ALUEELLISEN KOKOELMAKESKUKSEN SELVITYSHANKE, SATAKUNTA 1.1.2011 30.9.2011 LOPPURAPORTTI Laatija: Maarit Grahn projektisuunnittelija Satakunnan Museo www.smu.fi 13.10.2011
1. HANKKEEN TAUSTAA Satakunnassa toimii tällä hetkellä 10 ammatillisesti hoidettua museota: Satakunnan Museo, Porin taidemuseo, Rauman museo, Rauman taidemuseo, Teresia ja Rafael Lönnströmin Säätiön museot, Rauman merimuseo, Emil Cedercreutzin museo, Huittisten museo, Kankaanpään kaupunginmuseo ja Friitalan Nahkamuseo. Näiden päätoimisesti hoidettujen museoiden lisäksi maakunnassa on yli 30 ei-ammatillista paikallismuseota. Maakunnan museoiden esinekokoelmien yhteenlaskettu volyymi on karkeasti arvioituna noin 240 000 esinettä. Ei-ammatillisesti hoidettujen paikallismuseoiden esinekokoelmien määrä tästä luvusta on vajaa neljännes eli noin 57 000 esinettä. Museot ovat tallentaneet laajasti ja monipuolisesti maakunnan aineellista kulttuuriperintöä ja taidetta. Kokoelmat ovat Satakunnan kulttuurivarallisuutta, johon liittyy paitsi merkittäviä kulttuurihistoriallisia ja eettisiä niin myös mittavia taloudellisia arvoja, mutta joita ei kuitenkaan voida nykyisin säilyttää ja hoitaa arvonsa mukaisesti. Riittämättömät, olosuhteiltaan epäasianmukaiset ja hajasijoitetut kokoelmatilat ovat kuitenkin museoiden ongelma niin Satakunnassa kuin muualla Suomessa. Ratkaisuksi ongelmaan on esitetty alueellisia kokoelmakeskuksia. Alueellinen kokoelmakeskus on tallennus- ja palvelukeskus, joka tarjoaa kokoelmapalveluja, esimerkiksi varastotilaa ja konservointipalveluja, koko maakunnan museoille. Keskuksen palveluja voisivat hyödyntää museoiden ohella muutkin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kokoelmia omistavat ja ylläpitävät tahot kuten yksityishenkilöt, yritykset tai säätiöt. Satakunnan alueellista kokoelmakeskushanketta on valmisteltu valtakunnallisesti. Hanketta valmisteleva työryhmä on kokoontunut Museoviraston Juhani Kostetin johdolla neljä kertaa kesästä 2010 lähtien. Hanketta esiteltiin Satakunnan kuntien edustajille ja alueen muille toimijoille 23. elokuuta Porissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön edustajille 22. marraskuuta Helsingissä. Työryhmä on myös tutustunut Tampereen vuonna 2012 valmistuvaan kokoelmakeskukseen. 2. HANKKEEN PERUSTIEDOT Toteuttajat, toiminta-alue, rahoittajat ja hallinnointi Hankkeen nimi:alueellisen kokoelmakeskuksen selvityshanke. Hankkeen toiminta-alueena on Satakunnan maakunta. Hanke on toteutettu yhteistyössä Museoviraston ja maakunnan ammatillisesti hoidettujen museoiden kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 30 000 euroa. Satakuntaliitto on myöntänyt hankkeelle maakunnan kehittämisrahaa 20 000 euroa. Hankkeen omarahoitusosuudesta (10 000 euroa) vastaavat seuraavat maakunnan ammatillisesti hoidetut museot: Satakunnan Museo, Porin taidemuseo, Rauman museo, Rauman taidemuseo, Rauman merimuseo, Emil Cedercreutzin museo, Kankaanpään kaupunginmuseo ja Huittisten museo. Hankkeen hallinnoinnista, raportoinnista ja rahaliikenteestä on vastannut Satakunnan Museo. Yhteyshenkilönä on toiminut Satakunnan Museon johtaja Juhani Ruohonen. Hanke on ollut tasa-arvo- ja ympäristövaikutuksiltaan neutraali projekti. 2
