RENOR OY ASKO II RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Renor Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite ASKO II RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

2 ASKO II RAKENNETTAVUUSSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Essi Auvinen Minna Koistinen, Antero Olaste Ismo Läspä Raportti Viite LAHTI T

3 ASKO II RAKENNETTAVUUSSELVITYS SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Tutkimuskohde ja tutkimukset 1 3. Maaperäolosuhteet Nykytilanne Pohjasuhteet 1 4. Rakennettavuus Perustaminen Tärinän huomioiminen Pihojen, katujen ja putkijohtojen perustaminen Tukimuuri Kuivatus ja routasuojaus Radonin huomioiminen 3 5. Jatkotoimenpiteet 4 PIIRUSTUKSET Tutkimuskartta 1: Leikkauspiirustus, leikkaus 1-1 1: Leikkauspiirustus, leikkaus 2-2 1: Leikkauspiirustus, leikkaus 3-3 1: Leikkauspiirustus, leikkaus 4-4 1: Leikkauspiirustus, leikkaus 5-5 1: Leikkauspiirustus, leikkaus 6-6 1:200

4 ASKO II RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 1. JOHDANTO Askon alueesta tulee Lahden keskustaan liittyvä asumisen ja liike-elämän alue. Alueen suunnittelutyö toteutetaan Lahden Radanvarsi arkkitehtikilpailun suunnittelutöihin pohjautuen. Asko II alueen pohjasuhteita on tutkittu vuosien aikana kattavasti. Tähän raporttiin on koottu viime vuosina tehdyt pohjatutkimukset ja esitetty niiden tulokset. 2. TUTKIMUSKOHDE JA TUTKIMUKSET Tutkimuskohde sijaitsee Lahden kaupungissa Askon alueella. Alue on pinta-alaltaan noin 8 ha. Alue rajautuu pohjoisosastaan Mannerheiminkatuun, itäosastaan Iso-Paavolankatuun, eteläosastaan rataan ja länsiosastaan Vihdinpolkuun. Vuosien 2008, 2015 ja 2016 aikana alueella on tehty seuraavat pohjatutkimukset: - Puristinheijarikairauksia 19 pisteessä - Painokairauksia neljässä pisteessä - Porakonekairaus yhdessä pisteessä - Pohjavesipinnan mittaus kuudessa pisteessä - Häiriintyneiden maanäytteiden otto kolmesta pisteestä Kolmesta tutkimuspisteestä on otettu yhteensä 11 kpl häiriintynyttä maanäytettä, joista kaikista on määritetty vesipitoisuus. Maanäytteiden maalajit on määritetty silmävaraisesti tai rakeisuuden perusteella. Tutkimukset on tulostettu ETRS-GK26 koordinaattijärjestelmässä ja N2000 korkeusjärjestelmässä. 3. MAAPERÄOLOSUHTEET 3.1 Nykytilanne Alueella sijaitsee Askon vanha tehdaskiinteistö sekä pysäköinti- ja kenttäalueita. Korkeussuhteiltaan alue on varsin tasainen. Maanpinta laskee loivasti idän ja etelän suuntaan. Alueen pinnankorkeudet vaihtelevat välillä Alueen pohjoispuolella sijaitseva Mannerheiminkatu sijoittuu korkeustasoltaan huomattavasti tutkimusaluetta korkeammalle, n. 4,5 6,5 m ylemmäs. Mannerheiminkadun ja tutkimusalueen välillä on jyrkkä luiska, kaltevuudeltaan n. 1:1,6 1:1, Pohjasuhteet Pohjatutkimusten mukaan alueella on päällimmäisenä maakerroksena havaittavissa 0 2,8 m paksu täyttökerros. Täyttökerroksen alapuolella tavataan hiekkaista silttiä ja silttistä hiekkaa, joiden tiiviys vaihtelee löyhästä erittäin tiiviiseen. Maakerroksesta otettujen maanäytteiden määritetyt vesipitoisuudet vaihtelivat välillä 24,8-27,4 %. Siltti-/hiekkakerroksen paksuus on 11,6 35,1 m. Kerros on ohuin tutkimusalueen länsiosassa, josta sen paksuus kasvaa idän suuntaan.

