Resurssien keskittäminen tulokselliseen toimintaan budjettitietoa avaamalla Maria Volanen Eeli Jaakkola Petteri Rautaporras Mikko Malmgren Kalle Arsalo Hack the Budget 2016
Haaste Yksilön merkitys kokonaisuudelle ja kokonaisuuden merkitys yksilölle epäselvä mistä raha tulee ja minne se menee? Julkisen sektorin taloustieto on hajanaista ja rahavirtojen kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa. Julkisen sektorin voimavaroja käytetään myös tuottamattomaan työhön, joka sitoo viranomaisten voimavaroja ja josta ei ole hyötyä loppukäyttäjille/veronmaksajille (luonnollinen henkilö ja yritys).
Potentiaali miksi ja kenelle Tietojohtaminen ja päätöksenteon perustuminen faktoihin Tuottamaton työ, joka sitoo voimavaroja eikä hyödytä, karsitaan pois. Byrokratia ja veronmaksajien hallinnollinen taakka vähenee Veronmaksajien aika tuottavaan työhön -> talouskasvu, työpaikkoja Normienpurku, byrokratian keventäminen Viranomaiset voivat keskittyä töihin, jotka tuloksellisia: koulutus, terveydenhuolto, mutta myös infran toimivuus, lainsäädännön ennustettavuus ym. Taloustiedon tuominen henkilön oman talouden tasolle auttaa suhteuttamaan tietoa. Ymmärrys siitä mistä rahat tulevat ja minne ne menevät ehkä myös vähentäisi verotukseen liittyvää yleistä ärtymystä jokainen maksaa aina mielestään liikaa eikä toinen riittävästi.
Potentiaali hyödyt Säästöjä sekä yksityisellä, että julkisella sektorilla. Toimivammat palvelut. Julkisen talouden tasapaino ja verotuksen keventäminen. Suomi asuinpaikkana ja liiketoiminnan toimintaympäristönä kilpailukykyisempi ja houkuttelevampi. Saamalla tuottoa synnyttäviä tekijöitä ja toimintaa Suomeen (investoinnit, tuotanto, T&K, immateriaalioikeudet, henkilöstö, pääomat, osaaminen) turvataan se, ettei Suomi jää häviäjäksi kansainvälisen verotuksen kentällä verotulojen jakautumisessa valtioiden kesken.
Askeleet kohti ratkaisua - Lean Askel 1 - Asiakkaiden määritys: Keskiöön nostetaan loppuasiakas, jota varten organisaatio on olemassa: kansalainen, yritys. Loppuasiakkaiden saaman arvonlisän tulisi ohjata kehitystä. Askel 2 - Arvonlisän määrittäminen: Tavoitteena on karsia pois tuottamaton työ. Lean-ajattelun näkökulmasta kaikki sellainen työ, joka ei tuota arvoa loppuasiakkaalle, täytyy karsia pois. Askel 3 - Nykytilan analysointi: Analysointi tehdään faktojen avulla, johdetaan kehittämistä tiedolla. Tämä askel vaatii budjettitiedon avoimuutta, läpinäkyvyyttä sekä tietoa ja kokonaistarkastelua vaikuttavuudesta tai lisäarvosta loppukäyttäjälle. Askel 4 - Konkreettisten toimintojen kehittäminen: Miten saadaan budjettitieto avoimeksi ja läpinäkyväksi. Tähän kysymykseen ryhmämme on pyrkinyt löytämään keinoja. Kokonaistarkastelu työn vaikuttavuudesta ja lisäarvosta loppukäyttäjälle tulisi tehdä erikseen (panos-tuotos suhde).
