Syventävä harjoitustyö: Käytettävyyden testaus sykemittarin käytettävyystesti 25.5.2005 Matti Siistonen
2 (17) 1. Johdanto...3 2. Sykemittari M52...3 2.1. Miksi mitata sykettä?...5 3. KÄYTETTÄVYYSTESTAUKSEN SUUNNITTELU...5 3.1. Yleistä...5 3.2. Testaussuunnitelman laatiminen ja testin suunnittelu...6 3.3 Testin tavoitteiden ja käytettävyysvaatimusten määrittäminen...6 3.4 Testattavien toimintojen valinta ja testitarinan laadinta...7 3.5 Testihenkilöiden määrä ja valinta...7 3.6 Käytettävyysmenetelmän valinta...8 3.7 Muut testaukseen liittyvät käytännön asiat...8 4. KÄYTETTÄVYYSTESTIN SUORITUS...9 4.1. Pilottitesti...9 4.2. Testitilanteen selvittäminen käyttäjälle...9 4.3. Alkuhaastattelu...10 4.4. Testitehtävien tekeminen...10 4.5. Loppuhaastattelu...10 5. TULOKSET...11 6. TULOSTEN ANALYSOINTI...12 6.1. Yleistä...12 6.2. Käytettävyysongelmat...13 6.3. Alkuhaastattelu...14 6.4. Loppuhaastattelu...15 7. YHTEENVETO TESTISTÄ...16 LÄHTEET...17
3 (17) 1. Johdanto Tässä työssä on tehty käytettävyystestaus Polarin M52- sykemittarille. Testaukseen kuului testaussuunnitelma, alkuhaastattelu, testi ja loppuhaastattelu, sekä tulosten analysointi ja raportointi. Testi oli luonteeltaan kvalitatiivinen. Testiin osallistui neljä henkilöä, kaksi miestä ja kaksi naista, iältään 21 54 vuotta. Testitilanteesta otettiin kuvia digitaalikameralla ja testaajien ja testattavan lisäksi siellä ei ollut ylimääräisiä henkilöitä. Tehtävinä oli asettaa sykemittariin kellonaika, päivämäärä, omat tiedot sekä saada sykelukema näkyviin. Testihenkilöt saivat käyttää apuna käyttöohjetta. Vain kaksi sai suoritettua kaikki tehtävät hyväksytysti loppuun asti. Käytettävyysongelmia löytyi kuusi, joista vakavimpia olivat hankalat painikkeet ja puutteelliset poistumistiet. Käyttöohje oli todella tarpeellinen, jota myös testihenkilöt kehuivat hyväksi. Vaikeimmaksi tehtäväksi osoittautui kellonajan asetus ja helpoimmaksi omien tietojen asetus. 2. Sykemittari M52 Valitsin testattavaksi mittariksi Polarin jo markkinoilta poistuneen M52:n. Nykyään sitä vastaa malli M61. Mittarissa on ominaisuuksina OwnZone- toiminto, Polar- kuntotesti ja siihen liittyvä Ownindex- lukema, omien tietojen asetus, sykerajojen automaattinen määrittäminen ja tietenkin sykkeen mittaus. Laitteistoon kuuluu rannekkeen lisäksi joustava kiinnitysvyö, koodaava Polar- lähetin ja käyttöohje.
