Miemalan ala aste Lausunto sisäilmanäytteiden tuloksista Miemalan ala aste Alikyläntie 10 13430 HÄMEENLINNA Hämeenlinnan tilapalvelut liikelaitos Mika Metsäalho Raatihuoneenkatu 9 13101 HÄMEENLINNA
Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Yleistä... 2 2 Työn suorittaminen... 2 3 Tulokset... 2 4 Yhteenveto näytekokonaisuudesta... 3 Liitteet... 4 YHTEYSTIEDOT... 4 Sirate Group Oy Lausunto Projektinumero Erkkilänkatu 11 A Miemalan ala aste 5541 33100 Tampere Alikyläntie 10 Y tunnus: 2496984 4 13430 Hämeenlinna 1 / (5)
1 Yleistä Miemalan ala asteen rakenneteknistä kuntoa selvitettiin Hämeenlinnan tilapalveluiden toimesta talvella 2014. Rakenneteknisen tutkimustyön suoritti WSP Finland Oy. Kuntotutkimusraportin valmistuttua rakennukseen on tehty WSP:n korjausehdotusten mukaisia parannuksia, joista merkittävimmät korjaukset ovat koskeneet kosteusvaurioituneiden akustiikkalevyjen uusimista ylimmässä kerroksessa sekä kosteusvaurioituneiden muovimattojen uusimisia kellarikerroksessa. Talvella 2015 rakennuksen sisäilman laatua seurantamitattiin. Työn pääasiallisena tarkoituksena oli selvittää, miten rakennukseen tehdyt korjaustoimenpiteet ovat vaikuttaneet sisäilman laatuun. Rakennukseen ei aiemmin ole tehty sisäilmamittauksia, joten tuloksista puuttuu vertailuaineisto korjaamattomaan tilanteeseen. Tämä yksipuolistaa tulosten tulkintaa. 2 Työn suorittaminen 3 Tulokset Sisäilman laatua mitattiin kahdesta eri tilasta. Ylimmästä kerroksesta mitattu näyte Miemala 3.1 on suoritettu tilaan, joissa akustiikkalevyjen kosteusvauriot olivat WSP:n tutkimuksissa selkeimmät. Näyte Miemala 2.1 on kerätty toisesta kerroksesta, jossa vastaavasti käyttäjäoireilu on ollut selkeintä. Tarkat sisäilman mittaushuoneet ovat tämän lausunnon liitteessä 1. Tutkimuksessa käytettiin 6 vaiheimpaktoria standardin STM asumisterveysopas 2009 mukaan. Käytettäviä maljasarjoja oli kolme: THG (Tryptoni hiivauute glugoosiagar) x6 MEA (Mallasuuteagar) x6 DG 18. (Digloraani glyseroliagar) x6 NÄYTE 1: (Tunniste: Miemala 3.1) Näytteestä voidaan havaita, että THG alustalla on lievästi aktinomykeettikasvua ja MA2 alustalla esiintyi eri kosteusvauriolajeja, joista merkittävimmät olivat Aspergillus suvun eri lajistot. DG 18 alusta oli kosteusvauriolajien osalta puhdas. Näytteen kokonaisbakteerimäärä on kohtuullisella tasolla, mutta huomioiden näytteenottotilanteen (henkilökuormitus oli poistunut tilasta noin 2h aiemmin) kokonaisbakteeripitoisuus on korkea. Oletettavasti kokonaisbakteerimäärä on opetuskäytön aikana tuloksissa näkyvää arvoa huomattavasti suurempi. Näytteen osalta todetaan, että mikrobikannassa on epätavanomaista lajistoa, joskin kosteusvauriolajien määrät ovat alhaiset. Kosteusvauriota tilassa tai kulkeumaa muista kerroksista ei näytteen perusteella voi poissulkea. Kontaminaatio ulkoilmasta ei ole todennäköinen, koska Sirate Group Oy Lausunto Projektinumero Erkkilänkatu 11 A Miemalan ala aste 5541 33100 Tampere Alikyläntie 10 Y tunnus: 2496984 4 13430 Hämeenlinna 2 / (5)
