Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on edistää väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä sekä terveellistä työ- ja elinympäristöä ja turvata riittävä toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on noin viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Kansantalouden voimakas kasvu, kohentunut työllisyys sekä rakenteelliset uudistukset ovat keventäneet sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menopaineita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä on kasvanut edelleen. Suomen sosiaalimenojen bruttokansantuotteeseen suhteutettu osuus on painunut alle EU-maiden keskitason vuonna 2002 se on arviolta 23,8 %. Kansainvälisten ja kansallisten muutostekijöiden pohjalta merkittävimpiä sosiaaliturvan lähivuosien kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen, globalisoituminen, kansantalouden kehitys, työllisyys, pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto sekä alueellinen kehitys. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. Sosiaali- ja terveyspolitiikan lähivuosien strategiset painotukset voidaan tiivistää seuraaviin asiakokonaisuuksiin: väestön terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, työelämän vetovoiman lisääminen, syrjäytymisen ehkäisy ja hoito sekä toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Sosiaalisen hyvinvoinnin kulmakivinä ovat työ- ja toimintakyvyn ylläpito sekä omatoimisuus. Lähtökohtana on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen. Sosiaaliturva tukee osaltaan ihmisten mahdollisuuksia oman elämänsä hallintaan sekä aktiivista osallistumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen turvaaminen kaikille väestöryhmille edellyttää kuntatalouden tasapainoista kehittämistä, vaikeuksissa olevien ryhmien palvelujen saatavuudesta huolehtimista, kuntien yhteistyötä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa sekä palvelutuotannon taloudellisten kannustimien lisäämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähivuosien kehittämistoimenpiteiden perustana on hallituksen vuonna 1999 hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille 2000 2003. Perustehtäviensä lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala on asettanut vuoden 2002 toiminnalle seuraavat strategiset yleistavoitteet: Sosiaaliturvan kannustavuus ja rahoitus. Työssä jaksaminen ja jatkaminen. Syrjäytymisen ehkäisy ja katkaisu. Terveelliset elintavat, toimintakyky ja hyvä elinympäristö. Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja hoitokäytäntöjen tehostaminen. Tasa-arvon vahvistaminen. Ohjauksen ja valvonnan tehostaminen. Toiminnan pitkäjänteisyyden varmistamiseksi tavoitteet ovat samat kuin kahtena edellisenä vuotena. Tavoitteiden edellyttämät konkreetit toimenpiteet sisältyvät pääluokan luku- ja momenttiperusteluihin. Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa sovitaan strategisten yleistavoitteiden toteuttamista koskevista laitosten vastuista. Tavoiteasettelussa on otettu myös huomioon sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2001 keväällä julkaiseman sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 -asiakirjan painotukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2000 2002 v. 2000 tilinpäätös 1000 euroa v. 2001 varsinainen talousarvio 1000 euroa Muutos 2001 2002 v. 2002 esitys 1000 euroa 1000 euroa % 01. Sosiaali- ja terveysministeriö 39 516 46 025 48 789 2 764 6 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 18 689 19 392 22 980 3 588 19 03. Työttömyysturvalautakunta 1 518 1 622 1 697 75 5 04. Tarkastuslautakunta 1 377 1 431 1 552 121 8 06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 3 249 3 207 3 770 563 18 07. Työterveyslaitos 33 528 32 797 34 320 1 523 5 08. Kansanterveyslaitos 29 078 31 469 33 929 2 460 8 09. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus 3 903 4 154 4 259 105 3 10. Säteilyturvakeskus 9 053 9 318 10 215 897 10 11. Lääkelaitos 1 395 1 246 1 333 87 7 12. Valtion koulukodit 250 588 588-0 13. Työsuojelun piirihallinto 19 255 19 522 20 730 1 208 6 14. Valtion mielisairaalat 407 407 407-0 15. Perhekustannusten tasaus 1 388 483 1 378 973 1 368 000-10 973-1 16. Yleinen perhe-eläke 40 074 41 374 42 000 626 2 17. Työttömyysturva 567 344 530 465 579 000 48 535 9 18. Sairausvakuutus 402 561 557 543 779 200 221 657 40 19. Eläkevakuutus 1 383 802 1 434 475 1 554 400 119 925 8 20. Tapaturmavakuutus 12 934 12 278 12 500 222 2 21. Rintamaveteraanieläkkeet 125 544 123 450 116 000-7 450-6 22. Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot 268 755 264 946 263 293-1 653-1 23. Muu sodista kärsineiden turva 3 344 3 364 3 280-84 - 2 28. Muu toimeentuloturva 10 007 9 923 10 900 977 10 32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 2 405 716 2 538 074 2 707 807 169 733 7 33. Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot 5 700 5 700 0 53. Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta 19 380 9 284 9 345 61 1 57. Lomatoiminta 162 973 162 470 186 000 23 530 14 92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö 324 603 346 299 352 285 5 986 2 Yhteensä 7 276 737 7 584 093 8 174 279 590 186 8 Henkilöstön kokonaismäärä 3 400 3 440 3 500 1) 01. Sosiaali- ja terveysministeriö S e l v i t y s o s a : Perustehtävien ohella sosiaali- ja terveysministeriö keskittyy pääluokkaperustelujen selvitysosassa asetettujen hallinnonalan strategisten yleistavoitteiden konkretisointiin. Vuonna 2002 kiinnitetään huomiota seuraaviin kysymyksiin: Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 -linjausten konkretisointi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman toimeenpano ja seuranta. Sosiaaliturvan rahoitustoimikunnan ehdotusten jatkotyö. 