Ruiskubetonoinnin toteuttaminen

Transkriptio

1 Ruiskubetonoinnin toteuttaminen Ruiskubetoniohjeet kurssi Jukka Pöllä Parhaan ympäristön tekijät

2 Ruiskubetonoinnin toteuttaminen Työn laatuvaatimukset Valmistelevat työt Ruiskutus Viimeistely Toleranssit Jälkihoito ja suojaus Sääolosuhteet Työturvallisuus

3 Työn laatuvaatimukset Tarkastusluokissa 2 ja 3 menetelmäkuvaus ruiskubetonitöiden vastuuhenkilö työympäristö ja riskienhallinta ruiskubetonityöhön osallistuvien kelpoisuus kalustoluettelo, josta selviää merkki ja malli, ikä ja toimintaperiaate ruiskubetonisuhteitukset ruiskubetonoinnin työjärjestys ruiskubetonirakenteiden kelpoisuuden toteaminen toimenpiteet epätyydyttävän laadun johdosta. 3

4 Pätevyysvaatimukset Tarkastusluokka 1 Työnjohdolla aiempaa kokemusta ja keskeiset asiat tiedossa asiat tiedossa betonin kovettumisesta ja jälkihoidosta Suutinmiehen tulee olla perehtynyt käytettyyn ruiskubetonointimenetelmään sekä tuntea laitteiston toiminta ja tuntea ruiskubetonointitöiden työturvallisuusasiat. Tarkastusluokka 2 Työnjohdon ja suutinmiehen tulee olla hyvin perehtynyt tarkastusluokassa 1 vaadittuihin asioihin (vähintään 2 vuoden kokemus). Kallion lujituksissa vastaava työnjohtaja: a- vaativuusluokan kalliorakennustöiden työnjohtajan henkilöpätevyys. Tarkastusluokka 3 Tarkastusluokan 2 vaatimusten lisäksi suutinmiehellä tulee olla henkilöpätevyys. Kalliolujituksissa vastaava työnjohtaja: aa- vaativuusluokan kalliorakennustöiden työnjohtajan henkilöpätevyys tai 1-luokan betonityönjohtajan tutkinto sekä kolmen vuoden kokemus ruiskubetonointitöistä. Muissa ruiskubetonirakenteissa työnjohtajalla tulee olla 1-luokan betonityönjohtajan pätevyys ja kolmen vuoden kokemus ruiskubetonointitöistä. 4

5 Valmistelevat työt Alustan esikäsittely Kallion pinnan rusnaus, kalliopultitus, tarkkailumittausvälineet Pöly, lika ja irtonainen aines pois painevesipesulla Ruiskubetonisalaojat ja niiden kaistaruiskutukset Vanhat betonipinnat puhdistettava tarvittaessa vaikka hiekkapuhalluksella tai vesipiikkauksella 5

6 Valmistelevat työt Telineet, muotit yms. tuennat Riittävän lujia, kestävät myös hukkaroiskeen Riittävät ja turvalliset työtilat, ruiskutus voitava tehdä Esikastelu Tunneleissa pinta yleensä märkä, erillisen esikastelun tarve harkittava. Betonipinnat aina kostutettava Suojaaminen ympäristön äärilämpötiloilta Kalliotiloissa sääsuojat suuaukoille, jos odotettavissa alle 0 C ruiskutuksen ja jälkihoidon aikana, kuumuus ei kalliotiloissa yleensä ongelma kesällä Kallioseinämät taivasalla pyrittävä välttämään ruiskutusta pakkasaikoina, pressusuojaukset + lämmitys ennen ruiskutusta ja jäätymislujuuteen 5 MPa saakka. Lämpiminä aikoina jälkihoito ensiarvoisen tärkeätä. 6

7 Valmistelevat työt Raudoitteet - Kiinnitykset tukevia, kalliolujituksessa rb-verkon kiinnitys - Verkko kiinnitetään joko pulteilla, kiinnikkeillä tai edelliseen ruiskubetonikerrokseen ankkuroiduilla sidelangoilla, joita on vähintään 4 kpl/m 2. Verkot limitetään 200 mm matkalta. Ruiskutusta saa tehdä vain yhden verkkokerroksen läpi. - Raudoitteet siten, että betoni ympäröi ne kokonaan (työjärjestys) Kerrospaksuuden varmistaminen - mittatikut, langat yms. Ympäristön suojaus - rb-sumu - hukkaroiske 7