mittausolosuhteet olivat sisäilmanäytteelle ulkoilman kannalta suotuisat (maanpinta jäässä, maa lumipeitteinen, ulkoilma lievästi pakkasella). NÄYTE 2: (Tunniste: Miemala 2.1) Näytteessä kokonaisbakteeripitoisuus on huomattavan korkea, ja bakteerimäärän perusteella tulos viittaa liian heikkoon ilmanvaihtuvuuteen. THG alustalla on myös vähäistä aktinomykeettikasvua. Kokonaisuudessaan sisäilmanäytteessä kosteusvaurioon viittaavien mikrobien määrät ovat hiukan kohollaan, joka osaltaan viittaa tilassa olevaan epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Näytteen osalta todetaan, että kosteusvaurion olemassaolo on mahdollinen, koska kosteusvaurioindikaattoreita on jokaisella alustasarjalla. Missään alustassa kosteusvaurioindikaattorit eivät ole kuitenkaan päälajistona ja niiden kokonaismäärä on pieni. 4 Yhteenveto näytekokonaisuudesta Suoritetun tutkimuksen perusteella näytekokonaisuudessa on epätavanomaista mikrobikasvua, ja erityisen selkeä viite heikkoon ilmanvaihtuvuuteen. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa sisäilmamittaushistorian puuttuminen. Ottaen huomioon rakennuksen vaipparakenteen (massiivitiiliseinä), kosteusvaurion olemassaolo seinärakenteessa on epätodennäköinen, mutta liittyvien rakenneosien osalta mahdollinen. Tyypillisin esimerkki on ikkunakarmin ja seinärungoin välinen eristetila, joka on tutkittava tarkemmin, kuin WSP:n suorittamassa rakenneteknisessä kuntotutkimuksessa. Sisäilmanäytteitä suositellaan tehtäväksi seuraavana otollisena mittausajanjaksona (talvi 2016). Ennen sisäilmanäytteen uusintoja rakennuksen paine eroja ja hiilidioksiditasoja tulisi seurata niin, että kerroskohtaisesti niiden vaihtelusta olisi kattava ja tarkka käsitys. Mikäli hiilidioksiditasot osoittautuvat myös korkeiksi, kuten kokonaisbakteerimäärän perusteella on oletettavissa, ilmanvaihdon selkeä tehostaminen on välttämätöntä ja selkein sisäilman laatua parantava toimi. Henkilöaltistuksen pienentämiseksi suositellaan tarkentavia mikrobikuntotutkimuksia kevään 2015 aikana, jotta koulun kesätauon aikana mahdolliset korjaukset olisivat suoritettavissa. Sirate Group Oy Lausunto Projektinumero Erkkilänkatu 11 A Miemalan ala aste 5541 33100 Tampere Alikyläntie 10 Y tunnus: 2496984 4 13430 Hämeenlinna 3 / (5)
Tampere 18.5.2015 Markus Fränti asiantuntija, DI Sirate Group Oy Liitteet 1. Sisäilmanäytteiden tutkimuskartta 2. Ilmanäytteiden analyysivastaus N:O 020215, 2.2.2015 YHTEYSTIEDOT Sirate Group Oy Y tunnus: 2496984 4 Sirate Group Oy Lausunto Projektinumero Erkkilänkatu 11 A Miemalan ala aste 5541 Erkkilänkatu 11 A 6.krs Sähköposti: etunimi.sukunimi@sirate.fi 33100 Tampere Alikyläntie 10 Y tunnus: 331002496984 4 Tampere 13430 Kotisivu: Hämeenlinna www.sirate.fi 4 / (5)
Liite 1
Liite 1
Liite 2 TESTAUSSELOSTE ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä (1 / 7; liiteosa 2 ss.) Tunniste: MiemalanAla-aste_ILMA_WSP_020215.xlsb Tilaaja: Laskutus: Raportin toim.os.: Menetelmä: WSP Oy / Markus Fränti Uimalankatu 1, 33540 Tampere sama markus.franti@wspgroup.fi Ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä. Standardi: STM:n Asumisterveysohje 2003:1 Näytteen analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä soveltavan Asumisterveysoppaan (2009) menetelmäohjeita. Viljelyyn perustuva suku/lajitason tunnistus; viljelyyn perustuva menetelmä selvittää vain käytetyillä elatusalustoilla kasvavat elinkykyiset mikrobit. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pmy, pesäkkeen muodostava yksikkö). Menetelmän tarkempi kuvaus on liitteessä. Raportin sisältö: ilmanäytesarjoja 6 kpl Tiedot näytteenotosta: Impaktorityyppi: Näytteenottajan oma, ei tietoa Kohde: Miemalan ala- aste Näytteenottaja: Markus Fränti Näytteenottopvm: 2.2.2015 Olosuhteet ulkona: Maanpinta jäässä, lumipeitteinen. Ulkolämpötila - 0,5 C. Saapumispvm: 3.2.2015 Keräyspaikat: Lab. tunniste Sarjat 1.