KIRJALLINEN KYSYMYS 742/2013 vp Pakollinen päihdeohjelma kaikille työpaikoille Eduskunnan puhemiehelle Työterveyshuoltolaissa (1383/2001) säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. Lain mukaan työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, mikäli työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä huumausainetesti. Päihdeohjelman tulisi sisältää huumausaineiden lisäksi alkoholin ja lääkkeiden väärinkäyttö. Päihdeohjelma tai hoitoonohjausmalli puuttuu monilta työpaikoilta, vaikka niiden avulla voidaan ennalta ehkäistä päihteiden ja alkoholin aiheuttamia haittoja. Suomessa valtaosa yli 90 prosenttia työikäisestä väestöstä käyttää alkoholia. Alkoholin riskikäyttäjiä on työikäisistä miehistä noin 40 ja naisista 20 prosenttia. Päihteiden, alkoholin ja lääkkeiden väärinkäytön aiheuttamat haitat työkyvylle ja työyhteisölle on helpointa ja edullisinta estää ennen ongelmien karkaamista käsistä. Kun riippuvuutta ennakoivia merkkejä ja oireita ei tunnisteta, ei työkyvyn heikkenemiseen osata puuttua riittävän ajoissa. Esimerkiksi meluinen ja kiivastahtinen työ, syrjintä, ongelmat esimiehen ja työtovereiden kanssa sekä pelko työsuhteen päättymisestä saattavat altistaa työntekijän turvautumaan päihteisiin tavallista helpommin. Päihdeohjelman avulla voidaan ennalta ehkäistä alkoholin ja päihteiden haittoja, kuten turhia poissaoloja, sairauksia ja ennenaikaisia eläkkeelle jäämisiä sekä vähentää käytöstä aiheutuvia kustannuksia työntekijälle ja työyhteisölle. Päihde- ja alkoholiriippuvuus voi kehittyä hiljalleen, joten on tärkeä kohdistaa ennalta ehkäisevä työ koko henkilöstöön eikä vain riskikäyttäjiin tai suurkuluttajiin. Hyvä päihdeohjelma sisältää ohjeet päihde- ja alkoholihaittojen ennakointiin ja ehkäisyyn, alkoholihaittoihin puuttumiseen ja ongelmatilanteiden hoitamiseen sekä hoitoonohjaustilanteeseen. Se vaatii esimiesten koulutusta sekä sovittuihin sääntöihin sitoutumista koko henkilöstöltä. Työterveyslaitoksen julkaisema "Päihdeohjelmaopas malli päihdeohjelman tekemiseen työpaikalla" antaa tietopaketin työpaikoille päihdeohjelman sisällön rakentamiseen sekä päihdeohjelman mallitekstin ja lisätietoja. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta päihdeohjelma saadaan pakolliseksi jokaiseen suomalaiseen työpaikkaan? Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2013 Merja Mäkisalo-Ropponen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 742/2013 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta päihdeohjelma saadaan pakolliseksi jokaiseen suomalaiseen työpaikkaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työterveyshuoltolain 1383/2001 11 :n mukaan työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä lain 3 :n 1 momentin 6 a kohdassa tarkoitettu huumetesti. Tällöin päihdeohjelman tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Lainsäädäntö ei muilta osin velvoita työnantajaa päihdeohjelman laatimiseen. Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta on säädetty valtioneuvoston asetuksella (1484/2001). Asetuksen 12 :n kohdan 7 mukaan työterveyshuollon tulee antaa tietoja, neuvontaa ja ohjausta päihteiden väärinkäytön ehkäisystä sekä päihdeongelmaisten varhaisesta tunnistamisesta sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta. Työterveyshuolto Suomessa 2010 -katsauksen (2012) mukaan työterveyshuolloissa tehdään ehkäisevää päihdetyötä, mutta sitä tulee lisätä. Eniten yhteistyötä päihdeasioissa tehdään työnantajien omissa työterveyshuolloissa. Joka toisella työterveysyksiköllä ei ole sovittua yhteistyökäytäntöä ehkäisevästä päihdetyöstä työnantaja-asiakkaan kanssa. AUDIT-kysely on käytössä kattavasti terveystarkastuksissa; työterveyshuolloista kaksi kolmasosaa käyttää sitä säännöllisesti terveystarkastusten osana ja neljäsosa vasta suurkulutusta epäiltäessä. Sairaanhoitokäynneillä varhainen puuttuminen ei toteudu, sillä alkoholin käytöstä kysytään vasta suurkulutusta epäiltäessä. Meneillään olevassa Terveyden edistämisen määrärahalla toteutettavassa Alkoholihaitat hallintaan (AHA) -hankkeessa (2011 2013) on kehitetty ja pilotoitu työterveyshuollon täydennyskoulutusohjelmaa alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. AHA-hankkeen arviointitutkimuksessa saatu tieto hyödyntää työterveyshuollon täydennyskoulutuksen jatkokehittämistä. Yhteisöllisen asenneilmapiirin muuttamiseksi työterveyshuollon ammattihenkilöt tarvitsevat jatkossa osaamista humalahakuisen asenneilmapiirin ja vastarinnan kanssa työskentelyyn. Työterveyslaitos on kehittänyt ja julkaissut työkaluja ja välineitä työterveyshuoltojen ja työpaikkojen käyttöön (www.ttl.fi/alkoholijatyo): Alkoholin riskikäyttäjien mini-interventio työterveyshuollossa (2006); Alkoholi ja työpaikka -tutkimusraportti (2010); Päihdeohjelmaopas (2011, päivitetty 2013); AHA-lyhytkysely työpaikan alkoholiasioiden kartoittamiseen ja alkoholihaittoja ehkäisevän toiminnan kehittämiseen; Päihdehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen ohjeita esimiehelle. Työmarkkinajärjestöt ovat laatineet päihdeohjelmasuosituksen vuonna 2006. Sen mukaan työterveyshuoltohenkilöstön tehtävänä on arvioida alkoholin ja muiden päihteiden ongelmallinen käyttö kaikissa potilaskontakteissa, puuttua tar- 2
