja kustannussäästöjä Tiedolla johtamisen varmistaminen ja kehittäminen Toiminnan kustannusten, tuotosten ja vaikuttavuuden seuranta eri tuottajien välillä. Tätä varten tarvitaan myös seurantaa tukevat tietojärjestelmät ja raportointi Laadun, saatavuuden ja kustannusten läpinäkyväksi tekeminen eri vaihtoehtojen välillä Kapitaatiomallin sekä muiden korvaustapojen määrittely valtion asettamien raamien puitteissa Toimivien hoito- ja palveluketjujen varmistaminen Toimivan kokonaisuuden ja palveluohjausmallin suunnittelu, jonka avulla saadaan rakennettua eri palvelualueet ja palveluntuottajat ylittävät hoito- ja palveluketjut (esim. paljon palveluita käyttävät asiakkaat) Tiedolla johtaminen keräämällä asiakastason tietoja, analysoimalla kerättyjä tietoja sekä hyödyntämällä tietoja esimerkiksi asiakasohjauksessa ennustavan analytiikan avulla Toiminnan yhtiöittäminen Yhtiöittämisen suunnittelu ja organisointi esim. palvelukohtaisesti, aluekohtaisesti Kilpailijatilanteen kartoittaminen järkevien yhtiöittämisratkaisujen tekemiseksi Toiminnan kustannuslaskennan selkiyttäminen Kilpailun avautuminen ja siihen varautuminen Kilpailukykyisten kokonaisuuksien luominen Parhaiden toimintamallien benchmarkkaaminen Toiminnan kustannustason ja tehokkuuden nostaminen Markkinoinnin suunnittelu ja toiminnan onnistumisten näkyväksi tekeminen 8

Valinnanvapaus tulee vaikuttamaan moniin palveluihin Suurimmat asiakasmäärät vastaanottopalveluissa ja suun terveydenhuollossa Valinnanvapauden vaikutus Kommentit Erikoissairaanhoito Ikäihmisten hoito ja hoiva Vastaanotto Perhepalvelut Vammaispalvelut (Sis. Kehitysvammaiset) Aikuissosiaalipalvelut Päihde- ja mielenterveys Suunterveys Erikoissairaanhoidon osalta valinnanvapaus koskee vain valittuja toimintoja Erikoissairaanhoidon toimintaa ei kaikilta osin tarvetta yhtiöittää Maakunnilla yhteistyövelvoite koordinoida erikoissairaanhoitoa muiden maakuntien kanssa Brommelsin työryhmän esityksen mukaan ikäihmisten palvelut sisältyvät muihin peruspalveluihin, jotka asiakas valitsee saatuaan lähetteen/päätöksen Ikäihmisten palveluissa palvelusetelin kaltainen toteutus todennäköinen Valinnanvapauskeskustelun lähtökohtana ollut perusterveydenhuollon avopalvelut, joten todennäköisesti valinnanvapauden piirissä Brommelsin työryhmän esityksen mukaan osana sosiaali- ja terveyskeskuksen valikoimaa Brommelsin työryhmän esityksen mukaan sosiaalityö, sosiaaliohjaus, perhetyö, kasvatus ja perheneuvonta osana sosiaali- ja terveyskeskuksen valikoimaa ja laitospalvelut sisältyvät muihin peruspalveluihin, jotka asiakas valitsee saatuaan lähetteen/päätöksen Brommelsin työryhmän raportin mukaan sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus osana sosiaali- ja terveyskeskuksen valikoimaa ja laitospalvelut sisältyvät muihin peruspalveluihin, jotka asiakas valitsee saatuaan lähetteen/päätöksen Brommelsin työryhmän raportin mukaan sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja sosiaalinen kuntoutus osana sosiaali- ja terveyskeskuksen valikoimaa Brommelsin työryhmän raportin mukaan päihdetyö osana sosiaali- ja terveyskeskuksen valikoimaa ja laitospalvelut sisältyvät muihin peruspalveluihin, jotka asiakas valitsee saatuaan lähetteen/päätöksen Brommelsin työryhmän esityksen mukaan suun terveydenhuolto on laajan valinnanvapauden piirissä ja nojautuu monituottajamalliin. Asiakas valitsee palvelun tuottajan suoraan ilman palveluohjausta. Alle 18-vuotiailta ei peritä asiakasmaksuja Suuri vaikutus Melko suuri vaikutus Kohtalainen vaikutus Pieni vaikutus Ei vaikutusta Lähteet: Brommelsin työryhmän raportti; NHG analyysi 9

Vertailukunnat Pohjanmaan asukaskohtaiset sote-kustannukset ovat kokonaisuutena noin 1 % verrokkeja korkeammalla tasolla Kuntien tilinpäätösten sote-kustannukset / asukas (THL tarvevakioitu),, 2015 Vakioitu: THL tarvekerroin Kaskinen Korsnäs Luoto Maalahti Kruunupyy Vöyri Krist.kaup. Uusikaarlepyy Laihia Närpiö Pedersöre Mustasaari Pietarsaari Vaasa Pohjanmaa Pohjanmaan kustannus on 3 698 /asukas ESH Hoito ja hoiva Vastaanotto Vammaiset Perheet Aikuissosp. Päihde ja mt Suunterveys Mediaanikustannus vertailukunnilla on 3 672 /asukas 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 Aikuissosiaalipalvelut sisältää merkittävinä erinä toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden. Neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on laskettu vastaanottojen kustannuksiin. Pohjanmaan kuntien tilinpäätökset vuodelta 2015, Kruunupyystä vuodelta. Verrokkikunnat (Kuntamaisema). Kustannukset käyttökustannuksina 10

Vuonna Pohjanmaan tarvevakioidut sote-nettomenot olivat noin 5,4 % koko maata korkeammat HUOM! Luvut eivät täysin vertailukelpoisia edelliseen kalvoon nähden Tarvevakioidut sosiaali- ja terveystoimen nettomenot (), /asukas 5 000 4 000 3 661 3 886 3 000 2 000 1 000 - Terveystoimen nettokustannukset Sosiaalitoimen nettokustannukset Lähteet: Sotkanet 11

Kustannukset (M ) Pohjanmaan sote-kustannusten säästöpotentiaali on noin 40-69 M riippuen verrataanko säästöä Top 33 % vai Top 20 % kuntiin Pohjanmaan sote-kustannusten säästöpotentiaali (2015) suhteessa verrokkikuntiin 250 200 150 Pohjanmaa Mediaani Top 33% Top 20% 100 50 0 ESH (somaattinen) Vastaanotto Ikäihmisten hoito ja hoiva Lasten sijoitukset, avohuolto ja psykiatria Aikuissosiaali, päihde & mt, aikuispsykiatria Toimeentulo- ja työm.tuki Vammaispalvelut Suun th Ero mediaanikuntaan (M ) 15-2 0-14 -9-7 6-3 21 Ero top 33% 20 3 7-11 -5-4 11-2 40 Ero top 20% 31 9 15-9 1-2 13-1 69 12