1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 425 henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Syrjäytymisen ehkäisyn tehostaminen eri toimijoiden yhteistyötä parantamalla. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen elämäntapoihin vaikuttamalla ja elinympäristöä parantamalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työolosuhteiden, työ- ja toimintakyvyn sekä ammattitaidon ja osaamisen kehittäminen. Alueellisten hyvinvointierojen kaventaminen. Kansallisen huumausainestrategian toimenpiteiden toteutus. Työsuojelustrategian sisältämien toimintalinjausten toteutus. Ikääntyvän väestön tarvitsemien palvelujen ja mielenterveystyön kehittäminen. Tietotekniikan hyväksikäyttö kehitettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja ja palveluja. Hallinnonalan laatupolitiikan vahvistaminen. Alueellisen yhteistyön, palvelutuotannon ja osaamisen kehittäminen. Organisaation toimintoiminnan kehittämistätaa koskeneiden osastrategioiden (estm, henkilöstöstrategia, viestintästrategia) toimeenpano. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä raha-automaattiavustuksista annetun lain (xxx/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta sekä arpajaislain (xxx/2001) 52 :n mukaisia rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): Maksullisen toiminnan tuotot julkisoikeudelliset suoritteet 437 780 640 411 745 840 muut MPL suoritteet 105 847 121 271 146 939 Tuotot yhteensä 543 627 761 682 892 779 Maksullisen toiminnan kustannukset Erilliskustannukset: aineet, tarvikkeet ja tavarat 12 360 14 969 11 091 henkilöstökustannukset 300 250 354 186 356 531 vuokrat 90 651 64 416 65 911 palvelujen ostot 166 748 264 405 347 215 muut erilliskustannukset 9 217 19 342 16 873 Erilliskustannukset yhteensä 579 226 717 318 797 621 Käyttöjäämä -35 599 44 364 95 158 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset 28 970 28 554 28 554 poistot 9 659 13 455 10 091 korot 857 1 141 1 009 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 39 486 43 150 39 654 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Kokonaiskustannukset yhteensä 618 712 760 468 837 275 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) -75 085 1 214 55 504 Kustannusvastaavuus-% 88 100 107 Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (teuroa) 543 627 761 682 892 779 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (teuroa) 579 226 717 318 797 621 Käyttöjäämä (teuroa) -35 599 44 364 95 158 % tuotoista -7 6 11 Osuus yhteiskustannuksista (teuroa) 39 486 43 150 39 654 Ylijäämä (+) / alijäämä ( ) (teuroa) -75 085 1 214 55 504 % tuotoista -14 0 6 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 830 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen, lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 270 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 198 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 30 000 euroa vuonna 2001 perustettujen virkojen palkkausmenoina. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 47 000 euroa yhden henkilötyövuoden palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 33.13.21 sekä vuoden 2001 talousarvioon kertaluonteisena menona sisältynyt 84 000 euron määräraha. Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot 32 723 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 826 000 Muut toimintamenot 31 897 000 Bruttotulot 893 000 Maksullisen toiminnan tulot 893 000 julkisoikeudelliset suoritteet 746 000 muut suoritteet 147 000 Nettomenot 31 830 000 2002 talousarvio 31 830 000 2001 talousarvio 30 282 236 2001 lisätalousarvio 695 625 2000 tilinpäätös 29 491 753 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 796 000 euroa. Vuonna 2002 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 3 037 000 eurolla. Mikäli vuoden 2001 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2002. Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelmien sekä Interreg ja Urban -yhteisöaloitteiden sekä innovatiivisten toimien valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henki- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
löstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU-osuuksien kanssa. Määrärahasta on osa alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) 6 :n mukaista aluekehitysrahaa. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän 1 026 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 1 770 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi 2002 2003 2004 2005 Yhteensä Vuoden 2000 2001 sitoumukset 1,864 0,841 0,202-2,907 Vuoden 2002 sitoumukset 0,932 1,052 0,752 0,301 3,037 Yhteensä 2,796 1,893 0,954 0,301 5,944 Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain ja ohjelmittain seuraavasti (milj. euroa): Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Interreg ja Urban Yhteensä Euroopan aluekehitysrahasto 0,433 0,161-0,544 1,138 Euroopan sosiaalirahasto 0,216 0,050 1,633-1,899 Yhteensä 0,649 0,211 1,633 0,544 3,037 2002 talousarvio 2 796 000 2001 talousarvio 1 580 967 2000 tilinpäätös 127 454 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 6 510 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveysministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen sekä ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien puiteja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitus käyttää seuraavien hankkeiden toteuttamiseen: Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen: Sosiaalisen luototuksen toteutus ja toimeenpano Sosiaalipoliittisten lähiöhankkeiden toimeenpano Hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan sisältyvä naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisyhanke Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaan liittyvät hankkeet Terveydenhuolto 2000-luvulle hanke Verkostoituvat erityispalvelut -hanke Kansallinen Ikäohjelma (IKOMI) Hyvinvointiklusteritoiminta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategian toteuttaminen Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma Perhevapaista tiedottaminen Lääkkeen kustannus-vaikuttavuustutkimus EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