Projektihenkilöstö Hankkeessa on työskennellyt kokopäivätoimisesti projektisuunnittelija Maarit Grahn 28.2. 31.7.2011 (5 kk). Hänen tehtävänään on ollut ohjausryhmän ohjauksessa ja valvonnassa vastata hankkeen selvitys- ja tiedotustyöstä sekä hankkeen koordinoinnista. Ohjausryhmä Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut hanketta valmistellut työryhmä, joka koostuu hankkeen rahoittajatahojen museoiden edustajista, Museoviraston edustuksesta sekä Satakuntaliiton edustajasta. Ohjausryhmä on valvonut hankkeen toteutumista hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti. Ohjausryhmän jäsenet: Juhani Kostet, pääjohtaja, Museovirasto Marianne Koski, koordinaattori, Museovirasto (siht.) Esko Nummelin, museonjohtaja, Porin taidemuseo Kirsi-Marja Siltavuori-Illmer, museonjohtaja, Rauman museo Henry Flinkman, Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta Markku Teinonen, Huittisten museo Eeva-Kaisa Haikonen, Kankaanpään kaupunginmuseo Juhani Ruohonen, museonjohtaja, Satakunnan Museo (pj.) Janne Koski, intendentti, Rauman taidemuseo Hannu Vartiainen, museonjohtaja, Rauman merimuseo Ilkka Tarvainen, museoamanuenssi, Friitalan nahkamuseo (Ulvila) (11.3.2011 lähtien) Tuula Telin, maakunta-asiantuntija, Satakuntaliitto Ohjausryhmä on kokoontunut seuraavasti: 22.02.2011, 11.03.2011, 04.05.2011, 15.06.2011, 22.08.2011 ja 11.10.2011. Hankkeen tärkeimmät yhteistyötahot Hankkeessa on tehty yhteistyötä Jyväskylän kokoelmakeskuksen (yhteyshenkilö intendentti Olli Lampinen) ja Tampereen museoiden kokoelmakeskuksen (yhteyshenkilö museoamanuenssi Tiina Paavola) kanssa. Molemmilta yhteistyötahoilta on saatu arvokasta tietoa kokoelmakeskushankkeiden suunnittelusta ja käytännön toteutuksesta. Hankkeessa on yhteistyössä Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen kanssa tuotettu ammattimuseoita koskeva tarveselvitys. Lisäksi Oy Audiapro Ab:ltä on ostettu asiantuntijapalveluita investointihankkeen rahoittamiseen ja hallinnointiin liittyvän yhteistoimintamallin selvittämiseksi. Hankkeessa on tehty yhteistyötä myös syksyllä 2010 käynnistyneen valtakunnallisen Paikallismuseoiden kehittämishankkeen (PAMU) kanssa. PAMU-hankkeen kautta kerättiin tietoa seurakuntien museoista ja kokoelmista. 3
3. HANKKEEN KESKEISET TAVOITTEET Alueellisen kokoelmakeskuksen selvityshankkeen pääasiallisena tavoitteena oli luoda edellytykset sille, että Satakuntaan voidaan toteuttaa museoiden yhteinen alueellinen kokoelmakeskus. Tavoitteena oli ensinnäkin kartoittaa Satakunnan kokoelmavolyymi, eli kuinka paljon ja minkälaisia kulttuuriperintöaineistoja maakunnassa on. Samassa yhteydessä oli tavoitteena selvittää, minkälaisille kokoelmapalveluille maakunnassa on kysyntää ja minkälaisia kokoelmapalveluja on edellytykset toteuttaa. Tavoitteena oli myös selvittää, mitkä muut tahot museoiden ohella ovat halukkaat ja valmiit osallistumaan yhteistyökumppaneina varsinaiseen kokoelmakeskushankkeeseen ja sen rahoittamiseen tai ostamaan tai vuokramaan kokoelmapalveluja tulevasta keskuksesta. Hankkeen tavoitteena oli kartoitustyön yhteydessä tehdä kokoelmakeskushanketta laajemmin tunnetuksi ja informoida siitä maakunnan kulttuuriperinnön parissa toimivia tahoja. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli tutkia, mikä olisi keskuksen toteuttamiskelpoisin rahoitusja toteutusmalli sekä kartoittaa valtakunnalliset rahoituskanavat. Tarkoituksena oli sitouttaa alueelliset toimijat ja alueellinen rahoitus sekä alueen kunnat ja muut museoita ylläpitävät tahot hankkeeseen niin että rahoitus investointeihin voidaan hakea ja varata jo vuoden 2012 talousarvioihin ja että kokoelmakeskuksen suunnittelu- ja rakentamistyö voidaan aloittaa vuonna 2012. Tavoitteena oli lisäksi koota tietoja muualla toteutetuista kokoelmakeskushankkeista, niiden parhaista käytänteistä ja välittää tätä kerättyä tietoa hankkeen aikana myös muille museoille esim. seminaarin avulla. Suomessa ei toistaiseksi ole toteutettu laajemmalle alueelle palveluja tarjoavia alueellisia kokoelmakeskuksia. Tavoitteena oli olla uutta tietoa tuottava pilottihanke ja luoda malli kokoelmakeskuksien perustamiseksi myös muualla Suomessa. 