Suurimmat tunnistetut säästöpotentiaalit ovat terveydenhuollon palveluissa ja ikäihmisten hoidossa ja hoivassa Palvelu Nykykustannus M Tunnistettu säästöpotentiaali Säästön lähde Erikoissairaanhoito Ikäihmisten hoito ja hoiva Vastaanotto Perhepalvelut 225,2 M 15-31 M 182,1 M 0-15 M 56,4 M 0-9 M 22,5 M 0 M Vuodeosastohoidon koordinointi pth:n kanssa hoitopäivien ja käyntien vähentämiseksi STM:n suosituksen ja parhaiden käytäntöjen mukainen palvelurakenne lisäämällä omaishoitoa ja kotihoitoa sekä vähentämällä raskaiden asumis- ja laitospalveluiden käyttöä Palveluiden käytön tarkoituksenmukaisuus (etenkin hoitajakäyntejä on paljon verrattuna muuhun Suomeen) Vahvojen avopalveluiden ja ennaltaehkäisevien palveluiden turvaaminen Vammaispalvelut Aikuissosiaalipalvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut Suun terveys 52,0 M 6-13 M 45,2 M 0-1 M 17,4 M 0 M Kuntakohtaisten erojen pienentäminen ja palvelurakenteen keventäminen entisestään Kuntakohtaisten erojen pienentäminen Resurssien käytön tehokas suunnittelu hyödyntämällä mahdollisimman paljon hammashoitajia ja suuhygienistejä YHTEENSÄ 599,8 M 21-69 M 13

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Valtakunnalliseen 0,9 % kasvutavoitteeseen pääseminen vaatii suuria muutoksia ja säästöjä Pohjanmaalla Tavoitteen euromääräiseen suuruusluokkaan vaikuttaa se, miten säästöt ajoittuvat 2018-2029 Soten nettokustannukset Pohjanmaalla (milj. euroa vuoden rahassa) 1 000 800 600 400 534 553 573 595 597 624 643 666 675 1 052 958 822 831 799 Säästöt Top 20 tasolle: Saavuttamalla TOP 20 kuntien tason (-69 M ) 2018-2022** ja sen jälkeen tavoitekasvutason (0,9 %) päästään alle tavoitteen mukaiseen tasoon Suomen sote-kustannusten historiallinen kehitys 2,2 % on lähellä myös STM:n sosiaalimenomallia (2,4% vuosittainen kasvu) 2019-2029**. Suomen historiallisella kasvulla vuosittaiset kustannukset olisivat 94 M nykykasvua pienemmät, mutta 136 M tavoitetasoa suuremmat STM:n tavoite 0,9 % kasvu: Vuonna 2029 Pohjanmaan vuosittaisten kustannusten tulisi olla 230 M perusuraa pienemmät (vuoden rahassa) Säästöt Top 33 tasolle: Saavuttamalla TOP 33 kuntien tason (-40 M ) 2018-2022*** ja sen jälkeen tavoitekasvutason (0,9 %) päästään lähelle tavoitetasoa Terveystoimen historialliset nettokustannukset Sosiaalitoimen historialliset nettokustannukset* Pohjanmaan historiallinen kehitys (3%) Suomen historiallinen kehitys (2,2 %) 200 Tavoite: 0,9% kasvu Säästöt Top 33 tasolle 0 Säästöt Top 20 tasolle *Sisältää lasten päivähoidon kustannukset ** STM & VM: Sote-uudistuksen säästömekanismit (alustava virkamiesselvitys 4.11.15); ***Huomioiden Suomen sote-kustannusten keskimääräisen kasvun Lähteet: Sotkanet, Nettokustannukset v. rahassa sote-hintaindeksin perusteella. 14

Sote-uudistuksen keskeiset linjaukset vaikuttavat Pohjanmaan maakunnan palveluiden suunnitteluun merkittävästi Kansallisen tason ohjaus vahvistuu Sekä VM että STM voivat ohjata järjestäjiä nykyistä vahvemmin VM rahanjaon kautta STM neuvotteluissa mm. yhteistyö muiden maakuntien kanssa mm. vaativan esh:n ja sairaalainvestointien osalta Järjestämisvastuu keskitetään 18 maakunnalle ja tuotanto erotetaan järjestämisestä Julkiset tuottajat yhtiöitettävä Valinnanvapaus rajoittaa järjestäjän mahdollisuutta suunnitella palveluverkkoa Rahat jaetaan valtiolta järjestäjille Järjestäjän tehtäviä ovat mm. Viranomaistehtävät Virkavastuulliset päätökset, kuten tahdonvastainen hoito ja etuisuudet Markkinoiden toimivuus (Vaikuttavuus ja kannustimet) Kuntalaisille tarjottavien palveluiden määrittäminen ja hankkiminen Toimiluvat Vastaa palveluiden saatavuudesta ja turvallisuudesta Vastata siitä, että toimitaan määrärahojen puitteissa Järjestäjä määrää kapitaatiomaksut ja hinnat valtion määräämillä periaatteilla Järjestäjä jättää kuitenkin tuottajalle vapauden tuottaa palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla ja kehittää innovatiivisia ratkaisuja. Tuotanto, joka kilpailee markkinoilla, on yhtiöitettävä Toimintamallien ja prosessien kehittäminen siirtyy yhtiöiden vastuulle, pois maakunnalta Valinnanvapauden piirissä olevia palveluita saa jatkossa tuottaa kaikki kriteerit täyttävät tuottajat Asiakas saa valita tuottajien välillä 16

