Puhdasta energiaa tuulesta Energiaa tuulesta Nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Hannu Kemiläinen TuuliWatti Oy
GLOBAALI ENERGIAMURROS KÄYNNISSÄ? Otteita viime päivien otsikoista Tekniikka ja Talous uutissivustolta. - Marraskuussa 2016 ko. uutissivun uutisista lähes ¼ käsitteli energiaan ja ilmastonmuutokseen liittyviä aiheita Suomalaistutkimus: Ilmastonmuokkaus on liian vaarallista ilmastonmuutoksen torjumiseksi VTT torppaa ajatuksen vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen nopeasti ilmaston muokkauksen keinoilla. Ilmastonmuokkauksella tarkoitetaan ympäristön suunnitelmallista muuttamista suuressa mittakaavassa erilaisilla tekniikoilla. (T&T 21.11.) Arvo jopa 900 miljardia Yhdysvalloista löytyi maan historian suurin liuskeöljyesiintymä Yhdysvalloissa on tehty valtava öljylöydös. (T&T 18.11.) USA: republikaanivaltaisissa osavaltioissa eniten tuulivoimaa kuinka käy Trumpin kaudella? Tuulisähköä on suosittu eniten republikaaniosavaltioissa. (T&T 18.11.) Teräksen valmistusprosessi yritetään mullistaa - suomalais-ruotsalainen projekti haluaa eroon hiilestä ja päästöistä Terästeollisuus kehittää hiilidioksidivapaata tuotantoa Suomessa ja Ruotsissa. (T&T 21.11.) Yllättävä kyselytulos: Yli puolet perussuomalaisista kannattaa sittenkin uusiutuvan tukiaisia Tuulivoimayhdistys kysyi energiakantoja kuntapäättäjiltä hallituksen suurten energialinjausten alla. (T&T 17.11.) Espoolainen: kotisi lämpö voi tulla pian kuumista servereistä Ericssonin datakeskuksen hukkalämpö otetaan talteen ja siirretään kaukolämpöverkkoon. (T&T 21.11.) Wärtsilä sai 75 miljoonan euron tilauksen Argentiinasta 101 MW:n voimala tuo säätövoimaa uusiutuville Wärtsilä on saanut noin 75 miljoonan euron arvoisen tilauksen Pampa Energía -yhtiöltä Argentiinasta. (T&T 21.11.)
Lähtötilanne Ilmastonmuutos on haaste, joka pitää ratkaista. Myös Suomi on sitoutunut hiilineutraaliin tulevaisuuteen siksi energiamurros tarvitaan. Suomessa on runsaasti uusiutuvia kotimaisia energialähteitä on tuulta, aurinkoa, vesivoimaa ja biomassaa. Se on vahvuus ja yksi ratkaisu kilpailukykyongelmiin. Energiamurrokseen ovat pystyneet ja sitä ovat halunneet maat, joissa aiemmin fossiiliset tuotantomuodot, mukaan lukien isot hiilikaivokset, ovat tuoneet runsaasti työpaikkoja. Energiamurroksen hyödyt ovat ylivoimaiset fossiiliseen energiaan nähden. Globaali energiamurros tapahtuu ja sen kautta syntyy ratkaisuja vaihtelevan kulutuksen ja tuotannon yhteenssovittamiseksi. Energiamurroksen edelläkävijät ja ratkaisuja kehittävät maat saavat niistä vientituotteita ja teknologiahyötyä. Suomi voi olla mukana hyötymässä energiamurroksesta tai jäädä odottamaan, että joku muu saa nuo markkinat. Lähde: Suomen tuulivoimayhdistys ry (STY)
Lähde: ÅF-Consult Oy 2016
Maatuulivoima Saksa vs. Suomi v. 2014 Saksa Suomi Asukkaita 82 milj 5,5 milj Pinta-ala 357 000 km2 338 000 km2 Maatuulivoimaloita 24 900 kpl 260 kpl 2014 lopussa Kapasiteetti 2014 38 100 MW 627 MW lopussa v. 2014 asennettu 4 750 MW 184 MW Keskimääräisenä 80 TWh 1,8 TWh tuulivuonna tuotanto Asukastiheys 226 /km² 18 /km² Tuulivoimalatiheys 0,07 voimalaa/km² 0,0007 voimalaa/km² Lähde: STY Saksassa on asukaslukuun suhteutettuna n. 8-kertainen kapasiteettimäärä Suomeen verrattuna Suomessa 2015 lopussa n. 1000 MW kapasiteettia 8-kertaisena tuolla kapasiteetilla voitaisiin tuottaa lähes 20 TWh tuulisähköä Tämä tarkoittaisi yhteensä n. 2000-2500 tuulivoimalaitosta, jolloin tuulivoimalatiheys olisi n. 0,007 voimalaa/km²