DAPHNE-ohjelman kansallinen rahoitusosuus EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus Uusien hankkeiden käynnistäminen: Terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiskokeilut Työtapaturmaohjelma Terveys 2015 -kansanterveysohjelma 2002 talousarvio 6 510 000 2001 talousarvio 6 508 873 2000 tilinpäätös 6 138 859 64. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän edistäminen tietoteknologian avulla sekä siihen tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 364 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen sekä hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaalija terveysministeriön erikseen määräämin perustein. Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha perustuu valtioneuvoston 26.5.2000 tekemään periaatepäätökseen valtion omaisuuden myynnistä vuosina 2000 2003 saatavien tulojen käytöstä. Määrärahan käyttö jakautuu useammalle vuodelle ja sen avulla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämistä. Avustusta maksetaan kunnille, kuntayhtymille ja muille palvelujen tuottajille. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa. 2002 talousarvio 3 364 000 2001 talousarvio 3 363 759 67. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 289 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 2002 talousarvio 4 289 000 2001 talousarvio 4 288 792 2000 tilinpäätös 3 757 707 02. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä toimii laadukkaiden ja tuloksellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi koko väestölle yhtäläisin perustein. Tässä tarkoituksessa se tuottaa ja välittää sosiaali- ja terveysalan tietoa ja osaamista päättäjille ja alan toimijoille. Stakesin ydintoimintoja ovat tutkimus, kehittäminen ja tietovarannot. Stakes tuottaa sosiaali- ja terveysministeriölle ja muulle valtionhallinnolle asiantuntijapalveluja sosiaali- ja terveysalan kehittämiseksi ja tukee valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan tavoitteita yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden kanssa. Stakes toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan vuoden 2002 yleistavoitteita, joista Stakesin kannalta keskeisiä ovat syrjäytymisen ehkäisy ja katkaisu, terveelliset elintavat, toimintakyky ja hyvä elinympäristö sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja hoitokäytäntöjen tehostaminen. Stakes toteuttaa myös hallinnonalan tutkimuspoliittista tavoiteohjelmaa. Vuonna 2002 Stakesin toimintaan vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma, jota palvelemaan Stakes suuntaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sekä tietotuotantoa. Stakes jatkaa toiminnan kehittämistä vuonna 1999 valmistuneen kansainvälisen arvioinnin ja vuonna 2000 laaditun selvityshenkilöraportin ehdotusten mukaisesti. Stakes kehittää tuotteitaan ja palveluitaan yhdessä keskeisten yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Stakesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Stakes suuntaa tutkimus- ja kehittämistyötä, tietotuotantoa sekä tiedonvälitystä tukemaan erityisesti seuraavia sosiaalija terveysalan tavoitteita: Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat asiakaslähtöisesti ja saumattomasti. Sosiaali- ja terveysala käyttää toiminnan taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavia menetelmiä. Alueelliset ja sosiaaliset hyvinvointierot pysyvät hallinnassa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Sosiaali- ja terveysalan tieto-ohjaus toimii vuorovaikutteisesti ja tuloksellisesti. Stakesin arvioidaan tuottavan maksullisena palvelutoimintana seuraavat palvelut asiakkailleen vuonna 2002: Koulutuspäivät 250 kpl. Julkaisujen määrä Kirjat 34 Monisteet 44 Julkaisujen levikki 30 000. Stakesin Ulkomaanavun yksikkö antaa sosiaali-, terveys- ja väestöalan kehitysyhteistyöhön ja muuhun ulkomaanapuun liittyviä asiantuntijapalveluja sekä toteuttaa alan hankkeita. Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 6 057 7 906 7 906 Maksullisen toiminnan muut tuotot 277 118 118 Tuotot yhteensä 6 334 8 024 8 024 Maksullisen toiminnan kustannukset Erilliskustannukset: aineet, tarvikkeet ja tavarat 99 164 164 henkilöstökustannukset 1 541 1 472 1 472 vuokrat 190 220 220 palvelujen ostot 2 242 2 630 2 630 muut erilliskustannukset 2 610 3 050 3 050 Erilliskustannukset yhteensä 6 682 7 536 7 536 Käyttöjäämä -348 488 488 Maksullisen toiminnan osuusyhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset 559 488 488 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 559 488 488 Kokonaiskustannukset yhteensä 7 241 8 024 8 024 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) -907 0 0 Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko (julkisoikeudelliset ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
