JOULU NUIJA OAJ:n Nokian paikallisyhdistyksen tiedotuslehti jouluna 2014
PUHEENJOHTAJAN PALSTA Tämä syksy on yhdistyksessä ja varsinkin puheenjohtajalla mennyt paljolti kaupungin talousarvioesityksen valmistelua seuratessa sekä yrityksissä vaikuttaa sen sisältöihin. Talousarvioesitystähän valmisteltiin kunnassa varsin tiukkojen talousraamien mukaan. Lomautuksia ei onneksi ole esityksissä ehdoteltu, mutta säästöjä ja leikkauksia ensi vuodelle tulee. Tätä kirjoittaessa säästöjen lopullinen laajuus ja kohdentuminen eivät vielä ole tiedossa, kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta kokouksessaan 8.12. Talousarvioesityksen valmistelun aikana paikallisyhdistys on lähestynyt päättäjiä ja valmistelevia virkamiehiä kannanotoin, sähköpostein ja henkilökohtaisin keskusteluin. Kasvatus- ja opetuslautakunnalle yhdistys toimitti kaksi kannanottoa sekä lisäksi määräaikaisten opettajien palkkaamista vain koulun työajaksi vastustavan adressin, johon allekirjoituksia kerättiin kaikilta Nokian kouluilta ja päiväkodeilta. Pirkanmaan alueyhdistys on ollut mukana vastustamassa määräaikaisten epätasa-arvoista palkkaamista ja alueyhdistyksen ja paikallisyhdistyksen yhteinen kannanotto asiasta on toimitettu sekä kaupunginhallituksen että -valtuuston jäsenille. Kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenille on lähetetty myös paikallisyhdistyksen kannanotto muuhun talousarvioesitykseen. Paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenistä ja luottamusmiehistä koostunut ryhmä tapasi lisäksi kasvatus- ja opetuslautakunnan jäseniä yhteisellä illallisella. Tapaamisessa käytiin vilkasta keskustelua ja uutta tapaamista valmistellaan jo keväälle. Välillä muut asiat ovat siis vähän jääneet talousasioiden jalkoihin. Yhdistyksen edustajia on ollut kuitenkin mukana mm. perusopetuksen ja lukion opettajien työnkuvia valmistelevissa työryhmissä. Tämä työ jatkunee vuodenvaihteen jälkeen, samoin silloin jatkuu haastavien oppilaiden opettamisesta maksettavan TVA-korvauksen arviointi ja kehittäminen sekä varhaiskasvatuksen TVA-järjetelmän uudistaminen. Tässä kohtaa vuotta yhdistys ja toimijat rauhoittuvat pikku hiljaa joulun viettoon ja palailevat toimintaan taas vuoden vaihduttua. Aina saa kuitenkin olla yhteydessä, jos joku asia painaa mieltä tai haluaa ehdottaa/toivoa jotain. Pikkujoulutkin häämöttävät jo ihan nurkan takana nähdäänhän siellä? Rauhaisaa ja rentouttavaa joulunaikaa toivotellen, pj Riikka TIEDOTTAJAN TUUMAILUJA Tiedottaminen on taitolaji. Varsinkin nykyään, kun ihmiset ovat tottuneet siihen, että kaikki maailman tieto on saatavilla heti ja kaikkialla. Älyluuri piippaa twiittauksen tai face-päivityksen merkiksi ja taas olemme yhtä informaatiovyöryä rikkaampia. Ei ihme, että yhä useampi kärsii informaatioähkystä. Tietoa tulvii tuuteista liikaa tai se on vääränlaista. Toisin on meillä OAJ Nokian paikallisyhdistyksessä! Me tiedotamme vain jäseniä koskevista ja kiinnostavista asioista. Tiedotuskanavamme ovat sähköposti, kotisivut ja facebook. Olemme lisänneet kotisivuille Ajankohtaista-osion, jossa kerrotaan Sinulle, mitä juuri nyt on meneillään, suurin osa kun työstämme on sitä näkymätöntä taustatyötä. Vielä muuten ehdit osallistua Joulukalenteri-kilpailuumme, palkintona on elokuvaliput ja lahjakortti ravintolaan! Kisan linkki löytyy osoitteesta www.edunokia.fi/oaj/ajankohtaista.htm. Rauhallista joulujuhlaa toivottelee tiedotus-peksuli!