Askeleet kohti ratkaisua - työkalut Tutkibudjettia.fi on hieno aloitus, mutta tiedot on vietävä yksityiskohtaisemmalle tasolle. Myös toteutuneet tiedot tuotava mukaan (mm. Verohallinnon tilastot, Kieku, Netra). Koko julkisen sektorin taloustietojen oltava mukana Kuntasektori Liikelaitokset Kaikki veroluonteiset/lakisääteiset sosiaalivakuutus ym. maksut. Tilastokeskuksella on paljon käytettäviä tietoja ja työkaluja. Tilastokeskus esim. kehittää, ylläpitää ja jakaa Suomen henkilövero- ja sosiaaliturvajärjestelmää mallintavaa SISUmikrosimulointimallia. SISU-malli on henkilöverotuksen ja sosiaaliturvalainsäädännön suunnitteluun, seurantaan ja arvioimiseen tarkoitettu laskentaväline. Malleja käytetään mm. julkisen sektorin verotulojen arvioimiseen, kansalaisten ja kotitalouksien taloudellisen aseman tarkasteluun sekä tuloerojen ja kannustinvaikutusten tutkimiseen. http://tilastokeskus.fi/tup/mikrosimulointi/index.html
Ratkaisu miten: esimerkki 1 Taloustieto tulisi avata niin yksityiskohtaiselle tasolle, että tehostamisen kohteet olisivat realistisesti löydettävissä. Tiedot yksityiskohtaisemmalla tasolla Ansiotulot vs. Tavoitteena on antaa faktatietoa virkamiesten ja veronmaksajien pääomatulot Jaottelu lisäksi myös poliittisille päättäjille. veronmaksajaryh mittäin esim. ikäluokka, liikevaihto Vertailu Esimerkkinä toteutuneista kokonaistiedon visualisoinnista voisi olla Karkkilan luvuista mukaan avoimen talouden seurannan ratkaisu. Kyseessä on avointa dataa hyödyntävä ja kuukausittain päivittyvä työkalu. http://www.karkkila.fi/taloudenseuranta.asp
Ratkaisu ylhäältä alas Taloustieto tulisi avata niin yksityiskohtaiselle tasolle, että tehostamisen kohteet olisivat realistisesti löydettävissä. Tavoitteena on antaa faktatietoa virkamiesten ja veronmaksajien lisäksi myös poliittisille päättäjille. Arvolatautuneista päätöksistä tietojohtamiseen. Esimerkkinä kokonaistiedon visualisoinnista voisi olla Karkkilan avoimen talouden seurannan ratkaisu. Kyseessä on avointa dataa hyödyntävä, tositetasolle menevä ja kuukausittain päivittyvä työkalu. http://www.karkkila.fi/taloudenseuranta.asp
Ratkaisu miten: esimerkki 1 Taloustieto tulisi avata niin yksityiskohtaiselle tasolle, että tehostamisen kohteet olisivat realistisesti löydettävissä. Tavoitteena on antaa faktatietoa virkamiesten ja veronmaksajien lisäksi myös poliittisille päättäjille. Esimerkkinä kokonaistiedon visualisoinnista voisi olla Karkkilan avoimen talouden seurannan ratkaisu. Kyseessä on avointa dataa hyödyntävä ja kuukausittain päivittyvä työkalu. http://www.karkkila.fi/taloudenseuranta.asp
Ratkaisu miten: esimerkki 1 Taloustieto tulisi avata niin yksityiskohtaiselle tasolle, että tehostamisen kohteet olisivat realistisesti löydettävissä. Tavoitteena on antaa faktatietoa virkamiesten ja veronmaksajien lisäksi myös poliittisille päättäjille. Esimerkkinä kokonaistiedon visualisoinnista voisi olla Karkkilan avoimen talouden seurannan ratkaisu. Kyseessä on avointa dataa hyödyntävä ja kuukausittain päivittyvä työkalu. http://www.karkkila.fi/taloudenseuranta.asp
Ratkaisu alhaalta ylös Taloustiedon tuominen henkilön oman talouden tasolle auttaa suhteuttamaan tietoa. Esimerkkinä kokonaistiedon visualisoinnista voisi olla Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n verokone. http://www.totuusveroistasi.fi/ Palvelu on havainnollinen ja personalisoitavissa. Veronmaksajalle kuitenkin on yhdentekevää kuka on veronsaaja. Siksi palvelua olisi hyvä täydentää ainakin: Kuntasektorin taloustiedot Liikelaitokset Kaikki veroluonteiset/lakisääteiset sosiaalivakuutus ym. maksut.