4 (17) Käyttäjä voi asettaa omina tietoinaan ikänsä, sukupuolensa, painonsa, pituutensa ja liikunnan aktiivisuustasonsa. Näiden perusteella sykemittari määrittää automaattisesti sykerajat, joita pystyy myös itse muokkaamaan. OwnZone- toiminto määrittää harjoitukselle henkilökohtaiset sykerajat muutamassa minuutissa, vaihtoehtoina perus, korkea tai matala tehoinen taso. OwnZone- toiminto määrittää harjoituksen alkulämmittelyn aikana henkilökohtaisen, tehokkaan ja turvallisen tavoitesykealueen. OwnZonesykealuemääritys perustuu sydämen sykevälivaihtelun mittaamiseen. Sykevälivaihtelulla tarkoitetaan sykähdysten välistä aikaeroa, jonka laskentayksikkö on millisekunti. Polar-kuntotesti määrittää kuntotason muutamassa minuutissa. Se mittaa käyttäjän aerobisen (sydän- ja verenkiertoelimistön) kunnon lepotilassa muutamassa minuutissa. Tuloksena saatava Polar OwnIndex -lukema vastaa maksimaalista hapenottokykyä (VO2max), joka on yleisimmin käytetty aerobisen kunnon kuvaaja. Testitulokseen vaikuttavat sukupuoli, ikä, pituus, paino, liikunta-aktiivisuus sekä syke ja sykevälivaihtelu. OwnIndex- lukema on käyttökelpoisin, kun kuntotasossa tapahtuvia muutoksia tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Käyttäjä voi myös verrata omaa tulostaan samaa sukupuolta olevien samanikäisten henkilöiden lukemiin, jotka on taulukoitu Polarin käyttöohjeissa. Polar-kuntotestin avulla voi testata oman aerobisen kuntonsa itse, automaattisesti ja ilman rasitusta. Sykemittarin lisäksi ei tarvita mitään muita varusteita. Polarkuntotesti on yhtä tarkka VO2max- arvon määrittäjä kuin muut epäsuorat kuntotestit. (www.polar.fi) Liikuntasuorituksen alussa syke nousee nopeasti liikunnan tehon noustessa. Sykemittarin lähetinvyössä olevat elektrodit havaitsevat sydänlihaksesta peräisin olevan sähköisen signaalin (elektrokardiogrammi eli EKG). Lähetin välittää viestin langattomasti Polar-rannevastaanottimeen.
5 (17) 2.1. Miksi mitata sykettä? Sykettä seuraamalla voi toteuttaa harjoitteluohjelman optimaalisella teholla. Urheilun ammattilaiset sekä tavalliset kuntoilijat ovat jo vuosikymmeniä luottaneet sykemittarien antamaan tietoon seuraavista syistä: 1. Sydämen syke on tarkka, luotettava ja yksilöllinen liikunnan rasitustason mittari. 2. Sydämen sykkeen avulla voidaan arvioida liikuntasuorituksen tehoa jota voidaan vaihdella kuntotason ja liikuntatavoitteen mukaan. 3. Käyttäjä oppii tarkkailemaan kehonsa reaktioita liikunnan aikana. 4. Motivaatio kasvaa kun seuraa ja mittaa suoritustaan. 5. Voi ohjata liikuntaharjoituksen tehoa erilaisissa olosuhteissa. 6. Voi tarkkailla suoritusta objektiivisesti. Onko oikeilla jäljillä? Paraneeko suoritus? 7. Voi säädellä liikuntasuoritusten säännöllisyyttä ja tehoa. 8. Saa palautetta sekä liikuntasuorituksen aikana että sen jälkeen ja oppii miten elimistö reagoi liikuntaan. (www.polar.fi) 3. KÄYTETTÄVYYSTESTAUKSEN SUUNNITTELU 3.1. Yleistä Käytettävyystesti voidaan jakaa kolmeen osioon. Ensimmäinen on testaussuunnitelman laatiminen ja testin suunnittelu. Toinen on testin suorit-
6 (17) taminen ja kolmas testin analysointi ja raportin kirjoittaminen. (Käytettävyyden psykologia, 2002, 302). Testityypiksi valitsin kvalitatiivisen testin, jolla pyritään löytämään tuotteesta mahdollisimman monta käytettävyysongelmaa. 3.2. Testaussuunnitelman laatiminen ja testin suunnittelu Tein ennen testin suorittamista testaussuunnitelman, josta ilmenee mm. seuraavat asiat: - Testin tavoitteet - Käytettävyysvaatimukset - Testattavien toimintojen valinta - Testihenkilöiden määrä ja valinta - Testitarinan ja -tehtävien laadinta - Testausmenetelmän valinta - Käyttöohjeen tarpeellisuus - Pilottitestin järjestäminen - Aikataulu ja henkilöresurssit (Käytettävyyden psykologia 2002, 303-304). 3.3 Testin tavoitteiden ja käytettävyysvaatimusten määrittäminen Oletin, että testihenkilöt osaisivat käyttää sykemittaria ilman aikaisempaa kokemusta, mutta käyttöohjeen avulla. Otin käyttöohjeen testaukseen mukaan, sillä kyseisessä sykemittarissa ei ole painikkeissa juuri mitään merkintöjä toiminnoista ja täten asetusten tekeminen olisi liian hankalaa ilman ohjetta. Toki normaalit toiminnot onnistuisivat ilman manuaalia, mutta alussa tehtävät omien tietojen syöttö vaatisi keneltä tahansa käyttöohjeen käyttöä.
