Uusi BY Ruiskubetoniohje TOTEUTUKSEN TARKASTUS JA TARKASTUSLUOKAT Dipl. Ins. Pauli Syrjänen, M&T Engineering Oy M&T Engineering Oy
Uusi BY Ruiskubetoniohje M&T Engineering Oy
ENC 301 SpC 1.3 STANDARDIT ja VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VALVONTA
SFS-EN 14487 standardit ruiskubetonille Ruiskubetonia koskevat määräykset käsitellään standardin SFS-EN 14487 osassa 1 - Tämä standardi sisältää myös määritelmät ja vaatimustenmukaisuusehdot - Siinä määritellään etenkin varhaislujuuden kehitys - Tuoreen märkäbetonin osalta SFS-EN 14487 viittaa standardiin SFS-EN 206 ennen ruiskutusta - Siinä viitataan myös standardisarjaan SFS-EN 14488 ruiskubetonin koestusmenetelmien osalta SFS-EN 14487 osa 2 määrittelee, kuinka ruiskubetonointi suoritetaan oikein käyttötarkoituksen mukaan ENC 301 SpC 1.3
SFS-EN 14488 testaus standardit Näytteen valmistelua ja koestusta koskevat standardit ovat sarjassa SFS-EN 14488, jossa on seuraavat osat: Osa 1: Osa 2: Osa 3: Osa 4: Osa 5: Osa 6: Osa 7: Tuoreen ja kovettuneen betonin näytteenotto Nuoren ruiskubetonin puristuslujuus Kuitubetonipalkkikoekappaleen taivutuslujuus (ensimmäinen lujuushuippu, murtolujuus ja jäännöslujuus) Tartuntalujuus porattujen lieriöiden suoralla vetokokeella Kuitubetonilaattakoekappaleen energiansitomiskyvyn määrittäminen Betonin paksuus perustassa Kuitubetonin kuitupitoisuus Ruiskuttajan on tunnettava standardin EN 14488 osien 1 ja 2 tärkeimmät lausekkeet Tämän sarjan muut testit suorittaa yleensä työkohteen testauslaboratorion henkilöstö ENC 301 SpC 1.3
Uusi BY Ruiskubetoniohje M&T Engineering Oy
Uusi BY Ruiskubetoniohje M&T Engineering Oy
Uusi BY Ruiskubetoniohje M&T Engineering Oy
Uusi BY Ruiskubetoniohje M&T Engineering Oy
Uusi BY Ruiskubetoniohje Ennakkokokeet M&T Engineering Oy
Uusi BY Ruiskubetoniohje M&T Engineering Oy
Testipaneelit 1 SFS-EN 14488-1 testipaneelien muotit ENC 301 SpC 1.3
Käytössä on muitakin testipaneeleita, jotka eivät ole EN-standardien mukaisia Australialaiset ja ASTM:n mukaiset pyöreät testipaneelit ENC 301 SpC 1.3
Uusi BY Ruiskubetoniohje Näytteet kairataan joko paikan päällä (valvoja/työmaainsinööri määrittää paikat) tai ruiskutuslaatikoista Kairaus 7 päivää ruiskutuksen jälkeen Kairausnäytteen suositeltu läpimitta on 50 mm Näyte vastaan kuutiolujuus vastaan sylinteri useita laskentakertoimia otettava huomioon Puristuslujuuden mittaus M&T Engineering Oy
Uusi BY Ruiskubetoniohje M&T Engineering Oy
Uusi BY Ruiskubetoniohje EFNARC jäännöstaivutuslujuuskoe Lähde ENC 371 FTC V1.1_18-06-11, EFNARC THREE POINT BENDING TEST ON SQUARE PANEL WITH NOTCH M&T Engineering Oy
SFS-EN 14488-1: Testipaneelit Testipaneelin ruiskuttaminen - Muotit on sijoitettava 20 kulmaan pystyasennosta (ellei muuta asentoa ole määritetty, esim. kattopintaan). Testipaneelit eivät saa liiku ruiskutuksen aikana ja sen jälkeen - Ruiskutuksen on tapahduttava samalla materiaalilla, laitteistolla, tekniikalla, kerrospaksuudella ja ruiskutusetäisyydellä kuin varsinaisessa työssä - Myös ruiskuttajan on oltava sama - Testipaneeli on suojattava välittömästi kosteuden menetystä vastaan samalla menetelmällä kuin mitä rakenteessa on käytetty - Näytteet on merkittävä myöhempää tunnistamista varten (betonimassatyyppi, paikka, päivämäärä ja ruiskuttaja) - Testipaneelia ei saa siirtää 18 tunnin sisällä ruiskutuksesta, ellei osapuolten kesken ole sovittu lyhemmästä jaksosta - Jälkihoitoa on jatkettava työkohteen olosuhteissa vähintään 7 päivää tai kunnes siitä otetaan näytteitä ENC 301 SpC 1.3
