Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS
SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä 26.2.2010 Laatija Hannu Kilponen Tarkastaja Ismo Läspä Viite 82127893 Ramboll Terveystie 2 15870 HOLLOLA T +358 20 755 7800 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSELVITYS SISÄLTÖ 1. TUTKIMUSKOHDE JA TEHDYT TUTKIMUKSET 1 2. MAAPERÄOLOSUHTEET 1 3. RAKENNETTAVUUS 2 4. PIHOJEN, TEIDEN JA PUTKIJOHTOJEN RAKENTAMINEN 2 5. MAANRAKENNUSTYÖT 2 6. KUIVATUS JA ROUTASUOJAUS 3 7. RADONIN HUOMIOIMINEN 3 8. LISÄTUTKIMUSTARVE 3 PIIRUSTUKSET 82127893.1 Yleiskartta 82127893.2 Tutkimus- ja rakennettavuuskartta 1:500 82127893.3 Leikkauspiirustus, leikkaus A-A 1:200/1:100 82127893.4 Leikkauspiirustus, leikkaus B-B 1:200/1:100 82127893.5 Leikkauspiirustus, leikkaus C-C 1:200/1:100 82127893.6 Leikkauspiirustus, leikkaus D-D 1:200/1:100 82127893.7 Leikkauspiirustus, leikkaus E-E 1:200/1:100 82127893.8 11 Maanäytteiden tutkimustulokset
LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 1. TUTKIMUSKOHDE JA TEHDYT TUTKIMUKSET Senaatti-kiinteistöjen toimeksiannosta olemme tehneet rakennettavuusselvityksen Lahden VR:n varikon alueella. Ramboll Finland Oy teki alueella samaan aikaan myös tutkimuksen maaperän pilaantuneisuudesta. Tutkimuskohteen sijainti näkyy yleiskartalla piir.nro 82127893.1. Maaperäolosuhteiden selvittämiseksi alueella tehtiin 22. 29.1.2010 seuraavat maastotyöt: painokairauksia yhdeksässä tutkimuspisteessä (ensin porakonekairaus seitsemässä pisteessä) häiriintyneiden maanäytteiden otto viidestä tutkimuspisteestä yht. 16 kpl pohjavesipinnan mittaus yhdestä väliaikaisesta ja kahdesta pysyvästä pohjavesiputkesta kairauspisteiden sijainnit kartoitettiin. Käytetyt lähtöpisteet on esitetty tutkimus- ja rakennettavuuskartalla. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty tutkimus- ja rakennettavuuskartalla piir.nro 82127893.2 ja kairaustulokset leikkauspiirustuksilla piir.nrot 82127893.3-7. Maanäytteiden tutkimustulokset näkyvät lomakkeilla numerot 82127893.8 11. 2. MAAPERÄOLOSUHTEET Koko tutkimusalue on nykyään rakennuskäytössä olevaa maata. Alueella sijaitsevat tutkimuskartalla näkyvät rakennukset. Maanpinnan korkeudet vaihtelivat kairauspisteissä välillä +102,27 +104,27 ja maanpinta viettää loivasti etelään. Alueen maanpintaa peittää lähes koko alueella 0,3-1,5 m paksu osittain roudassa ollut täyttökerros, joka läpäistiin porakoneella ennen painokairauksia seitsemässä pisteessä. Täyttö on silmävaraisesti karkeaa hiekkaa ja siltin sekaista hiekkaa. Täyttökerroksen alapuolella ja muissa pisteissä maanpinnasta alkaen on yleensä löyhä, paikoin keskitiivis 1,0 4,9 m paksu maakerros, joka sisältää savista silttiä, hiekkaista silttiä, silttistä hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Em. kerrosten alapuolella on 13,5 27 m paksu, keskitiivis ja tiivis silttinen hiekkakerros ja hienohiekkakerros. Edelleen alempana esiintyy paikoin 1,5 4,5 m paksuja, löyhiä tai keskitiiviitä hienohiekkakerroksia. Kairaussyvyydet vaihtelivat 20,0 30,5 m maanpinnasta ja kaikki kairaukset lopetettiin määräsyvyyksiin. Kairauspisteistä RF1, RF4, RF6, RF8 ja RF9 otettiin häiriintyneitä maanäytteitä yhteensä 16 kpl. Viiden näytteen rakeisuus tutkittiin ja loput arvioitiin silmävaraisesti. Näytteet olivat savista silttiä, hiekkaista silttiä, silttistä hiekkaa, hienoa hiekkaa ja soraista hiekkaa. Näytteiden vesipitoisuudet vaihtelivat välillä 5,5 30,5 %. Alueen luonnon maa on routivaa. Pohjavesipinta havaittiin nykyistä kahdesta pohjavesiputkesta HP1 ja HP2 noin 5,16 5,74 m syvyydessä maanpinnasta tasoilla +97,18 ja 97,12. Väliaikaisesta putkesta kairauspisteessä RF1 ei tavattu vesipintaa vielä putken alapään tasolla +98,80 noin 5 m syvyydessä maanpinnasta. Havainnot tehtiin 29.1.2010.
LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 2 3. RAKENNETTAVUUS Tutkittu alue on jaettu rakennettavuudeltaan kahteen alueeseen, jotka on esitetty tutkimus- ja rakennettavuuskartalla piir.nro 82127893.2. Alueiden väliset rajat ovat suuntaa antavia ja tiedot edustavat alueiden keskimääräisiä olosuhteita. Alue 1 Alueilla on 0,3-1,3 m paksun täyttökerroksen alla keskitiivis ja tiivis, vähintään 17 18 m paksu, silttiä ja hienoa hiekkaa sisältävä maakerros. Alueille voidaan rakentaa 1-4 kerroksia rakennuksia, joissa on maanvaraiset anturat ja lattiat. Vanhat täyttökerrokset tulee poistaa kokonaan rakennusten alta ja uudet täyttökerrokset tulee aloittaa keskitiiviin ja tiiviin perusmaan yläpinnasta. Geotekninen kantavuus on vähintään 0,5 m paksun, tiivistetyn anturanalustäytön päällä anturan alapinnassa 200 kn/m. Raskaammat rakennukset perustetaan kitkapaalujen varaan kantavin lattioin. Alue 2 Alueella on 0,4-1,1 m paksun täyttökerroksen ja 1,0 4,9 m paksun, löyhän ja keskitiiviin savea, silttiä ja hienoa hiekkaa sisältävän maakerroksen alla 13,5 27 m paksu, keskitiivis ja tiivis, silttiä ja hienoa hiekkaa sisältävä maakerros. Alueelle voidaan rakentaa 1-3 kerroksia rakennuksia, joissa on maanvaraiset anturat ja lattiat. Vanhat täyttökerrokset tulee poistaa kokonaan rakennusten alta ja uudet täyttökerrokset tulee aloittaa löyhän ja keskitiiviin perusmaan yläpinnasta. Geotekninen kantavuus on vähintään 0,5 m paksun, tiivistetyn anturanalustäytön päällä anturan alapinnassa 100 kn/m. Raskaammat rakennukset perustetaan kitkapaalujen varaan kantavin lattioin. 4. PIHOJEN, TEIDEN JA PUTKIJOHTOJEN RAKENTAMINEN Alueilla 1 ja 2 pihat, tiet ja putkijohdot voidaan perustaa normaalisti maanvaraisesti. Soratäyttökerrosten alle asennetaan suodatinkangas, käyttöluokka N3. 5. MAANRAKENNUSTYÖT Rakennusten ja maarakenteiden alta on poistettava humus ja vanhat täyttökerrokset ennen perustamista. Pintaveden pääsy kaivantoihin on estettävä ja tarvittaessa poistettava häiriintynyt maa-aines kaivannoista. Mahdollinen vesi pumpataan pois kaivannoista uppopumpuilla. Koko alueella kaivantojen luiskakaltevuus voi vaihdella kaivannon syvyyden mukaan seuraavasti: 2,0 m = 5:1, 2,5 m = 3:1 ja 3,0 m = 2:1. Täyttötyöt on tehtävä huolellisesti kerroksittain tiivistäen asianomaisista kelvollisista materiaaleista. Maarakennustöissä on noudatettava julkaisun RIL 132 2000, Talonrakennuksen maarakenteet - ohjeita.