Tuulivoiman nykytilanne Suomessa. Heidi Paalatie Jyväskylä

Transkriptio

1 Tuulivoiman nykytilanne Suomessa Heidi Paalatie Jyväskylä

2 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö 2 työntekijää Kokoaa yhteen tuulivoima-alasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä, yrityksiä ja muita tahoja noin 155 yritystä yli 230 yksityishenkilöä Välittää tietoa ja pyrkii monin keinoin muovaamaan suomalaista toimintaympäristöä mahdollisimman tuulivoimamyönteiseksi Julkaisee Tuulienergia -lehteä levittää tietoa järjestää seminaareja ja konferensseja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun

3 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%

4 Tuulivoimarakentamisen käyntiinlähtö (Lähde:

5 Tuulivoiman määrä Suomessa

6 Tilanne Suomessa tänään Tuulivoimarakentaminen lähti käyntiin lopussa (2011): 288 MW (199 MW) 163 voimalaa (131 voimalaa) Vuodelle 2013 voimaloita tilattu 130 MW edestä Vuodelle 2013/2014 tilattu jo voimaloita 136 MW edestä n. 180 MW rakennuslupavaiheessa Tavoite: 6 TWh tuulivoimasähköä vuonna 2020 n MW n. 800 tuulivoimalaa n. Helsingin kokoinen alue

7 Rakenteilla 2013 / (125 MW): Merijärvi 6 WTG, 16 MW, Herrfors (Siemens) Hamina 2 WTG, 6 MW, Haminan Energia (WinWinD?) Honkajoki 9 WTG, 22 MW, Taaleritehdas (Nordex) Lappeenranta 7 WTG, 21 MW, Tuulisaimaa (Alstom) Raahe 7 WTG, 31 MW, Puhuri (Siemens) Raahe 2 WTG, 6 MW, Raahe Energia (Nordex) Simo Leipiö 4 WTG, 18 MW, Tuuliwatti (Gamesa) Ii, Olhava 3 WTG, 9 MW, Tuuliwatti (Vestas) (Photo: Tuuliwatti) 2013 / 2014 (135,5 MW): Pori Peittoo 12 WTG, 54 MW, Tuuliwatti (Gamesa) Ii Myllykangas 19 WTG, 50 MW, WinWinD (?) Tornio Kitkiäisvaara 7 WTG, 31,5 MW, Tuuliwatti (Gamesa) MW:n edestä hankkeita odottaa lupia

8 Suomen tuulivoimahankkeet

9 Maalle vai merelle? Merellä tasaisemmat ja paremmat tuuliolosuhteet Yhteensovittamisen tarve pienempi Mutta kustannukset huomattavasti suuremmat Huollon haasteet Suomessa Baltian alueen parhaat olosuhteet Offshore-demotuki edistämään

10 Nopeasti käyttöönotettava Ilmainen polttoaine Energiaomavaraisuus Energian tuontilaskun pieneneminen Sähkön hinnan aleneminen Lisää kilpailua sähköntuotannossa Työllisyys Kiinteistöverotulot Tuulivoiman tase on vahvasti positiivinen Valtio haluaa tukea tuulivoimaa, koska sen katsotaan olevan kansantalouden kokonaisuuden kannalta edullista Esim. ilmaston lämpenemisen seuraukset ovat kalliita, joten niiden estämiseen tähtääviä toimia halutaan tukea Integroitavissa rakennettavaan infrastruktuuriin Siirtohäviöiden väheneminen Verkon kuormituksen aleneminen Puhdas energiamuoto CO 2 -vähenemä Pienhiukkaset Syöttötariffi Ympäristövaikutukset Vilkkuminen, ääni Vaikutukset lintuihin, eläimiin Maiseman muutos Vaihteleva tuotanto Vaihteleva sähkön hinta

11

12 Tuulivoima työllistää jo keskisuomalaisia STY:n keskisuomalaisia jäsenyrityksiä: Silvasti Moventas Energiakolmio Taaleritehdas/tuulivoima Numerola Encore Partners Solarpoint Windside Production SKF sekä lisäksi paljon yrityksiä, joilla on toimipaikka Jyväskylässä tai jotka eivät ole yhdistyksen jäseniä Kuva: Mikko Korhonen, Vastavalo