Kiihdyttimet lujuuskehitys Kuvassa NATM-menetelmään (New Austrian Tunnelling Method) perustuvat lujuuskehityskäyrät Varhaislujuusluokat J 1, J 2 ja J 3 ovat käytössä ohjeistuksena erilaisille maa/kallioluokille: J 3 Määritellään vain erityisolosuhteissa, esim. nopeassa peränajossa J 2 Kallion nopea kuormituksen lisääntyminen ja/tai myöhemmät toimet, kuten pultitus J 1 Ohuet kerrokset ilman erityisiä kantavuusvaatimuksia ENC 301 SpC 1.3
SFS-EN 14488-2: Ruiskubetonin varhaislujuus Tämä standardi määrittää esimerkkeinä kaksi menetelmää, joiden perusteella voidaan mitata työmaalla ruiskubetonin varhaislujuus: - Menetelmä A Puristuslujuuden määritys tunkeumaneulalla - Menetelmä B Puristuslujuuden määritys naulapistoolilla ammutulla naulalla - Myös muita puristuslujuuden testausmenetelmiä voidaan käyttää, kunhan ne vastaavat valtuutetun testauslaitoksen arvioimaa todellista puristuslujuutta Koekappale - Mitään erityistä koekappaletta ei vaadita, koe tehdään ruiskutetulle betonirakenteelle. Testausmenetelmää voidaan käyttää mittaukseen missä tahansa ilman ennakko-valmisteluja - Koestukseen tarvitaan vähintään 50 mm paksuinen ruiskubetonikerros ENC 301 SpC 1.3
Menetelmä A - Tunkeumaneula Tunkeumaneulalla mitataan voima, joka tarvitaan työntämään tietyillä mitoilla varustettu neula ruiskubetoniin 15 mm syvyyteen Tunkeumaneula ilmaisee vastustavan voiman puristamalla kalibroitua jousta. Tämän perusteella voidaan arvioida puristuslujuus testilaitteiston valmistajan toimittaman muuntokäyrän avulla Mitään erityistä koekappaletta ei vaadita. Testausmenetelmää voidaan käyttää mittaukseen missä tahansa ilman ennakkosuunnittelua Testaukseen tarvitaan vähintään 50 mm paksuinen ruiskubetonikerros ENC 301 SpC 1.3 20
Menetelmä A - Tunkeumaneula Laitteisto - Laite, joka pystyy työntämään 3 mm:n neulan pinnan läpi 15 mm:n syvyyteen ja mittaamaan voiman Mittaus - Varmista, että voiman ilmaisin on nollattu - Aseta laite kohtisuoraan ruiskubetonikerroksen pintaan ja työnnä neula tasaisesti 15 mm syvyyteen yhdellä jatkuvalla liikkeellä. Jos tämä ei onnistu esimerkiksi suuren runkoainekappaleen tai lujituksen vuoksi, keskeytä testi ja aloita se uudestaan vierestä - Lue vastusvoima asteikolta, tallenna arvo pöytäkirjaan ja palauta ilmaisin alkuperäiseen asentoon - Puhdista neula tarvittaessa - Toista testi kymmenen kertaa mahdollisimman nopeasti (1 minuutin sisällä, jos lujuudet ovat alle 0,5 MPa) alueelta, joka vastaa ruiskutettua aluetta ENC 301 SpC 1.3
Menetelmä A - Tunkeumaneula Puristuslujuuden määritys - Laske 10 mittauksen keskimääräinen vastusvoima - Katso tarvittaessa arvioitu puristuslujuus valmistajan muuntokäyrältä - Esimerkki neulatoimisen tunkeumaneulan kalibrointikäyristä: Y = puristuslujuus, MPa X = Tunkeutumavoima (työntötangon asteikolta), Kilopondia 1 = Luotettavuusrajat ENC 301 SpC 1.3
Menetelmä B - Naulapistooli - Naula ammutaan ruiskubetoniin naulapistoolilla ja tunkeutuman syvyys mitataan. Sen jälkeen naula vedetään ulos ja ulosvetovoima mitataan - Ulosvetovoiman ja tunkeutuman suhteen avulla määritetään puristuslujuus muuntokäyrältä tai kaavalla, jonka testauslaitteiston valmistaja on toimittanut ENC 301 SpC 1.3