5 ASKO II RAKENNETTAVUUSSELVITYS 2 Silttisen kerroksen alapuolella havaittiin 0,6 2,7 m paksu moreenikerros ennen kairausten päättymistä kiveen, lohkareeseen tai kallioon. Kovaan pohjaan päättyneet kairaukset päättyivät pistettä 112 lukuun ottamatta 14,44 42,73 m syvyydelle. Pisteen 112 kairaus päättyi 3,26 m syvyydellä todennäköisesti täyttökerroksen kiviin. Kallion pinta varmistettiin kahdessa tutkimuspisteessä. Kallionpinta havaittiin 28,50 49,20 m syvyydessä. Alueella on havaittu pohjaveden pinnan korkeus kuudesta tutkimuspisteestä. Mittaustulokset on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Havaitut pohjaveden pinnan korkeudet Tutkimuspiste Maanpinnan Pohjavesipinnan Pv-pinnan etäisyys Mittausaika taso taso maanpinnasta ,80 +98,44 4,36 m ,53 Kuiva +98,76 * > 4,77 m ,62 Kuiva +99,98 * > 4,64 m ,15 +97,07 7,08 m ,78 +96,68 5,10 m HP_RF1 +99,58 +94,79 4,79 m *Tutkimuspisteissä 4 ja 5 tutkimusten aikainen havaintoputki oli kuiva. Pisteessä 4 ei havaittu vettä tasolla +98,76 ja pisteessä 5 ei havaittu vettä tasolla +99, RAKENNETTAVUUS 4.1 Perustaminen Alueelle suunniteltuihin rakennuksiin ja maarakenteisiin tulee tehdä kohdekohtaiset pohjatutkimukset. Perustamistavat on tarkastettava rakennuspaikkakohtaisten pohjatutkimusten perusteella. Kevyet pientalorakennukset, varastot ja katokset voidaan perustaa alustavasti maanvaraisesti antura- tai laattaperustuksille siltti-/hiekkakerroksen varaan. Raskaat, laajarunkoiset rakennukset perustetaan alustavasti teräsbetonisille kitka- tai tukipaaluille tai teräspaaluille. Lattiat voidaan perustaa maanvaraisina. Kellareiden rakentamiselle ei ole rajoitteita, mikäli ne rakennetaan ylimmän pohjavesipinnan yläpuolelle. 4.2 Tärinän huomioiminen Promethor Oy on tehnyt alueelle esiselvityksen (2015) raideliikenteen aiheuttamasta tärinästä ja runkomelusta. Raportin mukaan arvioidut rakennuksiin aiheutuvat tärinätasot ylittävät uusille normaaleille asuinrakennuksille käytettävän suositusarvon. Tämä ei kuitenkaan estä suunniteltua kaavoittamista, kun huomioidaan käytettävissä olevat tärinän vaimennuskeinot. Alueelle ja/tai suunniteltaviin rakennuksiin tulee todennäköisesti toteuttaa tärinää vaimentavia toimenpiteitä. Selvityksessä esitetään, että kaavamääräyksiin lisätään kohta, jossa edellytetään tärinän huomioon ottaminen. Alueen tärinänhallintakeinoksi selvityksessä suositellaan Askonkadun stabilointia olemassa olevan Asko II -rakennuksen länsi- ja itäpuolelta. Rakennettavuusselvityksen tarkastelussa stabilointia ei voida suositella alueen maaperän laatu huomioiden. Maaperässä on tiiviitä hiekkakerroksia, joiden läpäisy sekoitinlaitteistolla ei välttämättä onnistu. Pohjavedenpinnan yläpuolella maaperä on kuivaa, jolloin pilarien lujittuminen voi muodostua ongelmaksi. Koepilaroinnilla voidaan kuitenkin selvittää stabiloinnin soveltuvuus. Geoteknisestä näkökulmasta voidaan alueellisen tärinän vaimennukseen mahdollisesti käyttää pysyvää teräsponttiseinää tai suihkuinjektointia. Rakennuskohtaisessa tärinän vaimennuksessa voidaan mahdollisesti käyttää paaluissa tärinää vaimentavia rakenteita. Tärinää voidaan vaimentaa myös jousilla, joita käytetään perustusten ja ylärakenteiden välissä.