Sote-uudistuksessa kolme osa-aluetta, joiden yksityiskohdista hallitus valmistelee esitystä kesän aikana 1. VAIHEET Rakenneuudistus ja järjestämisalueet NYKYINEN RAKENNE Erikoissairaanhoito: 20 sairaanhoitopiiriä Perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto: ~200 kuntaa ja kuntayhtymää TULEVA RAKENNE Järjestämismalli ja palvelulupauksen kirjaaminen järjestämislakiin epäselvää Tulevaisuuden rakenteessa saattaa olla seuraavia toimijoita (roolit eivät selkeät): Valtio: Sote-linjaukset ja rahoitus 5 Sote-yhteistyöaluetta (edistää yhteistyötä ja hoitaa keskitetyt palvelut) 18 maakuntaa (sote-palveluiden järjestäminen) STATUS Pöystin ryhmän viimeisin esitys 20.6.2016 Hallituksen esitys sotejärjestämismallista tulossa kesällä 2016 lausuntokierrokselle ja eduskuntaan marraskuussa Uudet sote-alueet aloittavat tammikuussa 2019 2. Yksikanavarahoitus Rahoitus toteutettu usean eri kanavan kautta: valtio, kunnat, KELA ja vakuutusyhtiöt Monikanavarahoitus yksinkertaistetaan, joka tarkoittanee kela-korvausten poistumista Rahoituksen kerääminen toteutetaan valtion kautta ja valtio jakaa rahat maakunnille (kuntavero pienenee ja valtion vero kasvaa) Asiakasmaksut säilynevät nykyisellä mallilla Brommelsin työryhmän yksikanavarahoitusta ja valinnanvapautta käsitellyt loppuraportti valmistunut 31.5. Hallituksen esitys rahoituksesta tulossa todennäköisesti elokuussa 2016 3. Lisääntynyt valinnanvapaus Potilaat voivat valita terveysasemansa julkisen tuottajan sisällä. Yksityiset palvelut rahoitetaan itse, Kelan tai vakuutusyhtiöiden kautta. Valinnanvapaudella tarkoitetaan, että potilas voi valita hoitopaikan, ei hoidon tasoa tai sisältöä perustason palveluissa Palvelut tuotetaan pääosin sote-keskuksissa, joiden laajuus vielä auki (Brommelsin työryhmän esitys 11 palvelua). Jokaisen kansalaisen pitää listautua määräajaksi palveluntuottajalle, joka ottaa kokonaisvastuun hänen palvelutarpeestaan Brommelsin työryhmän yksikanavarahoitusta ja valinnanvapautta käsitellyt loppuraportti valmistunut 31.5. Hallituksen esitys valinnanvapauslainsäädännöksi lausunnoille marraskuussa 2016 17

Tämän hetkisen ehdotuksen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden organisointi perustuu asiakkaan valinnanvapauteen ja järjestäjän ja tuottajan erottamiseen Tämän hetkinen malli on vain asiantuntijaryhmän esitys, joka muuttunee lopullisessa valmistelussa Verotulot valtiolle Valtio Valtio jakaa rahat sekä määrittää tehtävät maakunnille Maakunta Tuottajien valvonta, raportointi ja laatu Asiakasmaksut Viranomaispäätökset Järjestäjä Omistaja Järjestäjä tekee sopimuksen tuottajan kanssa ja maksaa tuottajalle* Asiakas/ Veronmaksaja Asiakas valitsee perustason tuottajan Tuottaja (julkinen, julkisomisteinen yhtiö, yksityinen tai 3. sektori) *Tuottajalle julkisista varoista maksettava korvaus on samasta palvelusta kaikille julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin tuottajille yhtenäinen. Tuottajarinkiin akkreditoituneille palveluntuottajille korvaus maksetaan kapitaatioperusteisesti. Tämän lisäksi maksetaan todennäköisesti terveys- ja hyvinvointiperustaisia kannustimia *Lähteet: STM, NHG analyysi 18

Brommelsin työryhmän raportissa on luotu ehdotukset valinnanvapauden toteutukselle sekä palveluiden rahoitukselle Brommelsin työryhmän esitys julkiseen palvelulupaukseen sisältyvistä palveluista ja valinnanvapaudesta Sosiaali- ja terveyskeskus Asiakas listautuu tiettyyn sosiaali- ja terveyskeskukseen, jonka voi vaihtaa kuuden kuukauden välein. Keskus voi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan ylläpitämä. Keskus toimisi portinvartijana ja arvioi kansalaisen tarvetta ja oikeutta muihin valinnanvapauden piirissä oleviin sote-palveluihin. Sosiaali- ja terveyskeskuksen tuottamat palvelut: Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö Sosiaaliohjaus Sosiaalinen kuntoutus Perhetyö Päihdetyö Mielenterveystyö Kasvatus- ja perheneuvonta Yleislääkärin vastaanotto Terveydenhoitajan ja sairaanhoitoajan itsenäinen vastaanotto Lasten- ja äitiysneuvola Muu terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy Muut peruspalvelut ja erikoispalvelut Asiakas valitsee palveluntuottajan saatuaan sote-keskuksesta lähetteen tai palveluohjauksen tai viranomaisen etuuspäätöksen seuraavissa palveluissa Kotipalvelu Kotisairaanhoito Asumispalvelut Laitospalvelut Liikkumista tukevat palvelut Kuntoutus ja terapiapalvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Muut erityispalvelut (esimerkiksi ravitsemus- tai puheterapia ja jalkojen hoito) Maakunnan valtion vahvistamien periaatteiden mukaisesti päättämät erikoispalvelut Brommelsin työryhmän esitys palveluiden rahoituksesta Raha seuraa asukasta eli julkinen rahoitusosuus osoitetaan sille tuottajalle, jonka asukas on valinnut. Tuottajalle julkisista varoista maksettava korvaus on samasta palvelusta kaikille julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin tuottajille yhtenäinen. Palvelujen tuottajien kesken vallitsee laatu-, ei hintakilpailu Sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluista maksetaan tuottajarinkiin akkreditoituneille palveluntuottajille kapitaatioperustainen korvaus. Tämän lisäksi maksetaan todennäköisesti terveys- ja hyvinvointiperustaisia kannustimia. Eri asiakasryhmiin voidaan käyttää erilaista rahoitusmuotoa Muiden peruspalveluiden osalta rahoitusmallit määritellään palveluittain. Suoriteperusteinen korvaus tai kiinteän ja muuttuvien rahoituserien yhdistelmä palvelujen luonteeseen sopien. Hyvin määritellyissä palveluissa vaihtoehtona on hoitoepisodin kiinteä rahoitus ( tuote-tai pakettihinnoittelu ), johon voi liittyä vaikuttavuudesta riippuvia lisäeriä, tai henkilökohtainen budjetointi. Vahvistetut asiakasmaksut suoritetaan palvelujen tuottajalle Valtio päättää (asetuksella) perittävistä asiakasmaksuista, jotka myös ovat samoista palveluista yhteneväiset tuottajasta riippumatta Lähteet: STM 19