liiketaloudelliset suoritteet): toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (teuroa) 6 334 8 024 8 024 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (teuroa) 6 682 7 536 7 536 Käyttöjäämä (teuroa) -348 488 488 % tuotoista -5 6 6 Osuus yhteiskustannuksista (teuroa) 559 488 488 Ylijäämä (+) / alijäämä (-) (teuroa) -907 0 0 % tuotoista -14 0 0 Tuotot % kokonaiskustannuksista 86 100 100 Vuodesta 2001 lähtien maksullisen toiminnan tuotot kattavat maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 980 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös jäsenmaksujen maksamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen ja Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle aiheutuvien menojen maksamiseen sekä täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on varattu 542 473 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 163 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 2 508 000 euroa uusiin toimitiloihin muutosta aiheutuvina kustannuksina. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon vuoden 2001 talousarvioon kertaluonteisina menoina sisältyneet yhteensä 252 282 euroa. Menojen ja tulojen erittely: 03. Työttömyysturvalautakunta euroa Bruttomenot 33 118 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 8 024 000 Yhteisrahoitteisen toiminnan erillismenot 2 108 000 Muut toimintamenot 22 986 000 Bruttotulot 10 138 000 Maksullisen toiminnan tulot 8 024 000 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 2) 2 108 000 Muut tulot 6 000 Nettomenot 22 980 000 2002 talousarvio 22 980 000 2001 talousarvio 19 392 068 2001 lisätalousarvio 445 530 2000 tilinpäätös 18 689 042 S e l v i t y s o s a : Työttömyysturvalautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea, työttömyyskassan jäsenyyttä, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen opintososiaalisia etuuksia, vuorottelukorvausta, työttömän omaehtoisen koulutuksen tukea ja kotoutumistukea koskevissa asioissa sekä eräissä palkkaturva-asioissa. Lisäksi se on ainoa muutoksenhakuaste koulutus- ja erorahalain mukaisissa asioissa. Vuonna 2000 vireille tuli 8 751 valitusasiaa. Vireille tulevien asioiden määrän arvioidaan vuonna 2002 olevan noin 8 500 valitusasiaa. 2) Ulkoasiainministeriön hallinnonalan jakamattomien momenttien käyttöoikeus on otettu huomioon tulona. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut työttömyysturvalautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Työttömyysturvalautakunnassa ratkaistujen valitusten käsittelyaika vuonna 2000 oli keskimäärin noin 6,5 kuukautta. Lautakunnan tavoitteena on saada käsittelyaika valittajien oikeusturvan kannalta kohtuulliselle tasolle eli noin viiteen kuukauteen vuonna 2002. Käytettävissä olevilla resursseilla pystytään ratkaisemaan vuonna 2002 noin 9 000 valitusasiaa eli noin 500 valitusasiaa enemmän kuin uusia asioita arvioidaan tulevan vireille. Päätöstä kohden laskettu kustannus oli 164 euroa vuonna 2000. Vuonna 2002 vastaavan kustannuksen arvioidaan olevan 190 euroa. Vuonna 2000 tuottavuus oli 289 valitusasiaa henkilötyövuotta kohti. Vuonna 2002 tuottavuuden arvioidaan olevan 273 valitusasiaa henkilötyövuotta kohti. Tämä vastaa tasapainotilannetta, kun vuoteen 2000 liittynyt käsittelyruuhka on saatu purettua. Tavoitteena on pitää ratkaisujen laatu sellaisella tasolla, että työttömyysturvalautakunnan tekemien valitusratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa pysyy ennallaan, noin 13 prosentissa. Työttömyysturvalautakunnan suoritteet eli valitusten johdosta annetut päätökset ovat maksuttomia. 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 697 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 9 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. 04. Tarkastuslautakunta 2002 talousarvio 1 697 000 2001 talousarvio 1 621 836 2001 lisätalousarvio 26 237 2000 tilinpäätös 1 517 728 S e l v i t y s o s a : Tarkastuslautakunta on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnastettava lautakuntatyyppinen muutoksenhakuelin, joka toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kansaneläkeasioissa ja Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä kuntoutusasioissa ja yleistä asumistukea koskevissa asioissa sekä ylimpänä muutoksenhakuasteena sairausvakuutusasioissa ja eläkkeensaajien asumistukea, lapsilisiä, lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea, sotilasavustusta ja äitiysavustusta koskevissa asioissa. Vuonna 2000 tarkastuslautakuntaan saapui 10 196 valitusta. Valituksista 6 336 koski Kansaneläkelaitoksen ratkaisemia eläke- ja vammaistukiasioita, kuntoutusasioita tuli 458, sairausvakuutusasioita 769 ja yleistä asumistukea koskevia asioita 2 100. Vuonna 2002 arvioidaan valitusten määrän pysyvän samalla tasolla. Valitusten määrä on viime vuosina jonkin verran laskenut. Ratkaistujen asioiden määrään vaikuttaa, että asiat ovat vaikeutuneet ja päätöksiltä edellytetään parempia perusteluita. Vuonna 2000 käsiteltiin 9 739 valitusta. Perustelujen parantamisen takia alennettiin vuoden 2000 kesäkuun alusta esittelijöiden viikkotyömäärää viidellä asialla, mikä alentaa ratkaistavien asioiden määrää noin 2 000 asialla vuodessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut tarkastuslautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Valitusten keskimääräinen käsittelyaika on vuonna 2000 ollut 4 kk 6 pv. Tavoitteena on, että käsittelyaika pysyisi noin viidessä kuukaudessa. Tavoitteena on säilyttää ratkaisujen tekninen laatu entisellä tasolla siten, että lautakunnan ratkaisujen muutosaste vakuutusoikeudessa säilyy noin 18 prosentissa. Tavoitteena on myös kehittää tarkastuslautakunnan päätösten perusteluja siten, että myös lääketieteellisiä seikkoja sisältävissä ratkaisuissa pyritään entistä enemmän yksilöllisiin perusteluihin. Päätöstä kohti laskettu kustannus oli vuonna 2000 158 euroa ja arvion mukaan 159 euroa vuonna 2001 ja 149 euroa vuonna 2002. Tuottavuus (ratkaistut asiat/htv) oli vuonna 2000 362. Tuottavuuden arvioidaan alenevan vuonna 2001 333:een ja nousevan vuonna 2002 345:een. Tarkastuslautakunnan kaikki suoritteet ovat maksuttomia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 552 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon tarkastuslautakunnan jäsenten palkkioiden tarkistamiset sekä 6 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin. 