- 3. Miemala 3.1. Aj66 - Aj68 Sarjat 4.- 6. Miemala 2.1. Aj69 - Aj71 Analysoijat: Sirkku Häkkilä, Tuija Häkkilä / Aerobiologian yksikkö, 20014 Turun yliopisto Näytteenottoon liittyvät huomiot: Laboratorioon toimitettu mittauspöytäkirja on talletettu laboratorion arkistoon. Taajamassa sijaitseva koulurakennus. Painovoimainen ilmanvaihto. Laboratorion huomioita Tämän raportin näytteiden mittaustuloksia on verrattu Asumisterveysohjeen (2003) viitearvoihin. Mikäli kyseessä on muu kuin asuinrakennus/- huoneisto, ei näitä viitearvoja voi sellaisenaan soveltaa tuloksien tulkintaan kts. liite. Selvitettäessä koulurakennusten mikrobivaurioita ei Asumisterveysohjeen / Asumisterveysoppaan mikrobiologiaan liittyvää ohjeistusta voida sellaisenaan soveltaa, vaan suositetaan KTL:n ohjeen 'Koulurakennusten kosteus- ja home- vauriot, opas ongelmien selvittämiseen' mukaista näytekokonaisuuden tulkintaa (ks. Liite, s. 2). Nyt raportoitavissa tuloksissa yksittäisten tilojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa/Asumisterveysoppaassa esitettyihin kriteereihin.
Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä MiemalanAla- aste_ilma_wsp_020215.xlsb 2/7 (liite 3 ss.) Sarjat 1.- 3. Miemala 3.1. (Aj66 - Aj68) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 21 C, RH 32% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 948 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 2 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 21 Aspergillus fumigatus *ª 5 Aspergillus sp. 2 Hyalodendron 2 Oidiodendron * 2 Tritirachium * 2 Muut ryhmät: steriili rihma 5 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 39 Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 19 Muut ryhmät: steriili rihma 2 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 21 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu selkeästi kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä MiemalanAla- aste_ilma_wsp_020215.xlsb 3/7 (liite 3 ss.) Sarjat 4.- 6. Miemala 2.1. (Aj69 - Aj71) Näytteenotto: THG: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 MA2: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 DG- 18: kerätty ilmamäärä 424,5 l, pienin havaittu pitoisuus 2 cfu/m3 Olosuhteet: lämpötila 20 C, RH 34% Tulokset: Bakteerit (THG - elatusalusta) cfu m - 3 Kokonaisbakteeripitoisuus (7 vrk): 2785 (1 Aktinomykeetti- itiöpitoisuus (14 vrk): *ª 5 Mesofiiliset sienet (MA2 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 26 Oidiodendron * 12 Aspergillus sp. 5 Cladosporium 2 Hiivasienet: 2 Muut ryhmät: steriili rihma 5 Mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 52 Kserofiiliset sienet (DG- 18 - elatusalusta) Sienilajisto lajit pit. tyhjä Homesienet: Penicillium 24 Eurotium * 5 Kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus: 29 * Kosteusvaurioindikoiva ryhmä ª Toksinen mikrobiryhmä Näytekohtainen tulkinta Tutkitun tilan aktinomykeettipitoisuus oli matala. Käytetyllä näytekoolla bakteerikolonioiden määrä ylitti osalla sarjan maljoista mittaustarkkuuden (yli 250 pesäkettä/malja), joten ilmoitettu pitoisuus ei ole enää tarkka. Tutkitun tilan mesofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tutkitun tilan kserofiilisten sienten kokonaisitiöpitoisuus oli matala eikä näytteessä tavattu merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa lajistoa. Tulkinnan perusteet, ks. liite.
Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä MiemalanAla- aste_ilma_wsp_020215.xlsb 4/7 (liite 3 ss.) Lausunto näytekokonaisuudesta Raporttiin sisältyvän näytteen tai näytteiden perusteella ei ole epäiltävissä, että näytekokonaisuuteen kuuluvassa rakennuksessa olisi mikrobikasvustoa. Tulkinta perustuu asuintiloista tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaavista tiloista otettujen ilmanäytteiden tulkintaohjeisiin (Asumisterveysohje, 2003 ja Asumisterveysopas, 2009). Muihin kuin asuintiloihin tai käytöltään ja rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan asuintiloja vastaaviin tiloihin ei Asumisterveysohjeen (2003)jaAsumisterveysoppaan (2009)tulkintaohjeita voi käyttää suoraan (ks. Liite, 'Muut kuin asuintilat, s. 2). Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näytteitä tulisi ottaa useita (vähintään 2-3 näytettä). Matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovauriota rakennuksessa. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksittäisessäkin näytteessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuottavat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Lopullinen analyysitulosten tulkinta, jossa on huomioitu siihen vaikuttavat tekijät (virhelähteet ja tilan erityispiirteet) sekä muuna ajankohtana tehdyt mittaukset ja muut tutkimukset, on näytteenottosuunnitelman tekijän, näytteenottajan tai tutkimuksen teettäjän vastuulla. Turussa 24.2.2015 Anna- Mari Pessi FM, erikoistutkija Annika Saarto FT, yliopistotutkija
Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä MiemalanAla- aste_ilma_wsp_020215.xlsb 5/7 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 1/3 ILMANÄYTTEIDEN ANALYYSISSÄ KÄYTETTY MENETELMÄ JA TULKINTAPERIAATTEET Menetelmä Käyte&y menetelmä on ilmanäyte 6- vaiheimpak4okerääjällä ote&una. Standardina on STM:n Asumisterveysohje 2003:1. Sisäilman mikrobimi&auksilla selvitetään ovatko tutkitun 4lan sisäilman mikrobipitoisuudet ja sienisuvusto tavanomaisia. Lisäksi sisäilman mikrobimi&auksilla voidaan todeta, leviääkö muualla rakennuksessa, esimerkiksi porraskäytävässä tai kellari4lassa, esiintyvästä mikrobikasvustosta i4öitä tai mikrobisoluja rakennuksen muihin sisä4loihin. Näy9eeno9o Ilmanäy&een o&oon on käyte&y 6- vaiheimpaktorikeräintä. Käytetyn keräimen yksityiskohtaisemmat 4edot ovat rapor4n sivulla 1. Analysoin> Näy&een analysoinnissa ja tulosten tulkinnassa on käyte&y Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa (2003) ja sen soveltamisoppaassa, Asumisterveysoppaassa (2009), esite&yjä ohjeita. Analyysimenetelmä on viljelyyn perustuva pitoisuuden määritys, johon lii&yy sienien osalta suku/lajitason tunnistus. Maljakohtaiset pesäkemäärät on korja&u käy&äen Somervillen ja Riversin (1994) menetelmää. Tulos ilmoitetaan cfu/m 3 ilmaa (cfu = pesäkkeen muodostava yksikkö). Käytetyt elatusalustat: tryptoni- hiivauute- glukoosiagar (THG); bakteerit, ak4nomykee4t 2% mallasuuteagar (MA2); mesofiiliset hiiva- ja homesienet, basidiomykee4t dikloraani- 18%- glyseroliagar (DG- 18); kserofiiliset sienet. Kserofiiliset sienet kasvavat mesofiilisiä sieniä kuivemmissa olosuhteissa (materiaalin vesiak4ivisuusvaa4mus on