7 (17) 3.4 Testattavien toimintojen valinta ja testitarinan laadinta Testattaviksi toiminnoiksi valitsin päivämäärän, kellonajan ja omien tietojen asetuksen (pituus, paino, ikä, sukupuoli, liikunnan aktiivisuustaso) sekä sykkeen saamisen näkyviin näytölle. En kertonut suoraan vaadittavia toimintoja, vaan piilotin ne testitarinaan, jotta ne kuulostaisivat luonnollisilta. Testitarina, jonka annoin testihenkilöille testitilanteessa sekä suullisesti että kirjallisesti oli seuraava: Olet ostanut itsellesi uuden sykemittarin ja nyt olet lähdössä ensimmäistä kertaa lenkille sen kanssa. Lenkin aikana haluat nähdä sykemittaristasi päivämäärän lisäksi kellonajan, jotta ehtisit kotiin katsomaan lempi tvohjelmaasi. Jotta kuntoilusi olisi tehokasta, sinun on kuntoiltava tietyllä sykealueella. Sykemittari asettaa automaattisesti sinulle oikeat sykerajat, sen tulee kuitenkin tietää painosi, pituutesi, ikäsi, sukupuolesi ja liikunnan aktiivisuustasosi. Tämän jälkeen oletkin jo tehnyt tarvittavat asetukset ja olet jo kotiovella lähdössä. Enää haluat vain sykelukeman näkyville mittarin näyttöön. Nyt olet valmis lenkille! 3.5 Testihenkilöiden määrä ja valinta Testihenkilöiden lukumääräksi valitsin neljä. Jacob Nielsenin mukaan 15 testihenkilön sijaan kannattaa tehdä kolme eri testiä viidellä käyttäjällä suunnittelun eri vaiheissa. Kolmannen testin jälkeen saadaan tuotteesta eliminoitua kaikki käytettävyysongelmat. Suurilla testihenkilöiden määrillä tuotteesta ei saada lisää käytettävyysongelmia, vaan siihen kuluu vain aikaa ja rahaa. Testistä saatujen havaintojen korjaamisen jälkeen voidaan suorittaa uusi käytettävyystesti. Tällöin ilmenee, onko tuottee-
8 (17) seen tullut uusia käytettävyysongelmia. Ne voidaan korjata testien jälkeen. (http://www.useit.com/alertbox/20000319.html) Valitsin testihenkilöiksi sekä miehiä että naisia, iältään 21-54, yhteensä neljä henkilöä. Valitsin henkilöt sillä perusteella, että he olivat potentiaalisia sykemittarin käyttäjiä, mutta eivät kuitenkaan olleet aikaisemmin käyttäneet sellaista. Pyrin saamaan testaukseen jokseenkin urheilullisia ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita oman kuntonsa tarkkailemisesta ja tätä kautta olisin voinut saada heidät hankkimaan itselleenkin sykemittarin. Neljään testihenkilöön päädyin sen perusteella, että Käytettävyyden psykologia- kirjankin perusteella 3-4 käyttäjällä löytyvät vakavimmat virheet. Käyttäjien määrän lisääminen lisäisi vain materiaalia, mutta käytettävyysongelmia ei välttämättä löydy yhtään enempää. Testikäyttäjän tärkeä ominaisuus on kyky ilmaista itseään rohkeasti ja avoimesti. (Käytettävyyden psykologia 2002, 307-308). 3.6 Käytettävyysmenetelmän valinta Valitsin menetelmäksi ääneen ajattelun, joka onkin yksi yleisimmistä käyttökelpoisimmista menetelmistä. Siinä tarkoituksena on, että käyttäjä tehtäviä tehdessään kertoo koko ajan mitä tekee ja mitä ajatuksia testi hänessä herättää. Ongelmana on se, että testihenkilö joutuu sekä miettimään suorittamaansa tehtävää ja puhumista. Tällöin kognitiivinen kuormitus lisääntyy. (Käytettävyyden psykologia 2002, 309.) 3.7 Muut testaukseen liittyvät käytännön asiat En kouluttanut testihenkilöitä etukäteen millään tavalla. Pilottitestin tein ennen varsinaista testiä. Pilottitestissä ei ilmennyt mitään muutettavaa, joten en tehnyt muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan. En ottanut testi-