8 Ruiskutus Ruiskubetonoinnissa noudatetaan seuraavia yleissääntöjä. Tarkistetaan aina betonin lämpötila ja notkeus (painuma). Säädöt (ilmanpaine, kiihdytin ja betonin virtaus) ei alustan suuntaan Hukkaroiskeen määrä: betonin koostumus, suuttimen kulma ja etäisyys alustaan nähden, kiihdyttimen annostelu, ruiskutettava pinta-ala jne. Suutin: aina kun on mahdollista, kohtisuoraan ruiskutettavaa pintaa kohti. 8

9 RUISKUTUS Suuttimen ja pinnan välinen etäisyys siten, että saavutetaan hyvä tiivistyminen, raudoitteiden täysi peittyminen ja hukkaroiske on mahdollisimman pieni. Kallion tukemisessa suositellaan 12 m etäisyyttä. Ruiskubetonin määritelty paksuus saattaa edellyttää kahta tai useampaa kerrosta, jotta vältetään painuminen ja valuminen. Tämä koskee erityisesti alapintaan ruiskutusta. Kerrospaksuutta voidaan kasvattaa käyttämällä lisäaineita (esim. kiihdyttimet), seosaineita (esim. silika) tai nopeasti sitoutuvia sementtejä. Seuraavaa kerrosta ei saa ruiskuttaa, ennen kuin edellinen kerros pystyy tukemaan sitä. 9

10 RUISKUTUS Kerrallaan ruiskutettava kerros Ruiskutettavat kerrospaksuudet ovat kattopinnoissa yleensä 2550 mm. Yleensä: - märkäruiskutuksesta ensimmäinen ja viimeinen kerros enimmillään 30 mm paksu,välikerros enintään 40 mm - kuivaruiskutuksessa olla enintään 30 mm. Peräkkäiset kerrokset on ruiskutettava vastakkaisista suunnista. Uuden ruiskubetonikerroksen saa ruiskuttaa sen jälkeen kun edellinen kerros on saavuttanut 5 MPa lujuuden. Turvaruiskubetonin sekä vaiheistettujen louhintojen ja rikkonaisen kallion alueella vähintään 15 MPa:n puristuslujuus ennen kuin sen suojassa saa työskennellä. 10

11 RUISKUTUS Kerrosten välinen aika: - Lujuus oltava riittävä - Jos väli yli 2 tuntia, aloitettava jälkihoito - Jos kuluu huomattavasti aikaa eri kerrosten ruiskuttamisen välillä aiemmin ruiskubetonoitu pinta tulee puhdistaa ja tarvittaessa kastella. Täyttöruiskutus Pinnan tasaus tehtävä ensin erillisenä työvaiheena. Huom. mahd. tartunnat Hukkaroiske Ohiruiskutettu betoni ja irtonainen hukkaroiskemateriaali tulee poistaa ympäröiviltä alueilta, raudoitteista ja alustasta ennen ruiskubetonointia. 11

12 RUISKUTUS Raudoituksen päälle tai sen läpi: hukkaroiskeen ja varjostusvaikutusten seuraukset tulee ottaa tarkasti huomioon. Ruiskutus on tehtävä ennen kuin betonin sitoutuminen alkaa. - Jos hidastimia ei käytetä, aika riippuu lämpötilasta ja sementtityypistä. - Kuivaseos on käytettävä noin tunnin kuluessa sekoittamisesta massan lämpötilan ollessa +20 C. - Kun massan lämpötila on noin +10 C, on kuivaseos yleensä vielä käyttökelpoista noin 23 tunnin kuluttua sekoittamisesta. - Erittäin kuumalla säällä massa on ruiskutettavaa vain noin 15 minuutin kuluessa sekoituksesta. 12

