KAUPUNGINHALLITUS 119 14.03.2016 Esitys pakolaisten vastaanottamisesta 853/05.0510/2016 KH 119 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esitys pakolaisten vastaanottamisesta 1.2.2016 POPELY/4341/2015: "Vuoden 2015 aikana Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Tur va pai kan ha ki jat sijoitetaan turvapaikkaprosessin ajaksi vas taan ot to kes kuk siin. Osa turvapaikanhakijoista saa myönteisen oles ke lu lu pa pää tök sen kansainvälisen suojelun perusteella ja jää Suomeen. Oles ke lu lu van saaneiden turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi ottaa vas taan UNHCR:n pakolaisstatuksen omaavia kiintiöpakolaisia, jotka muut tavat suoraan kuntiin lähtömaistaan. Vuoden 2016 kiintiössä Suo meen valitaan 750 pakolaista. ELY-keskusten tehtäviin kuu luu neuvotella kuntien kanssa oles ke lulu van saaneiden tur va pai kan ha ki joi den ja kiintiöpakolaisten si joit tami ses ta.kuntiin sijoittamista varten kunnat myöntävät ns. kuntapaikkoja. Kun ta pai kan myön tä vä kunta järjestää oleskeluluvan saaneiden pa ko lais ten vas taan oton (mm. asunnon) ja huolehtii osaltaan ko tout ta mi ses ta suun ni tel mal li ses ti alusta alkaen. Osa oleskeluluvan saa neis ta tur va pai kan ha ki jois ta muuttaa kuntiin myös itsenäisesti, vaikka kun ta ei olisi teh nyt kään päätöstä vastaanottaa pakolaisia. Tällöinkin kun ta on vas tuus sa kotouttamisesta. Kunnissa pakolaiset ovat vastaavassa asemassa kuin muut kun ta laiset. Pakolaisuudesta ja maahanmuuttajataustasta johtuen heillä voi ol la erityistarpeita, joten kunnan kotouttamistyössä vaaditaan suun nitel mal lis ta toimintaa ja resurssointia kotoutumisen onnistumiseksi. Pa ko lai sil la on samalla tavoin vapaus vaihtaa asuinpaikkaansa kuin muil la kin kuntalaisilla, joten muuttoliikettä kuntien välillä on. Vuonna 2016 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueille tulee voida sijoit taa yhteensä 1078 pakolaista. Määrä on moninkertainen aiempiin vuo siin nähden. Alueellamme tarvitaankin paljon uusia kuntia mukaan vastaanottotoimintaan. Uusien kuntien lisäksi jo nyt pakolaisia vas taan ot ta via kuntia pyydetään lisäämään vastaanotettavien pa kolais ten määrää. Pakolaisten aktiivinen vastaanotto eli kuntapaikkojen myöntäminen on kunnille vapaaehtoista. Kirjeen liitteenä (liite 1) on pääosin asukas lu kuun perustuva jako, joka havainnollistaa miten vastuunjako voi tai siin toteuttaa alueella tasaisesti. Asukasluvun lisäksi jaossa on huo mioi tu kuntien olemassa olevat sopimukset, aikaisempi kokemus
ko tout ta mi ses ta, kunnissa olevat palvelut sekä kunnassa sijaitsevat ala ikäis ten turvapaikanhakijoiden majoitusyksiköt. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset toivovat, että kunnat tu li si vat laajasti mukaan vastaanottotyöhön. Kun vastaanottavia kuntia on paljon, mikään yksittäinen kunta ei joudu kantamaan yksin liian suur ta osaa vastaanotosta. Jos kuntapaikkoja ei saada, pakolaisten ai noa na mahdollisuutena on muuttaa kuntiin itsenäisesti. Tällöin muut to lii ke voi suuntautua liiaksi muutamiin kuntiin. Kunnat eivät tällöin myöskään pysty palveluidensa suunnittelun ja resurssoinnin osal ta valmistautumaan vastaanottoon, kun kuntaan saapuvien pako lais ten määrä ei ole laisinkaan tiedossa. Kun kunta päättää ns. kun ta paik ko jen lukumäärän, se voi myös paremmin varautua vastaan ot toon ja mahdolliseen resurssien lisäämistarpeeseen. Kunnat voi vat myös tehdä yhteistyötä naapurikunnan tai seutukunnan kanssa vas taan otos sa. Aikaisempien vuosien kokemukset ovat osoittaneet, että kunnan kyky vas taan ot taa pakolaisia ei ole riippuvainen kunnan koosta tai siitä, on ko kunta aikaisemmin tehnyt vastaanottotyötä. Kotouttamistyötä teh dään pääasiallisesti hyödyntäen kunnassa olemassa olevia pe rus pal ve lui ta, joten osaamisen perusta on olemassa jokaisessa kun nas sa. Keskeistä palveluiden järjestämisen kannalta on se, että pal ve lui den kohderyhmä on riittävän suuri. Esimerkiksi koulutuksen jär jes tä mi nen yksittäisille henkilöille ei suurimmassa osassa kuntia onnistu. ELY-keskukset sekä