a w = 60 80). Kserofiiliset sienet ovat tyypillisiä kosteusvaurion reuna- alueilla sekä kosteusvaurion alkuvaiheessa. Kasvatusolosuhteet: inkuboin4lämpö4la 25 C inkuboin4aika 7 vrk (kokonaisbakteeri- ja sienikoloniamäärien laskenta), sienien määritys 7-14 vrk, ak4nomykeet- 4en tyypitys 10-14 vrk. Tulokseen vaiku9avat tekijät Ellei yksikön oma henkilökunta ole o&anut näy&eitä, laboratorion lausunto koskee vain tutki&uja näy&eitä ja lopul- linen tulkinta, jossa on huomioitu tulokseen vaiku&avat tekijät on näy&eeno&ajan vastuulla. Tuloksen toiste9avuus Asuntojen sisäilman mikrobipitoisuuksien vaihtelu on yleensä voimakasta, mistä johtuen näy&eitä tulisi o&aa useita (vähintään 2-3 näyte&ä). Mita&u matala mikrobipitoisuus ei sulje pois home- tai lahovaurion mahdollisuu&a raken- nuksessa. Muissa sisä4loissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa, mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysohje, 2003). Yksi&äisessäkin näy&eessä havaitun kohonneen pitoisuuden perusteella voidaan epäillä kosteusvauriota, jos muut ilmaan mikrobeja tuo&avat virhelähteet voidaan sulkea pois (Asumisterveysopas, 2009). Virhelähteet Tulokseen mahdollises4 vaiku&avat tekijät tulisi huomioida virhelähteinä. Esimerkiksi jos asunnossa on runsaas4 huonekasveja, lemmikkieläimiä, terraario, akvaario tai siellä varastoidaan pol&opuita, ilmanäy&een tutkiminen ei todennäköises4 kuvaa luote&avalla tavalla rakennuksesta aiheutuvaa mikrobial4stusta. Maaseutuympäristössä on huomioitava maatalousrakennuksista peräisin oleva mikrobilajisto.
Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä MiemalanAla- aste_ilma_wsp_020215.xlsb 6/7 (liite 3 ss.) Ulkoilman vaikutus Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäy&eeseen, jolloin tulkinta perustuu ulkoilma- ja sisäilmanäy&eiden mikrobisuvuston ja - määrän vertailuun. Tulkinnan perusteet Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan Pitoisuusalueet talviaikana (Asumisterveysohje, 2003) ak4nomykeeb- i4öpitoisuus, yli 10 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon vii&aava ak4nomykeeb- i4öpitoisuus asunnon sisäilmassa, taajama- alueella sijaitseville rakennuksille. muiden bakteerien kuin ak4nomykeeben kohonnut kokonaispitoisuus (>4500 cfu/m 3 ) asuntojen sisäilmassa ei vii&aa sinällään kosteusvaurioon vaan se on osoitus puu&eellisesta ilmanvaihdosta. sieni- i4öpitoisuus, yli 500 cfu/m 3 : kohonnut ja mikrobikasvustoon vii&aava sieni- i4öpitoisuus taajama- alueella si- jaitsevissa asunnoissa. sieni- i4öpitoisuus, 100 500 cfu/m 3 : kohonnut sieni- i4öpitoisuus taajama- alueella sijaitsevissa asunnoissa; jos la- jistossa esiintyy samanaikaises4 poikkeavaa sienilajistoa, on mikrobikasvuston esiintyminen todennäköistä. Muut kuin talviaikaan otetut näy9eet (Asumisterveysohje, 2003) Sulan maan aikaan analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia tulisi verrata ulkoilmanäy&eeseen, jolloin tulkinta pe- rustuu ulkoilma- ja sisäilmanäy&eiden mikrobisuvuston ja - määrien vertailuun. Kosteusvauriota indikoiva lajisto (Asumisterveysopas, 2009) Kosteusvaurioon vii&aavina on tässä rapor4ssa esite&y mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaan mukaises4 ovat tyypillisiä kosteusvauriolle. Kosteusvaurioon vii&aava lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä mer- killä *. Näytekohtaisessa raportoinnissa on voitu lisäksi mainita mahdollinen muu poikkeava lajisto. Yksi&äisen kosteusvaurioon vii&aavan mikrobin esiintyminen useassa asunnon eri 4lassa otetussa näy&eessä tai useiden eri indikaa&orimikrobien esiintyminen samassa näy&eessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tie&yjen kosteusvauriota indikoivien sienisukujen (esim. Stachybotrys, Fusarium, Chaetomium) i4öiden yksi&äisiäkin pesäke- havaintoja ilmanäy&eessä voidaan pitää poikkeavana johtuen niiden kasvu- tai irtoamistavasta. Toksiset mikrobiryhmät (Asumisterveysopas, 2009) Toksisina ryhminä on raportoitu mikrobiryhmät, jotka Asumisterveysoppaassa on lueteltu mahdollises4 toksisina eli myrkkyjä tuo&avina. Tämä merkitsee sitä, e&ä mainitun mikrobiryhmän (esim. ak4nomykee4t) 4edetään olevan toksinen tai sienisuvun joidenkin lajien 4edetään tuo&avan mykotoksiineja rakennusmateriaaleilla. Toksinen lajisto on yksilöity ryhmän, suvun tai lajin nimen perässä ª- merkillä. Muut >lat kuin asuin>lat Tuotannolliset >lat Tuotannollisissa 4loissa on mahdollista, e&ä 4loissa tehtävät toiminnot tuovat ilmaan poikkeavaa mikrobilajistoa ja nostavat sisäilman mikrobipitoisuuksia, ilman e&ä ne johtuvat rakennuksen mikrobivauriosta. Kohonneiden pitoi- suuksien ja poikkeavan lajiston merkitys on pohdi&ava 4lannekohtaises4. Koulurakennukset Selvite&äessä koulurakennusten kosteusvaurioita mikrobiologisin ilmanäy&ein voidaan tulosten tulkinnassa käy&ää tukena KTL:n suositusta 'Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, opas ongelmien selvi&ämiseen' (Meklin ja muut, 2007). Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikrobiologiaan lii&yvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa koulurakennuksille johtuen asuin- ja koulu- rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennus- ja taloteknisistä ratkaisuista. Koska koulujen sisäilman sieni- i4öpitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuinasunnoista ote&ujen näy&eiden pitoisuudet, suositetaan KTL:n ohjeessa (Meklin ja muut, 2007) yksi&äisten näy&eiden sijaan näytekokonaisuuksien tulkintaa ja koko koulurakennuksen sisä-
Testausseloste, ilmanäyte 6- vaiheimpaktiokerääjällä MiemalanAla- aste_ilma_wsp_020215.xlsb 7/7 (liite 3 ss.) Analyysiraportin liiteosa, s. 3/3 ilmatutkimukseen vähintään 10 12 rakennuksen eri 4loista ote&ua näyte&ä. Koska nyt raportoitavissa tuloksissa ei tällaista näytekokonaisuu&a ole, yksi&äisten 4lojen kohdalla tulkinta perustuu Asumisterveysohjeessa (2003) esitet- tyihin kriteereihin. Toimisto>lat Toimisto4loissa mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa (Asumisterveysopas, 2009). Työterveys- laitoksen tutkimustulosten perusteella yli 50 cfu/m 3 sieni- i4öpitoisuus toimistoilmassa vii&aa selväs4 sisäilman epä- tavanomaiseen mikrobilähteeseen ja korkein normaaliksi katso&ava taso toimistoilman bakteeripitoisuudelle on 600 cfu/m 3 (Kosteusvauriotyöryhmän muis4o, 2009). Sairaalat, puhdas>lat ja muut poikkeavan korkean hygieniatason >lat Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) ja sitä täydentävän Asumisterveysoppaan (2009) mikro- biologiaan lii&yvää ohjeistusta ei sellaisenaan voi soveltaa sairaalarakennuksiin, puhdas4loihin yms. rakennusten erilaisesta koosta, käytöstä sekä rakennusteknisistä ratkaisuista johtuen. Käyte&äessä aerobiologisia ilmanäy&eitä kontrolloimaan puhdas4lojen mahdollisia kontaminaa4oita verrataan tuloksia asumisterveysohjeiden raja- arvojen sijasta nollatulokseen (steriiliin 4laan). Rakennuksessa esiintyvän mikrobikasvun merkitys (Asumisterveysohje, 2003) Rakennuksessa esiintyvästä mikrobikasvustosta voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten ja ilmanvaihdon mukana mikrobeja (esimerkiksi i4öitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuo&eita, joille sisä4loissa oleskelevat al4stuvat. Ellei mikrobikasvustoa ole poiste&u, se voi olla terveydelle haitallista vielä senkin jälkeen, kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivate&u. Kosteusvaurio on väli&ömäs4 korja&ava ja vaurioon johtaneet syyt poiste&ava. Al4stumisesta saa&aa aiheutua silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireita, yöyskää tai erilaisia yleisoireita, esi- merkiksi lämpöilyä. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun al4stus keskeytyy tai lakkaa. Al4stuksen seurauksena voi esiintyä myös toistuvia hengitys4einfek4oita tai kehi&yä pitkäaikaissairaus, esimerkiksi astma. Al4stuksen on ha- vai&u lisäävän poskiontelo- ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. LISÄTIETOA Asumisterveysoppaassa (2009) on lisä4etoa kosteusvauriokuntoarviosta ja siihen lii&yvistä mi&auksista sekä kor- jausten yleisperiaa&eista. Kosteusvaurioituneita rakenteita pure&aessa vapautuu ympäristöön runsaas4 mikrobeja, jotka voivat levitä muihin 4loihin ja aiheu&aa hai&aa purkutyötä tekevien työntekijöiden terveydelle. Kosteusvaurio- rakenteiden korjauksesta ja purkutyöstä ja sen aikaisesta suojauksesta on ohjeita mm. RT- kor4ssa 80-10712 Raken- nuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen ja Ratu- työmenetelmäkor4ssa 82-0239 Kosteus- ja mikrobi- vaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Vii9eet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. 93 ss. Asumisterveysopas. 3. korj painos. Sosiaali- ja terveysministeriö (julk.). Ympäristö ja Terveys - leh4, Pori. 2009. 200 ss. Kosteusvauriotyöryhmän muis4o: Kosteusvauriot työpaikoilla. Helsinki 2009. 82 s. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. h&p://urn.fi/urn:isbn:978-952- 00-2812- 1 Meklin T, Putus T, Hyvärinen A, Haverinen- Shaughnessy U, Lignell U, Nevalainen A. 2007. Koulu- rakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvi&ämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 9/2007. 38 ss. Ratu 82-0239 - korb: Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku. Menetelmät. Rakennus4eto Oy. Helsinki. 2000. RT 80-10712 - korb: 'Rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriot, korjausrakentaminen. Rakennus4eto Oy. Helsinki. 1999. Somerville MC, Rivers JC. 1994. An alterna4ve approach for the correc4on of bioaerosol data collected with mul4ple jet impactors. Am Ind Hyg Assoc J 55: 127-131