Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja



Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Bioenergia ry

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Ajankohtaista konetyöaloilla. Lehdistötilaisuus Hämeenlinna Koneyrittäjien liitto Liittokokous

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi Heureka, Vantaa 9.11.

PTT-ennuste: Metsäsektori

Riittääkö puuta kaikille?

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Ajankohtaista konetyöaloilla

Koneyrittämisen tila ja osaamisen varmistaminen. Tiedotustilaisuus Oulu

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Turveliiketoiminnan tulevaisuus ja 2020 jälkeen

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi Toimitusjohtaja Risto Parjanne

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0482/25. Tarkistus

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Fortumin Energiakatsaus

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Äänekosken biotuotetehdas

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Koneyrittäjät ja turvetuotanto/-bisnes , Pudasjärvi , Saarijärvi Tomi Salo, toimialapäällikkö

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Koneyrittäjien näkökulma energiapuun korjuuseen - Energiapuun logistiikka ja sen haasteet. Toimitusjohtaja Pertti Lehtomäki, Koneyrittäjien liitto ry

Tuontipuu energiantuotannossa

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Kainuun metsäohjelma

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi?

Koneyrittäjyyden kehittymisen haasteet (bioenergia-alalla) Varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola, Koneyrittäjien liitto ry

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Koneyrittäjän uusi toimenkuva resurssin tarjoajasta palvelun tuottajaksi. Palveluntuottajan näkökulma. Asko Piirainen Puheenjohtaja 5.11.

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Metsätalouden näkymät

Turvealan koneyrittämisen kannattavuuden kehitys ja tulevaisuuden näkymä

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Energiapuun hankinta ja käyttö. - Rovaniemen Energia Oy ja uusiutuvan energian haasteet, case Mustikkamaa

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

vaaliteemat eduskuntavaalit 2019

Älykkäitä tekoja Suomelle

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia

Puutuoteteollisuuden menestystekijät Joni Lukkaroinen perjantai, 13. toukokuuta

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Mäntyteollisuuden näkymät ja haasteet puutuotealalla / Pohjanmaa ja Lappi

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

METSÄALAN LAADULLISEN ENNAKOINNIN SELVITYS

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Transkriptio:

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet Matti Peltola toimitusjohtaja 1

Maarakennusalan näkymät Talouskasvun kestävyys huolettaa Isoja infrastruktuurihankkeita toteutetaan eri alueilla Talonrakennus elpymässä Rovaniemi 29.10.2010 2

Kuntien maa- ja vesirakennusinvestoinnit 1200 1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähde: Tilastokeskus Muut maaja vesirak. investoinnit Investoinnit vesihuoltoon Investoinnit liikenneväyliin Rovaniemi 29.10.2010 3

Valtion panostus liikenneverkkoihin 600 500 400 300 200 100 0 Keskeneräiset väylähankkeet (loppuvat viimeistään 2015) 2011: varattu 267,6 milj. euroa Sidottu myöhemmin käytettäväksi: 632,8 milj. euroa normaalit määrärahat pienenevät 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tienpito Radanpito Vesiväylänpito Lin. (Tienpito) Lin. (Radanpito) Rovaniemi 29.10.2010 4

Turveala Määrä vakiintunut, seuraavan 10 vuoden aikana jopa kasvua puun vanavedessä (yhteispoltto) Turve on hintavakain polttoaine Turve tulee toimeen omillaan, on kotimainen ja tärkeä huoltovarmuuden takia Silti: tuotantoalojen luvitus liian hidasta tuotantokenttien riittävyys ongelmaksi Turpeen verorasituksen nosto heikentää sen kilpailukykyä 5

Metsähakkeen käytölle ja siihen liittyville palveluille odotettavissa merkittävää kasvua seuraavan 10 vuoden ajan. 6