9 (17) tilanteeseen ketään ylimääräisiä henkilöitä, vaan toimin itse ohjaajana ja tarkkailijana. Ylimääräiset henkilöt olisivat saattaneet aiheuttaa häiriötä ja lisätä testihenkilöiden suorituspaineita. En videoinut tilannetta, koska siitä olisi tullut liikaa analysoitavaa materiaalia. 4. KÄYTETTÄVYYSTESTIN SUORITUS 4.1. Pilottitesti Ennen varsinaista käytettävyystestiä tein pilottitestin. Pilottitestissä on tarkoituksena koekäyttää testitehtävät, täydentää haastattelukysymyksiä ja tarvittaessa muokata molempia (Käytettävyyden psykologia 2002, 313). En havainnut pilottitestissä juurikaan korjattavaa, joten en tehnyt muutoksia testitehtäviin tai haastattelukysymyksiin. 4.2. Testitilanteen selvittäminen käyttäjälle Testitilanteessa painotin testin suorittajille, että testaan tuotetta, en henkilön osaamista. Jos he siis tekevät virheitä, vika on tuotteessa, ei siinä, että käyttäjät olisivat huonoja. Painotin myös sitä, että testihenkilöt ajattelisivat ääneen kaiken, mitä testitilanteessa tulisi mieleen. Kommentoida sai siis vapaasti. Pyysin testihenkilöitä olemaan tilanteessa mahdollisimman luonnollisia siitä huolimatta, että tarkkailin heitä ja kirjoitin muistiinpanoja. Kerroin, että testi on vapaaehtoinen ja sen voisi halutessaan keskeyttää. Koska tämä oli vain harjoitustesti ja tuote on jo valmis ja markkinoilla, en kertonut testihenkilöiden tärkeydestä hyvän ja helppokäyttöisen tuotteen kehittämisessä. Jos tämä olisi ollut oikea testi, tämäkin olisi pitänyt selvittää. (Käytettävyyden psykologia 2002, 314).
10 (17) 4.3. Alkuhaastattelu Alkuhaastattelun tarkoituksena on selvittää testihenkilöiden taustoja ja ennakkoasenteita, kuten myös osaaminen testin kohdealueelta. Tyypillisiä kysymyksiä ovat ikä, ammatti jne. (Käytettävyyden psykologia 2002, 314.) Päädyin kyselemään näiden lisäksi mielipiteitä ja tietoja sykemittarista. Kyselin testattavilta ja annoin heidän vastata vapaasti, itse kirjasin tietoja ylös. 4.4. Testitehtävien tekeminen Testin alussa kerroin käyttäjille testitarinan ja annoin sen myös heille kirjallisena. Katsoin kirjallisen version tarpeelliseksi, koska näin testattavat pystyivät palaamaan siihen ja tarkastamaan vaaditut tehtävät. Annoin testattavien miettiä rauhassa tehtäviä, ja annoin vinkkejä vain silloin kun käyttöohjeestakaan ei ollut heille apua. Kuitenkin vain yhdelle henkilölle jouduin antamaan vihjeen alkuun pääsemiseksi. Testitilanteessa yritin mahdollisimman huomaamattomasti tarkkailla testattavia ja kirjoittaa muistiinpanoja. 4.5. Loppuhaastattelu Testin jälkeen yritin saada aikaan keskustelua kysymällä testin jälkeisiä tuntemuksia. Tarkoituksena oli saada aikaan leppoisaa jutustelua, ei siis mitään tenttausta. Tästäkin kirjoitin itse asioita ylös. Kysymykset muodostuivat yksilöllisesti kussakin tilanteessa. Tärkeintä oli antaa testihenkilöille mahdollisuus vapaaseen mielipiteeseen testistä tai itse tuotteesta. Osa testattavista tuntui olevan jokseenkin kiireisiä, eivätkä he juurikaan malttaneet jäädä kertomaan tuntemuksistaan. Jos tämä olisi ollut oikea
