Porras
Nuoruusiän kehitystehtävät Nuoruusikä on enemmän kuin ohimenevä elämänvaihe. Se on muodonmuutos, joka antaa suuntaa ja muotoa myöhemmällä elämälle (Brummer, M. ja Enckell, H. 2005) 1. Seksuaalisuuden haltuunotto Miten integroida seksuaalisesti toimiva ruumis osaksi omakuvaa? 2. Aggressiivisten tunteiden ja ajatusten kanssa toimiminen ja pärjääminen
Mihin nuori tarvitseekaan meitä aikuisia? Aikuisen sukupolvea nuori tarvitsee reagoimaan kaikkeen siihen, mitä hän esittää ja provosoi Nuori testaa ideoillaan ja toiminnallaan, millaista vastakaikua hän herättää aikuisissa Kasvussaan nuori tarvitsee reagoivia, aikuisina pysyviä aikuisia Brummer, Enckell. Lasten ja nuorten psykoterapia. 2005
Seksuaalinen kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö ja väkivalta ilmiöinä toisen osapuolen seksuaalioikeuksia loukkaavaa toimintaa tai käytöstä seksuaalinen nöyryyttäminen syrjintää, kiusaamista tai haukkumista (oletetun) seksuaalisen suuntautumisen vuoksi nimittelyä (huorittelu, homottelu..) kehon osan / osien epämiellyttävää koskettelua, paljastamista, kopelointia, hipelöintiä ahdistavat seksuaaliset ehdottelut seksuaalinen häirintä, ahdistelu seksuaaliseen toimintaan pakottamista tai painostamista
Seksuaalinen kaltoinkohtelu (jatk.) sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin seksuaalipalvelun ostaminen nuorelta (alle 18-v) * pakottaminen seksuaaliseen tekoon pakottaminen sukupuoliyhteyteen lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö * seksuaalinen hyväksikäyttö * raiskaus * HUOM! * Myös yritys on rangaistavaa
Seksuaalisen kaltoinkohtelun uhrit (Mukaellen: Abraham, K. 1907; Clancy, S.A. 2009) Accidental victims Participant victims - Tekijä tuntematon - Uhri tunnistaa rikoksen - Halu tai pyrkimys kieltäytyä tai puolustautua - Voimakas reagointi teon hetkellä - Usein kertaluontoinen - Sisältää fyysistä väkivaltaa ja kuolemanuhkaa Porras - Tekijä uhrille tuttu - Uhrin vaikea tunnistaa tapahtumaa - Tunne teon hetkellä: hämmennys, epäily, epäselvyys - Mahdollisesti useita tapaamisia - Koukut osana kaltoinkohtelua - Tavallisempi tyyppi
RL 20:8 Seksuaalipalvelun osto nuorelta TÄRKEÄÄ ON HAVAITA, ETTÄ YHTEISKUNTA ON ASETTANUT TIETYT RAJAT: NUOREN SEKSUAALISEN KEHITYKSEN JA KASVUN TURVAAMISEKSI
Vastikkeelinen seksi Oon 16v tyttö ja otin jonkun aikaa sitten 40 v mieheltä suihin ja se makso siitä mulle. Mies tiesi että olen 16v. On jotenkin halpa olo ja tää asia mietityttää mua ja häiritsee mun keskittymistä mm. koulussa ja muutenkin. Vaikka suostuin asiaan itse, olisin halunnut lopettaa kesken kaiken, mutta en vaan kehdannut. Haluisin puhuu tästä jollekin ja saada jotain apuu, mutta tällasesta varmaan tehdään lastensuojeluilmoitus tai jotain? http://www.exitry.fi/ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/45-minuuttia--teinipojat-tietavat-arvonsa/1883300 26.11.2012