13 RUISKUTUS Ruiskutusalustan ja raudoituksen lämpötilan tulisi olla C. Betonimassan lämpötilan tulee olla C. Ruiskutettu betoni ei saa jäätyä ja betonin lämpötilan tulee olla vähintään +5 C, kunnes ns. jäätymislujuus 5 MPa on saavutettu. Ruiskubetonikiihdyttimen lämpötilan tulisi olla yleensä vähintään C, jotta aine pysyisi pumpattavana. Tämä saattaa edellyttää kiihdyttimen lämmittämistä säiliössä. Kiihdyttimen teho lisääntyy huomattavasti, jos se lämmitetään C asteeseen. Korkeampien lämpötilojen käyttö tulee selvittää erikseen. 13

14 RUISKUTUS Käsin ruiskutus sopii ahtaisiin paikkoihin ja ruiskutustehon ollessa pieni. Ruiskutuspuomin käyttö on laaja-alaisiin ruiskubetonointeihin tehokkain menetelmä. weber.vetonit RB 50/5 K Markkinamäen tunneli 14

15 RUISKUTUS Pystyrakenteet Alhaalta ylös, vanhan rajalta pois Pystyrakenteissa ruiskutus aloitetaan alhaalta ja edetään ylöspäin, jotta ruiskubetonointia Ruiskutus jos ruiskutetun rajapintaan ja siitä ylös Ruiskutusetäisyys Riippuu käytettävästä ruiskutustehosta ja ruiskutussuuttimen halkaisijasta. Suihkun nopeuteen ja massavirtaan nähden liian suuri tai pieni etäisyys lisäävät hukkaroisketta. Liian suuri etäisyys voi lisäksi heikentää betonin lujuutta ja tiiviyttä. Yleensä etäisyydet ovat 0,61,8 m välillä. Raudoitetussa rakenteessa käytetään pienempää ruiskutusetäisyyttä kuin raudoittamattomassa. 15

16 RUISKUTUS Ruiskutussuutin on pyrittävä pitämään mahdollisimman kohtisuorassa ruiskutettavaan pintaan nähden. Vinosti ruiskutettaessa hukkaroiske lisääntyy ja betonin lujuus voi heikentyä. Vino ruiskutuskulma aiheuttaa varsinkin paksuilla kerroksilla aaltoja betonin pintaan. Esimerkiksi raudoituksen taakse voidaan ruiskuttaa betonia vain, jos ruiskutussuunta on hieman vino. Missään tapauksessa ruiskutuskulma ei saa olla pienempi kuin 45 alustaan nähden. 16

17 RUISKUTUS Paksuja kerroksia ruiskutettaessa kerrospaksuutta ei pidä pyrkiä ruiskuttamaan yhdellä kertaa, vaan suihkua kuljetetaan useampia kertoja kohteen ylitse aloittamalla aina uudestaan ruiskutuksen aloituskohdasta. Yhdellä kierroksella ruiskutettava kerrospaksuus on noin 50 mm. Suutinta liikutetaan ympyrämäisin tai soikiomaisin liikkein. 17

18 RUISKUTUS Työsauman reuna tulee tehdä noin 45 kulmaan Ruiskutusetäisyyden on oltava normaalia pienempi ja ruiskutuskulmaa on vaihdeltava, Raudoitus on kiinnitettävä riittävän tukevasti. Halkaisijaltaan yli 25 mm tankoja ei tulisi käyttää. Tankojen taakse voidaan ruiskuttaa pienellä kulmalla molemmilta puolilta. Limitys: tankojen välin oltava vähintään kolme kertaa suurimman tangon tai suurimman runkoainesrakeen läpimitta. Limittäin asennusta tulisi välttää. 18

19 RUISKUTUS Ohuita (alle 150 mm) raudoitettuja seiniä ruiskutettaessa suunnataan ruiskutussuutin hiukan noin 20 alaspäin, jolloin betoni saadaan tiiviiksi raudoituksen takana. Raudoitetuissa kattopinnoissa on ruiskutettava hiukan vinosti tankojen molemmilta sivuilta. Paksuja (yli 150 mm) seiniä ruiskutettaessa toimitaan mukaisesti. Seinä ruiskutetaan kerralla lopulliseen paksuuteensa alhaalta ylöspäin. Ruiskutuspinnan tulee olla suunnilleen 45 kulmassa ja suuttimen ruiskutettavaan pintaan nähden kohtisuorassa. 19

