HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja Marianna Tuomainen 1 (6) 26.2.2013 MEDIALUKIO Moisionkatu 3 00730 HELSINKI MEDIALUKION HALLINTOSIIVEN SISÄILMATUTKIMUKSET TALVELLA 2013 Lähtökohta Medialukion sisäilmaryhmän palaverissa 30.11.2012 käytiin läpi hallintosiivessä vuosina 2006 2012 tehdyt sisäilmatutkimukset ja sovittiin jatkotutkimuksista. HKR-Rakennuttajan sisäilmaasiantuntijalle annettiin tehtäväksi seuraavat tutkimukset ja toimenpiteet paine-eromittaukset ulkoseinän yli sekä koulusihteerin huoneen tuloilmalaitteen yli pölyn koostumusnäytteiden ottaminen rehtorin ja koulusihteerin huoneista sisäilman mikrobinäytteenoton tilaaminen MetropoliLabilta ulkoseinien merkkiainekokeen tilaaminen tutkimuskonsultilta Havainnot ja mittaukset Ilmanvaihtoon liittyvät paine-eromittaukset Koulusihteerin huoneessa ja atk-tuen huoneessa mitattiin paineeroa ulko- ja sisäilman välillä 4. 11.1.2013 (liite 1, sivut 1 ja 2). Paine-ero mitattiin myös koulusihteerin huoneen tuloilmalaitteen yli (liite 1, sivu 3). Koulusihteerin ja atk-tuen huoneet olivat 99 % mitatusta ajasta alipaineiset ulkoilmaan nähden. Kun tuulen nopeus oli alle 8 m/s, olivat huoneet 2 10 Pa alipaineisia ulkoilmaan nähden. Kun tuulen nopeus oli 8 m/s tai enemmän, huoneiden alipaine vaihteli 10 ja 30 Pa:n välillä. Paine-eroa koulusihteerin huoneen tuloilmalaitteen yli mitattiin siitä syystä, että sisäilmapalaverissa oli saatu tietää, että noin puolen päivän aikaan ilmanvaihdossa tuntuu tapahtuvan pulssi tai sykäys, joka tuo huoneeseen epämiellyttävän hajun. Haluttiin selvittää, onko tämä pulssi mahdollista saada paine-eromittauksissa näkyviin.
2 (6) Tuloilmalaitteen yli tehdyssä mittauksessa ei ollut mahdollista nähdä puolen päivän aikaan tapahtuvaa painesykäystä. Paine-ero tuloilmalaitteen yli oli mittausjakson aikana keskimäärin -9 Pa vaihdellen pääsääntöisesti -5:n ja -9,5 Pa:n välillä lukuun ottamatta 5.1.2013 klo 7:00 11:00, jolloin paine-ero tuloilmalaitteen yli oli keskimäärin -8 Pa. Kun hallintosiivessä käytiin 1.2.2013 ulkoseinän merkkiainekokeita suunnittelemassa, mitattiin koulusihteerin huoneen paine-eroksi ulkoilmaan nähden 0 Pa. Pölyn koostumusnäytteet Pölyn koostumusnäytteet otettiin 4.1.2013 rehtorin ja koulusihteerin huoneista siitä syytä, että hallintosiiven viereisen porraskäytävän alatasanteen kosteusvauriota on korjattu kesällä ja syksyllä 2012. Pölyn koostumusnäytteillä haluttiin selvittää, oliko esim. rakennusmateriaalipölyä levinnyt korjausalueelta hallintosiiven huoneisiin. Pölyn koostumukselle ei ole olemassa viitearvoja. Näyte on kvalitatiivinen ja sillä saadaan selville, mitä hiukkasia huonepöly sisältää. Elektronimikroskooppisen tarkastelun perusteella koulusihteerin huoneen työpöydältä otettu pintapölynäyte sisälsi tavanomaisen huonepölyn lisäksi vähäisiä määriä karkeaa ulkoilman pölyä (kiviaines- ja hiekkapölyä). Yli 180 cm korkean kaapin päältä otetussa pölyn koostumusnäytteessä oli tavanomaisen huonepölyn lisäksi runsaasti karkeaa ulkoilman pölyä (kiviaines- ja hiekkapölyä) (liite 2). Rehtorin huoneessa työpöydältä otetussa pölyn