10. (29.10, osa) Yleissivistävä koulutus

S e l v i t y s o s a : Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 10. (29.10, osa) Yleissivistävä koulutus Yleissivistävän koulutuksen (esiopetus, perusopetus, lisäopetus, lukiokoulutus, taiteen perusopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminta) kehittämisen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Tavoitteena on koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn, alueellisen saavutettavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen. Esi- ja perusopetus turvataan lähipalveluna ja lukioverkkoa sekä taiteen perusopetuksen oppilaitosverkkoa kehitetään ottaen huomioon laajempi alueellinen koulutustarve ja -tarjonta. Toiminnan keskeinen on sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumoa sekä kehittää koulua lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia edistäväksi yhteisöksi. Tämä saavutetaan turvaamalla ammattitaitoinen ja laadukas opetus, riittävä ohjaus ja tukitoimet sekä turvallinen oppimisympäristö. Lasten ja nuorten luovuutta, erilaista lahjakkuutta, innovatiivisuutta ja toimintakykyä edistetään varhaiskasvatuksesta alkaen. Esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus toteutetaan laadukkaasti ja tuloksellisesti siten, että oppilaat saavuttavat jatkoopintojen edellyttämät valmiudet ja koulutuksen keskeyttäminen vähenee. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta kuvataan kansallisilla ja kansainvälisillä arviointi- ja tutkimustuloksilla. Toiminnallinen tuloksellisuus Suunnataan voimavaroja perusopetuksen laadun kehittämiseen. Painopisteenä on muun muassa tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien, oppilaanohjauksen ja oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen sekä perusopetuksen vieraiden kielten tarjonnan ja valintojen monipuolistaminen. Selvitetään kielivalintojen yksipuolistumisen syyt. Vahvistetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa ja koulun kerhotoimintaa sekä kehitetään koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Tuetaan tehostettua ja erityistä tukea sekä henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevien perusopetuslain säännösten toimeenpanoa. Vakiinnutetaan kouluyhteisöjen turvallisuutta edistävä koulukiusaamisen vastainen Kiva-koulu -toimenpideohjelma perusopetuksen koulujen käyttöön. Tietoverkkovälitteistä peruslukutaidon ja matematiikan oppimisvalmiuksien oppimis- ja arviointiympäristöä kehitetään edelleen sekä laajennetaan tukemaan maahanmuuttajataustaisten lasten oppimista. Joustavan perusopetuksen Jopo-toimintamuoto vakiinnutetaan osaksi perusopetuksen 7 9 vuosiluokkien toimintaa. Tuetaan oppimisympäristöjen kehittämistä ja monipuolistamista kehittämällä vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen pedagogiikkaa. Tuetaan perusopetuksen laatukriteereiden toimeenpanoa ja kehitetään perusopetuksen laadun seurannan välineitä myös muilta osin valtakunnallisen ja paikallisen päätöksenteon tarpeisiin. Tuetaan perusopetuksen opetusryhmien pienentämistä sekä seurataan perusopetuksen ryhmäkokojen kehitystä. Vieraskielisten oppilaiden suomi/ruotsi toisena kielenä ja oppilaiden oman äidinkielen opetuksen tarjontaa tuetaan. Lukiokoulutuksessa otetaan käyttöön suullisen kielitaidon kokeet osana lukio-opintoja. Lukiokoulutuksen saavutettavuutta tuetaan järjestämislupamuutoksin sekä hyödyntämällä entistä enemmän etä- ja verkko-opetusta. Valmistellaan toimenpiteet lukiokoulutuksen kehittämiseksi. Edistetään taiteen perusopetuksen saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua. OECD:n PISA-tutkimuksen tulokset Suomen osalta 2000 2006 ja vuodelle 2000 2003 2006 1) Lukutaito 546 543 547 538 550 1) Tutkimuksen tekovuodet. Tietojen julkistamisvuodet ovat 2001, 2004, 2007 ja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