Nuoren motiivit vastikkeelliseen seksiin? Helppo ja nopea tapa saada itselleen rahaa ja/tai muita hyödykkeitä Kertaluonteinen kokeilu; miltä tuntuu, miten toteutetaan? Kaverin kanssa esim. jännityksen hakua = yhteinen salaisuus Hetken huomio, sylissä olo, läheisyys Mitä välii? Ketä kiinnostaa, mitä teen? Arvottomuus, välinpitämättömyys, olenko tärkeä? Uhmaa auktoriteetteja (vanhemmat, lainsäädäntö)
Nuoren motiivit vastikkeelliseen seksiin? Kokee olevansa tärkeä, pystyy pyörittämään bisnestä, asiakasta Kokemus / olettamus, että ostaja on hyväksikäytettävänä, uhrina, naurettavana aikuisena (vallankäyttö) Valinta / pakko (yöpaikka, ruoka, päihde) Helppo luoda kontakteja (esim. netti, suora kontakti) Nuoret tietävät olevansa kysyttyjä ja haluttuja nuoruutensa takia
Vastike ei oikeuta loukkaamaan nuoren seksuaalista kehitystä ja hänen seksuaalioikeuksiaan Nuoren houkuttelu manipuloimalla tai pakottamisella / painostamisella ovat nuoren kehittymättömyyden, naiiviuuden, impulsiivisuuden, kokeiluhalun, keskeneräisyyden ja uteliaisuuden hyväksikäyttämistä JOKAISEN AIKUISEN TEHTÄVÄ ON SUOJELLA NUORTA JA ANTAA HÄNELLE KASVURAUHA!
Sexting Sex + texting syntyi noin 10 v sitten Suomessa ilmiön yleisyydestä on vaikea tehdä arviota Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa: 1/3 teini-ikäisistä on lähettänyt tai saanut itse seksisisältöisiä intiimejä kuvia tai viestejä seurustelukumppanille alaston- tai lähes alastonkuvia tai videoita itsestään on lähettänyt liki 70% Milloin ilmiö muuttuu ongelmaksi?
vastentahtoinen intiimi koskettelu, seksiin painostaminen tai pakottaminen, maksun tarjoaminen seksistä.
Miksi nuori ei kerro kokemastaan? Väärät luulot ja tiedot Vaikea ymmärtää tapahtunutta Ei uskalla pyytää apua Muut vähättelevät kokemusta Aikuiset eivät ymmärrä vihjeitä tai usko Vaikean asian torjunta ja kieltäminen Suuri salaisuus Syyllisyys ja häpeä Avuttomuuden ja yksinäisyyden kokemus Uskoo ansainneensa teot Suojelee läheisiään tai tekijää Erilaiset pelot
Pojat ja miehet rikoksen kohteena? Ristiriitaa tuovat UHRIUS MIEHUUS Miehuuden myytit: Vahvuus ja voimakkuus Sallittu kapeampi tunteiden skaala Pojan tulee voida estää väkivalta Tekijänä nainen = poika / mies on onnekas! Tekijänä mies = homoseksuaali Fyysinen kiihottuminen on yhtä kuin halu Poikauhrit löytyvät tyypillisesti poliisin paljastavalla tutkinnalla (Laitinen 2004, Turunen 2007)
Salaisuus Fyysinen ja emotionaalinen haavoittuvuus. Tästä seuraa, että apua ei haeta, koska haavoittuvuutta ei voida myöntää. Ja vaikka seksuaalinen hyväksikäyttö tulisi julki, pojan / miehen on vaikea ansaita uhrin asemaa. Merja Laitinen. 2004. Häväistyt ruumiit, rikotut mielet Porras