6 ASKO II RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3 On kuitenkin huomioitava, että alueen itäosassa moreenikerros sijaitsee noin 37 m syvyydellä. Valitaan siis mikä alueellisen tärinän vaimennusmenetelmä hyvänsä, ei sitä ole alueen itäosassa todennäköisesti kannattavaa tai mahdollista viedä kovaan pohjaan asti. 4.3 Pihojen, katujen ja putkijohtojen perustaminen Pihat, kadut ja putkijohdot voidaan perustaa kiinteistöllä maanvaraisesti siltti-/hiekkakerroksiin. Kaivantojen toteutus on mitoitettava erikseen. Katujen rakennekerrokset tulee mitoittaa riittävän paksuiksi vaaditun kantavuuden ja sallitun routanousun perusteella. Olemassa olevia täyttöjä voidaan käyttää alueen yleistäytöissä sekä pihojen ja katujen jakavan kerroksen materiaalina, mikäli niiden rakeisuus on vaatimusten mukaista ja ne eivät sisällä pilaantuneita maita. Kiinteistöltä kaivettavia silttimaita voidaan hyödyntää maisemoinnissa esim. meluvallit. 4.4 Tukimuuri Mannerheiminkadun eteläpuolella on jyrkkä penger, joka rajoittuu tutkimusalueen keskiosassa Askonkatuun. Askonkadun tasaus laskee nykyisestä, jonka vuoksi kadun pohjoispuolelle tarvitaan tukimuuri. Tukimuurit toteutetaan alustavasti yleissuunnitelmaselostuksen kohdan 11 Sillat ja taitorakenteet mukaisesti joko paikalla valettuna tai elementtirakenteisena betonisena kulmatukimuurina. Vaihtoehtoisesti tukimuurit voidaan korkeudesta ja tilantarpeesta riippuen toteuttaa esimerkiksi kivikorein, settiseinällä, porapaalusettiseinällä tai lukkoon lyödyllä teräsponttiseinällä. Myös lujitettua maaluiskaa voidaan harkita käytettäväksi (maanaulaus ja verkko + ruiskubetoni). Tukimuurin toteutustapa ja perustamistapa tulee valita tarkempien suunnitelmien perusteella. 4.5 Kuivatus ja routasuojaus Alueen maaperä on osittain huonosti vettä läpäisevää hienorakeista maa-ainesta. Rakennukset tulee salaojittaa. Katujen rakennekerrosten kuivatuksesta on huolehdittava salaojilla. Pintavedet tulee johtaa suunnitelmallisesti sadevesiviemäriin. Alueen maaperä on routivaa. Routarajan yläpuolelle perustettavat rakenteet tulee routasuojata. Routimaton perutussyvyys on alueella lämpimille rakennuksille (maanvastainen alapohja, alapohjarakenteen lämmönvastus R A 10,0 m 2 K/W) seinälinjoilla 1,3 m (hienorakeiset maalajit) tai 1,5 m (karkearakeiset maalajit) ja nurkissa 1,6 m (hienorakeiset maalajit) tai 1,9 m (karkearakeiset maalajit). Kylmille rakennuksille tai rakenteille roudaton perustussyvyys on 2,0 m. (RIL ). Routarajan yläpuolelle rakennettavat vesijohto- ja viemärilinjat on routasuojattava asianmukaisesti. 4.6 Radonin huomioiminen Alueen maaperä on radonkaasuja johtavaa. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (944/92) mukaan uusissa asunnoissa radon pitoisuus saa olla enintään 200 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m 3 ). Asemanseudun postinumeroalueen asuntojen keskiarvo on 379 Bq/m 3 ja mediaani 217 Bq/m 3 (Lähde: STUK, ). Radon tulee huomioida rakenteita suunniteltaessa. Radonhaittojen ehkäisemiseksi alapohjarakenteet tulee tarvittaessa tiivistää sekä maata vasten olevien lattioiden salaojakerrokseen on rakennettava radon -imuputkisto, jossa on varauduttava koneelliseen ilmanpoistoon.

7

8 Mannerheiminkatu Askonkatu Askonkatu Valtatie 12 Askonkatu Rautatie W:\1366\Renor\ _Asko_II\11_Geo\01_Työkansio\ _Tutkimuskartta.dwg Rautatie 0m m Koordinaattijärjestelmä Korkeusjärjestelmä K.o sa/ Kylä Rakennustoime npide Ra en k nuskohteennimija oo s ite Hy. v Kore tt li/ Tila Asko 2 - alue Askonkatu, Lahti Lahti puh Ton t ti/ Rn:o ETRS-GK26 N2000 Viranomaisen mek rintöjä uslaji Pohjarakennus Pr ii ustuksen ss i älö t Suunn a. la sr uno S un. Työ nro Piirt. Piirs u tuksa i Tiedosto Muutos Pm v Rak.luvannro Juokse vanro Mia ttkaava Tutkimuskartta 1:500 GEO I. Läspä Essi Auvinen JULIT

9 LEIKKAUS 1-1 1:200/1:200 W:\1366\Renor\ _Asko_II\11_Geo\01_Työkansio\ _Tutkimuskartta.dwg K.o sa/ Kylä Raken nustoi menp ide Ra en k nuskoh teen nimi ja osoite Hy v. Korttel i/ Tila Asko 2 - alue Askonkatu, Lahti Lahti puh Tont ti/ Rn:o Virano maisen merki ntöjä uslaji Pohjarakennus uksen sisältö Suunn a. la usnro S uunn. Työnr o Piirt. uksia Tiedo sto Muutos Pvm Rak.l uvan nro Juokseva nro Mittaka ava Leikkauspiirustus 1-1 1:200 / GEO I. Läspä Essi Auvinen JULIT :200

14 LEIKKAUS 6-6 1:200/1:200 W:\1366\Renor\ _Asko_II\11_Geo\01_Työkansio\ _Tutkimuskartta.dwg K.o sa/ Kylä Raken nustoi menpi de Raken nuskoh teen nimi ja osoite Hy v. Kortte li/ Tila Asko 2 - alue Askonkatu, Lahti Lahti puh Tont ti/ Rn:o Virano maisen merki ntöjä uslaji Pohjarakennus uksen sisält ö Suunn a. la usnro S uunn. Työnr o Piirt. uks ia Tiedos to Muutos Pvm Rak.l uvan nro Juok seva nro Mittaka ava Leikkauspiirustus 6-6 1:200 / GEO I. Läspä Essi Auvinen JULIT :200