Leikki- ja skeittipaikkojen OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ 2012 Leikkipaikat Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Omavalvontajärjestelmä
Leikkipaikkojen OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ 2012 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen
4 Omavalvontajärjestelmä
TIIVISTELMÄ Raportin aiheena on Tampereen kaupungin yleisillä viheralueilla sijaitsevien leikki- ja skeittipaikkojen omavalvontajärjestelmä. Omavalvontajärjestelmä koostuu ylläpitoon liittyvien tehtävien ja vastuiden, sekä yleisten turvallisuustehtävien määrittelystä. Tavoitteena on avata ja selventää leikki- ja skeittipaikkojen ylläpidon organisaatiota ja toimintatapoja sekä asian parissa työskenteleville että kuntalaisille. Työn lähtökohtana ovat olleet yleisten alueiden ylläpidon uudistuneet järjestelyt Tampereella viime vuosina (mm. yksityisen alueurakoinnin lisääntyminen) sekä lakisääteiset vaatimukset kuluttajapalvelusten turvallisuudesta. Kuluttajaturvallisuuslain lisäksi leikki- ja skeittipaikkojen kunnossapitoa ja turvallisuutta ohjaavat Suomen Standardisoimisliitto SFS:n julkaisemat standardit. Raportti on laadittu konsulttityönä, tilaajana on Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittäminen. Työhön ovat osallistuneet sekä kaupungin yleisten alueiden ylläpitoa tilaava osapuoli että käytännön ylläpidosta vastaavat henkilöt. Raportin rakenne on muotoutunut leikki- ja skeittipaikkoja koskevien standardien sekä Turvatekniikan keskuksen turvallisuussuunnitelmasta antamien ohjeiden pohjalta. Raportin laatimiseen ovat osallistuneet ylläpidon vastuutahojen lisäksi kunnan kuluttajaturvallisuuden valvontaviranomaiset, jotka huolehtivat leikki- ja skeittipaikkojen viranomaisvalvonnasta. Työn tuloksena on saatu kirjattua leikki- ja skeittipaikkojen ylläpitoon liittyvät käytännöt ja tehtävät yksiin kansiin. Ylläpidon tärkeänä osana ovat kohteiden säännölliset tarkastukset, joiden perusteella korjaus- ja huoltotoimintaa voidaan suunnitella. Oleellista on myös ylläpitoon liittyvän tiedon dokumentointi ja tiedonkulku. Turvallisuussuunnitteluun liittyy onnettomuuskirjanpito ja riskinarviointi, sekä näiden perusteella onnettomuuksia ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelu. Raportti päivitetään säännöllisesti vuosittain. Päivityskokouksessa, johon osallistuvat niin tilaajat, ylläpitäjät kuin valvontaviranomaisetkin, käydään läpi kaikki ylläpitoon liittyvät tehtävät ja vastuut, ja kirjataan raporttiin tarvittavat muutokset. Omavalvontajärjestelmä 5
Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 5 1 KÄSITTEITÄ 8 2 JOHDANTO 12 2.1 Taustaa 12 2.2 Työryhmä 13 3 OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ 15 3.1 Tavoitteet 15 3.2 Sisältö 15 3.3 Viranomaisvalvonta 16 4 YLLÄPITO 18 4.1 Laatu 19 4.2 Kaupungin organisaatio 20 4.2.1 Tilaajayksikön organisaatio ja vastuuhenkilöt 21 4.2.2 Urakoitsijoiden organisaatio ja vastuuhenkilöt 23 4.3 LEIKKI- JA SKEITTIPAIKKOJEN TARKASTAMINEN 25 4.3.1 Yleistä 25 4.3.2 Tarkastusten tekijät 26 4.3.3 Käyttöönottotarkastus 26 4.3.4 Rutiininomainen silmämääräinen tarkastus 27 4.3.5 Toiminnallinen tarkastus 27 4.3.6 Vuositarkastus 28 4.4 Huollot 29 4.5 Korjaukset 30 4.6 TalviHOITO 30 4.7 Dokumentointi ja tiedonkulku 31 4.7.1 Iris-järjestelmä 31 4.7.2 Tarkastuslomakkeet 31 4.7.3 Tiedonkulku tarkastuksista ja korjauksista 32 4.7.4 Dokumenttien säilytys 32 4.7.5 Asiakaspalaute 33 6 Omavalvontajärjestelmä