Lapsen alistaminen aikuisen mielihyvään Kuka tahansa suostuvainen kelpaa Tapahtuu vuorovaikutussuhteissa Usein luottamuksen rakentaminen pohjalla Hyväksikäyttäjä etenee pienin askelein kohti tavoitetta Epänormaalin ja normaalin rajan häivyttäminen Rakkauden, tarvitsevuuden, luottamuksen tai kiltteyden hyväksikäyttäminen Positiivista huomiota, aikaa ja kiinnostusta Suostuttelu, pakottaminen, painostaminen Lahjominen oman motiivin toteutumiseksi Salaisuus, uhka, kiristäminen Hyväksikäyttäjät usein sosiaalisesti taitavia (tietyssä kontekstissa) (Laitinen 2006)
Raiskaaja Termistöä hieman Hyväksikäyttäjä Pedofiili = henkilö, jonka seksuaalinen kiinnostus kohdistuu pakonomaisesti pieniin lapsiin (esimurrosikäisiin asti) Efebofiili tai hebefiili = kiinnostus kohdistuu itseä huomattavasti nuorempiin, ensisijaisesti murrosikäisiin
Nuorten tiedontarpeet Seksuaalinen toiminta 32% Mieheksi ja naiseksi kasvaminen 28% Raskaus 27% Seksitaudit 9% Nuorten seurustelu 3% Seksuaalisuus terveystarkastuksissa 1% Rinkinen, väitöskirjatyö 2012
Poikien tiedontarpeet Oma penis, oma kehitys. Olenko OK? Miten seurustellaan? Miten seksiä tehdään? Suorituspaineet, rooliodotukset Mitä pojat todella haluavat tietää seksistä? Kontula (toim.) 2012
Grooming prosessin typologia Rachel O Connel 1. Uhri(e)n valinta 2. Tuttavuuden tekeminen 3. Ystävyys- ja ihmissuhteen luominen 4. Riskien arviointi ja kartoitus 5. Yksinoikeuden luominen 6. Seksin mukaan liittäminen Lähde: Lampainen Katri, 2011, Pro Gradu-tutkielma Grooming internetissä ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö
1. Uhrien valinta Tekijä valikoi uhrinsa hyödyntäen sitä tietoa, mitä nuoresta on internetin kontekstissa (lapsen liittämät kuvat, tiedot) tai suoraan kysymällä Uhrien valintaan voivat vaikuttaa Nuoren fyysiset ominaisuudet tai miellyttävä ulkonäkö Nuoren pukeutuminen Nuoren pieni koko Nuoren ikä
1. Uhrien valinta Nuoren käyttäytyminen Nuori vaikuttaa epävarmalta eikä luota itseensä (49%) Nuoren viattomuus ja luottavaisuus (18%) Nuorista uhreiksi valikoituvat usein ne, jotka ovat otettuja tekijän osoittamasta huomiosta tai suhtautuvat luottavaisesti entuudestaan vieraan yhteydenottoon
2.Tuttavuuden tekeminen Ensimmäinen kontakti on usein vastaus nuoren kirjoituksiin / tietoihin Esimerkiksi blogissaan huolistaan kertovalle lapselle tarjotaan ymmärrystä tai chatpalstalla rohkaistaan epävarman oloista lasta Kuvan pyytäminen nuoresta Varmistus, että kyseessä on nuori Halu tietää, miten hyvin kyseinen nuori vastaa tekijän preferenssejä Arvioi siitä, millaiset mahdollisuudet on saada nuori jatkossa seksuaalisiin tekoihin
3.Ystävyys- ja ihmissuhteen luominen Tuttavuus- ja kaveruussuhteesta liikutaan vähitellen kohti syvempää ystävyyttä, mikä sisältää lapsen sitouttamisen suhteeseen Nuori kertoo tuttavuuden syvetessä tarkemmin itsestään, perheestään ja mielenkiinnonkohteistaan Pyrkimys esiintyä nuoren parhaana ystävänä => illuusio ihmisestä johon nuori voi luottaa ja jolle voi uskoutua