koostumusnäytteessä esiintyi ainoastaan tavanomaista huonepölyä. Yli 180 cm korkean kaapin päällä otetussa näytteessä esiintyi runsaasti karkeaa ulkoilman pölyä (liite 2). Koulusihteerin huoneen molemmissa näytteissä ja rehtorin huoneen yläpölynäytteessä esiintyi vähäisiä määriä kalkkipohjaista rakennusmateriaalipölyä (liite 2). Koulusihteerin huoneen yläpölynäytteessä esiintyi vähäisiä määriä (alle yksi painoprosenttia) vuorivillakuituja (liite 2). Sisäilman mikrobinäytteenotto MetropoliLab suoritti sisäilman mikrobinäytteenotot 27.12.2012 ja 14.1.2013 atk-tuen, rehtorin, vararehtorin ja koulusihteerin huoneissa sekä hallintosiiven yhteistilassa. Ulkoilman lämpötila ei ollut Forecan Helsinki-Vantaan lentoaseman säähavaintojen mukaan ensimmäisenä mittauspäivänä alle
3 (6) 0 C (taulukko 1). Maa oli kuitenkin lumen peitossa, minkä vuoksi ulkoilmanäytteitä ei otettu. Taulukko 1. Ulkoilman lämpötila sisäilman mikrobinäytteenottopäivinä. Mittauspäivä Lämpötila ( C) 27.12.2012 + 2 14.1.2013-5 Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Asumisterveysohjeessa ohjeita fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa. Asumisterveysohjeen ohjeita ja mittausmenettelyjä voidaan siten soveltuvin osin käyttää myös muiden oleskelutilojen, kuten hoito- ja huoltolaitosten sekä oppilaitosten rakennusten jne., terveydellisten olojen arviointiin (Asumisterveysohje 2003). Jos talviaikana sisäilman sieni-itiöpitoisuus on 100 500 kpl/m³ (kpl/m³ = cfu/m³) ja näytteen mikrobisuvusto on tavanomaisesta poikkeava, on mikrobikasvun esiintyminen rakennuksessa todennäköistä. Jos aktinomykeetti-itiöitä esiintyy talviaikana yli 10 kpl/m³ pitoisuuksina sisäilmassa, on rakennuksessa todennäköisesti mikrobikasvustoa. Jos sisäilmassa ei ole todettu aktinomykeettejä, suuri bakteeripitoisuus (yli 4500 kpl/m³) on yleensä osoitus puutteellisesta ilmanvaihdosta (Asumisterveysohje 2003). Työterveyslaitoksen käyttämät viitearvot tavanomaisissa toimistotyöympäristöissä ovat seuraavat (Salonen ym. 2009) jos sieni-itiöiden pitoisuus on suurempi kuin 50 kpl/m³, viittaa tämä sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen jos bakteeripitoisuus on suurempi kuin 600 kpl/m³, viittaa tämä riittämättömään ilmanvaihtoon tai sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen jos aktinomykeettipitoisuus on suurempi kuin 5 kpl/m³, viittaa tämä sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Sisäilman sieni-itiöpitoisuus oli jokaisessa mitatussa tilassa molemmilla mittauskerroilla alle 100 kpl/m³, aktinomykeettiitiöpitoisuus oli alle 10 kpl/m³ ja bakteeripitoisuus oli alle 4500 kpl/m³, mitkä ovat Asumisterveysohjeen raja-arvot tavanomaisesta poikkeavalle mikrobipitoisuudelle sisäilmassa (liitteet 3 ja 4). Kun tuloksia verrataan Työterveyslaitoksen viitearvoihin toimistorakennuksille, havaitaan, että jokaisen mitatun huoneen sieniitiöpitoisuus alitti 50 kpl/m³ molemmilla mittauskerroilla, aktinomykeettipitoisuus alitti 5 kpl/m³ molemmilla mittauskerroilla ja sisäilman bakteeripitoisuus alitti 600 kpl/m³ molemmilla mittauskerroilla (liitteet 3 ja 4).