Next steps mitä seuraavaksi 1) Lean-ajattelun mukaisten askelten läpikäynti: Asiakkaiden määritys, arvonlisän määrittäminen, nykytilan analysointi ja konkreettisten toimintojen kehittäminen. Kokonaistarkastelu työn vaikuttavuudesta ja lisäarvosta loppukäyttäjälle (panos-tuotos suhde). 2) Konkreettisten toimintojen kehittämisen osalta seuraavat askeleet: Miten saadaan budjettitieto avoimeksi ja läpinäkyväksi. Verotyökalujen kehittäminen niin, että tieto kattaa koko julkisen sektorin ja on mahdollisimman avointa ja yksityiskohtaista.
Next steps mitä seuraavaksi Vaikka budjettitieto on tärkeä tuoda käytettävään ja ymmärrettävään muotoon, vielä tärkeämpää on miten tietoa käytetään. Kun tieto on käytettävää ja sitä on jokaisen helppo läpikäydä, materiaalista on mahdollista löytää tehostamisen paikkoja. Tavoitteena on saada ihmiset ja yritykset innostumaan oman julkistaloutemme tutkistelusta ja kehittämisestä. Veronmaksajilta ja toisaalta viranomaisilta kerättäisiin ideoita ja ehdotuksia esimerkiksi: mitkä normit ja säännöt aiheuttavat eniten vaivaa/kustannuksia/eivät toimi tehokkaasti mitkä palvelut eivät toimi/ole kustannustehokkaita/hyödyllisiä Mitkä toiminnot koetaan tärkeimmiksi/tuottavimmiksi
Next steps mitä seuraavaksi Veronmaksajilta ja viranomaisilta saadut ideat ja ajatukset laitettaisiin kustannusjärjestyksessä jonoon jonka jälkeen voitaisiin arvioida ja päättää mitä tehdään. Tärkeää olisi myös ketterä, nopea ja ennakkoluuloton kokeileminen. Julkisen sektorin toiminnan tehostamisen helpottuu, kun rakenteet saadaan yksinkertaisiksi, läpinäkyviksi ja tuottaviksi. Helposti käytettävä budjettitieto helpottaisi valtionhallinnon muiden tärkeiden kehityshankkeiden läpivientiä (Yhden luukun palvelumalli, SoTe-uudistus, norminpurku-hanke). Verotuksen ja valtiontalouden Road Map 5 vuoden suunnitelma lisäämään ennustettavuutta ja toimintaympäristön vakautta.
Suomi 2050 kysymyksiä budjettiin liittyen Yhteiskunnan rooli palveluntuottajana vähenee Toisaalta monet asiat myös tehostuvat teknologioiden kautta, jolloin julkisen sektorin palvelut voidaan tuottaa merkittävästi tehokkaammin. Globalisaatio kutistaa maailmaa edelleen onko yhteiskuntamme Suomi, EU vai maailma?
Suomi 2050 kysymyksiä budjettiin liittyen Automatisaatio, robotisaatio Työn tekeminen muuttuu ja ansiotuloverotuksesta nyt saatava verotuotto vähenee Suomesta halpatuotantomaa tuotantoa saadaan palautettua Suomeen, koska Suomessa osaamista rakentaa ja huoltaa robotit (elinkaariajattelu), sekä rakentamatonta maata. Muita arvoja ympäristönsuojelu, yhteiskunnan vakaudesta johtuva toimitusvarmuus, kiertotalous, eettisesti kestävä toiminta. Tuotannon perässä seuraa T&K-toiminta ja immateriaalioikeuksien kehittämistoiminta. Uudet energiamuodot muuttavat energiaverotuksen veropohjaa