4. KESKEISET TOIMENPITEET HANKKEEN TOTEUTUSAIKANA Maakunnan kokoelmavolyymin ja kokoelmapalvelutarpeiden selvittämiseksi projektisuunnittelija tutustui kevään 2011 aikana ammattimuseoiden kokoelmiin, varastotilanteeseen, työskentelyolosuhteisiin ja edellytyksiin käyttää kokoelmakeskuksen palveluita. Selvitystyön pohjalta laadittiin yhteistyössä Porin kaupungin teknisen palvelukeskuksen kanssa ammattimuseoita koskeva tarveselvitys. Tarveselvitys toimitettiin kesäkuussa museoita ylläpitäviin kuntiin vuoden 2012 talousarvion laadintaa varten. Myös paikallismuseoilla on tarvetta kokoelmapalveluille. Selvitystyön edetessä ilmeni, että kyseessä on mittava ja pilottiluonteinen hanke, minkä vuoksi päädyttiin siihen ratkaisuun, että varsinaisen kokoelmakeskushankkeen ensimmäisessä vaiheessa saatetaan kuntoon ammattimuseoiden kokoelmienhoito ja vasta tämän jälkeen selvitetään tarkemmin paikallismuseoiden tarpeet ja mahdollisuudet käyttää kokoelmakeskuksen palveluita. Selvityshankkeessa käytiin kuitenkin alustavasti yhdessä maakuntatutkijan kanssa läpi paikallismuseoiden tämänhetkistä tilannetta. Hankkeen aikana ei ehditty selvittää yksityishenkilöiden, yritysten, seurakuntien ja säätiöiden edellytyksiä ja halukkuutta osallistua kokoelmakeskushankkeeseen. Tätä 4
selvitystyötä jatketaan syksyn 2011 jatkoselvityshankkeessa. Ammattimuseoita ylläpitävien kuntien edustajille ja alueellisille liike-elämän toimijoille järjestettiin kuitenkin 28.5.2011 hanketta koskeva esittelytilaisuus Porin kaupungintalolla. Lisäksi hanketta käytiin esittelemässä Turussa 24.8.2011 arkkipiispa Kari Mäkiselle. Hankkeen aikana järjestettiin yksipäiväinen seminaari 4.5.2011 Emil Cedercreutzin museossa Harjavallassa. Seminaarissa esiteltiin esimerkkejä kotimaisista ja ulkomaisista kokoelmakeskuksista. Seminaariin osallistui noin 70 henkilöä. Mukana oli museoväkeä eri puolilta Suomea, muita kulttuurivarallisuutta omistavia tahoja tai niiden edustajia sekä kuntien luottamushenkilöitä ja päättäjiä Lisäksi kokemuksia ja käytänteitä muualla toteutetuista kokoelmakeskuksista kerättiin tutustumalla Jyväskylän ja Tampereen kokoelmakeskuksiin. Projektisuunnittelija tutustui 24.3.2011 Tampereen kokoelmakeskukseen. Jyväskylän kokoelmakeskukseen projektisuunnittelija tutustui yhdessä Rauman museon johtajan ja Rauman kaupungin arkkitehdin kanssa 30.3.2011. Hankkeen aikana kartoitettiin myös olemassa olevia kiinteistövaihtoehtoja. Toistaiseksi vain Porin läheisyydestä on löytynyt joitakin teollisuuskiinteistöjä, jotka ominaisuuksiensa (mm. kokonaisala, tilojen korkeus) puolesta soveltuisivat saneerattaviksi kokoelmakeskuksen tarkoituksiin. Toisena tilanhankintavaihtoehtona on uudisrakennus. Tätä selvitystyötä tullaan jatkamaan jatkohankkeen aikana. Yhteistyössä Oy Audiapro Ab:n asiantuntijan kanssa kartoitettiin alustavasti investointihankkeen vaihtoehtoisia hallinnointi- ja rahoitusmalleja. Hankkeessa selvitettiin alustavasti myös mahdollisuutta ns. avoimen kokoelmavaraston toteuttamiseen, mistä on esimerkkejä ulkomaisissa museoissa. Ns. avoimena varastona kokoelmakeskus palvelisi yleisöä hyvin laajasti ja tällöin sinne tallennetut aineistot olisivat entistä paremmin saavutettavissa. Avoin kokoelmavarasto -ajatukseen palataan hankesuunnittelun yhteydessä. 