5 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 34 5.1 TURVALLISUUSTEHTÄVÄT JA VASTUUHENKILÖT 34 5.1.1 Omavalvontajärjestelmän seuranta ja päivitykset 34 5.1.2 Ilmoitusvelvollisuus uudesta leikki- tai skeittipaikasta valvontaviranomaiselle 34 5.1.3 Viranomaistarkastukset 34 5.1.4 Onnettomuuskirjanpito 34 5.1.5 Onnettomuuksista tiedottaminen 35 5.1.6 Yleisten alueiden päivystystoiminta 35 5.1.7 Palvelunkäyttäjien ohjeistus ja tiedottaminen 36 5.1.8 Ylläpitäjien ohjeistus 36 5.1.9 Suunnittelijoiden ja rakentajien ohjeistus 37 5.2 RISKIEN ARVIOINTI LEIKKI- JA SKEITTIPAIKOILLA 37 5.2.1 Yleistä 37 5.2.2 Leikki- ja skeittipaikkojen riskit ja riskien hallinta 37 TIETOLÄHTEET 41 LIITTEET 42 1. Kaupungin yleisten viheralueiden leikkipaikat (tammikuu 2012) 2. Leikki- tai skeittipaikan käyttöönottotarkastuksessa käytettävä lomake 3. Leikkipaikan toiminnallisessa ja vuositarkastuksessa käytettävä lomake 4. Skeittipaikan tarkastuslomake 5. Vastuunjakotaulukko, Lielahden urakka-alue 6. Vastuunjakotaulukko, keskustan urakka-alue 7. Vastuunjakotaulukko, Nekalan urakka-alue 8. Vastuunjakotaulukko, Kissanmaan urakka-alue 9. Vastuunjakotaulukko, Hervannan urakka-alue 10. Vastuunjakotaulukko, Leinolan urakka-alue 11. Vastuunjakotaulukko, Kalkun urakka-alue 12. Vastuunjakotaulukko, Peltolammin urakka-alue 13. Vastuunjakotaulukko, Tasanteen urakka-alue 14. Tapausilmoituslomake 15. Onnettomuudesta ilmoittaminen kunnan valvontaviranomaiselle -lomake 16. Esimerkki leikkipaikan opastaulusta 17. Esimerkki skeittipaikan opastaulusta Omavalvontajärjestelmä 7
1 KÄSITTEITÄ Ylläpito Ylläpito on säännöllistä toimintaa, jolla säilytetään yleisten alueiden käytettävyys, turvallisuus, toimivuus ja arvo. Ylläpito jakautuu edelleen hoitoon ja kunnossapitoon. Ylläpito ei käsitteenä sisällä investointeja. Investoinniksi katsotaan pahoin vaurioituneen kohteen peruskorjaus, kohteen korvaaminen uudella tai uuden rakentaminen. Kunnossapito Kunnossapidolla säilytetään kohteen ominaisuudet ja haluttu laatutaso. Kunnossapitoa on kohteen korjaaminen tai kunnostaminen kokonaan tai osittain. Kunnossapitoa on myös kohteen osan vaihtaminen tai poisto. Hoito Hoito on tehtäväkokonaisuus, joka pitää sisällään mm. katujen talvihoidon, puhtaanapidon ja viheralueiden hoidon. Hoitotoimilla säilytetään kohteen käytettävyyteen, turvallisuuteen ja toimivuuteen vaikuttavat tekijät. Hoitoa on myös kohteen korjaus- tai kunnostustarpeen (kunnossapito) seuranta. Hoitotoimilla ei muuteta kohteen rakennetta. Standardi Standardi on yleisesti saatavissa oleva tekninen eritelmä tai muu asiakirja, jonka tietty standardisoimiselin on vahvistanut. Standardia ei voida vahvistaa ilman tärkeimpien intressitahojen hyväksyntää. Standardisointi on yhteistyötä, jossa eri tahot sitoutuvat noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä ja sopivat yhteisistä menettelytavoista toistuvien tehtävien ratkaisemiseksi. Aluehallintovirasto (AVI) Aluehallintovirastoja on Manner-Suomessa kuusi ja ne hoitavat aiempien lääninhallitusten, ympäristölupavirastojen, alueellisten ympäristökeskusten ja työsuojelupiirien