4.Riskien arviointi ja kartoitus Tekijä pyrkii selvittämään omaan toimintaansa liittyviä riskejä: Missä nuori käyttää tietokonetta Ketkä muut käyttävät tietokonetta Ketä nuoren perheeseen kuuluu Kuinka läheisissä väleissä nuori perheensä kanssa on Tarkoitus on kartoittaa kiinnijäämisen riskin suuruutta ja huolehtia siitä, ettei suhde tule muiden tietoon
5.Yksinoikeuden luominen Keskinäisen molemminpuolisen kiintymyksen tunteen voimistaminen Tekijä pyrkii saavuttamaan ykköspaikan nuoren uskottuna
5.Yksinoikeuden luominen Tapahtuu esimerkiksi Olemalla useammin tai kerallaan pidemmän aikaa yhteyksissä nuoreen Tämä vie samanaikaisesti aikaa nuoren muilta mahdollisilta ihmissuhteilta Nuorelle tarjotaan täyttä ymmärrystä ja omistautumista siten, että nuori kokee olevansa velkaa samankaltaista kiintymystä tekijälle
5.Yksinoikeuden luominen Tapahtuu esimerkiksi Tekijä alkaa tuottaa keskustelua aikuismaisessa hengessä (ymmärrän, miltä sinusta tuntuu) tai keskustelua, jossa iän ja kokemuksen ylivaltaa voidaan hyödyntää suhteessa nuoreen Tällöin myös seksiasioiden tuominen mukaan vuorovaikutukseen on luontevaa
6.Seksin mukaan liittäminen Liitetään mukaan vuorovaikutukseen vähitellen esim. kysymyksin: onko sinua koskaan suudeltu? kosketteletko koskaan itseäsi? Lausahdukset ujutetaan vuorovaikutukseen ikään kuin normaalina osana keskustelun kulkua, viattomasti
6.Seksin mukaan liittäminen Tekijän ja nuoren vuorovaikutusta leimaa: Vahva keskinäinen luottamuksen ilmapiiri Voimakas intensiivinen luonne Nämä ilmenevät esimerkiksi vuorovaikutuksen nopeutuvana tempona ja emotionaalisen latauksen voimistumisena
6.Seksin mukaan liittäminen Keskusteluun liitetyt seksuaaliset vihjaukset ja ehdotukset muuttavat keskustelun suuntaa niin, että Nuori joutuu tilanteeseen, jossa hän ei tiedä, miten hänen tulisi olla ja toimia
6.Seksin mukaan liittäminen Hämmennyksen tilassa nuorelta puuttuvat tiedot reagointi- ja toimintamalleista = miten minun tulisi olla ja toimia? Tästä seuraa, että kynnys toimia kuten paras ystävä ehdottaa, laskee / madaltuu
6.Seksin mukaan liittäminen Aiemmin hyväksikäytön kohteeksi joutuneet nuoret ovat otollisia kohteita hyväksikäyttöön pyrkiville Hyväksikäyttöön johtavat ennakkovihjaukset ja siihen johtavat toimintamallit ovat nuorelle tuttuja, nuori reagoi refleksinomaisesti, kuten on aiemmin oppinut oikeaksi tavaksi toimia
On syytä epäillä nettitutun motiiveja, kun hän puhuu kuin toinen nuori, mutta väliin lipsahtaa aikuisen puheelta kuulostavia sanoja hän alkaa kysellä hyvin yksityiskohtaisesti seksuaalisuuteen liittyvistä asioista tai palaa uudelleen ja uudelleen kysymykseen kikkelin pituudesta, sperman lentämisestä, suuseksistä tai pimpsan kosteudesta.. hän kehuu ylitsevuotavasti sinun kypsyyttä, älyä, rohkeutta ja reippautta..netissä tytöksi esittäytyvä kehuu omalla seksuaalisuudellaan, lähettää alastonkuvan tai sukupuolielimensä kuvan tai kehuu montako suihinottoa on tehnyt