5. HANKKEEN KESKEISIMMÄT TULOKSET Kokoelmapalvelutarpeet Selvitystyön kuluessa kävi ilmi, että monella maakunnan ammattimuseolla on vakavia kokoelmienhoitoon liittyviä ongelmia, joiden taustalla on useimmiten asianmukaisten kokoelmatilojen puute. Asianmukaisia, uusia säilytystiloja tarvitsevat tällä hetkellä Satakunnan Museo, Porin taidemuseo, Rauman museo, Rauman taidemuseo, Friitalan nahkamuseo ja Kankaanpään kaupunginmuseo. Lisäksi Satakunnan museo ja Rauman museo tarvitsevat asianmukaiset työskentelytilat esine- ja tekstiilikonservointia varten. Emil Cedercreutzin museo, Huittisten museo, Rauman merimuseo sekä Teresia ja Rafael Lönnströmin Säätiön museot ovat ilmoittaneet, etteivät tällä hetkellä tarvitse uutta säilytystilaa. Museoiden varastot alkavat kuitenkin olla melko täynnä, joten tulevaisuudessa museoilla saattaa olla tarvetta lisäsäilytystilalle. 5
Kokoelmakeskuksesta säilytystilaa ovat halukkaita vuokraamaan Satakunnan Museo, Porin taidemuseo, Rauman museo, Rauman taidemuseo ja Friitalan nahkamuseo. Rauman museoiden tilatarvearvioita tarkistetaan syksyn 2011 kuluessa. Mikäli Rauma lähtee mukaan hankkeeseen, Rauman museon tekstiilivarasto ja -konservointi eivät siirry kokoelmakeskukseen. Rauman kaupunki pyrkii löytämään näille toiminnoille paikalliset ja edullisemmat tilat. Kankaanpään kaupunginmuseo ilmoitti syksyllä 2011 irtautuvansa investointihankkeesta, koska Kankaanpäässä on ratkaistavana laajempi kysymys koskien kaupunginmuseon tulevaa sijaintia. Museo saattaa kuitenkin jatkossa vuokrata säilytystilaa kokoelmakeskuksesta. Turun museokeskus ilmoitti kesällä 2011 kiinnostuksestaan vuokrata kokoelmakeskuksesta säilytystilaa noin 1.000 m 2. Turun kaupungin kulttuurilautakunta on esittänyt kaupunginhallitukselle, että Turku osallistuisi kokoelmakeskuksen suunnitteluun ja suunnittelukustannuksiin. Turun kaupunki on kuitenkin edellyttänyt museokeskukselta lisäselvityksiä paikallisten vaihtoehtojen kartoittamiseksi. Selvitystyö on parhaillaan käynnissä. Kaikilla selvityksessä mukana olleilla museoilla on tarvetta ja halukkuutta käyttää kokoelmakeskuksen konservointi-, pakastus- tai pakkauspalveluita. Koko, kustannukset, aikataulu ja toteutus Kokoelmakeskukseen siirtyvien kokoelmien volyymiksi on alustavasti arvioitu 100 000 120 000 esinettä, ja keskuksen pinta-alaksi 6.900 7.900 m 2. Keskuksen lopullinen koko täsmentyy hankesuunnittelun kuluessa. Alustavan arvion mukaan kokoelmakeskuksen investointikustannukset olisivat noin 1.500 euroa/m 2 (kustannustaso 05/11, Haahtela indeksi). Investointihanke rahoitettaisiin kuntien omarahoitusosuudella, mahdollisella lainarahoituksella ja valtion tuella (valtion tukitavoite noin 30 %). Sisäinen vuokra (pääoma- ja ylläpitovuokra) tulisi olemaan 10 11 euroa/m 2 /kk. Pääomakustannuksen osuus on laskettu 4,5 %:n korolla investoinnista. Selvityshankkeen tuloksena on päädytty esittämään museoita ylläpitäville kunnille, että vuodelle 2012 varataan hanke- ja rakennussuunnittelua varten 250.000 euroa. Selvityshankkeen tuottama tarveselvitys on toimitettu ammattimuseoita ylläpitäviin kuntiin, jotta kunnat voivat huomioida investointihankkeen vuoden 2012 talousarvioissaan. Tavoiteaikatauluna on, että keskuksen rakentaminen käynnistyisi vuonna 2013 ja kokoelmakeskus olisi valmis vuonna 2015. Kokoelmakeskuksen investointihanke voidaan toteuttaa yhteistoimintana vaihtoehtoisin tavoin. Vaihtoehtoina ovat yhteistoimintayhteisö (esim. osakeyhtiö), vastuukuntamalli tai yhden kunnan toiminta. Ratkaisua toteuttamiskelpoisimmasta yhteistoiminta- ja rahoitusmallista ei selvityshankkeen aikana vielä tehty, vaan selvitystyötä jatketaan jatkohankkeen aikana. Selvitystyön pohjana käytetään Oy Audiapro Ab:n tekemää lausuntoa vaihtoehtoisista yhteistoimintamalleista. 6