2002 talousarvio 1 552 000 2001 talousarvio 1 431 447 2001 lisätalousarvio 26 406 2000 tilinpäätös 1 377 123 05. Vakuutusvalvontavirasto S e l v i t y s o s a : Vakuutusvalvontaviraston tehtävänä on vakuutus- ja eläkelaitosten, vakuutuksen välittäjien sekä työttömyyskassojen, työttömyysvakuutusrahaston ja koulutus- ja erorahaston valvonta ja tarkastus. Viraston toiminta-ajatuksena on vahvistaa luottamusta suomalaiseen vakuutusjärjestelmään ja edistää järjestelmän tehokkuutta vakuutuksenottajien ja vakuutettujen eduksi valvomalla ja tarkastamalla valvottavien toimintaa ja talouden kehitystä. Virasto hoitaa sille määrätyt tehtävät kiinnittäen erityistä huomiota vakuutusyhtiöryhmien ja finanssikonglomeraattien valvontaan sekä kykyynsä ennakoida valvottavien vastuunkantokyvyn muutoksia. Valvonnassaan virasto analysoi sekä lakisääteisissä että vapaaehtoisissa vakuutuksissa ja työttömyyskassojen toiminnassa yksittäisten valvottavien toimintaa, riskinottoa ja vastuunkantokykyä tavoitteena havaita ongelmat niin ajoissa, etteivät vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edut vaarannu. Työttömyysturvan valvonnassa virasto tarkastaa myös etuuksien myöntämiskäytännön yhtenäisyyttä. Virasto kehittää toiminta- ja yhteistyökykyään markkinoiden muuttumisen sekä valvottavien toiminnan uudelleenorganisoitumisen ja kansainvälistymisen edellyttämälle tasolle ja yhdistää synergisesti vapaaehtoisen vakuutuksen, kasvavan lakisääteisen vakuutuksen sekä työttömyyskassojen valvonnan. Viraston tavoitteena on lisäksi edistää vakuutusalan, erityisesti vakuutusmatematiikan, tieteellistä tutkimusta ja koulutusta korkeakouluissa. Kotimaisessa toiminnassa korostuu Rahoitustarkastuksen kanssa tapahtuvan toimivan yhteistyön jatkaminen. Vakuutusvalvontaviraston toiminnan volyymi säilyy nykynäkymin entisellään. Kansainvälisessä toiminnassa painopiste on eurooppalaisten valvojien välisessä yhteistyössä. Osallistumisessa EYlainsäädännön kehittämiseen painotetaan hankkeita, jotka ovat valvonnan kehittämisen kannalta merkittäviä. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Vakuutusvalvontavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Vakuutusyhtiölain markkinavalvontaa täsmentävien muutosten voimaantulon vuoksi markkinavalvonnan sisällön täsmentämistä ja valvontakohteiden ja -menetelmien määrittelyä jatketaan. Virasto osallistuu aktiivisesti EU:ssa käynnistyneeseen Solvenssi II-projektiin ja seuraa samalla uusien kirjanpitostandardien kehitystä ja arvioi myös niiden vaikutuksia solvenssivaatimuksiin. Erityisesti virasto kiinnittää huomiota finanssisektorin muutosten edellyttämän niin koti- kuin ulkomaisenkin viranomaisyhteistyön toimivuuteen. Palvelutasotavoitteena on hakemusten nopea ja johdonmukainen käsittely kehittämällä edelleen ohjeistusta ja käsittelyrutiineja. Vakuutusvalvontaviraston talousarvio perustuu nettobudjetointiin ja sen bruttomenot ja -tulot on budjetoitu momentilla 12.33.05. Nettobudjetoidusta maksullisesta toiminnasta ei synny ylijäämää. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot 3 071 4 666 4 766 Maksullisen toiminnan muut tuotot 1 2 2 Tuotot yhteensä 3 072 4 668 4 768 Maksullisen toiminnan kustannukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Erilliskustannukset: aineet, tarvikkeet ja tavarat 53 85 84 henkilöstökustannukset 2 089 3 257 3 244 vuokrat 418 502 545 palvelujen ostot 399 613 652 muut erilliskustannukset 87 112 142 Erilliskustannukset yhteensä 3 046 4 568 4 667 Käyttöjäämä 26 99 101 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista poistot 68 101 101 korot 14 15 15 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 82 116 116 Kokonaiskustannukset yhteensä 3 128 4 685 4 783 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) -56-17 -15 Kokonaiskustannukset ilman poistoja, korkoja ja lomapalkkavelan muutosta 2 998 4 567 4 667 Investoinnit 74 101 101 Kokonaiskustannukset + investoinnit yhteensä 3 072 4 668 4 768 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) - - - Maksullista toimintaa kuvaava tunnuslukutaulukko: toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (teuroa) 3 072 4 668 4 768 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (teuroa) 3 046 4 568 4 667 Käyttöjäämä (teuroa) 26 99 101 % tuotoista 0,9 2,1 2,1 Osuus yhteiskustannuksista (poistot+korot) (teuroa) 82 116 116 Ylijäämä (+)/alijäämä (-) (teuroa) -56-17 -15 % tuotoista -1,8-0,4-0,3 Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä 98,2 99,6 99,7 Investoinnit (teuroa) 74 101 101 % tuotoista 2,4 2,2 2,2 Vakuutustarkastusmaksuilla katettavat kustannukset (ilman poistoja, korkoja ja lomapalkkavelan muutosta) + investoinnit 3 072 4 668 4 768 yhteensä 3) (teuroa) Tuotot % em. kustannuksista ja investoinneista 100,0 100,0 100,0 Vakuutustarkastusmaksujen ylijäämä (siirtovelkana; hyvitetään seuraavan vuoden laskutuksessa) (teuroa) 714 3) Vakuutustarkastuksen kustantamisesta annetun lain (479/1944) nojalla hyvitetään seuraavan vuoden laskutuksessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
06. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävänä on valvomalla terveydenhuollon ammattihenkilöitä osaltaan huolehtia kansalaisille annettavien terveyspalvelujen laadusta ja potilasturvallisuudesta. Lisäksi Terveydenhuollon oikeusturvakeskus huolehtii kuolemansyynselvittämistä sekä oikeuspsykiatriaa, raskaudenkeskeyttämistä ja steriloimista koskevassa tai muussa lainsäädännössä sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä sekä muista terveydenhuoltoon liittyvistä tehtävistä, jotka asianomainen ministeriö sille määrää. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käsiteltäväksi saapui vuonna 2000 yhteensä 16 200 asiaa, joista 6 500 koski terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistamista ja 6 700 rekisteröimistä. Käsiteltävien asioiden määrä oli 10 % pienempi kuin edellisenä vuonna, mikä johtui pääasiassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistamista ja rekisteröintiä ja ammatinharjoittamisoikeudesta pyydettyjä todistuksia koskevien asioiden määrän pienenemisestä. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käsiteltäväksi tulleiden kanteluiden, hoitovirhe-epäilyjen ja niitä koskevien lausuntojen sekä muiden valvonta-asioiden yhteismäärä pysyi suunnilleen aikaisemmalla tasolla. Vuoden 2001 alusta voimaan tullut terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) muutos merkitsi Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen käsiteltäväksi tulevien terveydenhuollon ammattihenkilöiden laillistamista koskevien asioiden määrän selkeää lisääntymistä. Samalla siirtyi terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin ylläpito kokonaisuudessaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Terveydenhuollon oikeusturvakeskus kehittää ja yhtenäistää terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontamenetelmiä ja yhteistyötä lääninhallitusten kanssa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus kehittää terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnan laatua ja sisältöä yhteistyössä muiden valvontaviranomaisten kanssa. Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle saapuvien lupa- ja valvonta-asioiden käsittelyajat pidetään keskimäärin seuraavalla tasolla: Luvat Suomessa tutkinnon suorittaneiden ammattihenkilöiden laillistaminen 1 3 pv Raskauden keskeyttämistä koskevat hakemukset 1 5 pv Muut lupa-asiat ilman lisäselvityksiä ratkaistavat lupa-asiat 1 3 pv lausuntoja tai lisäselvityksiä vaativat lupa-asiat, enintään 90 pv Mielentilaa koskevat lausuntoasiat 3 4 kk (sisältää tutkimusjakson) Valvonta Kanteluasiat 6 12 kk Muut valvonta-asiat 6 24 kk Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen vuoden 2002 talousarvio perustuu maksullisen toiminnan osalta nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille nettoutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun lain (1074/1992) ja asetuksen (1121/1992) tarkoittamia lupa- ja valvontamaksuja. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): Maksullisen toiminnan tuotot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
julkisoikeudelliset suoritteet 398 269 378 423 496 154 muut MPL suoritteet 16 819 16 819 Tuotot yhteensä 398 269 395 242 512 973 Maksullisen toiminnan kustannukset Erilliskustannukset: aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 532 4 205 4 205 henkilöstökustannukset 263 214 272 633 358 577 muut erilliskustannukset 63 407 65 089 82 076 Erilliskustannukset yhteensä 330 153 341 926 444 857 Käyttöjäämä 68 116 53 316 68 116 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista, tukitoimintojen kustannukset 53 484 52 643 60 884 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 53 484 52 643 60 884 Kokonaiskustannukset yhteensä 383 637 394 569 505 741 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) 14 632 673 7 232 Maksullisen toiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (teuroa) 398 269 395 242 512 973 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (teuroa) 330 153 341 926 444 857 Käyttöjäämä (teuroa) 68 116 53 316 68 116 % tuotoista 17,2 13,3 13,3 Osuus yhteiskustannuksista (teuroa) 53 484 52 643 60 884 Ylijäämä (+) / alijäämä (-) (teuroa) 14 632 673 7 232 % tuotoista 3,72 0,2 1,4 21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 170 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 14 000 euroa palkkaseurantaselvityksen mukaisiin tarkistuksiin sekä 130 000 euroa lisätoimitilojen käyttöönotosta, henkilöstön palkkauksista ja muusta menojen lisääntymisestä. Menojen ja tulojen erittely: euroa Bruttomenot 2 683 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 505 700 Muut toimintamenot 2 177 300 Bruttotulot 513 000 Maksullisen toiminnan tulot 513 000 julkisoikeudelliset suoritteet 496 200 muut suoritteet 16 800 Nettomenot 2 170 000 2002 talousarvio 2 170 000 2001 talousarvio 1 961 912 2001 lisätalousarvio 38 347 2000 tilinpäätös 1 986 299 26. Mielentilatutkimustoiminnan menot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 600 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen valtion mielisairaaloille ja vankeinhoitolaitoksen alaisille sairaaloille. Määrärahaa saa käyttää myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tilaamista mielentilalausunnoista maksettavien korvausten maksamiseen. 2002 talousarvio 1 600 000 2001 talousarvio 1 244 591 2000 tilinpäätös 1 262 404 07. Työterveyslaitos S e l v i t y s o s a : Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos osallistuu maamme työikäisen väestön työterveyden, työturvallisuuden ja työolojen kehittämiseen ja pyrkii edistämään työkykyä ja työelämän laatua sekä ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Tässä tarkoituksessa laitos tuottaa, kokoaa ja välittää tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa työn ja terveyden välisestä vuorovaikutuksesta sekä edistää tämän tiedon hyväksikäyttöä. Tutkimustoiminta luo perustan laitoksen asiantuntemukselle. Koulutuksen, tiedonvälityksen ja työpaikoille suuntautuvan palvelutoiminnan avulla tietoa muutetaan käytännön vaikuttavuudeksi. Määräaikaiset toimintaohjelmat kohdentavat asiantuntemusta ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Ammattitautien ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisy Painopisteinä tutkimus- ja ehkäisytoiminnassa ovat allergiat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä työperäiset syövät. Laitos tutkii ammattitautipotilaat valtakunnallisten ja