lupa-, valvontaja oikeusturvatehtäviä. Aluehallintovirasto mm. arvioi kuntien laatimat terveydensuojelun valvontasuunnitelmat sekä valvoo niiden toteutumista. Turvatekniikan keskus (Tukes) Tukes valvoo ja edistää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta sekä kuluttajaja kemikaaliturvallisuutta Suomessa. Tukes valvoo eri toimialojen tuotteita, palveluita ja tuotantojärjestelmiä ja toimeenpanee niihin liittyvää lainsäädäntöä. Toiminnan tarkoitus on suojella ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä turvallisuusriskeiltä. Tukes ohjaa kuluttajaturvallisuuden valvontaa valtakunnallisesti ja järjestää koulutusta alue- ja paikallishallinnon kuluttajaturvallisuusvalvojille. 8 Omavalvontajärjestelmä
Valvontaviranomainen Leikki- ja skeittipaikkojen turvallisuutta valvotaan myös viranomaisten toimesta. Tampereella viranomaisvalvonnasta vastaa tilaajaryhmän ympäristöterveysyksikkö, jonka terveydensuojeluryhmän ympäristöinsinöörit toimivat kuluttajaturvallisuuden valvontaviranomaisina. Kuluttajaturvallisuuslaki Uusi kuluttajaturvallisuuslaki tuli voimaan 1.1.2012. Uudessa laissa on kysymys yleisen kuluttajaturvallisuussääntelyn päivittämisestä, yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä. Lainsäädännön yleisiin periaatteisiin ja lähtökohtiin ei tule muutoksia verrattuna aiemmin voimassa olleeseen lakiin kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004). Kuluttajaturvallisuuslaissa on säännöksiä kuluttajapalveluja tarjoavan tahon velvollisuudesta tehdä toimintansa aloittamisesta etukäteen ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle. Lisäksi laissa on vaatimus laatia tarjottua toimintaa koskeva kirjallinen turvallisuussuunnitelma eli turvallisuusasiakirja silloin, kun on kysymys palvelusta, johon saattaa liittyä merkittäviä riskejä. Tällaisia palveluita ovat mm. leikki- ja skeittipaikat. Lähileikkipaikka Lähileikkipaikat sijaitsevat Tampereella pääosin korttelipuistoissa ja muodostavat leikkipaikkaverkoston perusrungon. Lähileikkipaikat on suunnattu pääasiassa lähikorttelien asukkaille. Alueleikkipaikka Alueleikkipaikat täydentävät leikkipaikkatarjontaa, ja ne sijaitsevat lähinnä kaupunginosapuistoissa ja aluepuistoissa. Alueleikkipaikat ovat lähileikkipaikkoja laajempia ja toiminnoiltaan monipuolisempia. Alueleikkipaikkojen yhteydessä saattaa olla myös pelikenttiä, kuntoiluvälineitä tai erityislajien harrastuspaikkoja. Tampereen Infra Tampereen Infra on Tampereen kaupungin sisäinen liikelaitos, joka tarjoaa yhdyskuntatekniikan suunnittelua, paikkatietopalveluja, rakentamis- ja kunnossapitopalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja. Tampereen Infra vastaa mm. viheralueiden ylläpidosta kuudella urakka-alueella. Leikkipaikkojen tarkastusryhmä Leikkipaikkojen tarkastusryhmä on Tampereen Infran kunnossapitopalveluiden alaisena toimiva ryhmä, joka tekee leikkipaikkojen vuosi- ja toiminnallisia tarkastuksia sekä tilauksesta uusien leikkipaikkojen käyttöönottotarkastuksia. Vuonna 2012 ryhmän jäsenet ovat Jarkko Mattila ja Juha Kukkula, ja ryhmän työnjohtaja on Timo Hetekivi. Omavalvontajärjestelmä 9