On syytä epäillä nettitutun motiiveja, kun.tytöksi esittäytyvä on paljon kiinnostuneempi pojan peniksestä kuin tutustumisesta kahvikupin ja jäätelön äärellä.hän ylläpitää jotenkin tyhjältä tuntuvaa, aina uudelleen alkavaa keskustelua päivästä tai viikosta toiseen hän vetoaa nuoren sääliin tai aikaansaa pahan omantunnon heti, jos nuori ei halua lähettää kuvaa, antaa numeroa tai jutella seksistä ja sukupuolielimistä Lähde: Brusila ym.2009. Eikö se kuulu kenellekään? Rohkene kohdata seksuaalisesti kaltoinkohdeltu nuori
Seksuaalirikoksiin syyllistyvät Tilastoissa miehet korostuvat tekijöinä seksuaalirikolliset vankiloissa: suurin osa on miehiä Eivätkö naiset syyllisty seksuaalirikoksiin? kyllä syyllistyvät! Alaikäiset seksuaalirikosten tekijöinä Henkilöt, joilla on kehitysvamma, kehitysviivästymä tai ovat ns. ei-neurotyypillisiä
Rikoksiin syylliseksi epäillyt iän mukaan vuonna 2012 ja 2013 Rikoksiin syylliseksi epäillyt C Seksuaalirikokset 0-14 -vuotiaat 15-17 -vuotiaat Sukupuoli yhteensä 55 174 (10 tyttöä) v. 2012 Sukupuoli yhteensä 49 (1 tyttö) 99 v. 2013 Lähde http://193.166.171.75/database/statfin/oik/polrik/polrik_fi.asp 2.5.2014
Seksuaalisen hyväksikäytön vaikutukset 1) Traumaattinen seksualisoituminen virheelliset käsitykset seksuaalisuudesta ja moraalista seksiriskikäyttäytyminen, itsehalveksunta, vastikkeellinen seksi pakoreaktiot liittyen fyysiseen kosketukseen 2) Leimautuminen kokee itsensä leimatuksi, likaiseksi, häväistyksi syyllisyydentunne (erityisesti insestistä) 3) Petetyksi tuleminen hyväksikäyttö merkitsee lapsen kannalta petosta syvä epäluottamus muita kohtaan / voimakas riippuvuus huono käsitys itsestä => huono kohtelu ansaittua => uhriutuminen
Seksuaalisen hyväksikäytön vaikutukset 4) Avuttomuus voimattomuuden tunne etenkin pitkäaikaisessa kaltoinkohtelussa ahdistuneisuus ja pelko somaattiset vaivat: uni, ruoka, kipuilu samaistuminen hyväksikäyttäjään => epäterve seksuaalinen käytös 5) PTSD (traumaperäinen stressihäiriö) edeltää koettu traumaattinen tapahtuma toistuva kokeminen ajatuksin, mielikuvin ja takaumin välttämiskäyttäytyminen, tunteiden kaventuminen vaikeus palauttaa mieliin tapahtuman kulkua joko osittain tai täysin pysyviä oireita kohonneesta reaktioherkkyydestä ja vireystilasta STAKES 2005
Nuoren (uhrin) kokemus seksuaalirikoksesta Syyllisyys ja häpeä lähes poikkeuksetta taustalla, niitä ei tule ruokkia lisää Merkittävää ymmärtää nuoren tunnekokemus ennen tapahtunutta, tapahtuneen aikana ja tapahtuneen jälkeen Nuoren odotukset ja toiveet henkilöstä / tapaamisesta saattavat olla hyvin romanttiset ja naiivit Tekijä käyttää tietoisesti nuoren turvallisuuden tunnetta, ihailun ikävää, sylin kaipuuta, hyväksymisen tarvetta hyväkseen saadakseen itse seksuaalista tyydytystä Tilanteen ja kokemuksen ymmärtäminen voi viedä pitkän aikaa
Seksuaalisen kaltoinkohtelun puheeksi ottaminen Onko just minun pakko kysyä kaikkea? Eikö tämä kuulu jollekin toiselle?