Nykyiseen lakiin asetuspäivitys; vielä valmistuvat hankkeet Viimeisiä kiintiöpäätöksiä annetaan parhaillaan. Hyväksymistä tariffijärjestelmään haettava 1.11.2017 mennessä. TEM antanut 19.10 lausunnoille asetusmuutoksen, jossa määritetään tariffiin hyväksymistä haettavan hankkeen vaihe: Sähköasema(t) sähköistetty päämuuntajalle hyväksymistä hakiessa Ensimmäinen voimala sähköistetty viimeistään 2 kk hyväksymishakemuksen jättämisestä Tuuliturbiinien yhtäjaksoinen ja keskeytymätön rakentamissuunnitelma Asetus kiristää vaatimuksia Energiaviraston nykyisestä ohjeistuksesta 3-5kk. Lähde: STY
Investoinnit tuulivoimaan kasvussa Cumulative investments, capacity and number of turbines 2009-2017 4000 3500 3000 Kumulatiivinen kapasiteetti (MW) Kumulatiiviset investoinnit (milj., arvio) Kumulatiivinen voimalamäärä (kpl) Tuulivoiman osuus sähkön kulutuksesta: 2011 n. 0,5 % 2014, 1,3 % 2015, 2,8 % 2016, arvio 3-4 % 2500 2000 1500 1000 500 Kumulatiivinen kapasiteetti: 2013: 446 MW 2014: 627 MW 2015: 1005 MW Vuosittainen lisäys 2016-2017: 400+ MW/a 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 (estimate) 2017 (estimate) Lähde: STY
Tuulivoiman tilanne Suomessa Vuonna 2015 387 voimalaa kapasiteetti 1005 MW, tuotanto yli 2,3 TWh (noin puolet Helsingin sähkönkulutuksesta) tuulivoimalla katettiin sähkönkulutuksesta 2,8 % Vuonna 2016 arvioidaan 400 MW uutta kapasiteettia Tuulisähkön tuotanto 3-4 TWh Vuonna 2016-2017 Yhteensä noin 400 uutta voimalaa (1200 MW) 2 mrd lisäinvestoinnit nykyisten 1,3 mrd lisäksi tuotanto n. 6 TWh (= 50 % Olkiluoto 3:n tuotannosta) Lähde: STY
Tuotantokapasiteetin jakautuminen maakunnittain 2015 Varsinaissuomi 2 % Ahvenanmaa Etelä- 2 % Kymenlaakso Pohjanmaa 32 % Pohjanmaa 7 % Satakunta 15 % Etelä-Karjala 2 % Keski-Suomi 2 % Uusimaa 1 % Pirkanmaa 1 % Keski- Pohjanmaa 0 % Pohjois- Pohjanmaa 44 % Lappi 19 % Lähde: tuulivoiman vuosiraportti 2015, luonnos (Ramboll / STY) Lähde: Ramboll Oy/STY
Ala on optimistinen 350 300 250 200 150 100 50 0 Suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden lukumäärä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 maa meri Kesällä 2015 hanskat tippuivat. Ala taas vironnut syksyn 2015 kevään 2016 välillä. Jatkossa hankekehitys huippuvuosia maltillisempaa ja rauhallisempaa. Hankkeita maalla 11 000 MW, merellä 2 000 MW. Valmiiksi luvitettuja, rakentamisvalmiita, hankkeita 2018 alussa n. 2000 2500 MW. Suunnittelusta ja luvituksesta valmistuu sen jälkeen arviolta 400 800 MW / vuosi. Lähde: STY
Tuulivoimalaitosten tehot ja tärkeimmät voimalatoimittajat Suomessa Johtavat voimalavalmistajat 2015 Vestas (40%) Nordex (17%) Gamesa (12%) Voimalat optimoitu Suomen tuuliolosuhteisiin: Korkeat tornit Pitkät lavat Jäätävien olosuhteiden sovellukset Lähde: STY
Tuulivoimatuottajat Suomessa Yli 90 % Suomeen tähän mennessä rakennetuista voimaloista suomalaisessa omistuksessa Tuulivoimahankkeen kotimaisuusaste 59 % Lähde: STY