20 RUISKUTUS Työsauman reuna tulee tehdä noin 45 kulmaan Ruiskutusetäisyyden on oltava normaalia pienempi ja ruiskutuskulmaa on vaihdeltava, Raudoitus on kiinnitettävä riittävän tukevasti. Halkaisijaltaan yli 25 mm tankoja ei tulisi käyttää. Tankojen taakse voidaan ruiskuttaa pienellä kulmalla molemmilta puolilta. Limitys: tankojen välin oltava vähintään kolme kertaa suurimman tangon tai suurimman runkoainesrakeen läpimitta. Limittäin asennusta tulisi välttää. 20

21 RUISKUTUS Mikäli ruiskubetonointi tehdään kahden raudoituskerroksen läpi, tulisi tankojen välin olla alemmassa kerroksessa vähintään 6 kertaa ja ulommassa kerroksessa vähintään 12 kertaa tankojen halkaisija. Teräsverkon verkon silmäkoko 50 mm tai suurempi, alle 100 mm silmäkoon käyttö ei ole suositeltavaa. Teräsverkkojen saumakohdassa olla vähintään 1 verkon silmän verran päällekkäin. 21

22 VIIMEISTELY Ruiskutettua pintaa ei tulisi mekaanisesti käsitellä ilman erityistä syytä. Jos ruiskutettu pinta halutaan tasaiseksi, on käytettävä ohjaimia. Jos halutaan hyvin hieno pinta, ruiskutetaan tasattuun pintaan ohut noin 510 mm kerros käyttäen raekooltaan 4 mm:n betonia. Massan tulee olla märkää, kiihdyttimiä ei saa käyttää ja ruiskutustehon tulee olla pieni mutta ruiskutuspaineen suuri. Sopiva ruiskutusetäisyys on 2,53,5 m. Pinnan voi jättää käsittelemättä tai se voidaan viimeistellä hiertämällä. 22

23 TOLERANSSIT Ruiskutuksen aikana tulee huolehtia betonin paksuuden valvonnasta Kuituvahvisteisen ruiskubetonin paksuus mitataan, ennen kuin jatketaan muilla ruiskutus- kerroksilla, joissa ei ole kuituja ja paksuustoleranssit esitetään suunnitelmissa. Ruiskutuksen paksuus määritetään standardin SFS-EN mukaisesti. 23

24 JÄLKIHOITO JA SUOJAUS Betonia on jälkihoidettava ja suojattava varhaisessa vaiheessa seuraavista syistä: plastisen kutistuman minimoimiseksi riittävän pintalujuuden saavuttamiseksi pintavyöhykkeen riittävän säilyvyyden varmistamiseksi haitallisilta sään vaikutuksilta jäätymiseltä haitalliselta värähtelyltä, iskuilta tai vaurioilta. Jälkihoidolla on saavutettava alhainen veden haihtumisnopeus betonin pinnalta tai pidettävä betonin pinta pysyvästi märkänä. Suositeltava jälkihoitomenetelmä on pitää betoni kosteana tarkoitukseen soveltuvalla menetelmällä. 24

25 JÄLKIHOITO JA SUOJAUS Jälkihoitoa ei tarvita, - kun olosuhteet koko jälkihoitoajan ovat sellaisia, että veden haihtumisnopeus betonin pinnalta on vähäinen, esim. usvaisella, sateisella tai sumuisella säällä. - Jos suhteellinen kosteus on yli 85 % ei jälkihoitoa välttämättä tarvita. - Kaivostunnelien ja kalliotilojen ruiskubetonoinnissa on syytä ottaa huomioon maanalaisissa tiloissa välttämätön tuuletus, joka kuivattaa ruiskubetonipintoja tehokkaasti, vaikka ilman suhteellinen kosteus olisikin yli 85 %. Jos käytetään betonia, jonka vedenerottuminen on vähäistä, huomiota on kiinnitettävä plastisen kutistumishalkeilun estämiseen. Tämä koskee myös betonointia sellaisissa sääolosuhteissa, joissa vettä haihtuu paljon vettä betonin pinnalta. 25