Matematiikka 536 544 548 538 550 Luonnontiede 538 548 563 538 550 Yleissivistävän koulutuksen oppilasmäärät vuosina 2) syksy syksy syksy / arvio arvio muutos Esiopetus 56 650 56 000 57 000 350 Perusopetus 546 820 545 000 540 000-6 820 josta lisäopetus 2 410 2 700 2 700 290 Nuorten lukiokoulutus 104 660 105 000 105 000 340 yli 18-vuotiaat 6 320 6 600 6 600 280 Aikuisten lukiokoulutus 22 260 22 500 22 500 240 josta aineopiskelijat (kaikki) 15 940 15 900 15 900-40 josta rahoitukseen oikeuttavat 1 220 1 220 1 230 10 Ylioppilastutkintoon osallistuu vuonna noin 78 000 kokelasta ja heidän arvioidaan suorittavan yhteensä noin 210 000 koetta. 01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 44 513 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Eurooppa-koulujen opettajien ja hallintohenkilökunnan palkkaus- ja eräiden muiden menojen maksamiseen Oppilasmäärät 2) valtion yleissivistävien oppilaitosten kansainvälistämiseen, maahanmuuttajien täydentävään opetukseen, valtion yleissivistävien erityiskoulujen palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen ja 3) Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Suomalais-venäläinen koulu ja Helsingin ranskalais-suomalainen koulu toimivat esi-, perus- ja lukio-opetuksen kouluina. Koulut kehittävät kulttuuriyhteyksien ja verkottumisen kautta koulujen kielten- ja kulttuuriopetusta. Helsingin eurooppalaisen koulun toiminta laajenee asteittain. 2007 arvio Eurooppa-koulut 530 540 540 550 Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 833 850 850 850 Suomalais-venäläinen koulu 707 712 704 706 Valtion yleissivistävät erityiskoulut 498 474 472 470 Koulukotien perusopetus 160 160 165 165 Helsingin eurooppalainen koulu 30 50 160 Yhteensä 2 728 2 766 2 781 2 901 Valtion yleissivistävien erityiskoulujen erityisopetuksen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävät 2007 arvio 2) Pääluokan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen vuoden 2007 opiskelijamäärät ovat laskennallisia keskiarvoja, mutta tässä taulukossa syyskuun 20. tilastointipäivän mukaisia tietoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Ohjaustoiminta kunnissa ohjauskäyntejä 809 1 049 1 050 1 050 oppilaita 760 763 770 770 Tilapäinen opetus ja kuntoutus (tukijaksot, kuntoutustutkimukset) koulutettavapäiviä 3 436 3 282 3 500 3 500 Lukion suorittamista edistävä opetus (Mikael-koulu) oppilaita 14 13 14 14 Henkilötyövuodet 2007 arvio Eurooppa-koulut 30,3 30,9 30 31 Helsingin ranskalais-suomalainen koulu 69,2 70,3 70 70 Suomalais-venäläinen koulu 80,3 83,7 76 76 Valtion yleissivistävät erityiskoulut 702,3 686,6 692 691 Helsingin eurooppalainen koulu - 3,8 18 26 Yhteensä 882,1 875,3 886 894 Määrärahan arvioitu käyttö Kielikoulut 8 657 000 Valtion yleissivistävät erityiskoulut 27 100 000 Koulukotien perusopetus 2 550 000 EU:n Eurooppa-koulut 1 344 000 Helsingin eurooppalainen koulu 4 862 000 Yhteensä 44 513 000 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 54 438 58 742 60 952 Bruttotulot 6 182 4 000 16 439 Nettomenot 48 256 54 742 44 513 Siirtyneet erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 193 siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 242 Vuoden alusta esi- ja perusopetuksen määrärahoja siirretään kuntien peruspalvelujen järjestämiseen tarkoitetun valtionosuuden piiriin luvun 28.90 perusteluihin viitaten. Kuntien valtionosuuslaissa säädetään kotikunnan maksuosuuden perusteista, maksuvelvollisuudesta ja mahdollisuudesta laskuttaa esi- ja perusopetuksen oppilaiden perusteella näiden kotikuntia. Kuntien rahoitusosuus valtion yleissivistävän lukiokoulutuksen kustannuksiin, 1 132 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkaratkaisut (missä kertaluonteista vähennystä siirtymäkauden päättämisestä johtuen 237 000 euroa ja -174 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

kertaluonteisen vähennyksen poistumisesta johtuvaa lisäystä 78 000 euroa), valtion palkkausjärjestelmä sekä työnantajan kela-maksun poistaminen (missä kertaluonteista vähennystä 161 000 euroa) VaEL-maksun muutokset 2005 341 Kertamenon poistuminen (Tervaväylän koulun toimitilojen kalustaminen) -800 Helsingin eurooppalaisen koulun toiminnan laajeneminen 1 200 Helsingin eurooppalaisen koulun lisäoppilasvaraus 1 100 Koulukotien ja Eurooppakoulujen perustoiminnan turvaaminen ( I LTAE) 300 Tuottavuustoimet (-0,8 htv) -35 Esi- ja perusopetuksen kuntalaskutusjärjestelmään siirtyminen -12 439 Tasokorotus 278 Yhteensä -10 229 talousarvio 44 513 000 lisätalousarvio 350 000 talousarvio 54 742 000 tilinpäätös 49 305 000 02. Ylioppilastutkintolautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 7 284 7 693 7 793 Bruttotulot 7 264 7 691 7 787 Nettomenot 20 2 6 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 Nettobudjetoitavat tulot kertyvät ylioppilastutkintolautakunnan suoritteista perittävistä maksuista annetun opetusministeriön asetuksen (438/2001) mukaan. Määrahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 4 000 euroa johtuen valtion palkkausjärjestelmästä. talousarvio 6 000 talousarvio 2 000 tilinpäätös 15 000 20. Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 12 889 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yleissivistävän koulutuksen sekä siihen liittyvän kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen 2) EU:n ja OECD:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen ja 3) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille 29.01.04 (arviointitoiminta) -110 Siirto momentille 29.01.01 (2 htv) -145 Määräaikaisen menon poistuminen -3 000 Yhteensä -3 255 talousarvio 12 889 000 talousarvio 16 144 000 tilinpäätös 16 299 000 30. (29.10.30, osa) Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 731 014 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 2) enintään 12 000 000 euroa opetusministeriön määräämin perustein opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n mukaisten avustusten maksamiseen vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen 3) enintään 6 000 000 euroa opetusministeriön määräämin lain 42 :n mukaisten avustusten maksamiseen joustavan perusopetuksen toimintamuodon toteuttamiseen 4) enintään 1 300 000 euroa opetusministeriön määräämin lain 42 :n mukaisten avustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille 5) enintään 50 000 euroa opetusministeriön määräämin lain 42 :n mukaisten avustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen 6) enintään 7 984 000 euroa opetusministeriön määräämin lain 42 :n mukaisten avustusten maksamiseen aikuisten perusopetuksen järjestämiseen 7) Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen sekä kunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle Ruotsissa rajakuntien yhteistoimintaan perustuvasta suomalaisoppilaiden koulunkäynnistä aiheutuviin kustannuksiin 8) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 43 :n 2 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 :n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen 9) enintään 136 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin 10) enintään 6 500 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistämiseen 11) enintään 8 000 000 euroa avustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen 12) enintään 30 000 000 euroa avustuksina perusopetuksen opetusryhmien koon pienentämiseen 13) enintään 15 000 000 euroa avustuksina tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien vahvistamiseen sekä 14) enintään 6 500 000 euroa avustuksina yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 087 500 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 22,43 euroa. Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa tuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset kuntien peruspalvelujen valtionosuuslainsäädännön uudistamiseksi sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) muuttamiseksi. Määrärahan arvioitu käyttö 1) Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) 663 531 000 kunnallinen lukiokoulutus (102 500 * 6 045 ) 601 890 000 yksityinen lukiokoulutus (10 100 * 6 260, sis. alv.) 61 641 000 Kuntien rahoitusosuus -394 470 00 0 Perusopetus, vaikeimmin kehitysvammaiset (1 400 * 25 470 ) 35 659 000 Perusopetus, muut vammaisoppilaat (11 000 * 15 920 ) 181 290 000 Maahanmuuttajien valmistava opetus (2 000 * 13 775 ) 26 612 000 Lisäopetus (2 400 * 8 649 ) 20 757 000 Sisäoppilaitoslisä (650 * 2 720 ) 1 769 000 Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 39 474 000 Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus 71 343 000 Ulkomailla toimivien koulujen valtionosuus 3 193 000 Valtionosuudet yhteensä 649 158 000 2) Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ ruotsi toisena kielenä sekä heidän muun opetuksensa tukeminen (enintään) 12 000 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