Etuja ja haasteita Selvityshankkeen aikana on käynyt selvästi ilmi, että kokoelmienhoidon keskittämisellä saavutettaisiin synergiaetuja (mm. aiempaa tehokkaammat näyttelyvaihdot ja näyttelyyhteistyö), saavutettaisiin kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä sekä voitaisiin parhaiten turvata maakunnan kulttuuriperinnön säilyminen tuleville sukupolville. Kokoelmakeskus myös varmistaisi nykyaikaiset, turvalliset ja asianmukaiset työskentelyolosuhteet museoiden henkilökunnalle. Valtakunnallisena pilottihankkeena kokoelmakeskushanke myös nostaisi ja vahvistaisi maakunnan imagoa. Kunnissa kokoelmakeskushankkeeseen on pääsääntöisesti suhtauduttu positiivisesti. Kysymyksiä ja epäilyjä ovat kuitenkin herättäneet hankkeen investointi- ja käyttökustannukset. Vallitseva taloudellinen epävarmuus tulee tuomaan omat haasteensa hankkeen toteuttamiselle, kun kunnat joutuvat tarkkaan puntaroimaan tulevia investointikohteitaan. Alueellisen kokoelmakeskuksen sijainti ja etäisyys museoiden toimipisteistä on herättänyt kysymyksiä museoiden henkilökunnan keskuudessa. Keskuksen sijainti ei kuitenkaan saisi muodostua kynnyskysymykseksi, sillä valtaosa varastoitavista esineistä on sellaisia, joita tarvitaan harvoin. Jatkosuunnittelussa on kuitenkin tärkeätä ottaa huomioon ne muutokset, joita kokoelmakeskus toteutuessaan tuo museoiden vakiintuneisiin työskentelytapoihin. Ensiarvoisen tärkeää on myös se, että kokoelmista vastaava henkilökunta osallistuu alusta alkaen keskuksen suunnittelutyöhön. 6. HANKKEEN HYÖDYNTÄMINEN JATKOSSA, JATKOTOIMENPITEET JA TOTEUTUSVASTUU Vaikka kaikilla maakunnan ammattimuseoilla ei tällä hetkellä ole tarvetta kokoelmakeskuksen säilytystilapalveluille, edellytykset alueellisen kokoelmakeskuksen pilottihankkeelle ovat olemassa. Hankkeen jatko edellyttää kuitenkin lisäselvityksiä, jotka tullaan tekemään 1.10. 31.12.2011 toteutettavassa jatkohankkeessa. Jatkohankkeessa selvitetään toteuttamiskelpoisin yhteistoiminta- ja rahoitusmalli varsinaiselle investointihankkeelle ja jatketaan tilanhankintavaihtoehtojen kartoittamista. Lisäksi selvitetään muut kulttuurivarallisuutta omistavat ja ylläpitävät tahot, jotka ovat valmiita osallistumaan kokoelmakeskushankkeeseen ja toteutetaan tutustumismatka, jonka avulla kerätään tietoa jostakin ulkomailla toteutetusta kokoelmakeskuksesta. Jatkoselvityshankkeessa on tärkeä tehdä yhteistyötä kuntien kiinteistö- ja talousasioista vastaavien asiantuntijoiden kanssa sekä tarvittaessa hyödyntää ulkopuolista asiantuntemusta. Nyt päättyneen selvityshankkeen ja jatkohankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kokoelmakeskuksen hanke- ja rakennussuunnittelun pohjana. Selvitystyön tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa maakunnissa, joissa on vireillä suunnitelmia alueellisista kokoelmakeskuksista. 7