Puheeksi ottaminen Antaa luvan puhua koetusta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta, hyväksikäytöstä tai väkivallasta Myös läheltä piti - tilanteesta
Puheeksi ottaminen Abstrakteista käsitteistä konkretiaan: - Mistä puhun, kun puhun seksuaalisesta väkivallasta, hyväksikäytöstä ja kaltoinkohtelusta? - Miten puhun ja millaisia sanoja käytän? - Miten viestini saavuttaa nuoren? - Minkälaisia merkityksiä minä itse työntekijänä annan sanoille, joita käytän?
Seksuaalirikokseen syyllistyneen nuoren kohtaaminen Rikos- ja lastensuolejuprosessin käynnistyminen Laaja-alainen yhteistyöverkosto Seksuaalisuusteema, miten nuori käsittelee ja ymmärtää aihetta Seksuaalisten impulssien hallintakyky heikentynyt Aggressionhallintakyky heikentynyt Rajat ja niistä keskusteleminen Mielenterveysongelmat, neurokognitiivinen/neuropsykiatrinen tila, oppimisen erityisvaikeudet, käytöshäiriöt Stigmatisoituminen, syrjäyttäminen Perheen tukeminen Nuori on muutakin kuin seksuaalirikokseen syyllistynyt; miten nähdä ja tuoda esiin, että nuori on arvokas ja suojelemisen arvoinen?
Kun seksuaalinen kaltoinkohtelu ja seksuaalirikos otetaan puheeksi Kysymykset, joissa kartoitetaan: onko joutunut teon kohteeksi tai teon yrityksen kohteeksi? onko nuori itse pakottanut, painostanut tai vaatinut seksuaalista tekoa joltain toiselta? miten nuori itse arvioi oman riskinsä joutua teon kohteeksi tai tekijäksi mikä lisää tai vähentää riskiä joutua teon kohteeksi / tekijäksi
OTA SEKSIMITTARI KYSELY AVUKSESI: http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/tietoaseksuaalisuudesta/ammattilaiset/tyokalupakki/valineita_nuoren_kohtaamiseen/seksimittari/
Ota puheeksi, näe, huomaa Kohtaamismalli Kuuntele rauhallisuus, turvallinen ympäristö (ei häiriötekijöitä) Usko kertomus voi olla epäjohdonmukainen, tee tarvittaessa tarkentavia lisäkysymyksiä (eivät saa olla johdattelevia) Kestä uhri on kokenut kertomansa asiat, hän olettaa, että työntekijä kestää kuulemaansa Auta autat jo olemalla läsnä jos et heti tiedä, miten toimia, sano nuorelle, että selvität asiaa kiitä nuorta hänen rohkeudestaan puhua asiasta
Kirjaa Kohtaamismalli suoraa lainaten, myös kysymykset tee muistiinpanot Nuoren kertoman mukaan. Konsultoi poliisia ja alaikäisten kohdalla lastensuojelua voi myös konsultoida nimettömästi Väestöliitto, Tukinainen, Tyttöjen Talo, Poikien Talo, muut? Näytteiden ottaminen - sairaanhoidon vastuulla Tee rikos- ja lastensuojeluilmoitus Huomio muut apua tarvitsevat (lähiomaiset, kaverit) ohjaa kriisituen piiriin Hae itsellesi tarvittaessa työnohjauksellista apua kollegat, työterveyshuolto, ulkopuolinen työnohjaus
SOSIAALITYÖNTEKIJÄ: tehtävänä selvittää lapsen/nuoren ja perheen lastensuojelullinen tarve ja tukitoimet POLIISI JA POLIISIN VIRKA-APU: tutkii ja selvittää rikosta, lastensuojeluilmoitus MIKÄ ON SINUN TEHTÄVÄSI? LÄÄKÄRI/ TERAPEUTTI / SEKSUAALINEUVOJA / OPETTAJA / VALMENTAJA / PAPPI / NUORISOTYÖNTEKIJÄ: tehtävänä kuulla hätä ja ottaa se vastaan. Ei tehtävänä tutkia rikosta tai päättää tuomitsemisesta. Lastensuojeluilmoitus. Rikosilmoitus. TUOMIOISTUIN: päättää tuomiosta / tuomitsematta jättämisestä SYYTTÄJÄ: päättää riittääkö näyttö syytteen nostamiseen