13 Tuulivoima tekee tuloaan Keski-Suomeen Kuva: Mikko Korhonen, Vastavalo Tuulivoimahankkeita Keski- Suomessa Jyväskylä, Korpilahden Maatianvuori (TuuliWatti Oy) Pihtipudas, Ilosjoki (SG-Power Oy) Jämsä, Vekkula (Ilmatar Windpower Oyj) Luhanka, Latamäki (Ilmatar Windpower Oyj) Saarijärvi, Soidinmäki (Megatuuli Oy)

14 Kiitos! Kysymyksiä? Kommentteja?

15 ENERGIAKOLMIO OY Energiahallinnan asiantuntija Energiakolmio Oy / yleisesittely /

16 MITÄ ENERGIAKOLMIO OSAA? Energiakolmio Oy /

17 Energiakolmio Oy / ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden asiantuntijayritys. Tarjoamme energian hankintaan, myyntiin sekä käytön tehostamiseen liittyviä palveluita. Toimintamme kulmakiviä ovat tinkimätön asiantuntemus, palvelu sekä lisäarvon ja kustannussäästöjen tuottaminen asiakkaillemme. Energiakolmion omistaa MidEnergo Oy. Asiantuntijat 81 hlöä Liikevaihto 7,8 / 28,4 Meur (v. 2012) Perustettu 1995 Toimipaikka Jyväskylä Luottoluokitus AAA

18 Energiakolmio Oy / ENERGIAMARKKINA ENERGIATEHOKKUUS SÄHKÖMARKKINAPALVE LUT PÄÄSTÖOIKEUS- MARKKINAPALVELUT RAPORTOINTIPALVELUT ELINKAARIPALVELUT MARKKINAINFORMAATI O ALKUPERÄTAKUUT / VIHREÄT SERTIFIKAATIT KONSULTOINTI JA KOULUTUS LASKUNHALLINTA

19 Energiakolmio Oy / ASIAKKAAMME Kolmannes Suomen kunnista ja kaupungeista (120) Neljännes Suomen kiinteistökannasta* (53,4 Mm2) Viidennes Suomen kokonaissähkön kulutuksesta (17 TWh /a) YRITYSASIAKKAAT 800 ASIAKASTA Teollisuus, palvelut, kaupan ala Valtaosa Suomen 100 suurimmasta yrityksestä (lv) JULKINEN SEKTORI 200 ASIAKASTA Valtio, kunnat, kuntayhtymät * Poislukien pien- ja rivitalot

20 Energiakolmio Oy / TUULIVOIMA TYÖLLISTÄÄ KESKISUOMALAISIA Toiminta Jyväskylästä käsin huomioitavaa Alueen tuulivoimaosaaminen luo pohjaa onnistumiselle Tuulivoima uutena toiminta-alueena tukee kasvua Tuulivoima työllistää älykkäiden sähköverkkojen, mittaroinnin, raportoinnin, markkinan jne. osaamisen parissa Suomi on sitoutunut EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteisiin. Energiakolmion näkökulmasta monipuolisilla sähköntuotantotavoilla on tulevaisuudessa kansallisestikin olennainen merkitys. Tuulivoimalla on omine erityispiirteineen selkeä paikkansa tässä kokonaispaketissa. Energiakolmion osalta tuulivoiman työllistävä vaikutus on nähtävissä jo nyt.