SYKSYISTÄ EDUNVALVONTAA Elokuussa otin vastaan helmikuun loppuun asti kestävän sijaisuuden JUKOn pääluottamusmiehenä Nokialla. Aikaisemmin olin varapääluottamusmiehenä vähän saanut alkutuntumaa, mistä tässä tehtäväkokonaisuudessa on kysymys. Kuitenkin olen pitkin syksyä saanut huomata ja monta kertaa yllättyä, miten laaja kokonaisuus on kyseessä. Vähitellen pöydälleni on kertynyt iso pino erilaisia kirjoja ja yhä tutummiksi ovat tulleet KVTES, OVTES, TS, LS sekä Työpaikan lakikirja. Myös erilaiset yhteistoimintamenettelyt, neuvottelut, palaverit, vaikuttamistilaisuudet ja monet muut tilaisuudet ovat täyttäneet päivät. Joka päivä on voinut todeta oppineensa jotain uutta ja vähitellen huomannut myös saavansa jotain konkreettista aikaan. Lähes koko syksyn kaupungin talousarvion valmistelu on ollut yksi tärkeimmistä vaikuttamisasioista. Pääluottamusmiehenä olen yhteistyössä paikallisyhdistyksen kanssa ottanut kantaa talousarvioesitykseen sen eri käsittelyvaiheissa. Olemme tehneet kannanottoja, luovuttaneet adressin sekä olleet yhteydessä eri luottamushenkilöihin. Tietysti talousarviota on käsitelty myös kaupungin eri yhteistyöryhmissä, joissa olen ollut mukana. Vaikuttamisen kautta olemme saaneet tiettyjä näkemyksiä esille, mutta edelleen on tehtävä paljon töitä. Tärkeää on keskustella koulutuksesta ja herätellä päättäjiä arvokeskusteluun, jossa oppiminen ja koulutuksen turvaaminen pitää nostaa sille kuuluvaan arvoon. Pelkkä keskustelu ei kuitenkaan riitä, vaan päätöksin pitää turvata koulutukselle ja kasvatukselle riittävät toimintaresurssit. Erityisen huolissani olen Nokian kaupungin aikeista palkata myös ensi lukuvuodelle määräaikaiset opettajat vain koulujen työajaksi. Se syrjii määräaikaisia opettajia ja asettaa heidät eriarvoiseen asemaan vakituiseen henkilöstöön nähden. Tämä asia on ollut paljon esillä ja puhututtanut pitkin syksyä. Olemme pyrkineet siihen osaltamme vaikuttamaan käytettävissä olevin keinoin ja toivon edelleen, että Nokian kaupunki tekisi tässä asiassa järkevän ja oikeudenmukaisen ratkaisun. Vain palkkaamalla määräaikaiset opettajat koko lukuvuodeksi, on Nokialla mahdollisuus saada päteviä ja motivoituneita opettajia myös jatkossa. Talousarvion lisäksi uusi eläkeratkaisu on ollut esillä pitkin syksyä ja siitä on riittänyt puhetta ja kysymyksiä joka työpaikalle. Neuvoteltu ratkaisu on meidän kannaltamme monelta osin huono ja erityisesti ratkaisu syrjii korkeasti koulutettuja ja naisia. Tämän vuoksi Akava hylkäsikin ratkaisun. Olennainen syy hylkäämiseen oli myös se, ettei ratkaisu kannusta pidentämään työuria, koska se ei tarjoa taloudellista kannustetta työuran loppuun. Paljon muutakin isompaa ja pienempää on syksyn aikana ollut esillä. Tärkeää on, että jokainen OAJ:n jäsen seuraa ajankohtaisia asioita ja pyrkii niihin myös omalta osaltaan vaikuttamaan. OAJ:n jäsensivut tarjoavat tällä hetkellä paljon tärkeää jäsenneltyä tietoa. Siksi jokaisen tulisikin käydä sivuilla säännöllisesti vierailemassa. Nyt sivuilta löytyy esim. tietoa OAJ:n vakuutusten siirtymisestä Ifistä Turvaan. Rauhallista talven ja joulun odotusta kaikille! Sami Pihlavirta, pääluottamusmies, JUKO
AJANKOHTAISTA VARHAISKASVATUKSESSA Suomi elää nyt lapsen näkökulmasta merkityksellistä aikaa. Kiinnostaako päätöksentekijöitä kaikkein kustannustehokkaimman järjestelmän kehittäminen? Kansainväliset tutkimukset todistavat kiistatta laadukkaan pedagogisen varhaiskasvatuksen merkityksen oppimiselle ja kehitykselle. Nykyinen taloudellinen tilanne ei saa olla este varhaiskasvatuksen laadun ja palvelujen kehittämiselle. Varhaiskasvatus halutaan nähdä vain menoeränä, ei ennalta ehkäisevänä, kehittämisen kohteena ja lapsuuden arvostuksena. Toisaalta halutaan lisätä joustoja ja toisaalta taas rajoittaa osallistumista varhaiskasvatukseen. Lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen nähdään merkityksettömänä. Varhaiskasvatus on lapsen subjektiivinen oikeus kasvatukseen ja opetukseen. Se on eri asia kuin vanhempien oikeus saada lapselle päivähoitopaikka. Rakennepoliittisessa esityksessä on, että subjektiivinen päivähoito-oikeus rajataan osaaikaiseksi silloin, kun lapsen vanhempi on joko äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Näidenkin lasten oikeus varhaiskasvatukseen on yhdenvertaisuuden vuoksi turvattava ja toteutettava laadultaan korkeatasoisena. Oppimista pelätään, keskusteluissa, mielipiteissä lapselta viedään lapsuus. Tärkeimmät ja herkimmät oppimisen vuodet ovat kuitenkin ennen kouluikää. Suomi on sitoutunut ja noudattaa EU:n direktiivejä ja ohjeistuksia kuuliaisesti. Tavoitteena on, että 95 % yli 4 vuotiaista osallistuisi varhaiskasvatukseen vuoteen 2020 mennessä. Tätä tavoitetta ei saavuteta, ellei maksutonta varhaiskasvatusta lisätä. Miksi Suomi ei halua sitoutua EU -komission tavoitteisiin liittyen varhaiskasvatuksen kehittämiseen? http://ec.europa.eu/education/policy/school/early-childhood_fi.htm Tavoite on Suomessa melko kaukana. Nokialla luku on alle 60 %. YK:n lasten oikeuksien komitea on kehottanut Suomea vahvistamaan alle kouluikäisten lasten osallistumista pedagogisiin varhaiskasvatuspalveluihin ja lisäämään opettajien määrää. Varhaiskasvatuslakia odotellaan edelleen. Tuoko se muutoksia ja minkälaisia, jää nähtäväksi. Laki tulisi palauttaa uudelleen valmisteluun. Sosiaalihuollollinen ja päivähoitopainotteinen laki veisi Suomen täysin eri tielle muiden OECDmaiden kanssa ja erityisesti Ruotsin, Norjan ja Islannin valitseman koulutuksellista tasa-arvoa ja lapsen ehjää oppimispolkua korostavan linjan kanssa. Hallituksen ei tule antaa lakiesitystä, joka on hengeltään ja yksityiskohdiltaan ristiriidassa EU:n ja OECD:n varhaiskasvatusta koskevien linjausten kanssa. Lakia säädettäessä on otettava huomioon, että YK:n linjauksen mukaisesti varhaiskasvatuksen henkilöstöstä 50 %:lla tulisi olla varhaiskasvatuksen korkea-asteen koulutus. Suomessa lastentarhanopettajan tehtävissä toimivien osuus on alle 30 % ja sosiaalialan koulutettujen osuus tästä joukosta on hälyttävän suuri johtuen siitä, että lastentarhanopettajien koulutusmäärät ovat olleet pitkään riittämättömät ja sosiaalialan amk-koulutusten opiskelijamäärät puolestaan ylimitoitettuja. Lastenhoitajat ovat toinen keskeinen ammattiryhmä ja heitä tulee edelleen kouluttaa tarvetta vastaavasti. Esiopetuksen velvoittavuus luultavasti saadaan, mutta mitä se merkitsee Nokialla? Siirto kouluihin, jossa tilat ahtaat? Esiopetuksen lisäksi lapsen tarvitsema päivähoito on päivähoitolaissa määriteltyä toimintaa, sitä ei voi korvata kerhotoiminnalla. Aamu- ja/tai iltapäivähoidon järjestäminen kerhotoimintana esiopetuksen jälkeen ei ole nykyisen päivähoitolain mukaista toimintaa. Esiopetusta tulee kehittää vahvana osana varhaiskasvatusta (Sivistysvaliokunnan mietintö 11/2014 ). Ovatko vanhemmat ja päättäjät tietoisia tästä? Päiväkodin opettajia puhuttaa tällä hetkellä: 1. Lastentarhanopettajien määrä ryhmissä, yksi vai kaksi. 2. Ryhmäkoot, suuremmat kuin kouluissa, lasten vaihtuvuus pitkin vuotta
3. Esiopetuksen velvoittavuus, siirto koulun puolelle 4. Suunnittelutyöaika, mistä aika kun lapsimäärät suuria ja päivät pitkiä 5. Varajohtajien työmäärä, koska esimiehillä isot yksikkökokonaisuudet 6. Oppilashuoltolaki, miten toteutuu päiväkodeissa Päiväkotiryhmien lastentarhanopettajien määrä kahdesta opettajasta yhteen on jälleen kerran keskustelussa. Päiväkodin opettajilla on vastuu lasta vahvistavasta varhaiskasvatuksesta (Nokian varhaiskasvatussuunnitelma). Varhaiskasvatus korkealaatuisesti toteutettuna antaa yleisen tuen lapselle. Vahvistavalla varhaiskasvatuksella voidaan lasten tuen tarpeisiin vastata paljon ennen kouluunmenoa. Lastentarhanopettajien määrän vähentyessä ennaltaehkäisevä työ ja varhaisvuosien kuntoutus vaarantuu. Kuntoutuksen puute varhaisvuosina lisää kustannuksia perusopetuksessa. Tulevassa hallitusohjelmassa on oltava selkeä tahtotila varhaiskasvatuslain etenemiselle, jotta saamme laadukkaan varhaisvuosien lainsäädännön. Toteutus voisi tapahtua kuten perusopetusuudistus aikoinaan eli vaiheittain. Tavoitteena on oltava varhaiskasvatuksen opettajien määrällinen lisääminen lapsiryhmiin eli kaksi opettajaa ryhmää kohden ja tiukat ryhmäkokosäädökset. Hallitusohjelmaan tulee myös kirjata miten maksuttoman varhaiskasvatuksen eteneminen toteutuu. Merkittävää on myös se, että Opetushallitus voisi