Maakunnan vastuulle jää tulevaisuudessa järjestää palvelut Työnjako kansallisella tasolla sote-palveluissa 18 Maakuntaa 5 Yhteistyöaluetta 5 yliopistosairaalaa Valtion tehtävät: Valtakunnallinen työnjako Aluerajat ylittävien tehtävien työnjako Tuotannon järjestämisen linjaukset Laajakantoiset investoinnit Muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet Tietohallinnon ja ICT:n ohjaus Maakuntien sopimuksellinen ohjaus Sote-yhteistyöalueiden tehtävät: Keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa Palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus Kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi Yhteistyösopimus Korsnäs Työnjako Pohjanmaan maakunnassa Kaskinen Maalahti Närpiö Kristiinankaupunki Mustasaari Vaasa Laihia Vaasa Vöyri Pietarsaari Uusikaarlepyy Luoto Pedersöre Kruunupyy Maakunnan tehtävät (järjestäjä): Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö Palveluntuottajien tehtävät (tuottajat) Palveluiden tuotanto julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien toimesta Lähteet: STM, Tuomas Pöystin esitys 20.6.2016 20

Tuottajan näkökulmasta Järjestäjän näkökulmasta Sote-uudistus vaikuttaa Pohjanmaan maakuntaan sekä palveluiden järjestämisen että tuottamisen näkökulmasta Edellytys Keskeiset vaatimukset Pohjanmaan maakunnalle Budjettivastuusta huolehtiminen rahoitusmallin muuttuessa Toiminnan uudistaminen ja tehostaminen budjettiraameissa pysymiseksi (uudessa rahoitusmallissa valtio jakaa rahat kunnille ja alijämiä ei ole mahdollista kattaa esim. kunnallisveroprosentin muutoksilla). Tehokkaan alueellisen organisaation järjestäminen ja alueellinen soveltaminen (esim. valinnanvapauden implementointi), jonka avulla on mahdollista saada tavoiteltuja kustannussäästöjä Tiedolla johtamisen varmistaminen ja kehittäminen Toiminnan kustannusten, tuotosten ja vaikuttavuuden seuranta eri tuottajien välillä. Tätä varten tarvitaan myös seurantaa tukevat tietojärjestelmät ja raportointi Laadun, saatavuuden ja kustannusten läpinäkyväksi tekeminen eri vaihtoehtojen välillä Kapitaatiomallin sekä muiden korvaustapojen määrittely valtion asettamien raamien puitteissa Toimivien hoito- ja palveluketjujen varmistaminen Toimivan kokonaisuuden ja palveluohjausmallin suunnittelu, jonka avulla saadaan rakennettua eri palvelualueet ja palveluntuottajat ylittävät hoito- ja palveluketjut (esim. paljon palveluita käyttävät asiakkaat) Tiedolla johtaminen keräämällä asiakastason tietoja, analysoimalla kerättyjä tietoja sekä hyödyntämällä tietoja esimerkiksi asiakasohjauksessa ennustavan analytiikan avulla Toiminnan yhtiöittäminen Yhtiöittämisen suunnittelu ja organisointi esim. palvelukohtaisesti, aluekohtaisesti Kilpailijatilanteen kartoittaminen järkevien yhtiöittämisratkaisujen tekemiseksi Toiminnan kustannuslaskennan selkiyttäminen Kilpailun avautuminen ja siihen varautuminen Kilpailukykyisten kokonaisuuksien luominen Parhaiden toimintamallien benchmarkkaaminen Toiminnan kustannustason ja tehokkuuden nostaminen Markkinoinnin suunnittelu ja toiminnan onnistumisten näkyväksi tekeminen 21

Vertailukunnat Pohjanmaan asukaskohtaiset sote-kustannukset ovat kokonaisuutena noin 1 % verrokkeja korkeammalla tasolla Kuntien tilinpäätösten sote-kustannukset / asukas (THL tarvevakioitu),, 2015 Vakioitu: THL tarvekerroin Kaskinen Korsnäs Luoto Maalahti Kruunupyy Vöyri Krist.kaup. Uusikaarlepyy Laihia Närpiö Pedersöre Mustasaari Pietarsaari Vaasa Pohjanmaa Pohjanmaan kustannus on 3 698 /asukas ESH Hoito ja hoiva Vastaanotto Vammaiset Perheet Aikuissosp. Päihde ja mt Suunterveys Mediaanikustannus vertailukunnilla on 3 672 /asukas 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 5 000 Aikuissosiaalipalvelut sisältää merkittävinä erinä toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden. Neuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on laskettu vastaanottojen kustannuksiin. Pohjanmaan kuntien tilinpäätökset vuodelta 2015, Kruunupyystä vuodelta. Verrokkikunnat (Kuntamaisema). Kustannukset käyttökustannuksina 23

Vuonna Pohjanmaan tarvevakioidut sote-nettomenot olivat noin 5,4 % koko maata korkeammat HUOM! Luvut eivät täysin vertailukelpoisia edelliseen kalvoon nähden Tarvevakioidut sosiaali- ja terveystoimen nettomenot (), /asukas 5 000 4 000 3 661 3 886 3 000 2 000 1 000 - Terveystoimen nettokustannukset Sosiaalitoimen nettokustannukset Lähteet: Sotkanet 24

Agenda 1 Yhteenveto 2 Sote-uudistus ja valtion linjaukset 3 Analyysi nykyisestä toiminnasta Erikoissairaanhoito Ikäihmisten hoito ja hoiva Vastaanotto Perhepalvelut Vammaispalvelut (Sis. Kehitysvammaiset) Aikuissosiaalipalvelut Päihde- ja mielenterveys Suunterveys 4 Tulevat palvelutarpeet 5 Integroitujen palveluiden kustannusskenaariot

Vertailukunnat Erikoissairaanhoidon kustannukset melko korkealla vertailukuntiin nähden Erikoissairaanhoidon kustannukset / asukas, 2015 Kaskinen Korsnäs Luoto Maalahti Kruunupyy Vöyri Krist.kaup. Uusikaarlepyy Laihia Närpiö Pedersöre Mustasaari Pietarsaari Vaasa Pohjanmaa Kruunupyyn erikoisalat ei eroteltavissa Pohjanmaan kustannus on 1 323 /asukas Kirurgia Sisätaudit Lastentaudit Neurologia Keuhkosairaudet Psykiatria (aikuiset) Muut erikoisalat Muu ESH Mediaanikustannus vertailukunnilla on 1 236 /asukas 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 Lähteet: Pohjanmaan tilinpäätökset vuodelta 2015, Kruunupyystä vuodelta. Vertailukuntien tiedot vuodelta. Muut erikoisalat sisältää lasten ja nuorten psykiatrian. 26

Sekä avokäyntejä että hoitopäiviä on asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin maassa keskimäärin Somaattisen erikoissairaanhoidon avokäynnit (käyntiä / 1 000 asukasta) Vaasa Pietarsaari Mustasaari Pedersören kunta Närpiö Laihia Uusikaarlepyy Kristiinankaupunki Kruunupyy Vöyri Maalahti Luoto Korsnäs Kaskinen 0 500 1 000 1 500 2 000 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät (päivää / 1000 asukasta Vaasa Pietarsaari Mustasaari Pedersören kunta Närpiö Laihia Uusikaarlepyy Kristiinankaupunki Kruunupyy Vöyri Maalahti Luoto Korsnäs Kaskinen 0 200 400 600 800 Pohjanmaa pl Isokyrö Manner-Suomi Pohjanmaa pl Isokyrö Manner-Suomi Lähteet: Sotkanet 27