Ministerin vastaus KK 742/2013 vp Merja Mäkisalo-Ropponen /sd vittaessa asiaan aktiivisesti ja antaa tietoa ja tukea. Työterveyshuollon tehtävänä on esimiehen pyynnöstä tehdä työkykyarvio ja arvioida hoidon tarve sekä osallistua hoitoonohjaukseen, hoidon toteuttamiseen ja seurantaan. Hallitusohjelman mukaan raittiustyölaki uudistetaan kunnissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön tukemiseksi. Uudistuksessa vahvistetaan kuntien vastuulla olevan terveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön vaikuttavuutta. Tätä kautta myös varhaisen puuttumisen käytäntöjä tuetaan perus- ja työterveyshuollossa. Edellä mainituilla toimenpiteillä tehostetaan ehkäisevää päihdetyötä ja suositellaan päihdeohjelman laatimista kaikilla työpaikoilla. Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 742/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Mäkisalo-Ropponen /sd: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta, så att det blir obligatoriskt med antidrogprogram på varje finländsk arbetsplats? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 11 i lagen om företagshälsovård (1383/2001) ska arbetsgivaren ha ett skriftligt antidrogprogram, om en arbetssökande eller arbetstagare ska genomgå ett sådant narkotikatest som avses i 3 1 mom. 6 a-punkten. Programmet ska då innehålla arbetsplatsens allmänna mål och den praxis som iakttas för att förhindra droganvändning och för att hänvisa personer med drogproblem vidare till vård. För övrigt ålägger lagstiftningen inte arbetsgivaren någon skyldighet att upprätta antidrogprogram. I en förordning av statsrådet (1484/2001) föreskrivs det om principerna för god företagshälsovårdspraxis, företagshälsovårdens innehåll samt den utbildning som krävs av yrkesutbildade personer och sakkunniga inom företagshälsovården. Enligt 12 7 punkten i förordningen ska företagshälsovården ge information, råd och vägledning om förebyggande av rusmedelsmissbruk och tidig identifiering av arbetstagare med rusmedelsproblem samt om vård och hänvisning till vård. Enligt översikten Työterveyshuolto Suomessa 2010 (2012) (Företagshälsovården i Finland 2010) görs förebyggande missbruksarbete inom företagshälsovården, men det behöver utökas. Samarbetet i missbruksfrågor är störst inom arbetsgivarnas egen företagshälsovård. Varannan företagshälsovårdsenhet saknar överenskomna rutiner för samarbete kring förebyggande missbruksarbete med arbetsgivarkunder. AUDIT-enkäten används heltäckande vid hälsokontroller. Två tredjedelar av företagshälsovårdsenheterna använder den regelbundet som ett led i hälsokontrollerna och en fjärdedel först vid misstanke om storkonsumtion. I samband med sjukvårdsbesök förekommer inga tidiga ingripanden, eftersom uppgifter om alkoholkonsumtion begärs först vid misstanke om storkonsumtion. Inom det pågående projektet Alkoholihaitat hallintaan (projektet AHA, 2011 2013), som genomförs med anslag för hälsofrämjande, har man utvecklat och testat ett fortbildningsprogram för företagshälsovården i syfte att förebygga alkoholskador. Den kunskap som utvärderingen av AHA-projektet har genererat kan tas tillvara vid vidareutvecklingen av fortbildningen inom företagshälsovården. För att förändra attityden i samhället behöver de yrkesverksamma inom företagshälsovården i fortsättningen ha kompetens för att arbeta i en miljö där alkohol används i berusningssyfte och för att hantera motstånd. Arbetshälsoinstitutet har utvecklat och gett ut verktyg och hjälpmedel som kan användas inom företagshälsovården och på arbetsplatserna (www.ttl.fi/alkoholijatyo, på finska): Alkoholin riskikäyttäjien mini-interventio työterveyshuollossa (2006), Alkoholi ja työpaikka -tutkimusraportti (2010), Päihdeohjelmaopas (2011, uppdaterad 2013), AHA-minienkät för kartläggning av alkoholsituationen på arbetsplatsen och utveckling av förebyggandet av alkoholproblem, Päih- 4
Ministerns svar KK 742/2013 vp Merja Mäkisalo-Ropponen /sd dehaittojen ehkäisy ja varhainen puuttuminen ohjeita esimiehelle. År 2006 utarbetade arbetsmarknadsorganisationerna en rekommendation till ett antidrogprogram enligt vilken det är företagshälsovårdspersonalens uppgift att i samband med varje patientkontakt bedöma graden av problemanvändning av alkohol och andra droger, vid behov aktivt ingripa i saken och ge information och stöd. Företagshälsovårdens uppgift är att på begäran av chefen göra en bedömning av arbetsförmågan och vårdbehovet hos en anställd samt medverka till att personen hänvisas till vård, får vård och att vården följs upp. Enligt regeringsprogrammet ska lagen om nykterhetsarbete ändras för att utveckla det förebyggande missbruksarbetet i kommunerna. I samband med revideringen stärks effekterna av det hälsofrämjande arbete och förebyggande missbruksarbete som kommunerna ansvarar för. På detta sätt stöder man också rutinerna för tidigt ingripande inom primärvården och företagshälsovården. Med de åtgärder som anges ovan får det förebyggande missbruksarbetet större effekt och det rekommenderas att ett antidrogprogram utarbetas för alla arbetsplatser. Helsingfors den 25 september 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 5