Menetelmä B - Naulapistooli Laitteisto - Naulapistooli - Naulapistoolin on pystyttävä iskemään naula betoniin vähintään 20 mm syvyyteen - Naulan ulosvetolaite - Naulan ulosvedossa on varmistettava, että kuorma kohdistuu kohtisuoraan naulan suuntaan nähden - Ulosvetolaitteiston tarkkuuden tulee olla 5 %. Osoittimessa, asteikossa tai näytössä on oltava laite, joka mahdollistaa käytetyn maksimivoiman tallennuksen ENC 301 SpC 1.3
Menetelmä B - Naulapistooli Menettelytapa - Lataa naulapistooli valmistajan ohjeiden mukaan - Aseta naulapistooli ruiskubetonin pintaan ja ammu naula betoniin. Jos pisin naula työntyy betoniin kokonaan, odota jonkin aikaa ja toista toimenpide, kun betoni on kovempaa. Naulan kierre ei saa upota ruiskubetoniin - Jos naulan ulostyöntyvä osa on liian pitkä (tunkeutumissyvyys < 20 mm), käytä lyhempää naulaa. Ammu betoniin yhteensä 10 naulaa ja pidä naulojen välillä riittävä etäisyys (> 80 mm) - Varmista, että naulat eivät tunkeudu kallioon valitsemalla sopiva naulan pituuden ja patruunan yhdistelmä ENC 301 SpC 1.3
Menetelmä B - Naulapistooli Menettelytapa (jatkuu) - Mittaa ja merkitse muistiin naulojen ulostyöntyvä pituus ja määritä naulojen tunkeutuman pituus - Kiinnitä ulosvetolaite naulan kierrepäähän ja vedä naulat ulos samassa järjestyksessä kuin ammuit ne betoniin - Merkitse kunkin naulan ulosvetovoima sekä 10 naulan testauksen aloitus- ja lopetusaika muistiin - Korjaa kutakin ulosvetovoimaa käyttämällä laitteiston mukana toimitettua muuntokäyrää - Määritä ulosvetovoiman (P) ja tunkeutuman pituuden välinen suhde (L) kunkin naulan osalta Puristuslujuuden määritys - Laske 10 mittauksen keskimääräinen ulosvetovoima (käyttämällä laitteiston mukana toimitettua kalibrointikäyrää) - Määritetään puristuslujuus keskimääräisen P/L-suhteen avulla käyttämällä valmistajan muuntokäyriä. ENC 301 SpC 1.3
Menetelmien A, B, ja C testiraportti Raportissa on oltava seuraavat asiat: - a) Testauspöytäkirja - b) Testauspaikan kuvaus ja testauspäivämäärä - c) Ruiskutuksen lopetusaika sekä testauksen aloitus- ja lopetusaika lähimpään minuuttiin pyöristettynä - d) Työntö- ja ulosvetolaitteiston tyyppi ja sarjanumero - e) Menetelmä A: Vastusvoiman kymmenen mittausta ja keskiarvo lähimmän 10 N tarkkuudella - f) Menetelmä B: Kymmenen tunkeutumismittausta lähimmän mm:n tarkkuudella, kymmenen ulosvetoarvoa lähimmän 10 N tarkkuudella ja korjattujen ulosvetoarvojen keskiarvo lähimmän 10 N tarkkuudella - g) Menetelmä C: kooltaan 50 x 50 mm olevien 3 kairausnäytteen puristuslujuus mitataan ENC 301 SpC 1.3 27
Uusi BY Ruiskubetoniohje Ruiskubetonin paksuus Mitataan poraamalla viisi mittausreikää seuraavan sabluunan mukaisesti: Tarkastusluokka 1: testaus/200 m 2 Tarkastusluokka 2: testaus/100 m 2 Tarkastusluokka 3: testaus/50 m 2 Keskiarvon on oltava suunnitelmissa esitetty ja pienin mitattu paksuus ei saa olla 25 % alle nimellispaksuuden. M&T Engineering Oy
Uusi BY Ruiskubetoniohje Ruiskubetonirakenteen tärinärajat Kallion lujitusrakenteen tärinäkestävyyttä kuvaava rakennustapakerrointa F k on muutettu seuraavasti: - entinen vaatimus, kelpoisuus a-luokka: F k = 1,25. Ehdotus: F k = 3,00 - entinen vaatimus, kelpoisuus aa-luokka: F k = 1,50*. Ehdotus: Fk = 3,50 *Huom. Raskaille rakenteille, kuten silloille ja laitureille vaatimus aa-luokassa on: F k = 2,00 Räjäytyksestä 10 m päässä kiinteässä kalliossa olevien ruiskubetonirakenteiden tärinärajat ovat: - entinen vaatimus, kelpoisuus a-luokka: 88 mm/s. Nyt: 210 mm/s - entinen vaatimus, kelpoisuus aa-luokka: 105 mm/s. Nyt: 245 mm/s M&T Engineering Oy
Uusi BY Ruiskubetoniohje M&T Engineering Oy