Muutamilla erikoisaloilla annetaan muita keskussairaalasairaanhoitopiirejä enemmän hoitoa, mutta kokonaisuudessaan hoitopäivien määrä keskitasoa Tarvevakioidut ESH:n hoitopäivät / 1 000 asukasta () Palvelukäytön pienentyminen muiden SHP:ien tasolle 1200 1000 800 600 400 200 0 Psykiatria Muut erikoisalat Syöpätaudit KNK Silmätaudit Neurokirurgia Keuhkosairaudet Lastentaudit Neurologia Naistentaudit ja synnytykset Sisätaudit Kirurgia Erikoisala Hoitopäivien taso verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin Säästöpotentiaali hoitopäivissä Psykiatria alle keskiarvon 0 Kirurgia alle keskiarvon 0 Sisätaudit 2 % -500 Naistentaudit ja syn. 17 % -1 400 Neurologia alle keskiarvon 0 Keuhkosairaudet alle keskiarvon 0 Lastentaudit 33 % -1 700 Silmätaudit alle keskiarvon 0 KNK alle keskiarvon 0 Muut erikoisalat 75 % -1 600 Yhteensä alle keskiarvon 0 Lähteet: THL, SotkaNet 28

Vertailukunnat Vanhuspalveluiden yhteenlasketut kustannukset ovat vertailun keskitasoa Vanhuspalveluiden kustannukset / yli 75-v asukas, 2015 Kaskinen Korsnäs Luoto Maalahti Kruunupyy Vöyri Krist.kaup. Uusikaarlepyy Laihia Närpiö Pedersöre Mustasaari Pietarsaari Vaasa Pohjanmaa Pohjanmaan kustannus on 11 040 /yli 75-v asukas Lyhyt- ja pitkäaikaishoito (sis. TK-osastot) Asumispalvelut Kotihoito Omaishoidontuki Mediaanikustannus vertailukunnilla on 11 052 /yli 75-v asukas 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 Lähteet: Pohjanmaan tilinpäätökset vuodelta 2015, Kruunupyystä vuodelta. Vertailukuntien tiedot vuodelta. 30

Vertailukunnat Suuri yli 85-vuotiaiden määrä selittää vanhuspalveluiden kustannuksia Pohjanmaalla Vanhuspalvelujen kustannukset per yli 85-vuotiaat on vertailukuntien pienimpiä Vanhuspalveluiden kustannukset / yli 85-v asukas, 2015 Kaskinen Korsnäs Luoto Maalahti Kruunupyy Vöyri Krist.kaup. Uusikaarlepyy Laihia Närpiö Pedersöre Mustasaari Pietarsaari Vaasa Pohjanmaa Pohjanmaan kustannus on 34 157 /yli 85-v asukas Lyhyt- ja pitkäaikaishoito (sis. TK-osastot) Asumispalvelut Kotihoito Omaishoidontuki Mediaanikustannus vertailukunnilla on 37 919 /yli 85-v asukas 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 Lähteet: Pohjanmaan tilinpäätökset vuodelta 2015, Kruunupyystä vuodelta. Vertailukuntien tiedot vuodelta. 31

Verrattuna muuhun Suomeen ja STM:n laatusuosituksiin Pohjanmaalla tulisi vähentää raskaita asumispalveluita ja lisätä omaishoidon ja kotihoidon määrää Palvelurakenne yli 75+ -vuotiaat, % palvelun piirissä 40% 30% 20% 10% 0,5 % 0,5 % 0,5 % 1,7 % 2,0 % 1,8 % 4,2 % 3,4 % 3,4 % 6,3 % 6,9 % 7,1 % 0,6 % 0,5 % 0,6 % 12,5 % 12,8 % 12,2 % 0,4 % 1,8 % 2,6 % 7,8 % 0,9 % 12,9 % 0,6 % 1,4 2,6 % 6,7 % 1,0 % 11,8 % 2% 6% 13% 3% 7% 14% ESH vuodeosastohoito TK-lyhytaikaishoito Vanhainkodit ja pitkäaikaishoito Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Säännöllinen kotihoito Omaishoito 0% 4,3 % 4,3 % 4,5 % 4,9 % 4,5 % Pohjanmaa 2011 Pohjanmaa 2012 Pohjanmaa 2013 Pohjanmaa Koko Suomi 6% 7% Laatusuositus Laatusuositus alaraja* yläraja* *Laatusuosituksessa ei suosituksia TK-lyhytaikaishoidolle ja ESH vuodeosastohoidolle Lähteet: Sotkanet, STM 32

2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 2011 2012 2013 Yli 75-vuotiaiden palvelurakenne vaihtelee hyvin paljon kuntien välillä Palvelurakenne yli 75 -vuotiaat, % palvelun piirissä Omaishoito Säännöllinen kotihoito Palveluasuminen Teh.pal asuminen Vanhainkoti TK-pitkäaikaishoito TK-lyhytaikaishoito 40% 30% 20% 10% 0% Vaasa Pietarsaari Mustasaari Pedersöre Närpiö Laihia Uusikaarlepyy Krist.kaup. Vöyri Kruunupyy Maalahti Luoto Korsnäs Kaskinen Lähteet: Sotkanet 33

Vaasan kaupungin omaishoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet ja tk-pitkäaikaishoitoa on saatu vähennettyä merkittävästi Vaasan kaupungin asiakasmäärät vanhuspalveluissa 2013-2015 800 719 3% 735 740 600 22% 2% 400 380 433 462 479 419 489 2013 200 0-67% 222 3% 136 9% 73 78 80 80 22 22 24 Omaishoito Kotihoito oma toiminta Tehostettu palveluasuminen Vanhainkodit Tk pitkäaikaishoito Tk lyhytaikaishoito 2015 Vaasan kaupungin alueella omaishoidon asiakasmäärät ovat kasvaneet 22 % (2013-2015) Kotihoidon toiminnassa kokonaisasiakasmäärät ovat kasvaneet 3 % Kotihoito omana toimintana on kasvanut 18 % kun taas ostopalveluna vähentynyt 34 % Tk-pitkäaikaishoitoa on saatu purettua -67 % (2013-2015), vaikkakin tehostetun asiakasmäärät ovat hieman kasvaneet erityisesti -2015 Lähteet: Pohjanmaan kuntien toimittamat tiedot 34