Iris-järjestelmä Iris on Tampereen kaupungilla käytössä oleva Novapoint-pohjainen tietojärjestelmä, joka toimii työkaluna tie- ja katuverkon sekä alueiden hallinnassa. Iristä käytetään mm. ylläpito- ja hoitotoimenpiteiden suunnittelussa, seurannassa ja raportoinnissa. Puistodat-verkkoasema Kaupungin sisäinen verkkoasema, jonne on pääsy sekä palveluiden tilaajilla että tuottajilla (Tampereen Infra). Verkkoasema mahdollistaa materiaalin (esim. suunnitelmien) jakamisen eri osapuolten välillä. Kakedat-verkkoasema Kaupunkiympäristön kehittämisen verkkoasema Mobiililaite Leikkipaikkojen tarkastustoiminnassa käytettävä kannettava tietokone, puhelin tai vastaava laite jonka avulla tarkastuksen tiedot voidaan kirjata suoraan Iris-järjestelmään. VORI (vakavan onnettomuuden riski) Leikkipaikalla tai leikkivälineessä ilmenevä vika tai puute, johon sisältyy vakavan onnettomuuden riski. Tällaiset viat priorisoidaan korjattaviksi ensimmäisenä. Ilkivaltapuhelin Ilkivaltapuhelin on Tampereen kaupungin puhelinpalvelu, jonka vastaajaan kaupunkilaiset voivat jättää viestin havaitsemastaan viasta tai puutteesta kaupungin yleisillä alueilla. 10 Omavalvontajärjestelmä
Omavalvontajärjestelmä 11
2 JOHDANTO 2.1 Taustaa Tampereen kaupungilla yleisten alueiden ylläpito on kokenut suuria hallinnollisia ja toiminnallisia muutoksia viime vuosina. Yhdyskuntatuotanto on siirtynyt tilaaja-tuottaja malliin vuonna 2005, minkä seurauksena ylläpidon järjestelyt ovat muuttuneet ja sirpaloituneet. Käytännön ylläpitoon on tullut mukaan yksityisiä toimijoita eli alueurakoitsijoita vuodesta 2007 lähtien. Myös ylläpidon tuoterakennetta on määritetty tarkemmin. Vuonna 2011 laaditun ylläpidon tuoterakenteen mukaan ylläpito koostuu kahdesta tuoteryhmästä; hoidosta ja kunnossapidosta. Nämä tuoteryhmät jakautuvat edelleen varsinaisiksi tuotteiksi, joita Tampereen kaupunkiympäristön kehittäminen tilaajana ostaa alan tuottajilta. Erityisalueiden, kuten leikkipaikkojen, hoito ja kunnossapito ovat aiemmin sisältyneet muihin tuotteisiin. Ylläpitotyö erityiskohteissa eroaa kuitenkin merkittävästi muiden alueiden ylläpidosta intensiteetin ja kustannusten osalta. Tästä syystä erityisalueet on uudessa tuoterakenteessa nostettu kokonaan omaksi tuotteeksi. Ylläpito Hoito Talvihoito Puhtaanapito Rakenteiden hoito Varusteiden ja kalusteiden hoito Viheralueiden hoito Laitteiden ja järjestelmien hoito Kunnossapito Rakenteiden kunnossapito Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito Laitteiden ja järjestelmien kunnossapito Erityisalueiden kunnossapito Erityisalueiden hoito Ylläpidon tuoterakenne 12 Omavalvontajärjestelmä
Ylläpidon uudistukset ovat aiheuttaneet tarpeen yhtenäistää ja ohjeistaa myös leikki- ja skeittipaikkojen ylläpidon käytäntöjä, jotta niiden turvallisuutta voidaan paremmin valvoa. Käytäntöjen yhtenäistämiseksi laadittiin leikkipaikkojen omavalvontajärjestelmä vuonna 2010, ja raportti päivitetään vuosittain. Tämä on omavalvontajärjestelmän ensimmäinen päivitys, johon on nyt otettu mukaan myös skeittipaikat. Myös kuluttajaturvallisuuslainsäädäntö edellyttää omavalvontajärjestelmän laatimista. Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) mukaan vastuu tavaroiden ja palvelujen turvallisuudesta on elinkeinonharjoittajalla tai muulla palveluntarjoajalla (esimerkiksi kunta tai seurakunta). Palveluiden tarjoajien on myös toimittava huolellisesti ja varmistettava, ettei palvelun käyttämisestä aiheudu vaaraa kuluttajille tai lähistöllä oleville henkilöille. Leikki- ja skeittipaikkojen turvallisuutta ohjaavat myös Suomen Standardisoimisliiton SFS:n julkaisemat standardit. Leikkipaikkojen standardeihin sisältyy yleisiä turvallisuusvaatimuksia, sekä mm. ohjeita leikkivälineiden asennuksesta, tarkastuksesta, huollosta ja ylläpidosta. Vuonna 2008 leikkipaikkastandardeista ilmestyi uusi päivitetty painos, joka astui voimaan 1.6.2009. Standardin SFS-EN 1176-7 kohdan 8 mukaan leikkikentän ylläpitäjän tulee laatia tarkoituksenmukainen järjestelmä leikkikentän turvallisuuden valvomiseksi. Rullalautailualueita käsittelee standardi SFS-EN 14974. 2.2 Työryhmä Omavalvontajärjestelmä 2010 laadittiin konsulttityönä. Tilaajana oli Tampereen kaupunkiympäristön kehittäminen, jossa projektista vastasi rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski. Konsulttina toimi WSP Finland Oy. Nyt tehtävässä päivityksessä 2012 tilaajan puolelta työhön ovat Kylmäkosken lisäksi osallistuneet rakennuttajahortonomi Petri Kujala, työpäällikkö Pentti Katajisto sekä työnjohtaja Timo Hetekivi. Konsulttina toimii WSP, jonka työryhmään kuuluvat suunnitteluhortonomi Paula Hurme sekä graafinen suunnittelija Jenni Hyttinen. Omavalvontajärjestelmä 13
14 Omavalvontajärjestelmä
3 OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ 3.1 Tavoitteet Omavalvontajärjestelmän tavoitteena on yhtenäistää kaupungin yleisten alueiden leikki- ja skeittipaikkojen ylläpidon käytäntöjä ja parantaa niiden turvallisuutta. Omavalvontajärjestelmä on toimintamalli, joka ohjaa ja selventää, miten ylläpito järjestetään ja määrittelee vastuutahot ja -henkilöt. Järjestelmä palvelee sekä tilaajaa (kaupunkiympäristön kehittäminen) että ylläpidon järjestäviä urakoitsijoita. Järjestelmä antaa myös kuntalaisille selkeän kuvan leikki- ja skeittipaikkojen ylläpidosta. Järjestelmän tavoitteena on myös vastata lainsäädännön vaatimuksiin. 3.2 Sisältö Omavalvontajärjestelmä jakautuu kahteen osaan, ylläpitoon ja turvallisuussuunnitelmaan. Ylläpito-osuudessa määritellään ylläpidon organisaatio ja vastuuhenkilöt, leikki- ja skeittipaikkojen tarkastus-, korjaus- ja huoltotoiminta sekä asiakirjojen dokumentointi ja tiedonkulku. Turvallisuussuunnitelmassa määritellään niin tilaajapuolen kuin urakoitsijoidenkin turvallisuustehtävät sekä näiden vastuutahot. Vastuunjakotaulukot ovat raportin liitteenä. LEIKKI- JA SKEITTIPAIKKOJEN OMAVALVONTAJÄRJESTELMÄ YLLÄPITO Organisaatio ja vastuut Tarkastukset, huollot, korjaukset Dokumentointi TURVALLISUUS- SUUNNITELMA Turvallisuustehtävät ja vastuuhenkilöt Riskien arviointi Omavalvontajärjestelmä 15
3.3 Viranomaisvalvonta Omavalvontajärjestelmän lisäksi leikki- ja skeittipaikkojen turvallisuutta valvotaan viranomaisten toimesta. Tampereella viranomaisvalvonnasta vastaa tilaajaryhmän ympäristöterveysyksikkö. Yksikön terveydensuojeluryhmä valvoo leikki- ja skeittipaikkapalveluita tekemällä valvontasuunnitelman mukaista säännöllistä valvontaa. Tampereen kaupungin ympäristöterveyden valvontasuunnitelma hyväksytetään vuosittain terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden lautakunnassa. Valvontasuunnitelmassa on otettu huomioon ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2011 2014. Valtakunnallisessa ohjelmassa ovat