UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)



Samankaltaiset tiedostot
UNELMA Uusi viljelylaji nelmasta

Nelman viljely tuotantooloissa

Kalanviljelyyn uusia lajeja Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

UNELMA Uusi viljelylaji nelmasta Loppuraportti

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vesiviljely

Vesiviljelyn uudelleenorganisointi ja sen vaikutukset elinkeinoon

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

Vesiviljelyn sijainninohjaussuunnittelu elinkeinon kilpailukyvyn parantajana ja ympäristövaikutusten vähentäjänä

RKTL:n työraportteja 23/2014. Nelman tuotelaatu. Tekijät: Susanna Airaksinen ja Jari Riihimäki

Turvallisuusmenettelyt vesiviljelyn bioriskien hallinnassa. Risto Kannel, Unto Eskelinen ja Tapio Kiuru

Rahoitustuen suunta Lyhytaikaisen luottojen korkojen % tukeminen Investointiluottojen korkojen %- tukeminen

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista

Kalaterveyspalvelun bioturvallisuusohjeistus

Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Tuloksia vesihomekyselystä

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen SKYI / Pasi Korvonen

- Tavoitteet, toimintastrategiat, tulevaisuuskuvat ja kehittämisehdotukset. Hankkeen lähtökohtia sekä ajatuksia sisällöstä ja toteutuksesta

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

TARJOUSPYYNTÖ vuonna 2008 solmittavista kasvatussopimuksista Tarjousten on oltava perillä keskiviikkona klo 12.

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Puulaveden villi järvitaimen


Lataa Vesiviljely - Juhani Niinimäki. Lataa

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Nelman (Stenodus leucichthys) tuotanto-ominaisuudet

Saimaannieriä voidaan palauttaa istuttamalla

Laitostuneet viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista

IHN Suomessa Hanna Kuukka-Anttila, FM Eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikkö

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla

Kalataudit vuonna 2014

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Pohjanlahden lohikantojen tila

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Itämeren kala elintarvikkeena

Inarijärven vesioikeudellinen lupa ja velvoitteet

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Viranomaistoimet lakisääteisesti vastustettavia kalatauteja epäiltäessä tai todettaessa

Täplärapukantojen vaihtelu Vakaa tuotto on luonnossa satua!

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luomukasvintuotannon lisäysaineisto

KALANVILJELYN AIHEUTTAMAN YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN VALINTAJALOSTUKSEN AVULLA

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin. Kankainen ja Jari Setälä. Loppuseminaari Viikki

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Mädintuotantoon vaikuttavat tekijät

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Vesiviljelyn innovaatio-ohjelma

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

Kalataudit vuonna 2017

Ohje kalojen ja rapujen siirtäjille ja istuttajille

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012

Vesiviljelyn kestävyys ja sijainninohjaus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä

VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Transkriptio:

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma) Petri Heinimaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Nelma-Siika Workshop Laukaa 7.4.2011 RKTL - tietoa kestäviin valintoihin

Mikä on Nelma? Sirkumpolaarinen siikalaji (Venäjä-Kanada- Alaska) Alalajit: Eteläinen S.l.leucichthys, Kaspianmereen laskevat vesistöt, hävinnyt luonnosta Pohjoinen S.l.nelma, Jäämereen laskevat vesistöt

Mikä on Nelma? Suurin pituus 150 cm, paino 40 kg, ikä 22 v (Kubenskoe 81 cm, 9 kg) Lämpötila, poikanen max 27 ºC, emot max 22 ºC, suolapitoisuus 0-20º/ₒₒ Sukukypsä 70-75 cm Vaeltaa pitkiä matkoja 1500-3000 km lisääntymisalueille Kutu loka-marraskuussa jokialueen sora-alueilla, 0,1-6 ºC Harvasiivilähampainen 13-17, 1. vuonna plankton kalaravinnolle Risteytyy siikalajien kanssa (mm. C. nelsoni, C. autumnalis, C. muksun)

Mistä viljelty Nelma on kotoisin? Kubenskoe-järvestä Vologdan alueelta 417 km² Pato Sukhona-jokeen 1200-luvulla kanta eristyi Pohjois-Dvina-joen kannasta Istukkaat / karkulaiset eivät ole Istukkaat / karkulaiset eivät ole muodostaneet lisääntyviä populaatioita (mm. Peipsjärvi, Laatokka, Ääninen)

Nelma Suomeen Ei viljelyssä EU:ssa Tulokaslajiasetuksen alainen Uraa uraauurtava tapaus Turbin -hankkeen sovelluslaji tarkat reunaehdot tuonnille ja toiminnalle MMM:ltä ja EVIRA:lta Nelma tuotiin Laukaan kalanviljelylaitoksen karanteeniyksikköön maaliskuussa 2010 desinfioituna silmäpisteasteisena mätinä Forvatin laitokselta Leningradin alueelta Venäjältä