21 LISÄTIETOA JA UUTISIA Energiakolmio Oy /

22 Kuljetusliike Silvasti: v eteenpäin määrätietoinen panostus tuulivoimaloiden kuljetuksiin -> v olemme markkinajohtaja Suomessa ja Ruotsissa Asiakaskuntamme ovat pääasiassa voimaloiden valmistajat 2012 kuljetimme n.100 tuulivoimalaa (82 Ruotsissa ja 18 Suomessa). 1:ssä tuulivoimalassa on n. 9-13kpl erikoiskuljetuksia: runkoputki, konehuone, napa ja siivet 2012 koko liikevaihtomme oli n. 9.3milj EUR, josta tuulivoimakuljetusten osuus n. 5.2milj EUR. Työllistämme kuljetusten suunnittelijoita, kuljettajia, huoltohenkilökuntaa Parhaillaan kuljetamme voimaloita mm. Euroopan suurimpaan sisämaan tuulipuistoon Ruotsissa (90 voimalaa) Voimaloiden kuljetus on usein melko hankalaa (olosuhteet), mutta mielenkiintoista!

23

24 5. WIND POWER REFERENCES 5 x 3 MW complete Wind Turbines to Ajos Wind Park, Kemi, Finland, x 3 MW complete Wind Turbines to Riutunkari Wind Park, Oulunsalo, Finland, x 3 MW complete Wind Turbines to Ajos Wind Park, Kemi, Finland, x 3 MW blade sets to Rouste Wind Park, Estonia, x 3 MW complete Wind Turbines, to Aulepa Wind Park, Estonia, x 3 MW complete Wind Turbines to Uljabuouda Wind Park, Arjeplog, Sweden, x 3 MW complete Wind Turbines to Uljabuuoda Wind Park, Arjeplog, Sweden, x 2,5 MW complete Wind Turbines to Jokkmokksliden Wind Park, Jokkmokksliden, Sweden, X 3,0 MW complete Wind Turbines to Aulepa, Estonia, x 2,3MW complete Wint Turbines to Vetåsen, Sweden, x 2,5MW complete Wind Turbines to Lingbo, Sweden, x 3,0MW complete Wind Turbines to Simo, Finland, x 3,0MW complete Wind Turbines to Molkom, Sweden x 2,5MW complete Wind Turbines to Härnösanad, Sweden, x 2,3MW complete Wind Turbines to Karlshamn, Sweden x 2,3MW complete Wind Turbines to Öland, Sweden, x 3.0MW complete Wind Turbines to Middagsberget, Sweden x 2,5MW complete Wind Turbines to Nordanstieg, Sweden, x 2,5MW complete Wind Turbines to Blaiken, Sweden, x 2,3MW blade transports for Wind turbines, Milletorp/ Bixia Sweden, 2012 (ongoing) 18 x 3,0MW complete Wind Turbines to Olhava / Tervola, Finland, 2012 (ongoing)

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45 KESKI-SUOMI JA TUULIVOIMA Tuulivoimailta

46 Keski-Suomen ilmastostrategian tavoitteista Tavoitteet korkealla Päästövähenemätavoite 23,5 % vuoteen 2020 mennessä Uusiutuvan energian osuus 60% energiankulutuksesta Sähkö ( 20%) ja lämpö (-30 %) Sähkö 19 %, lämpö 22 % KHK-päästöistä Fossiilista tuontipolttoaineista vapaa maakunta Paikallista, uusiutuvaa energiantuotantoa Energiatehokkuus, energianeuvonta

47

48 Tavoitteena on, että vuonna 2020 tuulivoimapuistojen ja pienemmän mittakaavan tuulivoimarakentaminen tuottaa 2 % maakunnan sähköenergiasta 3. vaihemaakuntakaava Keski- Suomeen tulee rakentaa tuulivoimapuistoja (>30 MW) sekä edistää pienemmän mittakaavan tuulivoimarakentamista. Keski-Suomen ilmastostrategia Uusiutuva energia Keski-Suomessa vuonna % loppukulutuksesta 42 % jos myös tuontisähkön uusiutuva osuus mukana 60 % tavoite vuoteen 2020 on mahdollinen 3. Vaihemaakuntakaava Osoittaa 9 mahdollista tuulivoimapuiston paikkaa Mahdollistaa teoriassa 130 tuulivoimalaa 30 kpl 3 MW voimalaa riittäisi tuottamaan 2 %