26 JÄLKIHOITO JA SUOJAUS Jälkihoitoaineiden käyttö on mahdollista, jos kyseessä on lopullinen pinta. Betonin pintaan ruiskutettu jälkihoitoaine tulee poistaa ennen seuraavan kerroksen ruiskuttamista, mikäli aine heikentää betonikerrosten tartuntaa. Jotkin jälkihoitoaineet vaativat mekaanisen poistokäsittelyn. Ruiskubetonin epätasaisesta pinnasta johtuen näitä aineita ei voi käyttää välikerroksissa Jälkihoitoon voidaan käyttää myös betoniin sekoitettavaa lisäainetta, joka estää veden haihtumista tuoreesta ja kovettuvasta betonista. Ruiskutuksen lopettamisen jälkeen pintaa tulee jälkihoitaa välittömästi ja, jos ruiskutuksessa on yli kahden tunnin tauko.. 26

27 JÄLKIHOITO JA SUOJAUS Jälkihoitoluokka on määriteltävä toteutuseritelmässä. Rasitusluokkiin X0 ja XC1 sovelletaan jälkihoitoluokkaa 3 ja muissa kuin luokissa XF2 ja XF4 jälkihoitoluokkaa 4. Rakenteita, jotka kuuluvat rasitusluokkiin XF2 ja XF4 tai joilta edellytetään erityistä kulutuskestävyyttä, tulee jälkihoitaa, kunnes betoni on saavuttanut 80 % nimellislujuudestaan. Jälkihoitoluokka 1 Jälkihoitoluokka 2 Jälkihoitoluokka 3 Jälkihoitoluokka 4 Aika (tuntia) 12a Ei käytetä Ei käytetä Ei käytetä Kovettumisaste prosentteina määritellystä 28 d:n ominaispuristuslujuudesta Ei käytetä 35 % 50 % 70 % a Edellyttäen, että sitoutuminen kestää korkeintaan 5 tuntia ja betonin lämpötila on vähintään 5 0C 27

28 JÄLKIHOITO JA SUOJAUS Jälkihoitoaineet eivät ole sallittuja työsaumoissa, pinnoissa, joita käsitellään tai, joihin muiden materiaalien tarttumista vaaditaan, ellei jälkihoitoainetta poisteta täysin ennen seuraavia työvaiheita tai ellei ole osoitettu, että jälkihoitoaineilla ei ole haitallista vaikutusta seuraaviin työvaiheisiin. Jälkihoitoainetta ei saa käyttää pinnoilla, joiden laadulle on erityisvaatimuksia, ellei ole osoitettu, että jälkihoitoaineilla ei ole haittavaikutuksia. Betonipinnan lämpötila ei saa laskea alle nollan, ennen kuin betonin pinnan puristuslujuus on vähintään 5 MPa. JÄLKIHOIDOSSA ESIINTYVÄT PUUTTEET JA VIRHEET PILAAVAT MUUTEN ONNISTUNEEN TYÖN. 28