Ilmoitusvelvollisia lastensuojelulain 25 :n mukaan ovat: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon; 2) opetustoimen; 3) nuorisotoimen; 4) poliisitoimen; 5) rikosseuraamuslaitoksen; 6) palo- ja pelastustoimen; 7) sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan; 8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjän; 9) seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan; 10) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain tarkoitetun vastaanottokeskuksen ja järjestelykeskuksen; 11) hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön; taikka 12) koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt Lastensuojelulain 25 :ään on lisätty uusi 3 momentti, joka tuli voimaan 1.1.2012. Edellä tarkoitetuilla ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvilla henkilöillä on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä ilmoitus poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain rangaistavaksi säädettyä tekoa. Rikoslain 20 luvun tarkoittamia seksuaalirikoksia on kaikkiaan 13 kappaletta. Raiskauksen ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi se sisältää mm. seksuaalipalveluiden ostamisen nuorelta sekä lapsen houkuttelemisen seksuaalisiin tarkoituksiin. Uudistuksen tarkoituksena on nopeuttaa esitutkinnan aloittamista. Ilmoitusvelvollisten velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus säilyy entisellään. Vuoden 2012 alusta kaikilla ilmoitusvelvollisilla on siis velvollisuus ilmoittaa lapsiin kohdistuvista seksuaalirikosepäilyistä suoraan poliisille ja tehdä lisäksi lastensuojeluilmoitus.
Verkostoitumismalli - Paikkakuntakohtainen / koulukohtainen ohjeistus Onko tehty? Toimiiko? Onko selkeä ja riittävän yksinkertainen? Onko toimintaohjeet kaikkien tiedossa ja helposti löydettävissä? - Kokoa tärkeät puhelinnumerot: sosiaalityöntekijä, poliisi, terveyskeskus, sairaalan poliklinikka, perheneuvola, (nuoriso)psykiatrinen poliklinikka - Päivitä eri auttamistahojen yhteystiedot huomioiden myös kolmannen sektorin toimijat - Poikkihallinnollinen yhteistyö ja sen kehittäminen on jokaisen toimijan vastuulla tavoitteena auttaa nuorta ja hänen läheisiään koulutukset, yhteiset tapaamiset
Hoitopolku Sairaan-tai terveydenhoito Tutkinta Somaattiset tutkimukset poliisi Psyykkinen tuki, terapia syyttäjä
Lähde: Rikosprosessitietoa nuorille rikoksen uhreille -esite
Materiaalia
Tietoa ja välineitä nuorten kanssa tehtävään seksuaalikasvatukseen https://vaestoliitto-fi.directo.fi/nettikauppa/nuoret-seksuaalikasvatus/
Lähteet Berceli, D. 2011. TRE- stressinpurkuliikkeet stressin ja traumojen helpottamiseen. Kuva ja mieli. Bookwell Oy. Jyväskylä. Haravuori, H., Suomalainen, L. Marttunen, M. 2009. Suomen lääkärilehti 6/2009. 485-492. Lampainen Katri, Grooming internetissä ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Laukkanen, E. ym. 2006.Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen. Duodecim. Karisto Oy. Hämeenlinna. Odgen, M., Minton, K. Pain, C. 2009. Trauma ja keho. Sensomotorinen psykoterapia. Traumaterapiakeskus. Kalevaprint Oy. Oulu Nissinen, L. 2009. Auttamisen rajoilla. Edita Pettersson, P. Suokas- Cunlife, A. Vainikainen, K. Traumaterapiakeskuksen loppuraportti 1999-2002. Matkalla eheäksi ja eläväksi. 2003.