49 Maakuntakaavoitus ja 3. vaihemaakuntakaava Mahdollistava, potentiaalisia alueita esittelevä Yleispiirteinen (1: ) Maakunnallisesti merkittävät kokonaisuudet (> 10 kpl 3 MW tuulivoimaloita, vrt. YVA) Puistot vaativat tarkemmat mittaukset ja YVA:n Teemoina turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Tuuliatlas ja konsulttityö taustana Maakuntavaltuusto hyväksyi marraskuussa valitusta YM:ssä, valituksissa kohteena myös 4 tuulivoimapuistoa

50 Ilosjoki Soidinmäki Vekkula Kärkistensalmi /Maatianvuori

51 Keskisuuri tuulivoima (< 10 MW) Tietopaketti potentiaalisista sijoittumispaikoista, kustannuksista. Taustana tuuliatlas ja ei-analyysi 51 potentiaalisinta paikkaa kuvattuna tuulivoimaselvitys_ _pienennetty.pdf

52

53

54 Tuuliwatti Oy Tuulivoimaa Keski-Suomeen Jari Suominen

55 Miksi tuulivoimaa Tuulivoima on puhdas, uusiutuva energiamuoto tuulivoiman ympäristöhyödyt ovat moninkertaiset verrattuna haittoihin Tuulivoima on kotimaista lähienergiaa tuulivoima vähentää riippuvuutta energiatuonnista. se on uusi maaseutuelinkeino, joka parantaa maaseudun elinvoimaa. tuulivoima on paikallisesti merkittävä työllistäjä Tuulivoima on edullinen energiamuoto tuuli on ilmainen, loputon raaka-aine. tuulivoima on kansantaloudellisesti kannattavaa, minkä takia sitä myös tuetaan. Tuulivoima on myös kustannustehokasta.

56 Tuulivoiman johtava toimija ja edelläkävijä Suomessa

57 Miten tuulivoimaa TuuliWatti Oy Panostaa vahvaan osaamiseen ja alan uusimpaan tuotantoteknologiaan tuottaa kotimaista puhdasta sähköä mahdollisimman kustannustehokkaasti tuulivoimala-alueiden luontoa ja asukkaita kunnioittaen yhteistyössä sellaisten kuntien kanssa, joihin halutaan tuulivoimaa pitkäjänteinen suomalainen toimija ei ole tullut alalle pikavoittoja keräämään vahvasti alueellinen: tuottaa puhdasta energiaa ja hyvinvointia ympäri maata

58 Tuulivoimaloiden kehitys on ollut nopeaa

59 TuuliWatti - tuulivoiman johtava toimija ja edelläkävijä Suomessa Puisto (M ) (MW) (MWh/vuosi) Pori Tahkoluoto 3 Simo 1 18 Ii 1 24 Tervola 1 30 Simo 2 18 Ii 2 9 Pori Peittoo 54 Tornio 31,5 yht Suomen 2020 tavoitteesta 10 % Vastaa kerrostaloas. sähkönkulutusta kpl Energialaskun vähenemä per elinkaari 720 milj. CO2-vähenemä 420 milj. kg/vuosi

60 TuuliWatin hankekehitys TuuliWatti Oy Jyväskylän Korpilahden Maatianvuoren tuulivoimapuistohanke

61 Jyväskylän Korpilahden Maatianvuoren tuulivoimapuisto 5 tuulivoimalaitosta, napakorkeus 140 m, maksimikorkeus 210 m, teho á 3-5 MW (yht MW) Suunnitelluista tuulivoimaloiden rakentamispaikoista on tehty vuokrasopimukset maanomistajien kanssa Trafi, lentoesteluvat 210 m korkeille tuulivoimaloille Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelmien mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Keski-Suomen ely-keskus, päätös YVA-menettelyä ei sovelleta Neuvottelut Keski-Suomen ely-keskus ja Jyväskylän kaupunki -Luvittaminen 5 voimalan osalta suunnittelutarveratkaisulla -Ympäristöselvityksiä täydennetään (linnusto, liito-orava) -Melu- ja vilkkumismallinnukset täydennetään -Havainnekuvat päivitetään ja niitä laaditaan lisää -Täydentävät selvitykset valmistuvat heinäkuun loppuun mennessä Liittyminen tapahtuu Elenia Verkko Oy:n alueverkkoon Muuramen 110/20 kv sähköaseman kautta.