työ- ja elinkeinoministeriö tukevat kuntien kotout ta mis työ tä ohjauksen, neuvonnan ja koulutuksen keinoin. Lisäksi ELY-kes kus maksaa korvauksia pakolaisten vastaanotosta ai heu tuvis ta kuluista. Lisätukea on saatavissa erilaisten hankkeiden toi mesta, kolmannen sektorin toimijoilta sekä jo nyt vastaanottotyötä te kevis tä kunnista. Valtakunnallinen Kotona Suomessa -hanke on osaltaan tukemassa kuntia mm. tarjoamalla koulutusta kotouttamistyötä te ke vil le sekä tukemalla kuntia kotouttamisohjelmien laadinnassa. Pakolaisten kuntaan sijoittaminen perustuu kunnan ja ELY-kes kuksen väliseen sopimukseen, jonka nojalla ELY-keskus korvaa kunnalle pa ko lai sis ta aiheutuvia kustannuksia. Vastaanotettavien pakolaisten lu ku mää räs tä (ns. kuntapaikoista) ja vastaanoton ajankohdasta so vi taan erikseen kunnan kanssa. Pakolaisista maksetaan kunnalle valtionosuuksia muiden kuntalaisten ta paan. Tämän lisäksi valtio korvaa pakolaisten vastaanottoa kos ke van sopimuksen tehneille kunnille pakolaisista aiheutuvia kus tan nuk sia kotoutumislain (1386/2010) ja sen nojalla annetun ohjeen mu kai ses ti. Edellytyksensä vastaanottosopimuksen tekemiseen ja kor vaus ten maksamiseen on, että kunnassa on
voimassa oleva ko tout ta mis lain mukainen kotouttamisohjelma. Jos kunnalla ei ole sopimusta pa ko lais ten vastaanotosta ja kotouttamisohjelmaa, ELY-keskus ei voi mak saa kunnalle korvauksia kuntaan itsenäisesti muuttavista pa ko lai sis ta. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset esittävät Pohjois-Poh jan maan ja Kainuun kunnille neu vot te lu jen käyn nis tämis tä pakolaisten vastaanottamisesta. Vas taan otet ta va na voi olla sekä kiintiöpakolaisia että tur va paik ka pro ses sin kautta oleske lu lu van saaneita pakolaisia. Monille kunnille pa ko lais ten vastaan ot to on uusi asia, joten vastaanottopäätöksen tekemiseen tarvitaan riit tä väs ti oikeaa tietoa. Riittävän tiedon saamisen ta kaa misek si ELY-kes kus käy kunnissa kertomassa aiheesta. Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden joukossa on paljon ala ikäisiä, jotka ovat saapuneet maahan ilman huoltajaa. Poh jois-poh janmaan ja Kainuun ELY-keskukset esittävät kunnille erityisenä ryh mä nä alaikäisenä il man huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten vas taan ot ta mis ta. Erityisesti esitys koskee niitä kuntia, joissa sijaitsee tai joihin on suunnitteilla alaikäisten vastaanottoyksikkö: Haapajärvi, Haa pa ve si, Kajaani, Kempele, Kuusamo, Muhos, Oulu, Paltamo ja Yli vies ka. Alaikäisten sijoittamiseksi kuntiin tarvitaan erilaisia asu mis rat kai su ja, kuten perheryhmäkotia, tuettua asumista tai perheisiin si joit ta mis ta. Kunta voi joko itse perustaa alaikäisille suunnatun ma joi tus yk si kön (perheryhmäkodin tai tukiasumisyksikön) tai palvelu voi daan hankkia ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Asumisen lisäksi ko tou tu mi sen tukemiseksi tulee suunnitella miten alaikäisenä ilman huol ta jaa tulleet voivat päästä koulutukseen kunnassa tai sen lä hi alu eel la. ELY-keskus korvaa alaikäisenä ilman huoltajaa tulleen lapsen kun taan sijoittamisesta aiheutuvat kustannukset. Alueen kunnista Suomussalmi ja Utajärvi ovat tehneet uusina kun tina pää tök sen vastaanottaa pakolaisia vuonna 2016. ELY-keskukset esit tä vät kyseisille kunnille kiitoksen asian vastuullisesta käsittelystä ja toi vo vat niiden esimerkin rohkaisevan muita kuntia vastaanottoa kä si tel täes sä. Viime vuosina pakolaisia ovat ottaneet vastaan Sii kajoen kun ta sekä Kajaanin, Kuusamon, Oulun ja Pudasjärven kaupun git. Pu das jär vel lä sijaitsee lisäksi alueen ainoa alaikäisenä ilman huol ta jaa tulleiden lasten perheryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö. Näistä ai em min vastaanottotyötä tehneistä kunnista saa tietoa siitä, miten vas taan ot to työ on käytännössä sujunut ja mitä asioita kunnan tulisi pää tök sen teos saan huomioida. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa yhteyshenkilönä toimii maahan muut to pääl lik kö Hanna Määt tä (hanna.maatta@ely-keskus.fi), puh. 0295 038 076.