4 (6) Sekä Asumisterveysohjeen tulosten tulkinnan mukaan että Työterveyslaitoksen käyttämien tiukempien viitearvojen mukaan Helsingin medialukion hallintosiiven sisäilman sieni-itiö-, aktinomykeetti- ja bakteeripitoisuudet olivat normaalilla tasolla. Ulkoseinien merkkiainekokeet Syksyllä 2009 tehtiin Hallintosiiven rakenne- ja sisäilmatutkimus (raportti päivätty 10.11.2009), jossa hallintosiiven ulkoseinärakennetta avattiin (8.10.2009) neljästä kohdasta eristemateriaalin näytteiden ottamista varten. Materiaalinäytteiden mikrobianalyysin mukaan apulaisrehtorin huoneen kohdalla syöksytorven vierestä maanrajasta ulkoseinän eristekerroksesta otetussa mineraalivillanäytteessä oli vahva viite mikrobivauriosta. Kolmessa muussa näytteessä ei ollut viitettä mikrobivauriosta. Tutkimusraportissa toimenpide-ehdotuksina oli esitetty, että hallintosiiven jokaisen huoneen (atk-tila, rehtorin, apulaisrehtorin ja koulusihteerien huoneet) ulkoseinärakenteen ilmavuotokohdat tulee tiivistää, jotta ulko-seinärakenteessa olevat epäpuhtaudet eivät pääse kulkeutumaan sisäilmaan. Tiivistykset tehdään ulkovaipan sisäkuoreen. Ulkoseinärakenteen epätiiveyskohtia ovat lattian ja seinän välinen liitoskohta sekä ikkunarakenteiden liitoskohdat ulkoseinään. Epätiiveyskohtia ovat myös sähkökourun ja lämpöpattereiden kannakoinnit seinään (Hallintosiiven rakenne- ja sisäilmatutkimus, raportti päivätty 10.11.2009). Sisäilmapalaverissa 30.11.2012 päätettiin selvittää, onko ulkoseinärakenne edelleen tiivis. Mikäli ulkoseinärakenteessa on ilmavuotokohtia, on mahdollista, että ulkoseinän eristevillan mikrobiepäpuhtauksia on voinut kulkeutua sisäilmaan aiheuttaen henkilökunnalle ärsytysoireilua. Ulkoseinän merkkiainetutkimus tilattiin Vahanen Oy:ltä. Tutkimus tehtiin 6.2.2013. Merkkiainetutkimuksessa selvisi, että jokaisessa hallintosiiven neljässä huoneessa on ilmavuotokohtia. Vuotoja ei havaittu tasoitetulta osalta seinää, eikä ikkunan yläpuolisista rakenteista, jotka ovat betonisia (liite 5). Ilmavuotokohdat jakautuivat kolmeen ryhmään (liite 5): 1. Ikkunavuodot, jotka johtuvat karmirakenteen rakoilusta ja ikkunatiivisteiden ikääntymisestä 2. Ikkunapenkin vuodot, jotka pääasiassa tulevat liittymiskohdista ympäröiviin rakenteisiin 3. Lattian ja seinän liitokset. Johtopäätökset Hallintosiiven vararehtorin ja koulusihteerin huone olivat alipaineisia ulkoilmaan nähden. Koulusihteerin huone oli ollut myös 26.6. 24.7.2012 tehdyissä mittauksissa alipaineinen ulkoilmaan näh-
5 (6) den. Koulusihteerin huoneen tuloilmalaitteen yli tehdyssä paineeromittauksessa ei havaittu poikkeavia paineenvaihteluita. Kun huone on alipaineinen ulkoilmaan nähden, koneellinen poistoilmanvaihto voi ottaa korvausilmaa huoneen ulkoseinärakenteiden ilmavuotokohdista, alakaton yläpuolelta tai avonaisen oven kautta käytävältä. Vahanen Oy:n tekemissä merkkiainekokeissa havaittiin hallintosiiven jokaisen huoneen ulkoseinässä ilmavuotokohtia. Näiden ilmavuotokohtien kautta saattavat ulkoseinärakenteiden