11 (17) testi, olisi ollut hyvä, että tuotteen suunnittelija olisi tullut itse haastattelemaan testihenkilöitä haastattelun jälkeen. 5. TULOKSET Testihenkilöitä oli neljä, joista kaksi sai tehtyä kaikki tehtävät hyväksytysti. Kesken jääneitä tehtäviä olivat kellonajan asetus ja sykkeen saaminen näytölle. Keskimäärin testihenkilöt kuluttivat aikaa testiin n. 15-20 minuuttia. Jokaisella alkuun pääseminen tuntui olevan hankalaa ja jokainen turvautui heti käyttöohjeeseen. Kaikilla oli myös hapuilua ja virheellisiä suorituksia. Ensimmäisellä testihenkilöllä (mies, 33v, insinööri) meni paljon aikaa toimintojen oppimiseen ja nappuloiden painamiseen tarvittavan voiman keksimiseen. Hänelle jouduttiin myös antamaan vinkki eteenpäin pääsemiseksi, sillä hänen mielestään käyttöohje ei antanut oikeaa kuvaa toiminnasta. Kun hän pääsi alkuun, valikot tuntuivat hänen mielestään loogisilta ja tehtävät tuli suoritettua alkuhapuilun jälkeen nopeasti. Aikaa oli kulunut n. 14 minuuttia, kun ensimmäinen testitehtävä oli valmis. 18 minuutin jälkeen omatkin tiedot oli asetettu ja syke löytyi näytölle 20 minuutin jälkeen. Kaikki tehtävät tuli siis suoritettua loppuun asti. Ensimmäisen testihenkilön jälkeen käytettävyysongelmia löytyi neljä. Toinen testihenkilö ( mies, 54v, lehtori) tunsi osittain entuudestaan sykemittarin toimintoja, ja pääsi nopeasti alkuun. Hän teki ensin omat asetukset, johon meni aikaa n. 4,5 minuuttia. Henkilö juuttui epäolennaisiin valikoihin eikä tahtonut löytää kellonajan ja päivämäärän asetuksia. Henkilö tuntui turhautuvan omaan hapuiluunsa. Loppuaika oli 19 minuuttia, jolloin kellonaika oli väärin asetettu ja sykelukemaa ei saatu näkyville. Hän ei itse todennäköisesti huomannut väärää kelloajan asetusta.
12 (17) Hänellä meni paljon aikaa toimintojen testailuun ja ennakkoasenteet haittasivat testin suoritusta. Uusia käytettävyysongelmia löytyi kaksi. Kolmaskin testihenkilö (nainen, 45v, toimistosihteeri) päätyi ensin tekemään omia asetuksia, koska löysi kyseisen valikon vahingossa. Aikaa kuitenkin kului hapuiluun ja käyttöohjeen selailuun ja omat tiedot oli asetettu ajassa 9:50. Kellonajan asetus tuntui vaikealta ja henkilö joutui palaamaan testitarinaan uudemman kerran. Henkilö turvautui koko ajan käyttöohjeeseen, eikä uskaltanut kokeilla toimintoja itsenäisesti. Noin 14 minuutin jälkeen kellonaika ja päivämäärä kuitenkin oli oikein asetettu. Syke löytyi näytölle nopeasti ja loppuaika oli 14:50. Tehtävät tuli tehtyä loppuun asti, uusia käytettävyysongelmia ei enää löytynyt. Neljäs testihenkilö (nainen, 21v, opiskelija) turvautui myös käyttöohjeeseen ja teki ensin omien tietojen asetuksen, johon kului aikaa n. 5 minuuttia. Myös hän juuttui epäolennaisiin valikoihin, jotka eivät sisältyneet tehtävänantoon. Syke löytyi helposti ja aikaa oli kulunut 8,5 minuuttia. Hän turhautui tekemistään virheistä eikä saanut kellonaikaa oikein asetettua, tätä hän ei kuitenkaan itse huomannut. Loppuaika oli n. 14 minuuttia. Taaskaan uusia käytettävyysongelmia ei enää löytynyt. 6. TULOSTEN ANALYSOINTI 6.1. Yleistä Löysin kuusi käytettävyysongelmaa, jotka ilmenivät jo kahden ensimmäisen testattavan aikana. Myös kahdella jälkimmäisellä oli havaittavissa samanlaisia ongelmia. Löydetyt ongelmat liittyivät käyttöohjeeseen, painikkeisiin, vastausvaihtoehtoihin, valikoiden epäloogisiin järjestyksiin, poistumisteihin ja käyttäjäasetuksiin.