Kainuun ELY-keskuksessä yhteyshenkilönä toimii kehittämispäällikkö Os mo Ohtonen (os mo.ohtonen@ely-keskus.fi), puh. 0295 023 576." Kuntiin sijoitettavat jaettuna kunnittain/seutukunnittain. Liite 1/8. Pakolaisten kuntakorvaukset. Liite 2/8. Raahen kaupungilla on tällä hetkellä voimassa oleva ns. avoin so pimus, joka turvaa korvausten saannin myös siinä tapauksessa, että pa ko lai set muuttavat kaupunkiimme oma-aloitteisesti. Raahen kaupunki kantaa jo tällä hetkellä mittavan vastuun tur va paikan ha ki joi den sijoituspaikkakuntana. Turvapaikanhakija muuttuu pako lai sek si sen jälkeen, kun hän on saanut oleskeluluvan Suomeen. ELY-keskus esittää 80 pakolaisen vastaanottamista Raahen seu tukun taan. Valmistelija: apulaiskaupunginjohtaja Ilmo Arvela. Päätösesitys (kaupunginjohtaja Karjalainen): kaupunginhallitus Raahen kaupunki toteaa, että Raahe on jo ottanut yhteensä 150 turvapaikanhakijaa Ruukin vastaanottokeskuksen ja SPR:n myö tä vai ku tuk sel la, joten tällä hetkellä Raahella ei ole valmiutta ot taa lisää pakolaisia tilaratkaisujenkaan vuoksi Raahen kaupunki pitää tärkeänä, että kaikki kun nat kantavat vas tuu ta pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden tur va pai kanha ki joi den sijoittamisesta. Kaupunginhallitus: Keskustelun kuluessa kaupunginjohtaja muutti esi tyk sen sä seuraavanlaiseksi: Päätösesitys (kaupunginjohtaja Karjalainen): kaupunginhallitus Raahen kaupunki toteaa, että Raahe on jo ottanut yhteensä
150 turvapaikanhakijaa Ruukin vastaanottokeskuksen ja SPR:n myö tä vai ku tuk sel la, joten tällä hetkellä Raahella ei ole valmiutta ot taa pakolaisia tilaratkaisujenkaan vuoksi Raahen kaupunki pitää tärkeänä, että kaikki kunnat kantavat vas tuu ta pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden tur va pai kanha ki joi den sijoittamisesta. Keskustelun kuluessa Niko Peltokangas esitti, että Raahen kaupunki aloit taa neuvottelut kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta ELY-keskuk sen lähettämän kirjeen pohjalta. Joni Lackström kannatti Niko Pel to kan kaan esitystä. Liisa Lumijärvi ja Aimo Karppinen kannattivat kau pun gin joh ta jan esitystä. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa on tehty kau pun ginjoh ta jan esityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, joten kaupun gin hal li tuk sen tulee äänestää asiassa. Äänestysmenettelyksi puheen joh ta ja esitti nimenhuutoäänestystä siten, että ne, jotka kan natta vat kaupunginjohtajan esitystä, äänestävät JAA, ja ne, jotka kannat ta vat Niko Peltokankaan esitystä, äänestävät EI. Äänestysmenettely hy väk syt tiin. Annetussa äänestyksessä kaupunginjohtajan esitys sai 6 JAA-ääntä (Jar mo Myllymäki, Aimo Karppinen, Tuula Kellola, Liisa Lumijärvi, Han na-lee na Mattila, Aulis Ylikulju) ja Niko Peltokankaan esitys 5 EI-ään tä (Tarja Ollanketo, Joni Lackström, Teija Larikka, Niko Pel tokan gas, Pirkko Valtanen). Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallitus on äänin 6-5 hy väk synyt kaupunginjohtajan esityksen asiassa. Merkittiin pöytäkirjaan, että kaupunginhallituksen kokous keskeytettiin kel lo 18.35 jaloittelutauon ajaksi. Merkittiin pöytäkirjaan, että kaupunginhallituksen kokous jatkui kello 18.41.