Pietarsaaren seudulla on onnistuttu vähentämään raskaiden palveluiden hoitopäiviä 2013-2015 Kotihoidon käynnit (1000 käyntiä) Hoitopäivät (1000 päivää) 320 310 11% 310 140 120 21% 117 300 290 280 279 296 2013 2015 100 80 60 40 97 100 61-46% 53-41% 55 41 33 32-8% 2013 2015 270 20 20 25 19 260 Kotihoito 0 Tehostettu palveluasuminen Vanhainkodit Tk pitkäaikaishoito Tk lyhytaikaishoito Pietarsaaren seudulla kotihoidon sekä tehostetun palveluasumisen määrä on kasvanut huomattavasti Raskaita vanhainkotien ja tk-pitkäaikaisosastojen hoitopäiviä on saatu vähennettyä merkittävästi Lähteet: Pohjanmaan kuntien toimittamat tiedot 35

Vertailukunnat Vastaanottotoiminnan asukaskohtaiset vertailukuntien mediaanin tasolla Vastaanottojen kustannukset / asukas, 2015 Kaskinen Korsnäs Luoto Maalahti Kruunupyy Vöyri Krist.kaup. Uusikaarlepyy Laihia Närpiö Pedersöre Mustasaari Pietarsaari Vaasa Pohjanmaa Pohjanmaan kustannus on 331 /asukas Vastaanotto Tukipalvelut Kuntoutus Neuvola Koulu- ja opisk.terveydenhuolto Yhteispäivystys Mediaanikustannus vertailukunnilla on 343 /asukas Vastaanotto Terveysneuvonta Tukipalvelut 0 100 200 300 400 500 600 Lähteet: Pohjanmaan tilinpäätökset vuodelta 2015, Kruunupyystä vuodelta. Vertailukuntien tiedot vuodelta. Kaikissa kunnissa avoterveydenhuollon kustannuksia ei ole voitu jakaa tämän jaottelun mukaisesti Korsnäs ostaa perusterveydenhuollon Maalahdelta, kustannukset jaettu tasan kuntien kesken 37

Hoitaja- ja lääkärikäyntien määrässä on vaihtelua kuntien välillä - Pohjanmaalla selkeästi maan keskitasoa enemmän käyntejä Lääkäri- ja hoitajakäyntien määrä (käyntiä/asukas) Lääkärikäynnit Hoitajakäynnit Yhteensä 5,0 4,4 4,0 3,9 3,0 2,0 1,9 1,1 3,4 2,0 2,0 1,3 3,1 1,9 3,2 1,5 1,9 0,9 2,1 2,9 1,1 2,6 2,7 1,6 1,7 2,1 1,2 2,5 1,4 3,3 2,3 2,8 2,5 1,4 2,0 1,0 1,0 0,9 1,4 0,8 1,2 1,7 1,0 1,8 1,8 1,0 1,0 0,9 1,1 0,9 1,6 1,1 1,0 0,0 Lähteet: Sotkanet 38

Pohjanmaalla hoitajakäyntien määrä on kasvanut muuta Suomea nopeammin viime vuosina Lääkäri- ja hoitajakäyntien määrän kehitys, 2011- (käyntiä / asukas) 3,0 2,5 2,5 2,0 2,1 2,1 2,0 2,0 2,0 1,6 1,4 1,0 Hoitajakäynnit Lääkärikäynnit 1,0 1,1 1,0 0,0 2011 2012 2013 2011 2012 2013 Pohjanmaa pl. Isokyrö Manner-Suomi Lähteet: Sotkanet 39

Vertailukunnat Lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat huomattavasti vertailukuntia alemmalla tasolla Lasten, nuorten ja perheiden kustannukset / alle 18-v asukas, 2015 Kaskinen Korsnäs Luoto Maalahti Kruunupyy Vöyri Krist.kaup. Uusikaarlepyy Laihia Närpiö Pedersöre Mustasaari Pietarsaari Vaasa Pohjanmaa Palvelut eivät eroteltavissa Pohjanmaan kustannus on 641 / alle 18-v asukas Sijoituksen kustannukset eivät eroteltavissa kaikissa kunnissa Lastensuojelun sijoitukset Lastensuojelu Muut palvelut Psykiatria (lapset ja nuoret) Mediaanikustannus vertailukunnilla on 1 025 /alle 18-v asukas Sijoitus kodin ulkopuolelle Lasten avopalvelut Psykiatria (lapset ja nuoret) 0 500 1 000 1 500 2 000 Tarkastelu ei sisällä neuvoloita tai koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa Lähteet: Pohjanmaan tilinpäätökset vuodelta 2015, Kruunupyystä vuodelta. Vertailukuntien tiedot vuodelta. 41

Lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa on asiakkaita huomattavasti alle maan keskitason Lastensuojelun laitos- ja perhehoidossa olleet asiakkaat / per 1000 alle 18-vuotiasta 12,0 10,0 10,2 10,3 10,6 10,7 10,6 Pohjanmaan alueella laitos- ja perhepalveluiden piirissä on vähän asiakkaita suhteessa alle 18-vuotiaisiin 8,0 6,0 Perhehoito Muu laitoshuolto Alhaiset laitos ja perhepalveluiden kustannukset johtuvat suurelta osin alhaisesta palveluiden käytöstä 4,0 4,2 4,7 4,8 4,7 4,7 Lastensuojelulaitokset Ammatilliset perhekodit 2,0 0,0 2010 2011 2012 2013 2010 2011 2012 2013 Pohjanmaa pl. Isokyrö Manner-Suomi Lähteet: Sotkanet 42

Myös lasten ja perheiden palveluiden avohuollon toimien piirissä on maan keskitasoon nähden vähän asiakkaita Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat, (per 1 000 alle 18-vuotiasta) 80 74 Kodinhoidon apua saaneet lapsiperheet, (% lapsiperheistä) 4,0 % 60 3,0 % 40 38 2,0 % 1,8 % 1,5 % 20 1,0 % 0 0,0 % Lähteet: Sotkanet 43