62

63

64

65

66

67

68 Hyvän tuulen Keski-Suomi! - Maailman Tuulipäivän tilaisuus Jyväskylässä Keski-Suomen Energiatoimisto energianeuvonta@kesto.fi Lauri Penttinen

69 Keski-Suomen energiatase 2010 Öljy 4,2 TWh Kivihiili 0,04 TWh Teollisuus 9,5 TWh Sähkö 49 % Prosessilämpö 51 % Turve 3,2 TWh Puupolttoaineet 4,1 TWh Mustalipeä 2,5 TWh REF ja muut 0,12 TWh Vesivoima 0,13 TWh Tuontisähkö 4,3 TWh Rakennusten lämmitys 5,1 TWh Kaukolämpö 50 % Puu 13 % Öljy 19 % Sähkö 17 % Muu sähkönkulutus 1,5 TWh Tieliikenne 2,6 TWh Bensiini 46 % Diesel 54 % Yhteensä 18,6 TWh * Alueen energiantuotannon häviöt on jaettu kulutuskohteille niiden suuruuksien mukaisissa suhteissa ** Muu sähkön kulutus = kaikki muu sähkö paitsi lämmitys ja teollisuus (kotitaloudet, palvelut ym.)

70 Keski-Suomessa jo runsaasti uusiutuvaa energiaa Energian kokonaiskulutus maakunnan alueella 18,6 TWh Paikalliset energianlähteet 10 TWh Koko energiankäytöstä 54 % Omasta energiantuotannosta 86 % Paikalliset uusiutuvat energianlähteet 6,9 TWh Koko energiankäytöstä 37 % ja Omasta energiantuotannosta 59 % Energian loppukulutuksesta (EU-laskennan mukaisesti) 34 % Mikäli huomioidaan myös tuontisähkön uusiutuvan energian osuus* Uusiutuvat energianlähteet 44 % energianlähteistä Uusiutuvat energianlähteet 42 % energian loppukulutuksesta * Suomen keskimääräisen sähköntuotannon kertoimen mukaan n. 30 % 70

71 Paikallisten energianlähteiden kehitys Keski-Suomessa 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Paikalliset energianlähteet Uusiutuvat energianlähteet Puu+mustalipeä Puupolttoaineet Turve 0 %

72 Keski-Suomen energianlähteiden arvoja (käyttäjä- ja kuluttajahinnat, sis. energiaverot, ei alv.) Öljy 332 M Öljy 383 M Öljy 380 M Kivihiili 0,8 M Turve 18 M Puupolttoaineet 68 M REF ja muut 4 M Vesivoima 4,8 M Kivihiili 3,9 M Turve 18 M Puupolttoaineet 72 M REF ja muut 5,2 M Vesivoima 9,9 M Kivihiili 0,7 M Turve 33 M Puupolttoaineet 88 M REF ja muut 4 M Vesivoima 6 M Tuontisähkö 222 M Tuontisähkö 227 M Tuontisähkö 199 M

73 Arvioita maakunnan energianlähteiden kehityksestä Lähde: BIOCLUS -hanke (VTT, Benet ja JAMK)

74 Uusiutuvan energian tavoite Suomessa

75 Tuulivoima Keski-Suomessa? Tuulivoimarakentaminen käynnistynyt Suomessa ja rakentamistahti tulee kiihtymään tulevina vuosina Keski-Suomeen suunniteltujen voimaloiden teho yhteensä 149,5 MW - 221,5 MW Vastaa 6-9 % Suomen tuulivoimatavoitteesta vuodelle 2020 Tuotanto yhteensä 0,4-0,55 TWh vuodessa Tuotannon vuotuinen rahallinen arvo useita kymmeniä miljoonia euroja Mahdollisuuksia yrityksille rakentamisen ja käytön eri vaiheissa, verotuloja kunnille, vuokratuloja maanomistajille