aloittaa sitovan valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman valmistelun. Haastan kaikki opettajat puhumaan laadukkaan kasvatuksen ja opetuksen puolesta. Huhtikuussa on eduskuntavaalit, osallistukaa vaalitilaisuuksiin, kannustakaa ehdokkaita puolustamaan koulutusta kaikilla tasoilla. Eira Viitanen varhaiskasvatusyksikön johtaja OAJ Nokian paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen OAJ Pirkanmaan alueyhdistyksen hallituksen jäsen LTOL-jaoksen pj EVITA - OAJ NOKIAN HALUTUIN AKTIVITEETTI KAUTTA AIKOJEN? Kun paikallisyhdistyksemme Kurviko-ryhmä viime keväänä sai idean tarjota jäsenilleen mahdollisuuden lähteä katsomaan Evita-musikaalia eksoottiseen kaupunkiin nimeltä Tampere, ei kukaan arvannut reissun menestystä. Paikkoja varattiin 50 niin kuin muillekin teatteriretkille on ollut tapana. Tiedotusvastaavamme Pekka Voltti sai kuitenkin kokea ennennäkemättömän ilmoittautumisruuhkan: jo kaksi tuntia sähköpostin lähettämisen jälkeen joutui Pekka toteamaan uudella viestillä, että paikat ovat menneet. Ties kuinka monta innokasta lähtijää jäi rannalle, valitettavasti. Nämä viisikymmentä onnekasta pääsivät reissuun, ja peruutuksiakaan ei juuri tullut, vaikka niitä aktiivisesti kyseltiinkin. Ensin monet teatterin ystävät kävivät syömässä jossakin Tampereen tasokkaista ruokaravintoloista. Ainakin oman seurueeni ruokapaikkavalinta osui nappiin, ja virityimme teatteri-iltaan innokkaan kulttuurikeskustelun myötä. Vatsat täynnä siirryimme Tampereen Työväen Teatteriin katsomaan kovasti mediassa kehuttua Evitaa. Musikaali on alun perin Andrew Lloyd Webberin ja Tim Ricen käsialaa, ja se on voittanut lukuisia palkintoja maailmalla. Tampereen Työväen teatterin suuri näyttämö on vaikuttava. Sen saimme jälleen todeta, kun esirippu avautui. Lavastus oli yksinkertaisin ideoin toteutettua, näyttävää ja vaikuttavaa koko esityksen ajan. Saimme nähdä työläisten arkista kurjuutta sekä vallanpitäjien elämän kimallusta vaihtuvissa näyttämökuvissa. Lavastuksen oli suunnitellut Teppo Järvinen. Päätähtinä musikaalin vaihtuvassa miehityksessä esiintyivät 4.10. Maija Rissanen (Eva Duarte), Ilkka Koivula (Juan Peron), Jari Ahola (Che) ja Lari Halme (Magaldi). Kaikki laulajat osasivat asiansa. Erityisesti Maija Rissanen loisti laulunumeroissaan, samoin Jari Ahola.
Esityksen kokonaisuudessa yllätti se, että kaikki repliikit todella laulettiin. Puhuttuja repliikkejä odotti alussa, mutta joutui toteamaan, että niitä ei siis tullutkaan. Tämä oopperallinen tapa tuntui ensin teatterissa oudolta, mutta siihen kyllä tottui. Kertojan käyttö tarinan kuljettamisessa jakaa myös mielipiteitä: usein katsoja ymmärtää tapahtumat sitä ilmankin. Jari Aholan kertovaa laulua oli kuitenkin ilo kuunnella. Eva Duarten tarina on omalaatuinen ryysyistä rikkauksiin - tarina, oikeastaan ääritapaus tässäkin sarjassa. Tässä esityksessä korostui ainakin se, että tämä sosiaalinen nousu tapahtui reittä pitkin. Todelliset tapahtumat selviävät ehkä historiakirjoista tai sitten eivät. Eva Duarten monipuolinen hyväntekeväisyystyö sitä vastoin jäi melko pieneen osaan musikaalissa, eikä hänen vaikutuksestaan maan poliittisiin päätöksiin tullut kovin selvää kuvaa. Lopun dramaattiset tapahtumat etenivät nopeasti, ja esitystä ei lopun osalta ollut todellakaan pitkitetty. Millä mielellä poistuin esityksestä? Hyvällä mielin tietysti, kun olin väliajalla saanut nauttia yhdistyksen tarjoamat leivoskahvitkin kulturellissa seurassa. Itse esityksestä käteen jäi kokoelma taitavia lauluesityksiä ja vaikuttavia näyttämökuvia, mutta kokonaisuus ei lähtenyt kuitenkaan mielestäni lentoon. Kiitos joka tapauksessa yhdistyksen jäsenilleen tarjoamasta hienosta teatterikokemuksesta! Kirsi Isoranta SYÖKSYKIERRE, NOUSUKIERRE JA STRESSIPISTE? Lokakuisena iltana kuuntelimme lastentarhanopettajan Outi Katteluksen kertomia tärkeitä asioita stressinhallinnasta. Outi on opiskellut oman työnsä ohessa LCF Life Coach valmentajaksi. Lähdimme tutkimaan yhdessä sitä millaisia olemme kun hirveä stressi painaa päälle ja olemme SYÖKSYKIERTEESSÄ. Valmennuksen periaatteiden mukaisesti tarkoitus oli olla mahdollisimman rehellinen itselleen. Samoin tarkoituksena oli