Tällä hetkellä ala elää eräänlaista välitilaa rakentamisen ja suunnittelun suhteen Hallituksen esitys tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän sulkemiseksi, laki astui voimaan 10/2015. Tariffiin hakeuduttava 1.11.2017 mennessä - puiston rakentamisen voi tehdä loppuun tämän jälkeen. Suomen hallitus linjasi hallitusohjelmassaan että energiankulutuksesta 50 % tulee kattaa uusiutuvilla energialähteillä ja 55 % kotimaisilla energialähteillä 2020 luvulla. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan ehdottomasti tuulivoimaa. Energia- ja ilmastostrategian päivitys on käynnistetty työ- ja elinkeinoministeriössä. Työssä kootaan suuntaviivat hallitusohjelman tavoitteen saavuttamiseksi. Osana työtä suunnitellaan uusiutuville energiantuotantomuodoille hallitusohjelmassa linjattu teknologianeutraali, kustannuksiltaan laskeva ja EU-suuntaviivat täyttävä tukimuoto. Työn pitäisi olla valmis joulukuussa 2016. Lähde: STY
STY:n suosittelema tukimalli: Teknologianeutraali kilpailutus Tuki on nykyisen kaltainen liukuva preemio, jonka taso ( /MWh) määritetään kilpailutuksen avulla. Kilpailutuksessa Valtio (viranomainen) ilmoittaa kuinka suurta vuosittaista tuotantoa kilpailutuksella tavoitellaan Valtio (viranomainen) ilmoittaa päivän johon mennessä tarjoukset tulee jättää Tarjouksen voi jättää uusiutuvan energian tuottaja, joka täyttää ennakkovaatimukset (esim. tuulivoiman osalta ennakkovaatimus voisi olla lainvoimainen kaava/suunnittelutarveratkaisu ja sähköverkkoliitynnästä ennakkovaraus) Kilpailusta vastaava viranomainen tarkistaa, että hankkeet täyttävät ennakkovaatimukset ja laittaa tarjoukset järjestykseen halvimmasta kalleimpaan. Tuotantotuen saavat halvimmasta päästä ne hankkeet, joilla valtion ennakkoon asettama vuosituotantotavoite saavutetaan. Lähde: STY
Tuulivoima kustannustehokkaimpia sähköntuotantomuotoja, myös Suomessa Lähteet: ÅF, 2016 ja Pöyry 2015 Lähteet: ÅF 2016, Pöyry 2015
Tuulivoiman rooli Suomen tulevassa energiajärjestelmässä Pariisin ilmastosopimus edellyttää Suomelta kunnianhimoa päästövähennystavoitteissa. Sitra, 2016: 60 % uusiutuvan tavoite 2030 100 % tavoite 2050 Tavoitteeseen voi pyrkiä korjaamalla päästökauppaa (EU) tai tukemalla uusiutuvan energian lisärakentamista. Tuulivoimalla joka tapauksessa merkittävä rooli tulevassa energiapaletissa. Lähde: ÅF, 2016
TuuliWatti tuulivoiman johtava toimija ja edelläkävijä Suomessa Investointi (M ) MW MWh/vuosi kpl Pori Tahkoluoto 2009 3,0 8 400 1 Simo 1 2012 18,5 55 000 6 Ii 1 2012 24,6 77 500 8 Tervola 1 2013 30,8 93 000 10 Simo 2 2013 19,2 56 000 4 Ii 2 2014 9,9 33 000 3 Pori Peittoo 2014 57,6 175 000 12 Tornio 2014 38,4 102 000 8 Salo 2015 10,2 25 000 2 Siikainen 2015 26,4 84 000 8 Kalajoki 1+2 2015 72,6 238 000 22 Kalajoki 3 2016 19,8 60 000 6 Raahe 2017 48,4 144 000 14 Simo 3 2016 93,2 302 000 27 yht 650 472,4 1 452 900 131 Suomen 2020 tavoitteesta 24,0 % Vastaa kerrostaloasunnon sähkönkulutusta (kpl) 655 864 Vertailun vuoksi: Iijoki, 5 vesivoimalaitosta, tehot yht. 217 MW, tuotanto 830 GWh/vuositasolla Kemijoki, 16 vesivoimalaitosta, tehot yht. 1074 MW, tuotanto 4100 GWh/vuositasolla Loviisa 1, teho 496 MW, tuotanto hieman alle 4 000 GWh/vuositasolla TuuliWatti 2017, 130 voimalaitosta, tehot yht. 468,9 MW, tuotanto 1 443 GWh/vuositasolla = n. 1,7 x Iijoen vesivoimaloiden tuotanto/v, n. 35 % Kemijoen vesivoimaloiden tai Loviisa 1:n tuotannosta/vuositasolla