alueellisten vastuidensa mukaisesti. Laitos osallistuu Terveys 2000 - hankkeen tulosten analysointiin. Työympäristön laadun parantaminen Laitos kehittää vaarojen kartoituksen ja riskien arvioinnin menetelmiä sekä turvallisuuskriteerejä ja malliratkaisuja tapaturmien ja työympäristöperäisen altistumisen vähentämiseksi. Laitos on käynnistänyt toimintaohjelman suomalaisten työympäristöaltistumisen kokonaisvaltaiseksi kartoittamiseksi. Samoin toimintaohjelmissa selvitetään puupölyn sekä ionisoimattoman säteilyn terveyshaittoja ja niiden torjuntaa. Työntekijän henkisten voimavarojen kehittäminen Laitos tutkii psyykkistä ylikuormittumista ja työssä jaksamista ja kehittää käytännön ratkaisumalleja uupumisen ehkäisemiseksi ja voimavarojen lisäämiseksi. Laitos on käynnistänyt toimintaohjelman, jossa selvitetään työntekijän voimavarojen kehittymistä ja kehittämismahdollisuuksia koko työuran eri vaiheissa. Laitos tutkii eri työaikamuotojen kuormittavuutta ja kehittää työaikajärjestelyjä. Työyhteisöjen kehittäminen Laitos kehittää työorganisaatioille toimintamalleja, jotka edistävät oppimista sekä työyhteisöjen terveyttä ja toimivuutta. Laitos tutkii organisaatioiden menestyksen edellytyksiä. Laitos selvittää tasa-arvon toteutumista työpaikoilla ja kehittää toimintatapoja työelämän tasa-arvon edistämiseksi, erilaisuuden hyödyntämiseksi ja suvaitsevaisuuden lisäämiseksi. Työkykyä ylläpitävän toiminnan edistäminen Laitos kehittää työkykyä ylläpitävän toiminnan menetelmiä, soveltaa menetelmiä interventiohankkeissa ja arvioi niiden vaikuttavuutta. Ikääntyneiden työkyky ja myös hyvän ns. kolmannen iän edellytysten luominen ovat tyky-toiminnan erityiskohteita. Laitos osallistuu Kansalliseen Ikäohjelmaan ja yhdessä ministeriön ja muiden tutkimuslaitosten kanssa on suunnitteilla työ- ja toimintakyvyn tutkimusohjelman perustaminen. Sosiaali- ja terveysalan sekä turvallisuusalan ammattien työolot ja työkyky ovat laitoksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan erityishuomion kohteita. Informaatiotyön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen Laitos tutkii tietointensiivisen työn terveysvaikutuksia ja kehittää informaatioteknologian terveys-, turvallisuus- ja käytettävyyskriteerejä. Ihminen ja tietotyö -toimintaohjelmaa toteutetaan yhtenä Sitran tietoyhteiskuntakehityksen kärkihankkeena. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Nuorten työterveyden parantaminen Laitos tutkii nuorten työ- ja toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ja kehittää sekä koulutusjärjestelmälle että yrityksille toimintamalleja nuorten työelämänvalmiuksien parantamiseksi. Laitos osallistuu työterveyden ja työsuojelun ammatillisen opetuksen kehittämiseen ja edistää koulutyöympäristöjen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Painoalueelle suunnitellaan toimintaohjelmaa. Työterveyshuollon ja työsuojelun laadun ja vaikuttavuuden parantaminen Laitos kehittää työterveyshuollon toimintatapoja sekä työvälineitä ja -menetelmiä siten, että ne tukevat kokonaisvaltaista ja systemaattista työskentelytapaa ja siten, että työterveyshuollon kattavuus paranee. Sekä viranomaistason että työpaikkatason työsuojelutoiminnan kehittämiseksi on suunnitteilla toimintaohjelma. Laitos kouluttaa työterveys- ja työsuojelualan ammattihenkilöstöä. Laitokseen perusteilla olevan koulutuskeskuksen tavoitteena on kehittää ja harmonisoida koulutuksen sisältöä, täyttää alan koulutusvaje ja säästää koulutuksen kustannuksissa valtakunnallisella tasolla. Koulutuskeskus toimii yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Laitoksen tavoitteena on tehostaa työterveyshuollon ammattilaisten ja erityisesti työterveyshuoltoon erikoistuneiden lääkärien koulutusta myös kehittämällä edelleen vastaperustettua työterveyshuolto-osastoa sekä hyödyntämällä yliopistojen ja Työterveyslaitoksen koulutus- ja tutkimusyhteistyön työterveysasemaverkkoa, jonka ytimenä tulee toimimaan HUS:n ja Mediviren toteuttama, laitoksen yhteyteen rakennettava yliopistollinen työterveyshuoltopoliklinikka. Sekä koulutuskeskuksen perustamisesta että työterveyshuolto-osaston kehittämisestä aiheutuu tarve valtionavun lisäykseen. Vuodeksi 2002 Työterveyslaitos on asettanut seuraavia suoritetavoitteita: Tavoite Tieteelliset julkaisut 540 Yleistajuiset julkaisut 400 Asiantuntijapalvelutyö (päiviä) 55 000 Työympäristön mittaukset ja analyysit 40 000 Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset 2 500 Koulutettavapäivät 18 000 Laitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 60 000 000 euroa, myönnetään valtionapua 34 320 000 euroa. Valtionavun lisäys johtuu lähinnä korjattujen ja uusien toimitilojen käyttöönottoon liittyvistä kiinteistökuluista ja koulutuskeskuksen aloittamisesta vuonna 2002. Laitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2002 seuraavaksi (milj. euroa): Tulosalue Menot Tulot Valtionapu Työntekijän terveys 31 13 17 Työympäristö 21 9 12 Työyhteisöt 8 4 5 Yhteensä 60 26 34 Rahoitusosuus % 100 41 59 Arvioidaan, että noin 595 henkilötyövuoden palkkauksiin käytetään 4/5 valtionosuutta ja noin 260 henkilötyövuotta rahoitetaan kokonaan oman toiminnan tuotoilla. Henkilötyövuosien kokonaismääräksi arvioidaan siten noin 855. 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 34 320 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 :n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. S e l v i t y s o s a : Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että Senaattikiinteistölle maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 :n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna. Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 21 600 000 euroa ja muihin menoihin 12 720 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