jakaa ajatuksia luottamuksellisesti muiden kuulijoiden kanssa, juuri sen verran kuin hyvältä tuntuu. Syöksykierteen aikana mielessä pyörii paljon negatiivista. Tunnetilamme ovat synkkiä ja usein toimintaamme kuvaa voimattomuus, kova väsymys ja haluttomuus kaikkeen tekemiseen. Kaikenlaista tekemistä on aivan liikkaa ja työt kuormittuvat. Toisinaan mielemme on kuin NOUSUKIERTEESSÄ. Ajatukset ovat ihanan positiivisia! Mielen valtaa olo siitä miten lähes kaikki on mahdollista. Olemme täynnä tarmoa ja olo tuntuu kevyeltä. Olisivatpa kaikki päivämme tällaisia, mutta näinhän ei voi aina olla. Outi valmensi meitä tutkimaan omaa STRESSIPISTETTÄMME. Stressipiste voi olla mikä tahansa luku nollan ja sadan välillä. Mitä lähempänä sataa olemme, sitä enemmän koemme olevamme stressaantuneita. Jos olemme lähellä nollaa, voimme olla enemmän kuin tyytyväisiä ja nauttia hyvästä olostamme. Meillä mukana olijoilla oli kiinnostus kuulla, mitä pitäisi sitten tehdä, jotta voisimme hallita omaa stressiämme? Outin ohjeiden mukaan kirjasimme ylös niitä asioita, jotka stressaavat meitä juuri sillä hetkellä. Tämän jälkeen aloimme kartoittaa muutosmahdollisuuksia eli 1.) Mistä asioista voin itse päättää? 2.) Mihin asioihin voin itse vaikuttaa? 3.) Mihin asioihin en voi vaikuttaa, enkä päättää? Tämän jälkeen pohdimme vielä sitä, millä tavoin pääsisimme kohti stressittömämpää elämää? Mitä asioita meidän pitäisi tehdä ja mitä voisimme jättää tekemättä? Ainoa mahdollisuus on ottaa SUUNTA ETEENPÄIN ja pohtia sitä millainen olisi oma, ensimmäinen askel kohti rennompaa elämää? Milloin tällaisen askeleen ottaminen olisi mahdollista? Milloin olet päättänyt ottaa tämän askeleen?
Outi kertoi lopuksi meille kuulijoille hetkessä pysähtymisen ja rauhallisen hengityksen merkityksestä. Jo kolmella tietoisella syvällä sisään- ja ulos hengittämisellä on merkitystä. Tärkeintä on tietoinen, lyhytkin arjessa pysähtyminen. Joulun lähestyessä myönnän kokevani näitä stressin tuntemuksia ja ehkä juuri nyt olisi hyvä pysähtyä hetkessä. Palaan ajatuksissani hyvän ystäväni toteamukseen tähän liittyen: Minä en koskaan ota stressiä joulusta, mutta pari päivää ennen aattoa pitää hommata itselleen oikein kunnon paniikki, sillä eihän joulu muuten tunnu miltään. Ihanan leppoisia päiviä kaikille lukijoille ja joulun odottajille!! Niina Hakkarainen MIELENSÄPAHOITTAJA Kyllä minä niin mieltäni piristin, kun kävimme syyskuussa katsomassa vuoden katsotuimmaksi nousseen komedian. Siinä Antti Litja teki huikean roolisuorituksen. Myös Mari Perankoski oli elokuvassa sellainen kuin miniän pitää olla. Mielensäpahoittajan sanoin: Se pelkää minua ja minä vähän häntä.moni katsojakin löytänee lähipiiristään mielensä helposti pahoittavia. Dome Karukosken 80-vuotias isä oli esikuvana Mielensäpahoittajan roolihahmolle. Hän pahoittaa mielensä kaikesta. Myös siitä, että poikansa ohjaamissa elokuvissa on yleensä hahmoina nuoria miehiä. Isä ihmetteli, etteikö hänen sukupolvestaan ole mitään kiinnostavaa kerrottavaa? He, kun ovat rakentaneet tämän maan. Ajattelin, että ennen kuin isä kuolee pois, niin teen yhden elokuvan hänelle, Karukoski kertoo Yle X:n Aamun haastattelussa. Isäni on mielestään aina oikeassa ja pahoittaa mielensä jokaisesta nykyajan lisälaitteesta sekä siitä, jos hän ei näe uutisia. Rutiinit ovat hänelle tärkeitä; kahvi keitetään illalla ja kaadetaan mukiin valmiiksi aamua varten odottamaan. Karukosken itseironinen isä keksi, Toronton elokuvajuhlilla Suomea edustaneelle, elokuvalle englanninkielisen nimen. Isäni sanoi, että kutsukaa sitä The Grumpiksi. Näin Karukoski pohjusti elokuvaa. Moni meistäkin voi, etenkin näin joulun alla, muistella lämmöllä hetkiä, jolloin on saanut vaieta puolisonsa kanssa monista asioista. Puhumattomuudella ja perunalla on Suomessa uskottu pitkään pärjättävän. Rauhaisaa joulua! Muista, että helposti tulee ongelmia ihmisten välille. Ja kansakuntien välille. Ja puun ja Voortti Eskortin välille. Marjo ja Mielensäpahoittaja KANKAANTAAN PÄIVÄKODIN HISTORIAA 1955-2014 Kankaantaan päiväkoti, Vikkulankatu 6, 37150 Nokia Perustuu eläkkeellä olevien vastaavan lastenhoitajan Sirpa Ahon ja johtaja Maire Seppälän haastatteluihin.