TuuliWatti Oy, jatkosuunnitelmista Tuulivoiman tuotantotuki (syöttötariffi) täyttynyt, eikä uusia hankkeita enää hyväksytä tuen piiriin Kaikki tuen piiriin hyväksytyt hankkeet tulee olla rakennettuna 2017 marraskuun loppuun mennessä kokonaismäärä tulee olemaan yli 2000 MW, mutta alle 2500 MW TuuliWatti Oy:n osuus Suomen tuulivoiman tuotantotehosta noin 20%, sähkön tuotannosta noin 25% (nykyaikaiset voimalat korkealla tornilla ja suurella roottorilla, hyvillä paikoilla) Me TuuliWatti Oy:ssä uskomme tuulivoimarakentamisen jatkuvan myös tulevaisuudessa Tuulivoima on kustannustehokkain sähköntuotantomuoto Tuulivoima on CO 2 -vapaa tuotantomuoto rakentamalla lisää tuulivoimaa voidaan vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä TuuliWatin tuotannon aikaansaama CO 2 -vähenemä on noin 1000 miljoonaa kg/vuosi Tällä hetkellä tuulivoimaa rakennetaan maailmalla eniten sähköenergian tuotantomuodoista Kärkihanke -projekti TuuliWatti valmistelee uuden sukupolven tuulivoimapuistoa, jossa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja pilotoidaan sähkön varastointia Hankkeelle on haettu valtion kärkihanketukea päätös saadaan alkuvuodesta 2017 Tuuliwatti jatkaa hankekehitystä ja on valmiina, kun uusi tukijärjestelmä tulee voimaan Tällä hetkellä hankekehityksessä on noin 300-350 MW tehoa vastaava määrä voimalapaikkoja Pohjois-Pohjanmaalla ja Meri-Lapissa TuuliWatilla on hankekehityksessä tällä hetkellä noin 70 voimalapaikkaa kahdeksalla alueella, vastaa n. 250 MW tehoa ja n. 350 MEUR investointia
Wind power projects of TuuliWatti In production 330 MW Building 2016-17 142 MW Building starts 2017-> 300-350 MW Tornio, 36 MW Simo III, 93 MW Simo I and II, 36 MW Haukipudas, 18 MW Raahe, 48 MW Kalajoki, 92 MW Tervola I, 30 MW Tervola II, 10 MW Tervola III, 25 MW Simo IV 100 MW Ii IIII-V, 100 MW Ii I and II, 33 MW Vaala 20 MW Merikarvia, 45 MW Pori, 54 MW Luvia, 50 MW Siikainen, 26 MW Salo I 10 MW Salo II 25 MW
Tällä hetkellä Suomessa Tuulivoima työllistää hankekehityksessä, rakentamisessa ja kunnossapidossa työskentelee n. 2 200 henkilöä Tuulivoimateollisuudessa työskentelee 2000-3 000 henkilöä Tuulivoimakomponenttien viennin arvo Suomessa on tällä hetkellä 750 1 000 milj. Vuonna 2020 Hankekehitys, rakentaminen ja kunnossapito voi työllistää n. 4 200 henkilöä Teollisuus voi työllistää 4000-7 000 henkilöä Tuulivoimakomponenttien viennin arvo voi olla 2 000 milj. (Lähteet: Sweco, 2015, Teknologiateollisuuden tuulivoiman tiekartta, 2014) Epäjatkuvuus hankesuunnittelussa ja rakentamisen pysähtyminen vaarantavat työpaikat Suomessa. Tuulivoimarakentamisen työllisyysvaikutukset merkittäviä pienillä paikkakunnilla (etenkin Pohjoinen ja Keski-Suomi) Suomeen on syntynyt uusi ala, joka työllistää useita tuhansia ihmisiä. Mikäli hankekehitykseen ja rakentamiseen tulee taukoa, työpaikat menetetään.
1. Hankekehitys Vuokrasopimukset -> TuuliWatti Oy Esiselvitys, YVA- ja/tai kaavamenettely Ostopalvelut suunnittelutoimisto(t) 2. Luvitus, voimalatoimittajan valinta, investointipäätös, projektikonsultin valinta -> TuuliWatti Oy 3. Kilpailutus Ostopalvelut, projektikonsultti 4. Rakennussuunnittelu Tiet, platformit, perustusten paikat Ostopalvelut, suunnittelutoimistot 5. Infran rakentaminen Ostopalvelut, urakoitsija(t), aliurakoitsijat 6. Perustukset Ostopalvelut, urakoitsija, aliurakoitsijat Yhteensä 10 % kokonaisinvestoinnista
7. Sähkösuunnittelu Maakaapelit, sähköasemat, voimajohdot Ostopalvelut, suunnittelutoimistot 8. Sähköyhteyksien rakentaminen Ostopalvelut, urakoitsija(t), aliurakoitsijat Yhteensä 10 % kokonaisinvestoinnista
9. Voimalatoimitus Valittu voimalatoimittaja, avaimet käteen Tarvittavat tukipalvelut: satamahuolinta, erikoiskuljetukset, nostokonepalvelut voimalatoimittajan ostopalveluina Yhteensä 80 % kokonaisinvestoinnista