29 JÄLKIHOITO JA SUOJAUS Työselitystekstiä Välikerrosten jälkihoito: Välikerrosten ruiskubetonipinnat jälkihoidetaan vesisumukastelulla, joka aloitetaan heti kun betonin pinta sen kestää. Pintojen kastelun väliaika ei saa olla yli 12 tuntia. Kiihdyttimiä käytettäessä on kastelu tehtävä tasaisin, korkeintaan kuuden (6) tunnin välein yhden viikon ajan. Kastelua on suoritettava kuitenkin niin usein, että ruiskubetonin pinnat pysyvät jatkuvasti tummina. Jos ruiskubetonin pinta alkaa kuivua jälkihoitoaikana, on kastelukertoja lisättävä. Välikerroksia ei saa päästää kuivumaan ennen seuraavan kerroksen ruiskuttamista. Välikerroksia ei saa hoitaa jälkihoitoaineilla. Lopullisen pinnan hoito: Lopullisen pinnan jälkihoito tehdään joko vesisumukastelulla tai jälkihoitoaineilla. Kun jälkihoito tehdään vedellä, valmiit ruiskubetonoidut pinnat kostutetaan vedellä vähintään 14 vuorokauden ajan viimeisen kerroksen ruiskutuksesta laskien tai kunnes on saavutettu 80 % nimellislujuudesta. Kastelu suoritetaan kuten välikerrosten jälkihoidossa. Halkeamien syntymisen mahdollisuus on suurin heti betonin kovettumisen alkuvaiheessa. Kun lopullisen pinnan jälkihoito tehdään erityisillä jälkihoitoaineilla, tulee jälkihoitoaineet ja niiden levitystapa tai -laitteisto hyväksyttää valvojalla ennen käyttöä. Aineiden käytössä noudatetaan valmistajan ohjeita. Käytettävä aine ei saa jättää ruiskubetonipintaan kalvoa tai muuta pintaa joka estää mahdolliset myöhemmin tehtävät korjaus- tai lisäruiskubetonoinnit kohteessa. Kesällä kuilujen ruiskubetonoidut pinnat kastellaan useammin tai peitetään pressuin, jotta haihtuminen ei aiheuta ruiskubetonin kuivumista. 29

30 RUISKUBETONOINTI KUUMALLA SÄÄLLÄ Betonin korkean kovettumislämpötilan vaikutukset otetaan huomioon, jos betonimassan lämpötila betonoitaessa on yli+ 40 C tai lämpötilan nousu kovettumisvaiheen aikana on yli25 C tai lämpötila kovettumisvaiheen aikana nousee yli + 50 C:n. Korkeiden lämpötilojen vaikutus betonin ominaisuuksiin selvitetään etukäteen tehtävien kokeiden avulla. Kuumalla säällä betonoitaessa on suojauksin ja jälkihoidolla turvattava, että betonista haihtuva vesi on mahdollisimman vähäistä. Jälkihoito on aloitettava heti kun se on mahdollista. Tuuli ja ilmavirtaukset lisäävät voimakkaasti betonipinnoista haihtuvan veden määrää ja riskiä varhaisvaiheen halkeilulle. Kuumalla säällä on myös varmistettava, että betoni säilyy riittävän kauan työstettävänä. 30

31 TÄRINÄN VAIKUTUKSEN HUOMIOON OTTAMINEN RUISKUBETONOINNISSA Sillankorjaustöissä julkaisussa Betonirakenteet ruiskuttamalla. Yleiset laatuvaatimukset, Tiehallinto, siltatekniikka 2009 mukaan liikenteen aiheuttama värähtelynopeus (heilahdusnopeus) saa olla enintään 20 mm/s. Jos värähtelynopeutta ei mitata, sillan osalle asetetaan kokonaispainoltaan yli 12 tonnin ajoneuvoja koskeva nopeusrajoitus 15 km/h. Kriittinen aika betonointihetkestä lukien on 14 tuntia. Jos lämpötila on viileä betonin pitää saavuttaa lujuus 12 MPa. Tärinän vähentämiseksi ajoradan epätasaisuudet on tasoitettava. Vapaasti seisovat ruiskubetonirakenteet rinnastetaan valettuihin betonirakenteisiin ja noudatetaan julkaisua /16/ RIL , Rakentamisen aiheuttamat tärinät. 31

32 TÄRINÄN VAIKUTUKSEN HUOMIOON OTTAMINEN RUISKUBETONOINNISSA Ruiskubetonirakenne Kovettuvaan ruiskubetoniin kohdistuvan tärinän ohjearvo Ennen sitoutumisen alkua Sitoutumisvaihe ja kovettumisvaiheen alkuosa Kovettumisvaihe Massiiviset rakenteet, kuten perustukset Muut muotitetut rakenteet Ei rajoituksia 10 mm/s kun ruiskubetoni voi irrota pinnasta, muuten ei rajoituksia (muotit voivat rajoittaa) 5 20 mm/s puristuslujuuteen 5 MPa asti 2 10 mm/s puristuslu-juuteen 5 MPa asti Tärinäraja kasvaa alkuarvosta kunnes saavuttaa rakenteen ohjearvon 80 % lujuudessa Kallio- ja maaperälujitukset 10 mm/s kun ruiskubetoni voi irrota pinnasta, muuten ei rajoituksia Rakenteen ohjearvo 32