Tuet Mittaus Hinnoittelu Korjuukohteet Tekniikka Metsäenergian tuotanto 7

Perinteinen puunkorjuu Puun käyttö jalostukseen on vähentynyt Puun tuonti vähentynyt Puuta yhä enemmän harvennushakkuista kotimaisen jalostukseen ohjattavan ainespuun hakkuumäärä säilynee noin 2000-luvun tasolla Työn organisointi muuttunut ja muuttuu Laajavastuinen urakointi ; isommat määrät/sopimus, monipuolisempaa työtä/sopimus Pienyritysten yhteistyö lisääntyy Alihankintaketjut, yhteisyritykset Palveluiden kysyntä kasvaa 8

Koneyrittäjien haasteita Työvoiman saatavuus Pääomarakenne omavaraisuusasteen alhaisuus Liiketoimintaosaaminen Rovaniemi 29.10.2010 9

Verotus Yritysverotus Tulostasausvaraus mahdolliseksi Poistot säilytettävä vähintään nykyisellään Fossiilisten polttoaineiden lämmityskäytön verotus Samalla ei tule kiristää työkoneiden moottoripolttoöljyn valmisteveroa Veronpalautus moottoripolttoöljyä ammattimaisesti käyttäville koneyrittäjille Turpeen verotusta ei tule kiristää Rovaniemi 29.10.2010 10

Koulutus Työelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta edistettävä Työssä oppimisen ongelmat pienyritysvaltaisilla aloilla ratkaistava Yrittäjien osaamiseen panostettava Liiketoimintaosaaminen Koulutuspalvelut olemassa oleville yrittäjille ensisijaisia Rovaniemi 29.10.2010 11

Energia Energiaomavaraisuus Kotimaisen energiantuotannon edellytykset turvattava Kustannustehokkaat energiatuet päästötavoitteiden saavuttamiseksi Erillinen energiapuutuki Kemera-varat kohdennettava entistä enemmän taimikon hoitoon Bioenergiaterminaalit Varmistetaan riittävän ja eri toimijoille avoimen verkoston rakentaminen Rovaniemi 29.10.2010 12

Metsät Turvataan KMO:n toteuttaminen riittävällä rahoituksella Biomassan mittauslainsäädännön kehittäminen Puu, turve ja muut Toimivat ja avoimet puu- ja metsäpalvelumarkkinat Metsävaratietojen kattava ja tasapuolinen hyödyntäminen Rovaniemi 29.10.2010 13

Verkostot Tiestö ja muut verkostot kilpailukyvyn vahvistajina Huolehditaan tiestö-, laajakaista-, vesi- ja viemäri- sekä sähköverkostojen tasosta Teollisuuden puuhuolto Metsäteollisuuden liikenneinvestointitarpeiden erillisrahoitusta jatketaan (190 M ) sekä turvataan tärkeiden puunkuljetusreittien ylläpito n. seitsemän vuoden kierrolla tehtävällä määräaikaishuollolla Yksityistiemäärärahat pysyvästi tasolle 30 M Vesihuolto Kunnalliset vesihuoltosuunnitelmat saatava valmiiksi ja varmistettava haja-asutusalueiden vesijärjestelmien kuntoon saattaminen Rovaniemi 29.10.2010 14

Kilpailu ja julkiset hankinnat Julkisten toimien ja tukien aiheuttamat kilpailun vääristymät minimiin Julkisten hankintojen kriteereihin elinkaarianalyysien hyödyntäminen, kestävät valinnat Tilaajavastuurekisteri Julkinen ja avoin rekisteri tilaajavastuulain mukaisista tiedoista Harvain hallitsemilla markkinoilla määräävän markkina-aseman määrittely Rovaniemi 29.10.2010 15

Ympäristö Lupaprosessien sujuvoittaminen Ympäristölupaprosessien sujuvoittaminen ja tarvittavien viranomaisresurssien turvaaminen Selvitettävä valitusmenettelyn rajoittaminen Rovaniemi 29.10.2010 16