13 (17) 6.2. Käytettävyysongelmat Testihenkilöiden käyttöohjeen käyttö oli hieman puutteellista. Sisällysluetteloa ei huomattu ja siten sitä ei myöskään osattu hyödyntää. Muista poiketen ensimmäinen testihenkilö kuitenkin kehui käyttöohjetta erittäin selkeäksi ja ulkoasultaankin miellyttäväksi. Hän kuitenkin hämääntyi jo alussa käyttöohjeen sanamuodosta, jossa sanottiin paina, kunnes hän ymmärsi tämän, että painiketta tulisi painaa niin kauan, kunnes haluttu toiminto tapahtuu. Idea kuitenkin oli se, että painiketta tulee painaa niin monta kertaa, kunnes näin käy. Hänen mielestään sanamuoto tulisi korjata. Hänen mielestään käyttöohjeen koko oli hyvä. Hän myös ehdotti, että sivu, jossa oli selvitetty painikkeiden toiminnot olisi ollut käännettävissä sivuun, niin että sitä pystyisi katsomaan koko ajan käyttöohjetta luettaessa. Kaikilla tämä olisi ollut tarpeen, sillä jokainen joutui selaamaan ohjetta edestakaisin ja kertaamaan painikkeiden toimintoja. Käyttöohje oli todella tarpeellinen testissä, sillä kukaan ei edes yrittänyt suoriutua tehtävistä ilman sitä, ja tuskin olisivat siinä onnistuneetkaan. Eniten negatiivisia kommentteja tuli mittarin painikkeista. Niiden käyttämiseen vaadittava voima oli liian suuri ja muutenkin muotoilu olisi voinut olla parempi. Painikkeet olisivat voineet olla enemmän pullollaan ja pienemmällä voimalla painettavissa. Nyt jokaisen testihenkilön sormet kipeytyivät ja jokainen testattava mainitsi asiasta useaan otteeseen testin aikana ja jälkeen. Myös painikkeissa olisi voinut lukea jotain niiden toiminnasta, kuten edellisissä malleissa. Huomasin, että mittarin huonot painikkeet olisivat joillain testattavilla este kyseisen tuotteen ostamiselle. Painikkeiden ongelmat ovat suuria, eli korjaamiseen on korkea prioriteetti. Omien tietojen asetuksessa kysytyn liikunnan aktiivisuustason vastausvaihtoehdot olisi pitänyt olla kaikki kerralla nähtävissä ja selkeämmin
14 (17) määritelty käyttöohjeessa. Useat testihenkilöt kompastuivat juuri tähän kohtaan, kun vaihtoehdot joutui selaamaan läpi ja miettimään mihin luokkaan itse kuuluisi. Asiaa helpottaisi, jos vaihtoehdot lukisivat kaikki yhtä aikaa näytöllä. Valikoiden epälooginen järjestys tuli esiin kellonajan asetuksissa. Siellä herätyskellon asetukset ovat ennen varsinaista kellonajan ja päivämäärän asetuksia. Kaikki herätyskellon kohdat täytyy siis käydä läpi, ennen kuin pääsee eteenpäin. Ne kaksi henkilöä, jotka eivät saaneet ajan asetusta onnistumaan, kompastuivat juuri tässä kohdassa yrittäessään laittaa kellonaikaa herätyskellon paikalle. Normaalissa käytössä järjestys on kuitenkin looginen, sillä eihän kellonaikaa tarvitse joka kerta asettaa uudelleen, silloin on hyvä, että herätyskello on asetuksissa ensimmäisenä. Varsinaista käytettävyysongelmaa ei siis ole, se vain aiheutti hämmennystä asetuksia tehdessä. Poistumistiet koettiin tarpeelliseksi - nyt selkeitä poistumisteitä ei ollut. Käyttöohjeessa neuvottiin, miten pääsee kelloajan näyttötilaan (perusnäkymä). Edellisiin valikoihin ei päässyt palaamaan, vaan aina piti käydä kaikki muut valikot läpi, ennen kuin pääsi takaisin. Toisaalta edes se, että perusnäkymään pääsi yhdellä napin painalluksella, on jo paljon. Viimeinen käytettävyysongelma tuli ilmi omien tietojen asetuksissa. Eräs testihenkilö huomautti ikäänsä asettaessaan numeroiden juoksevan liian nopeasti, jos painiketta piti koko ajan pohjassa. Muut eivät maininneet asiasta. 6.3. Alkuhaastattelu Alkuhaastattelun perusteella ensimmäinen testihenkilö on kiinnostunut sykemittareista ja myös harkinnut sellaisen hankkimista. Testin jälkeen