Nelma Laukaaseen Mäti kuoriutui ja startattiin karanteeniyksikössä MMM:n kesäkuussa 2010 myöntämän luvan puitteissa voitiin poikasia siirtää laitoksen suljettuihin järjestelmiin ja poikashallin eristysosastoon Syksyllä 2010 MMM:n myönsi luvan nelman siirtoihin Laukaan laitoksen poikasviljelytiloihin sekä määrätyin ehdoin yksityisiin kiertovesilaitoksiin Kalaterveysnäytteenotto, sentinellitestaukset (kirjolohi, nieriä)

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta! EKTR-rahoitusta varten v. 2010-2013, 160 000 Nelman viljelyn aloittaminen Suomessa uutena lajina Nelman kasvuominaisuuksien ja viljelyn reunaehtojen selvittäminen Luodaan edellytykset laajamittaiselle nelman ruokakalanviljelylle Suomessa Taloudellisesti kannattavan uuden viljelylajin saanti kotimaisille ja Taloudellisesti kannattavan uuden viljelylajin saanti kotimaisille ja Eurooppalaisille markkinoille

1. Ekologiset selvitykset erikoisasiantuntija Unto Eskelinen - ennen kuin lajin käyttö avoimissa viljely-yksiköissä voidaan sallia, on tunnettava lajin luontoon pääsemisen ekologiset riskit - jos on riskejä, tulee selvittää niiden estämis- ja hallintakeinot tiedonkeruu nelman elämänkiertopiirteistä ja olosuhdevaatimuksista kirjallisuusselvitys nelman alkuperäisen levinneisyysalueen ulkopuolelle tehtyjen siirtoistutusten tuloksista sekä niihin vaikuttaneista tekijöistä tarvittaessa laaditaan malli ja suunnitelma koepäästämisestä 2. Tuotelaatututkimukset tutkija Susanna Airaksinen - selvitetään kiertovesiviljelyssä ja Laukaan luonnonveden lämpötiloissa tuotettujen nelmojen tuotelaatua nelman tuotelaatuominaisuuksia verrataan siikaan, koot 1 kg ja 3-4 kg tutkitaan lihaksen vedensidontakyky, rakenne, väri, rasvapitoisuus ja rasvan koostumus

3. Viljelytutkimukset Laukaan tutkimusyksikössä erikoistutkija Juha Koskela - ruokakalakasvatuksen suunnittelua ja toteutusta varten tarvitaan tietoa nelman lajikohtaisista vaatimuksista, raja-arvoista ja optimeista selvitetään veden lämpötilan ja kasvatustiheyden vaikutukset nelman kasvuun suunnitellaan ja rakennetaan kalojen kasvatusveden typpiyhdisteiden pitoisuutta säätelevä laitteisto ja testataan sen toimivuuden verrataan siian ja nelman kasvupotentiaalia ja tuotelaatua kiertovesikasvatusolosuhteissa

4. Viljelykokeet Laukaan normaalissa viljely-ympäristössä tuotantopäällikkö Risto Kannel - nelman viljeltävyyteen ja käsittelyihin liittyvien tietojen hankintaa viljelyolosuhteet (allastyyppi, virtausnopeus, viljelytiheys, lämpötilat, vuodenajat, valaistus, ruokinta, allashygienia) käsittelyt (nukutusaineet, kylvetysaineet, rokotus, merkintämenetelmät) kalaterveyteen liittyvät asiat (lääkitys, tautialttius, loiset) yleinen käsiteltävyys viljelyseuranta jatkuvasti kalaeriä tarkkailemalla ja tietojen kirjaus viljelykokeen käsittelyt eri-ikäisille ja erikokoisille nelman poikasille ja emoille luonnostaan erilaisissa olosuhteissa kuusi kertaa vuodessa vuosien 2011 ja 2012 aikana

5. Tuotantomittakaavan testiviljely kiertovesilaitoksissa erikoissuunnittelija Juha Koskela - MMM:n päätöksellä nelmaeriä voidaan siirtää jatkokasvatukseen kiertovesilaitoksiin, mikäli kalaterveystutkimuksissa ei havaita vastustettavia kalatauteja - tavoitteena on selvittää nelman kasvuominaisuuksia sekä laajamittaisemman tuotannon reunaehtoja ja kasvatuskokemuksia - tuotetaan tuotelaatumittauksia varten eri kokoisia nelmoja kiertovesilaitosten nelmoista otetaan näytteet 4 kertaa vuodessa vuosina 2011 ja 2012

6. Emokalaston perustaminen tutkimuspäällikkö Petri Heinimaa - emokalaston perustamista mahdollisimman monimuotoiseksi - emokalaston perustamista varten selvitetään mahdollisuudet saada uutta mätiä tai maitai emokalastoon tulevat nelmat yksilömerkitään emonelmoista otetaan yksilölliset DNA-näytteet, RKTL:ssä siikojen DNA- tutkimuksissa käytetyistä 16 alukkeesta 15 toimii myös nelmalla