Vaasa Pietarsaari Mustasaari Pedersören kunta Närpiö Laihia Uusikaarlepyy Kristiinankaupunki Vöyri Kruunupyy Maalahti Luoto Korsnäs Kaskinen Pohjanmaa Manner-Suomi Vaasa Pietarsaari Mustasaari Pedersören kunta Närpiö Laihia Uusikaarlepyy Kristiinankaupunki Vöyri Kruunupyy Maalahti Luoto Korsnäs Kaskinen Pohjanmaa Manner-Suomi Vaasa Pietarsaari Mustasaari Pedersören kunta Närpiö Laihia Uusikaarlepyy Kristiinankaupunki Vöyri Kruunupyy Maalahti Luoto Korsnäs Kaskinen Pohjanmaa Manner-Suomi Lasten- ja äitiysneuvolan käyntejä on hieman enemmän verrattuna Suomen keskitasoon Lastenneuvolakäynnit, (käyntiä per 0-7-vuotias) 4,0 Kouluterveydenhuollon käynnit, (käyntiä per 7-18-vuotias) 4,0 Äitiysneuvolan käynnit, (käyntiä per 7-18-vuotias) 2,0 3,3 3,0 3,0 3,0 1,5 2,3 2,3 1,2 2,0 2,0 1,0 0,9 1,0 1,0 0,5 0,0 0,0 0,0 Lähteet: Sotkanet 44

Vertailukunnat Pohjanmaan vammaispalvelujen kustannukset maan keskitasoa korkeammalla Vammaiskustannukset vakioituna Kelan vammaisetuuksien saajien määrällä / asukas, 2015 Kelan vammaisetuuksien saajat / väestö Kaskinen Korsnäs Luoto Maalahti Kruunupyy Vöyri Krist.kaup. Uusikaarlepyy Laihia Närpiö Pedersöre Mustasaari Pietarsaari Vaasa Pohjanmaa Vammaispalvelu Kehitysvammaisten asumis- ja laitospalvelut Pohjanmaan kustannus on 397 / Kelan vammaisetuuksien saaja Kaskinen Korsnäs Luoto Maalahti Kruunupyy Vöyri Krist.kaup. Uusikaarlepyy Laihia Närpiö Pedersöre Mustasaari Pietarsaari Vaasa 6,3 % 6,5 % 3,9 % 6,6 % 6,5 % 5,3 % 7,1 % 5,6 % 6,3 % 5,1 % 4,8 % 4,9 % 6,2 % 5,4 % Pohjanmaa 5,5 % Mediaanikustannus vertailukunnilla on 349 / Kelan vammaisetuuksien saaja Vähiten vammaisia Min 10% Suomessa keskimäärin Mediaanikunta Top 10% Eniten vammaisia 2,6 % 4,5 % 7,1 % 7,1 % 9,7 % 12,5 % 0% 5% 10% 15% 0 100 200 300 400 500 600 Pohjanmaalla on melko vähän vammaisetuuksia saavia Lähteet: Pohjanmaan tilinpäätökset vuodelta 2015, Kruunupyystä vuodelta. Vertailukuntien tiedot vuodelta. Lähteet: kuntien tilinpäätökset & THL. Väestötiedot ja etuuksien saajat vuodelta 2015 46

Pohjanmaan alueella kehitysvammaispalveluiden asumis- ja laitospalveluissa hieman vähemmän käyttäjiä verrattuna maan keskitasoon Vammaispalvelujen asiakkaat per 1000 Kelan vammaisetuuksien saajaa 40 30 1 6 33 2 4 27 1 2 32 1 5 28 1 4 37 37 37 39 3 4 4 4 7 7 7 7 37 4 6 Kehitysvammaisten tuettu asuminen Kehitysvammaisten ohjattu asuminen 20 20 23 21 24 21 20 21 22 23 23 Kehitysvammaisten autettu asuminen Kehitysvammalaitokset 0 7 6 5 4 4 5 3 3 4 2 2010 2011 2012 2013 2010 2011 2012 2013 Pohjanmaa pl. Isokyrö Manner-Suomi Lähteet: SotkaNet, Kela 47

Pohjanmaan alueella vammaispalveluiden käyttö vaihtelee huomattavasti eri kuntien välillä Vammaispalvelujen asiakkaat per 1000 Kelan vammaisetuuksien saajaa, 60 48 Henkilökohtainen apu 30 33 26 35 28 32 28 Kehitysvammaisten tuettu asuminen Kehitysvammaisten ohjattu asuminen 20 18 Kehitysvammaisten autettu asuminen 26 21 27 28 18 21 Kehitysvammalaitokset 0 0 0 0 0 0 0 Lähteet: SotkaNet, Kela 48

Vaasa Pietarsaari Mustasaari Pedersören kunta Närpiö Laihia Uusikaarlepyy Kristiinankaupunki Vöyri Kruunupyy Maalahti Luoto Korsnäs Kaskinen Pohjanmaa pl Isokyrö Manner-Suomi Vaasa Pietarsaari Mustasaari Pedersören kunta Närpiö Laihia Uusikaarlepyy Kristiinankaupunki Vöyri Kruunupyy Maalahti Luoto Korsnäs Kaskinen Pohjanmaa pl Isokyrö Manner-Suomi Vaasa Pietarsaari Mustasaari Pedersören kunta Närpiö Laihia Uusikaarlepyy Kristiinankaupunki Vöyri Kruunupyy Maalahti Luoto Korsnäs Kaskinen Pohjanmaa pl Isokyrö Manner-Suomi Vaasa Pietarsaari Mustasaari Pedersören kunta Närpiö Laihia Uusikaarlepyy Kristiinankaupunki Vöyri Kruunupyy Maalahti Luoto Korsnäs Kaskinen Pohjanmaa pl Isokyrö Manner-Suomi Vammaispalveluiden palveluiden peittävyys vastaa muuta Suomea - Pohjanmaan kuntien välillä kuitenkin eroja Vammaisten avopalveluiden asiakkaat / Kelan vammaisetua saavat () 6% Asunnon muutostyöt Tulkkauspalvelut 15% Työ- ja päivätoiminta 50% Kuljetuspalvelut 5% 12% 40% 4% 9% 30% 3% 6% 20% 2% 1% 3% 10% 0% 0% 0% Lähteet: Kela, SotkaNet 49

Vertailukunnat Aikuissosiaalityön palvelut ovat keskivertoa kalliimpia Aikuissosiaalityön ja aikuisetuuksien kustannukset / asukas, 2015 Kaskinen Korsnäs Luoto Maalahti Kruunupyy Vöyri Krist.kaup. Uusikaarlepyy Laihia Närpiö Pedersöre Mustasaari Pietarsaari Vaasa Aikuissosiaalityö Kunt. työtoiminta, työllisyyspalv. Toimeentulotuki Työmarkkinatuen kuntaosuus Pohjanmaa Pohjanmaan kustannus on 149 / asukas ilman etuuksia Mediaanikustannus vertailukunnilla on 132 / asukas ilman etuuksia 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Lähteet: Pohjanmaan tilinpäätökset vuodelta 2015, Kruunupyystä vuodelta. Vertailukuntien tiedot vuodelta. 51