mahdolliset epäpuhtaudet päästä sisäilmaan. Pölyn koostumusnäytteissä ja sisäilman mikrobinäytteissä ei kuitenkaan havaittu viitteitä epätavanomaisista määristä ainakaan hiukkasmaisista mikrobiepäpuhtauksista huonepinnoilla tai sisäilmassa. Mikäli ulkoseinässä on edelleen mikrobikasvustoja, saattaa näistä päästä mikrobien kaasumaisia aineenvaihduntatuotteita sisäilmaan, mistä käytetyillä näytteenottomenetelmillä ei ole saatu havaintoja. Vahanen Oy:n merkkiainetutkimusraportissa on esitetty syitä ulkoseinän ilmavuodoille. Ikkunapenkin vuodot aiheutuvat liitospintojen raoista ja alla olevasta tiilimuurauksesta joka rakenteena on erittäin harva ja johtaa hyvin ilmaa rakenteen läpi rakoihin (liite 5). Lattian ja seinän liitoskohtien vuodot johtuvat pääasiassa seinän harvasta tiilirakenteesta. Lattian liikkuminen / kutistuminen on avannut alareunaan ilmatien, jota pitkin pääsee epäpuhdasta korvausilmaa rakenteen läpi huonetilaan (liite 5). Pölyn koostumusnäytteissä esiintynyt karkea ulkoilman pöly viittaa siihen, että huoneita on tuuletettu ikkunan kautta. Rakennusmateriaalipölyä ei esiintynyt kuin vähäisiä määriä 180 cm korkeiden kaappien päältä otetuissa näytteissä. Tämä viittaa siihen, että alatasanteiden kosteusvauriokorjausten jälkeinen siivous on onnistunut varsin hyvin. Koulusihteerin huoneen pölyn koostumusnäytteessä esiintyi niin vähäisiä määriä teollisia mineraalikuituja (vuorivillakuituja), ettei näiden katsota voivan aiheuttaa sisäilmaongelmaa. Toimenpide-ehdotukset Pölyn koostumusnäytteissä esiintyneen karkean ulkoilmapölyn vuoksi suositellaan yli 180 cm korkeiden pintojen puhdistamista nykyistä useammin. Jos nämä pinnat puhdistetaan tällä hetkellä kerran vuodessa, suositellaan, että siivoustiheys on jatkossa kaksi kertaa vuodessa. Koko rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien ilmavirrat tulee säätää tasapainoon niin, että sisäilman paine olisi mahdollisimman lähellä ulkoilman painetta. Hallintosiiven ulkoseinien ilmavuotokohdat tulee tiivistää Vahanen Oy:n merkkiainetutkimusraportin toimenpide-ehdotusten mukaisesti (liite 5).
6 (6) Lähdeviitteet Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Salonen, H, Lappalainen, S., Lahtinen, M., Holopainen, R., Palomäki, E., Koskela, H., Backlund, P., Niemelä, R., Pasanen, A.-L. ja Reijula, K. 2009. Toimiston sisäilman tutkiminen. Työterveyslaitos. Helsinki. Liitteet 1. Paine-eromittausten tulokset 2. Pölyn koostumusnäytteiden analyysilausunto 3. Sisäilman mikrobinäytteenoton analyysilausunto I 4. Sisäilman mikrobinäytteenoton analyysilausunto II 5. Medialukion hallintosiiven merkkiainekokeet, Vahanen Oy Raportin vakuudeksi, Marianna Tuomainen HKR-Rakennuttaja p. (09) 310 38653 marianna.tuomainen@hel.fi Jakelu Jari Sivula Kiinteistövirasto, tilakeskus Pekka Luoma Helsingin medialukio Marko Kumpulainen Kiinteistövirasto, tilakeskus Tiina Koistinen Työterveyskeskus Arto Uimonen Kiinteistövirasto, tilakeskus Sari Remander Helsingin medialukio Heikki Kahri Helsingin medialukio