3) Joustavan perusopetuksen toimintamuodon toteuttaminen (enintään) 6 000 000 4) Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) 1 300 000 5) Rahoituslain 42 :n mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) 50 000 6) Rahoituslain 42 :n mukaiset avustukset aikuisten perusopetuksen järjestämiseen (enintään) 7 984 000 7) Ulkomaanopetuksen menot 150 000 8) Rahoituslain 43 :n mukaiset avustukset (enintään) 1 700 000 9) Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten valtionavustukset (enintään) 136 000 10) Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä koulujen ja oppilaitosten kansainvälistäminen (enintään) 6 500 000 11) Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) 8 000 000 12) Perusopetuksen opetusryhmien koon pienentäminen (enintään) 30 000 000 13) Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien vahvistaminen (enintään) 15 000 000 14) Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) 6 500 000 Yhteensä 731 014 000 Määrärahan mitoituksessa käytetyt keskimääräiset yksikköhinnat (ei sis. alv) Perusopetus 6 653 euroa/opp. Lukiokoulutus 6 045 euroa/opisk. Taiteen perusopetus opetustuntikohtainen valtionosuus 69,07 euroa/opetustunti Aamu- ja iltapäivätoiminta 22,43 euroa/ohjaustunti Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 8 892 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kustannustason muutos (2,7 %) 11 586 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärän muutos -7 400 Tasauserät 1 483 Kertavähennyksen poistuminen 3 219 Yksityisen perusopetuksen valtionosuudet -92 983 Ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva avustusten lisäys 22 000 Yksityisen perusopetuksen valtionosuusperusteet -93 355 Perusopetuksen kuntien rahoitusosuuden vähennyksen huomioon ottaminen yleisessä valtionosuudessa (momentilla 28.90.30) 209 151 Tuntiperusteisen taiteen perusopetuksen määrän muutos -5 576 Aamu- ja iltapäivätoiminnan yksikköhinnan tasokorotus 1 865 Siirto momentille 29.30.20-8 000 Määräytymisperusteiden muutokset 3 524 Yhteensä 45 514 talousarvio 731 014 000 talousarvio 685 500 000 tilinpäätös 543 549 583 34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 55 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää perusopetuksen, lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten perustamishankkeiden valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. Valtuus 1) Vuonna saa myöntää valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille siten, että hankkeista aiheutuvat valtionosuudet ovat yhteensä enintään 38 000 000 euroa. Valtionavustuksista enintään 16 500 000 euroa saa myöntää toteutusaikaisena. 2) Vuonna saa edellisen lisäksi määrätä valtionavustusten enimmäismääriä sellaisille perustamishankkeille, joille valtionavustus tullaan myöntämään vuonna 2011 tai sen jälkeen siten, että arvio hankkeista aiheutuvista valtionavustuksista on yhteensä enintään 55 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) muuttamiseksi siten, että yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeen valtionosuus muutetaan valtionavustukseksi. Myönnettävillä valtionavustuksilla arvioidaan voitavan rakentaa tai peruskorjata tilat 6 000 oppilaalle. Momentin nimike on muutettu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

Määrärahan arvioitu käyttö Vuonna myönnettävät valtionavustukset yleissivistävä koulutus 13 200 000 Vuosina 2001 myönnetyt valtionosuudet yleissivistävä koulutus 36 800 000 ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut 5 700 000 Yhteensä 55 700 000 Myönnetyistä valtionosuuksista ja -avustuksista arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa) 2011 2012 2013 2014 Ennen vuotta myönnetyt valtionosuudet yleissivistävät oppilaitokset 39,8 39,6 34,0 82,3 ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut 4,3 3,1 1,5 0,1 Vuonna myönnettävät valtionavustukset yleissivistävät oppilaitokset 3,9 3,3 3,9 16,9 Yhteensä 48,0 46,0 39,4 99,3 talousarvio 55 700 000 lisätalousarvio 9 000 000 talousarvio 55 700 000 tilinpäätös 57 400 000 51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 1 146 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustusten maksamiseen kodin ja koulun yhteistyöstä huolehtiville järjestöille, Kerhokeskus - Koulutyön tuki ry:lle, koulun vapaan harrastustoiminnan tukemiseen, Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry:lle, Ympäristökasvatuksen seura ry:lle, Kesälukioseura ry:lle, Suomi-koulujen Tuki ry:lle ja Suomi-koulujen toimintaan ja kehittämiseen sekä kotiperuskoulu/hemgrundskola -toimintaan, sekä eräiden vaihtooppilasjärjestöjen ja lukiolaisten tiedeolympiatoiminnan tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 200 000 euroa johtuen kertamenon poistumisesta (lukiolaisten tiedeolympialaisten tukeminen). talousarvio 1 146 000 talousarvio 1 346 000 tilinpäätös 621 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7