Yleistä Tällä paikalla on ollut Heikkilän tila, josta on historian kirjoissa merkintä jo 1500-luvulta. Heikkilän tilan isännän kuoltua 1912, leskiemäntä ei enää kyennyt tilaa pitämään ja perikunta myi sen Pirkkalan kunnalle. Päiväkotina nykyisin toimiva rakennus rakennettiin lastenkodiksi 1920-luvulla ja se toimi lastenkotina -30-luvun loppupuolelle. 1930-luvun lopulla rakennuksessa toimi kulkutautisairaala ja sen jälkeen se oli pormestari Nykäsen asuntona. Kankaantaan päiväkoti on toiminut lastentarhana ja seimenä sekä nykyisin päiväkotina vuodesta 1955 vuoteen 2014, jolloin sen kohtaloksi koituivat sisäilmaongelmat ja se sai purkutuomion. Henkilökunta ja tilat Lastentarhan toiminnan alkaessa yläkerrassa oli seimi, jossa oli n. 25 lapselle tilat. Pikku vauvalassa oli 6-7 lasta, 1,5 kk ikäisistä alkaen ja Isossa vauvalassa n. 17 lasta. Henkilökuntaan kuului kolme lastenhoitajaa ja aputyttö. Lastenkodin johtajatarkin oli hetken aikaa vastaavana lastenhoitajana seimen alkaessa. Alakerrassa toimi tarhan puoli, jossa oli kokopäiväosasto (n. 30 33 lasta) ja puolipäiväosasto (n. 10 lasta). Henkilökuntana olivat johtajatar eli lastentarhanopettaja Eeva Järvinen, 2 lastenhoitajaa ja aputyttö. Keittiö toimi nykyisen pienten puolen henkilökunnan sosiaalitilojen paikalla. Keittäjänä toimi vuoteen 1961 asti Martta Korkeakoski. Tavarantoimitus tapahtui esim. läheisestä Voiman kaupasta takaoven kautta. Samasta eteisestä pääsi myös kellariin. Kellarissa oli pannuhuone, hiilikellari (jonka luukku on nykyisen askarteluvaraston alla) ja ruokakellarikomeroita. Nykyisen jätekatoksen etupuolella sijaitsi maakellari perunoiden säilytystä varten. Maakellari hajotettiin huonokuntoisena n. v.1975. Kellari toimi kulkutautisairaalan aikana ruumiskellarina. Martta Korkeakoski asui lastentarhan yläkerrassa nykyisen yläkerran ruokahuoneen paikalla ja hänen keittiönsä toimi myös vauvojen maitokeittiönä (nykyinen ruokahuoneen keittiö). Pihassa oli oma sauna, jossa pestiin lastentarhan pyykki. Huonokuntoisen saunan purkamisen jälkeen pyykki vietiin pestäväksi vanhainkodille. Pyykki vietiin likoon edellisenä iltana ja siivooja pesi pyykin käsin. Ns. Aravataloilla oli mankeli, jossa pyykki käytiin mankeloimassa. Lastentarha oli aluksi avoinna maanantaista lauantaihin klo 6.30-16.30 tehtaiden mukaan. Lauantaina hoitopäivä oli klo 5.30 14.30 ja myöhemmin 12.30 asti. Lastenhoitajat olivat työssä niin, että aamuvuoro tuli 6.30 työhön ja pääsi 14.30 pois. Välivuoro ja aputyttö tulivat klo 7.00 ja lähtivät ruokatunnille klo 12.00, pitivät 1,5 tunnin päivävapaan ja palasivat töihin klo 13.30. Työpäivä päättyi klo 16.30. Iltavuoro tuli töihin 8.30 ja pääsi töistä klo 16.30.