15 (17) hän päätyi siihen tulokseen, ettei ainakaan halua kyseisenlaista mittaria. Hän kertoi harrastavansa liikuntaa jonkin verran ja jo tämänkin takia oli kiinnostunut sykkeen mittauksesta. Hän ei kuitenkaan kokenut laitetta välttämättömäksi. Toisella testihenkilöllä oli jo ennestään jokin sykemittari, mutta sen käyttö oli kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Hän siis oli kiinnostunut mittareista ja jokseenkin liikunnallinen. Eniten häntä ärsytti omassa mittarissaan hälytysäänet, joita hän ei osannut laittaa pois päältä. Kolmas testihenkilö kertoi harrastavansa vain vähän liikuntaa, eikä myöskään ollut kiinnostunut sykemittareista. Mutta hän ei kuitenkaan kokenut niitä aivan turhiksikaan laitteiksi. Neljäs testattavakaan ei harrasta paljoa liikuntaa, mutta tiesi kyllä sykkeen mittauksen hyödyt. Hän oli kiinnostunut itse sykelukemasta, mutta ei niinkään mittarin käytöstä. 6.4. Loppuhaastattelu Ensimmäisen testihenkilön mielestä testi oli hyvä, eikä ollenkaan liian vaikea. Hän oli kuitenkin yllättynyt, että tuotteesta löytyi asioita, joita ei osannut odottaa. Testitilanne jännitti häntä hieman, tuote ei ollut toiminnaltaan hänen mielestään looginen. Hänelle testistä oli hyötyä siinä mielessä, että nyt hän tietää mihin kiinnittää huomiota sykemittaria ostettaessa. Käytön on hänen mielestään oltava helppoa ja mukavaa. Hankalat painikkeet loivat hänelle koko tuotteesta oudon mielikuvan. Käyttöohjetta hän muisti kehua vielä tässäkin vaiheessa. Toisen testihenkilön mielestä tuotteessa oli hänen omien sanojensa mukaan liikaa viisautta ja ehkä se oli myös turhan monimutkainen. Enempää hän ei kommentoinut, koska tuntui turhautuneen kesken jääneestä testistä. Kolmas testattava koki häiritsevänä toiminnot ja valikot, joihin testissä ei tarvinnut puuttua. Häntä englannin kieli vähän häiritsi, vaikkakin termit olivat tuttuja ja suomennettu käyttöohjeessa. Neljäs henkilö oli sitä mieltä, että hän oli perehtynyt liian vähän käyttöohjeeseen, joka oli hänenkin mielestään
16 (17) selkeä. Hän koki mittarin jokseenkin hankalaksi, koska ei ollut ennen käyttänyt vastaavaa laitetta. 7. YHTEENVETO TESTISTÄ Päällimmäisenä tuntemuksena jäi mielikuva, että tuotteen käytettävyys ei ollut odottamallani tasolla, vaan siitä löytyi yllättäviäkin puutteita. Hyviä puolia mittarissa kuitenkin oli suuri ja selkeä näyttö ja loppujen lopuksi loogiset ja yksinkertaiset valikot. Itse mittarin muotoilu oli myös miellyttävä ja mm. kuntotesti- lisäominaisuus toi lisäilmettä kuntoiluun. Toisaalta muutamat ongelmat jättivät sellaisen tunteen, ettei itsekään haluaisi ostaa vastaavaa tuotetta. Kehitys on kuitenkin mennyt eteenpäin, sillä enää kyseistä mallia ei ole markkinoilla, vaan se on korvattu uudella ja todennäköisesti parannetulla tuotteella. Ajattelin ennen testiä, että helpoin tehtävä olisi sykkeen saaminen näytölle ja vaikein omien tietojen asetus. Huomasin kuitenkin, ettei näin ollut. Vaikeimmaksi tehtäväksi osoittautui kellonajan asetus ja helpoimmaksi omien tietojen asetus. Tähän vaikutti aiemmin mainittu valikkojen epäloogisuus. Itse käytettävyystesti oli helppo suorittaa, mutta kaikki muu siihen liittyvä työ (mm. testaussuunnitelma, loppuraportti) vei paljon aikaa. Testihenkilöt hyötyivät testistä siten, että hekin saivat tutustua paremmin sykemittariin. Toisaalta sain yhden testihenkilön, jolla jo oli sykemittari, käyttämään sitä uudelleen.
17 (17) LÄHTEET Sinkkonen, I., Kuoppala, H., Parkkinen, J., Vastamäki, R. Käytettävyyden psykologia 2002, Edita Oyj: Helsinki www.polar.fi www.useit.com/alertbox/20000319.html