Vertailukunnat Päihde- ja mt-palvelut ovat hieman keskitasoa edullisempia Vaasassa ja Närpiössä kustannukset koholla Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kustannukset / yli 20-v asukas, 2015 Kaskinen Korsnäs Luoto Maalahti Kruunupyy Vöyri Krist.kaup. Uusikaarlepyy Laihia Närpiö Pedersöre Mustasaari Pietarsaari Vaasa ESH psykiatria MT palvelut Päihdepalvelut Pohjanmaan ja vertailukuntien tiedot eivät ole yhtenäisessä formaatissa, joten luokittelu MT:n laitos- ja avopalveluihin sekä päihdepalveluihin ei ollut mahdollista Etenkin mielenterveyshuollon avopalvelut osin huonosti erotettavissa vastaanottopalveluista Pohjanmaa Pohjanmaan kustannus on 239 / yli 20-v asukas Mediaanikustannus vertailukunnilla on 284 / yli 20-v asukas MT laitoshoito MT avopalvelut Päihdepalvelut 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 Lähteet: Pohjanmaan tilinpäätökset vuodelta 2015, Kruunupyystä vuodelta. Vertailukuntien tiedot vuodelta. 53

Vertailukunnat Aikuissosiaalityön tarkasteleminen mielenterveys- ja päihdetyön yhteydessä lisää eroa Vaasan ja muiden kuntien välillä entisestään Mt ja päihdepalveluiden & aikuissosiaalityön kustannukset / yli 20-v asukas, 2015 Kaskinen Korsnäs Luoto Maalahti Kruunupyy Vöyri Krist.kaup. Uusikaarlepyy Laihia Närpiö Pedersöre Mustasaari Pietarsaari Vaasa Mielenterveys- ja päihdepalvelut Aikuissosiaalityö Kunt. työtoiminta, työllisyyspalv. Toimeentulotuki Työmarkkinatuen kuntaosuus Pohjanmaa Pohjanmaan kustannus on 361 / yli 20-v asukas Mediaanikustannus vertailukunnilla on 466 / yli 20-v asukas 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Lähteet: Pohjanmaan tilinpäätökset vuodelta 2015, Kruunupyystä vuodelta. Vertailukuntien tiedot vuodelta. 54

Asukasmäärät per 1 000 asukasta Pohjanmaan alueella vähän psykiatrisen laitoshoidon ja kuntoutuskotien asukkaita verrattuna muuhun Suomeen Psykiatristen laitoshoidon ja kuntoutuskotien asukkaiden lukumäärän kehitys per 1 000 asukasta (VSHP) Psykiatrinen laitoshoito Ympärivuorokautinen Ei-ympärivuorokautinen 2,0 1,6 1,2 0,8 0,4-1,4 1,4 1,3 1,4 1,5 1,6 1,5 1,8 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Psykiatristen laitoshoidon ja kuntoutuskotien asukkaiden lukumäärä per 1 000 asukasta () PSSHP ESSHP LSHP PKSSK PPSHP Carea PHSOTEY Kainuu ISSHP EPSHP Eksote KSSHP LPSHP PSHP HUS VSSHP KPSHP KHSHP VSHP SatSHP 0,0 1,0 2,0 3,0 0,8 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,6 0,6 0,4 0,5 0,9 0,8 0,6 0,7 0,6 0,7 0,6 0,7 0,6 1,3 0,7 0,8 0,8 0,9 1,1 0,6 0,8 0,9 1,1 0,7 0,9 0,6 1,0 1,1 1,3 1,3 1,5 1,7 0,4 1,4 0,5 1,1 0,8 0,9 0,8 0,6 0,4 0,6 0,4 1,2 0,8 0,1 1,8 0,9 1,9 1,9 1,7 1,2 0,2 1,1 0,7 2,3 2,2 2,2 2,2 2,2 2,1 2,1 1,3 2,5 2,5 0,8 2,7 2,6 2,9 3,2 3,2 3,1 3,0 3,4 Laitoshoito Ympärivuorokautinen Ei-ympärivuorokautinen Lähteet: Sotkanet 55

Aikuisten mielenterveyskäynnit / 1 000 18+ asukasta Myös aikuisten mielenterveyskäyntejä on vähän verrattuna muuhun Suomeen Yli 18-vuotiaiden ESH:n ja PTH:n mielenterveyskäynnit per 1 000 vastaavan ikäistä (VSHP) 400 300 200 100-325 Psykiatria 332 323 326 Perusterveydenhuolto 340 299 315 363 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Aikuisten mielenterveyskäynnit (pth + esh) / 1 000 vastaavan ikäistä () Kainuu PSHP Eksote EPSHP LPSHP SatSHP KSSHP ISSHP VSSHP ESSHP PKSSK KPSHP HUS PHSOTEY LSHP KHSHP Carea VSHP PPSHP PSHP - 200 400 600 800 13 154 157 109 125 272 249 204 275 293 309 272 283 306 411 384 396 490 437 384 355 280 223 140 325 120 97 57 446 293 256 202 138 47 425 148 155 136 391 389 380 369 363 348 344 94 447 431 495 482 167 559 542 539 533 531 531 601 Psykiatria 657 697 Perusterveydenhuolto Lähteet: Sotkanet 56

Mielenterveyspalvelujen käyttö kuitenkin vaihtelee Pohjanmaan kuntien välillä huomattavasti Psykiatristen laitoshoidon ja kuntoutuskotien asukkaiden lukumäärän per 1 000 yli 18-vuotias (VSHP) Psykiatrian laitoshoito Kuntoutuskodit ympärivrk Kuntoutuskodit ei-ympärivrk 0 1 2 3 4 Aikuisten mielenterveyskäynnit (pth + esh) / 1 000 vastaavan ikäistä () Psykiatria Perusterveydenhuolto - 200 400 600 800 1 000 1 200 Vaasa Pietarsaari Mustasaari Pedersöre Närpiö Laihia Uusikaarlepyy Krist.kaup. Vöyri Kruunupyy Maalahti Luoto Korsnäs Kaskinen 1,1 0,5 0,3 0,3 0,30,00,3 0,6 0,5 0,40,00,4 0,5 0,4 0,30,00,3 1,0 1,0 0,2 0,00,2 1,1 0,4 1,7 1,3 1,1 0,0 1,4 1,0 0,01,1 0,8 1,9 2,4 2,2 1,1 2,8 0,02,9 2,5 3,3 Vaasa Pietarsaari Mustasaari Pedersöre Närpiö Laihia Uusikaarlepyy Krist.kaup. Vöyri Kruunupyy Maalahti Luoto Korsnäs Kaskinen 466 328 353 543 681 235 289 368 524 47 254 248 21 42 310 258 564 505 161 182 300 253 460 435 89 257 346 277 277 554 110 299 409 148 148 297 1 009 Lähteet: Sotkanet 57