Lapset Seimen lapset kylvetettiin joka aamu ja heille puettiin lastentarhan vaatteet. Vaatteet olivat aluspaita, takaa solmittava paita, sideharso ja flanellihousut. Tämä asu ei pissavahingoilta juuri suojannut, joten hoitajien oli lähes kuljettava rätti kourassa lätäköitä pyyhkimässä. Lapset nukkuivat rautasängyissä, joissa patjan päällä oli kumikangas, sen päällä lakana, sitten poikkilakana, sitten kumikangas ja sen päällä neliövaippa. Pääpuolella oli kolmiokangas ja peittona vieläkin niin tuttu pupunkuvapeitto. Pienet lapset laitettiin verannalle nukkumaan makuupusseissa, joissa oli irrotettava vuori (kesä ja talvikäyttöön). Sänkyyn laitettiin vyötärön kohdalle nauha kiinni, etteivät lapset pääse sängystä pois itse. Toiminta Toiminnan punaisen langan muodostivat keskusaiheet, joiden mukaan laulettiin, askarreltiin ja leikittiin. Keskusaiheissa olivat esillä etenkin vuodenkiertoon liittyvät asiat. Uskonto oli vahvasti mukana toiminnassa; ruokarukous ennen ruokaa ja siunaus nukkumaan mennessä sekä ns. hengelliset aamulaulut. Vuoden kohokohtia perheissä olivat joulu ja kevätjuhlat, joihin tultiin innokkaasti. Joulujuhlissa oli aina näytelmä ja juhlissa oli alkuosa, väliaika kahvituksineen ja loppuosa. Vanhemmat joivat kahvia todella paljon, jopa viisikin kuppia. Maire Seppälä muistelee, että alkuaikoina lastentarhanopettajat saattoivat pitää vapaapäivän lastenhoidosta koristellen salia hienoksi juhlapäivänä. Päivähoitomaksut Päivähoitomaksut kerättiin vielä pitkään paikan päällä lastentarhassa. Lapset toivat rahan tiettynä päivänä johtajalle ja saivat viedä kuitin kotiin. Myöhemmin vanhemmat toivat rahan itse, sillä Tampereella isommat pojat olivat alkaneet varastella rahoja niitä kuljettavilta lapsilta. Kanslian ovella oli pitkä jono, sillä kuitti kirjoitettiin käsin kaksinkertaisena kalkeeripaperin läpi kuittivihkoon. Rahat haki aluksi hankintapäällikkö henkilökohtaisesti lastentarhalta ja myöhemmin johtaja vei ne kaupungintalolle itse. Tämäkin järjestelmä lopetettiin, kun päiväkodille murtauduttiin ja hajotettiin paikkoja, kun oli etsitty rahoja. 1976 2014 1976 rakennettiin päiväkotiin lisäosa, ns. isojen puoli. Tasakattoisena, aikansa tyypillisenä rakennuksena, se sai osakseen monta ongelmaa. Vesi valui katolta mm. kangaskomeroon ja vasta haju paljasti ongelman. Jo 1990-luvulta asti henkilökunta raportoi sisäilmatyöryhmälle hajuista ja iho- ja hengitystieoireista. Vuonna 2014 rakennus sai monen vaiheen jälkeen purkutuomion. Elättelimme toivetta uudesta paremmasta tilasta Vihnuksen alueella, mutta turhaan. Osa henkilökunnasta siirtyi pienoisen lapsijoukon mukana Pinsiöntie 26:een, entisen Asemantaan päiväkodin tiloihin 17.11.2014. Emme ehtineet juhlia päiväkodin 60-vuotisjuhlia. Kankaantaan päiväkoti on vähitellen katoamassa nokialaisesta maisemasta. Tuula Nieminen
OPETTAJIEN SALIBANDYN SM-KISAT Vierumäki tarjosi taas hyvät puitteet turnaukselle. Tuomarityöskentely oli sujuvaa, tunnelma hallissa hyvä ja viikonlopun aikana koettiin voittojen ja häviöiden mukanaan tuomia fiiliksiä. Joukkueita oli mukana miesten sarjassa sekä kahdessa sekasarjassa. Turnee tarjoaa siis myös hyvän mahdollisuuden moikata vanhoja tuttuja. Pirkkalan joukkue Turistit pelasi D-sarjassa sijoittuen neljänneksi. Joukkueen salainen ase oli hyvä tankkaus sekä paljon nakkeja ja pekonia ravinnoksi. Joukkue oli myös valmistautunut turnaukseen korkean paikan leirillä, jossa turnauskuntoa haettiin, kertoi Jan Hiltunen. Ikaalisten C-sarjan joukkue lähti puolustamaan edellisen vuoden mestaruuttaan. Tiimi on harjoitellut syksyn aikana paljon motivoituen juuri lähestyvästä turnauksesta. Salibandy on myös Ikaalisissa selkeästi opettajia eniten säännöllisesti liikuttava toiminto, joka nykyään tähtää vuosittaisiin kisoihin. Joukkueen salaiseksi aseeksi joukkueenjohtaja Janne Rantanen mainitsee salaisen tarkkailijan vastustajajoukkueesta sekä kovan keskittymisen lauantai-iltana, Avaran Luonnon sekä ravit. Joukkue sijoittui tänä vuonna hopealle. Iisalmen miesjoukkue mittasi taitojaan A-sarjassa. Heistä kisat on mukava pelata joka vuosi ja kisoissa näkee tuttuja. Tänä vuonna tuloksena oli neljäs sija. Iisalmen porukassa pelataan niin hyvin kuin osataan eikä pelaaminen saa olla liian vakavaa. Iisalmen joukkue taistelee ilman suurempaa pelitaktiikkaa, homma toimii parhaiten niin, sanoo Jari Hiltunen Iisalmen joukkueesta. Joukkue pelaa kotioloissa kerran viikossa, eikä unohda kisoissa myöskään iltamenojen