33 RUISKUBETONOINNIN TYÖTURVALLISUUS Ruiskubetonointiin käytettävissä laitteistoissa on esimerkiksi paineenalaisia putkistoja, (paineilma, vesi, hydrauliikkaöljy ja itse materiaalin siirto), joista voi aiheutua monia vaaratilanteita. Ruiskutustyöryhmän tulee hallita laitteisto ja tuntea perusteellisesti ruiskutustyössä käytettävät materiaalit ja kemikaalit. Markkinamäen tunneli. Liikennevirasto Ruiskubetonointiin osallistuvat henkilöt tulee perehdyttää betonin ja kiihdyttimien käyttö- turvallisuustiedotteisiin ja erityisesti niissä annettuihin vaaralausekkeisiin sekä turvallisuusohjeisiin. Laitteiston valmistajan työturvallisuusohjeita on aina noudatettava. 33

34 RUISKUBETONOINNIN TYÖTURVALLISUUS Tuoreen ruiskutetun alueen alapuolella ei saa kävellä ennen kuin betoni on saavuttanut riittävän lujuuden. Riittävä lujuus tulee arvioida tapauskohtaisesti ja arvion tekeminen on työmaan vastuulla. Yleensä kuitenkin vähintään 0,7 MPa lujuus on riittävä (kuormituksena oma paino). Huom. Jos kallio on rikkonaista, lujuuden on oltava paljon suurempi, esim. 15 MPa, koska ruiskubetonin on kannatettava myös rikkonaisen kallion paino. 34

35 RUISKUBETONOINNIN TYÖTURVALLISUUS Tapiolan metroasema, turvaruiskutus, Länsimetro Suutinmiehen tulee suojautua betonin putoamiselta ja hukkaroiskeilta. Työmaalla tulee olla kunnollinen valaistus, Suutinmiehellä vähintään seuraavat henkilökohtaiset suojaimet kypärä suojalasit, suojavisiiri hengityssuojain kuulosuojaimet tukeva suojavaatetus ja turvakengät. Em. suojavarustus ei ole välttämätön silloin, kun suutinmies työskentelee paineistetussa hytissä, jossa on pölynsuodatus. 35

36 RUISKUBETONOINNIN TYÖTURVALLISUUS Märkäseosmenetelmässä käytettävien emäksisten ja happamien kiihdyttimien käsittelyssä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta ja suojautua siten, että aineita ei joudu silmiin eikä iholle. Myös betoni on erittäin emäksistä ja betoniroiskeet samoin kuin lisäaineroiskeet tulee välittömästi huuhdella pois silmistä ja iholta. Työvaatetuksen tulee olla tukeva ja suojata roiskeilta. Kiihdyttimestä tai betonista kastuneet vaatteet tulee välittömästi vaihtaa. 36

37 RUISKUBETONOINNIN TYÖTURVALLISUUS Käsin ruiskutettaessa on tärkeää, - suutinmiehen työskentelyasento on hyvä. - Työskentelytasojen ja kulkusiltojen tulee olla sellaisia, että suutinmies voi työskennellä turvallisesti ja tehokkaasti - Riittävän laajoja, jotta suutinmies voi liikkua esteettä, seisoa tukevasti ja työskennellä ergonomisesti oikealla tavalla. - Suutinmiehellä tulee olla mahdollisuus tukea letku riittävästi suuttimen rekyyliä vastaan ja kuitenkin saavuttaa hyvä työasento. - Jos työskentely yli 1,8 metrin korkeudessa - turvavaljaat. - 37

38 KIITOS Markkinamäen tunneli 2013 (Liikennevirasto) 38