2002 talousarvio 34 320 000 2001 talousarvio 32 796 646 2001 lisätalousarvio 536 856 2000 tilinpäätös 33 528 263 08. Kansanterveyslaitos S e l v i t y s o s a : Kansanterveyslaitoksen tavoitteena on väestön terveyden edistäminen sekä sairauksien ehkäisy. Kansanterveyslaitos seuraa, valvoo ja tutkii väestön terveyttä ja sairauksien yleisyyttä sekä osallistuu väestön terveyden edistämiseksi tarvittavaan selvitys- ja kokeilutoimintaan. Laitos huolehtii myös väestön rokotehuollon edellyttämien rokotteiden hankinnasta, laadunvalvonnasta ja jakelusta sekä ministeriön määräämistä seulontatehtävistä ja oikeuslääketieteellisistä laboratoriomäärityksistä. Kansanterveyslaitoksen toiminnan laajuus pysyy edeltävän vuoden tasolla, mutta sisällöllisiin painotuksiin vaikuttavat tarve saada lisää tutkimustietoa päihdeongelman ratkaisemiseksi, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja muut väestön ikääntymisen aiheuttamat tehtävät sekä tarve uudistaa yleistä rokotusohjelmaa. Kansanterveyslaitos suorittaa tehtävänsä tekemällä budjettirahoituksella tutkimustyötä ja asiatuntijatehtäviä, huolehtimalla yleisen rokotusohjelman toimeenpanosta ja nk. rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta, sekä 1) tekemällä tutkimustyötä yhteisrahoitteisina sopimustutkimuksina EU:n ja muiden tutkimusrahoittajien kanssa sovittavalla tavalla, 2) tekemällä maksulliset asiakkaiden tilaamat laboratoriomääritykset, 3) osallistumalla tartuntatautilaissa (583/1986) säädettyyn viranomaisvalvontaan, 4) toteuttamalla viranomaisille erillisten sopimusten mukaan maksuttomia ja yhteisrahoitteisia määritys-, valvonta- ja asiantuntijapalveluja, 5) toteuttamalla erilliseen sopimukseen perustuvat maksulliset tilaustutkimukset. Sosiaali- ja terveysministeriön on alustavasti asettanut Kansanterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2002: Kansanterveyslaitoksen toiminta-ajatuksena on edistää ihmisten mahdollisuuksia elää terveenä. Kansanterveyslaitos vastaa siitä, että päätöksentekijöillä, eri alojen ammattilaisilla ja kansalaisilla on käytössään paras mahdollinen tieto terveyttä koskevien valintojen takana. Vuonna 2002 toiminnan painopisteitä ovat laitoksen eri tulosalueilla: Infektiotaudit Rokotehuollolla ja tartuntatautien seurannalla ja tutkimuksella vaikutetaan väestön terveyteen siten, että vähennetään kyseisten tautien ilmaantuvuutta ja estetään vaarallisten tartuntatautiepidemioiden synty. Tartuntatautien seurantajärjestelmän kehittäminen, rokotusohjelman uudistaminen sekä uusien rokotteiden kehittäminen ja arviointi, mikrobien merkityksen selvittäminen kroonisten sairauksien syytekijänä sekä sairaalainfektioiden ja mikrobien lääkeresistenssin lisääntymisen ehkäisy ovat laitoksen keskeisiä tavoitteita infektiotautien alueella. Terveys ja kansantaudit Kansanterveyslaitos tutkii ja seuraa kroonisten kansantautien ja niiden syiden yleisyyttä sekä ehkäisymahdollisuuksia pyrkien samalla edistämään riskitekijöitä vähentäviä ja terveyttä edistäviä väestön elintapamuutoksia. Laitoksen keskeisiä tavoitteita ovat tiedon hankkiminen suurten kansantautien syntytekijöistä, väestöryhmien välisten terveyserojen syiden selvittäminen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitomahdollisuuksien tutkiminen sekä elämäntapojen ja ravitsemuksen muutosten ja niiden terveydellisten vaikutusten seuranta. Ympäristöterveys Ympäristössä esiintyviä haitallisia tekijöitä tunnistamalla ja tutkimalla arvioidaan näiden kansanterveydellistä merkitystä ja siten tietoa tuottamalla ehkäistään niiden aiheuttamia terveyshaittoja. Sisäilman terveysvaikutusten selvittämi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
nen, pienhiukkasaltistuksen sekä dioksiinien terveysriskien arviointi ovat keskeisiä ympäristöterveydellisiä tutkimuskohteita. Laitoksen kustannuksista kohdistuu 39 % infektiotautien tulosalueelle, 45 % terveyden ja kroonisten kansantautien tulosalueelle ja 16 % ympäristöterveyden tulosalueelle. Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuustavoitteena on, että tulot kattavat kustannukset sekä syntyy ylijäämä, joka käytetään seuraavana vuonna tuotekehitykseen ja investointeihin. Yhteisrahoitteisen ulkopuolisen rahoituksen maksuosuuksien osalta tavoitteena on saada hankittua budjetoitu määrä yleishyödyllistä tutkimusrahoitusta laitoksen keskeisille tutkimusalueille. Yhteisrahoitteisen (ml. EU-rahoitus) tutkimusrahoituksen osuuden arvioidaan olevan 35 % koko toimintamenorahoituksesta. Kansanterveyslaitoksen talousarvio perustuu osittaiseen nettobudjetointiin, jossa on nettoutettu edellä kohdissa 1), 2), 4) ja 5) oleva toiminta. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): Tuotot 3 335 2 785 3 196 Kustannukset Maksullisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset 1 187 1 110 1 261 aineet, tarvikkeet ja tavarat 492 421 505 ostetut palvelut 136 150 168 vuokrat 140 135 151 muut erillismenot ja -kustannukset 382 303 387 Erilliskustannukset yhteensä 2 337 2 119 2 472 Käyttöjäämä 998 666 723 Osuus yhteiskustannuksista tukitoimintojen kustannukset 387 488 488 korot ja poistot 91 84 101 Yhteiskustannukset yhteensä 478 572 589 Kokonaiskustannukset yhteensä 2 815 2 691 3 061 Tilikauden ylijäämä (+) / alijäämä (-) +520 +94 +135 Nettobudjetoitua maksullisen palvelutoiminnan kehitystä kuvaava tunnuslukutaulukko: toteutuma ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (teuroa) 3 335 2 785 3 196 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (teuroa) 2 337 2 119 2 472 Käyttöjäämä (teuroa) 998 666 723 % tuotoista 30,0 23,9 22,6 Osuus yhteiskustannuksista (teuroa) 478 572 589 Ylijäämä (+) / alijäämä (-) (teuroa) +520 +94 +135 % tuotoista 15,6 3,4 4,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17