merkitystä. Nokian opettajat pelasivat oman turnauksensa kanssa C-sarjassa. Mukana oli 6 naista ja 9 miestä. Lauantaipäivän tasaisten vääntöjen jälkeen ja maalierojen tarkastelun jälkeen monen tunnin tauon jälkeen joukkue vääntäytyi kentälle vielä lauantai-iltana puolivälieräotteluun. Lopulta mestariksi saakka edennyt Heinola antoi liian hyvän oppitunnin pallon liikuttelusta ja maalinteosta, joten saimme lähteä saunomaan tappio niskassa. Sunnuntaina pelattiin kuitenkin sijoista 5-8. Sunnuntaihin valmistauduttiin hyvin ja antaumuksella. Aamupelissä Asikkala saikin tuntea Nokian porukan voiman ja taidon. Turnauksen viimeisessä pelissä pelattaisiin siis sijoista 5-6. Peli oli tasainen eikä voittajaa saatu selville varsinaisella peliajalla. Rankkareissa vastustaja Sipoo-Pornainen oli aavistuksen onnekkaampi ja vei voiton. Turnauksen ja viikonlopun saaliina siis kuudes sija sekasarjassa. Hyvä me! Tapahtuma on kaiken kaikkiaan upea, joka kokoaa yhteen salibandyn harrastajia ympäri Suomen. Vierumäki ja urheiluopisto ovat tarjonneet puitteet jo monta vuotta peräkkäin. Ensi vuonna reikäpallon perässä juostaan kuitenkin Pohjois-Karjalan maisemissa Joensuussa. Harjoituskausi taitaa jo piakkoin alkaa? Mukaan ehtii vielä! Jouluisin terveisin Satu Pimiä PÄIVÄKODISSA ODOTELLAAN JOULUA Joulun lähestyessä lasten vauhti päiväkodissa kiihtyy ja jännitys tiivistyy, vaikka kuinka aikuiset yrittäisivät pitää vallalla kiireetöntä ja rauhallista meininkiä. Vauhtia ja ääntä riittää. Kiivasta keskustelua käydään mm. siitä, onko joulupukkia ja tonttuja olemassa vai ei? Lelulehtiä on kotona selailtu ja mietitty lahjatoiveita sekä kirjoiteltu kolmen metrin mittaisia kirjeitä joulupukille (sille, joka sitten kuitenkin on olemassa). Joskus ammoisina aikoina on päiväkodissa aamupiirissä rauhoituttu mukavasti sytyttämällä adventtikynttilä(t). On istuttu rauhallisesti aamuhämärässä kynttilän elävää liekkiä ihaillen. Kynttilän sytyttäminen on ollut jännittävää, mutta samalla rauhoittavaa. Näin siis oli aiemmin. Nyt on paloturvallisuuden nimissä kaikenlainen tulenteko sisätiloissa ehdottomasti kielletty. Kaiken maailman ledituikkuja ja sähkölamppuja sytytellään kynttilöinä. Niitä ei parhaalla tahdollakaan voi kynttilöiksi nimittää, nehän on lamppuja! Ei niillä aidon kynttilän tunnelmaa aikaiseksi saa. Nyt meillä siis palaa lamput ja lapset lepattaa.
Henkilökunta ei pääse joulunaikaan makeannälkää kärsimään eikä dieettejä ajattelemaan, siitä vanhemmat pitävät huolta. Sen verran monta suklaarasiaa, keksipakettia, kakkua yms. tulee kahvipöytään. Kiitos! Sydämelliset kiitokset myös niille vanhemmille, joilta saamme sanallista kiitosta tekemästämme työstä heidän lastensa hyväksi. Aina on sydäntä lämmittävää kuulla kuinka lapsi on oppinut uutta tai kuinka jo opitut taidot ovat vahvistuneet tekemämme työn ansiosta. Kyllä näistä voimia repii tilanteissa, joissa tuntuu että vain takoo päätään seinään näiden mussukoiden ja heidän vanhempiensa kanssa. Haluan toivottaa itselleni ja kaikille muillekin rentouttavaa ja rauhallista joulun odotusta. Poltelkaahan niitä kynttilöitä varovasti ja sen dieetin voi aloittaa sitten ensi vuoden puolella. T: Tarhantäti RAKASTUIN JOULUUN Kulkuset, tonttuset. Kuuletko jo pienet askeleet? Hiljaista, salaista. Malttaisi en nukkua. Leivotaan, siivotaan. Äidin kanssa ollaan kahdestaan. Kuusta pian haetaan isän kanssa ihanaa! Punaista, valkoista. Pukissa on jotain tuttua. Hopeista, kultaista. Kotona on juhlavaa. Aattona lahjoja. Paketteja kaikenlaisia. Avataan, iloitaan. Kiltti olla kannattaa! Joulua juhlitaan. Perheen kanssa ollaan rauhassa. Leikitään, lauletaan. Yhdessä on mahtavaa! Monenlaista mukavaa. Joulua saan odottaa. Jouluaaton taiassa olen mukana. Rakastuin jouluun, tontun nauruun. Tehkäämme paljon iloa. Rakastuin jouluun. Hyvän touhuun lahjoista suurimpaan! Pienen joulurunon myötä oikein hyvää ja rauhaisaa joulua kaikille kollegoille sekä kaikki toiveet täyttävää vuotta 2015! Lämpimästi toivottaa Myllyhaasta Malisen Jari OAJ Nokian pikkujoulut perjantaina 6.2.2015 klo 18-24 Ankkurissa. Teemana Western goes rock. Tilaisuuteen voi pukeutua. Tilaisuudessa esiintyy yhtye Pointless Ignition. Tilaisuudessa voi nähdä rivitanssia. Tilaisuudessa soittaa levyjä DJ Bobo. Tilaisuudessa tarjotaan ruokaa ja juomaa. Tilaisuuteen on pääsymaksu. Tilaisuudesta voi ottaa vaarin tai valokuvan. Tilaisuuteen ei voi tarttua. Tilaisuus tekee varkaan. Olet tilaisuuteen tervetullut. Kuvassa Kike Elomaa.