7. HANKKEESSA TUOTETTU MATERIAALI Hanke on tuottanut materiaalia suunnitelman mukaisesti: Hankkeen www-sivut Hankkeella on omat www-sivut Satakunnan museon sivuilla (http://www2.pori.fi/smu/sivut/index.php?p=723). Sivuilta löytyy päivitettyä tietoa hankkeen etenemisestä. Kokoelmakeskushankkeen esite AARRE kokoelmakeskus & kulttuurivarallisuuspankki. Satakunta Suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Jabadabaduu, Pori. Paino: Multiprint Oy, Pori. Kappalemäärä: 1.000 kpl. Esitettä on toimitettu mm. museoille, kuntien päättäjille ja luottamushenkilöille, kuntien kulttuurivastaaville, maakuntaliitolle, opetus- ja kulttuuriministeriölle, Museovirastolle sekä median edustajille. Esitteen pdf-versio on myös ladattavissa hankkeen www-sivuilta http://www2.pori.fi/smu/sivut/files/file/pdf-tiedostot/aarre_paino.pdf. Tarveselvitys Tarveselvitys sisältää kuvaukset selvityshankkeessa mukana olevista museoista, niiden kokoelmienhoidon nykytilasta, arviot tilatarpeista, kokoelmakeskuksen tavoitteet ja toimintavaihtoehdot, kustannusarvion ja toteutusaikataulun. Seminaariesitelmät Seminaarin 4.5.2011 esitelmät on ladattavissa hankkeen www-sivuilta http://www2.pori.fi/smu/sivut/index.php?p=737. Oy Audiapro Ab:n lausunto kokoelmakeskuksen yhteistoimintamallista Lausunnon laatija: erityisasiantuntija Annika Suorto 22.9.2011. 8. TIEDOTTAMINEN Sisäinen tiedottaminen Ohjausryhmälle on tiedotettu sähköpostitse ohjausryhmän kokouksista sekä hankkeeseen liittyvistä asioista. Muihin hankkeessa mukana olleisiin toimijoihin yhteydenpito on hoidettu sähköpostitse tai puhelimitse. Ulkoinen tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen on toteutunut suunnitelman mukaan. Tietoa on jaettu tiedotteiden, hankkeen esitteen, hankkeen omien www-sivujen, seminaarin ja erillisten esittelytilaisuuksien avulla. Hankkeen käynnistymisestä, seminaarista, tarveselvityksen valmistumisesta ja hankkeen etenemisestä on tiedotettu yleisimpien päivälehtien ja sähköisten viestimien välityksellä. Lisäksi hankkeesta ja seminaarista on tiedotettu museopostin kautta. Museoliiton wwwsivuilla hankkeesta on uutisoitu 15.3.2011. 8
Kokoelmakeskushanketta on esitelty kuntien kulttuurilautakunnille ja/tai päättäjille seuraavasti: Porissa 10.3., Kankaanpäässä 23.5., Raumalla 26.5., Harjavallassa (ml. Huittinen) 8.6., Ulvilassa 7.9., Huittisissa 13.9. Hanketta käsittelevä artikkeli on ilmestynyt Porin kaupungin henkilöstölehdessä (Karhunpalvelus) syyskuussa 2011. 9. HANKKEEN KUSTANNUKSET Hankkeen kokonaiskustannukset pysyivät rahoitussuunnitelman mukaisina. Hankkeelle haettiin 31.8.2011 kustannusrakenteen muutosta koskien ostopalvelumenoja ja muita toteuttamismenoja, joita ei ollut osattu budjetointivaiheessa ennakoida riittävästi sekä matkakuluja ja vuokria, joita puolestaan toteutui budjetoitua vähemmän. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 29.377,17 euroa. 10. OHJAUSRYHMÄN ARVIO HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Hankkeessa työskennelleen projektisuunnittelijan työpanosta sekä tiedonkulkua hankkeessa kiiteltiin. Projektisuunnittelijan monipuolinen paneutuminen selvitystyön eri osa-alueisiin ja näkökulmiin on ollut ansiokasta. Hanke on ollut osapuolille mielekäs ja ammatillisten museoiden sitoutuminen ja valmius yhteistyöhön on ollut toimivaa. Hankkeen lyhyen keston vuoksi paikallismuseoiden tilatarpeiden selvittäminen oli jätettävä ulkopuolelle, mutta asiaa pyritään osin selvittämään jatkohankkeessa. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan hanke on toteutunut hyvin ja tuloksiin ollaan erittäin tyytyväisiä. Hankkeella on valtakunnallista merkitystä ja sen tuloksia odotetaan laajasti museokentällä. 9