omina osioinaan toimialakohtaiset ohjelmat, joissa kuvataan kyseisen toimialan valvonnan erityispiirteet. Kuntien terveydensuojeluviranomaisten suorittamaa valvontaa ohjaa Aluehallintovirasto (AVI), joka myös arvioi kuntien laatimat terveydensuojelun valvontasuunnitelmat sekä valvoo niiden toteutumista. Kuluttajaturvallisuusvalvonta perustuu Turvatekniikan keskuksen (Tukes) ohjeisiin. Tukes ohjaa valvontaa valtakunnallisesti ja järjestää koulutusta alue- ja paikallishallinnon kuluttajaturvallisuusvalvojille. Terveydensuojeluryhmä valitsee tarkastettavat kohteet riskiperusteisesti kohteen käyttömäärä, ikä ja kunto huomioiden. Tarkastettavia kohteita valitaan tasaisesti eri urakka-alueilta. Tarkastukset ovat silmämääräisluonteisia, ja niiden painopisteenä on kokonaisturvallisuuden tarkastus. Tarkastukset tehdään yhteistyössä tilaajan ja ylläpitäjän kanssa, ja tarkastusten tulokset käsitellään yhdessä. Viranomaisvalvontaa käsitellään myös raportin kohdassa 5.1.3. 16 Omavalvontajärjestelmä
Omavalvontajärjestelmä 17
4 YLLÄPITO Ylläpidon suunnittelu ja ohjeistus ovat keskeinen osa omavalvontajärjestelmää. Kun toimenpiteet on ohjeistettu ja aikataulutettu sekä vastuut määritetty, vahvistuu leikki- ja skeittipaikkojen kokonaisturvallisuus. Ylläpitoon kuuluvat olennaisena osana leikki- ja skeittipaikkojen tarkastukset ja huollot sekä näihin liittyvä dokumentointi ja tiedonkulku. Kaupungin yleisten viheralueiden leikki- ja skeittipaikat (tammikuu 2012). Kartta on myös raportin liitteenä (liite 1). 18 Omavalvontajärjestelmä
URAKKA-ALUE Nimi Leikkipaikkojen lukumäärä Hervanta 16 205 Leikkivälineiden* lukumäärä Kalkku 18 206 1 Keskusta 37 494 1 Kissanmaa 45 559 1 Skeittipaikkojen lukumäärä Leinola 45 444 1 (tilakeskus) Lielahti 21 227 Peltolammi 15 152 Tasanne 15 225 Viinikka-Nekala 39 359 1 Yhteensä 251 2871 5 Leikkipaikkojen ja leikkivälineiden sekä skeittipaikkojen määrät urakka-alueittain (tammikuu 2012) * Leikkivälineet sisältävät myös kuntoilu/liikunta- ja pelivälineet sekä infotaulut, penkit ja katokset Yksityisen urakoitsijan ylläpitämä urakka-alue 4.1 Laatu Leikki- ja skeittipaikkojen ylläpidon laadun tulee jatkuvasti olla sellainen, että turvallisuusriskejä ei aiheudu. Säännölliset tarkastukset ja huollot ovat ylläpidon perusta. Etenkin talvikauden jälkeen leikki- ja skeittipaikat tulee tarkastaa erityisen huolellisesti. Ylläpitohenkilökunnan tulee olla ammattitaitoista. Leikkipaikkojen ylläpidossa tulee noudattaa standardia SFS-EN 1176-7. Poikkeuksena standardiin on, että talvikaudella joulu maaliskuussa Tampereella ei tehdä leikkipaikkojen toiminnallisia tarkastuksia, koska leikkipaikkoja ei ole tarkoitus käyttää talvella. Asiasta ovat sopineet ympäristöinsinööri Kari Esko ja rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski. Skeittipaikkojen yleisiä turvallisuusvaatimuksia käsittelee standardi SFS-EN 14974. Omavalvontajärjestelmä 19
4.2 Kaupungin organisaatio Tampereen kaupunki toimii tilaaja-tuottaja-mallissa. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluiden tilaaja ja tuottajat on erotettu toisistaan, ja palvelut järjestetään kaupunkilaisten tarpeista lähtien tilaajien ja tuottajien yhteistyöllä. Tilaaja arvioi palvelutarpeita ja valitsee kuhunkin tilanteeseen tarkoituksenmukaisen tuotantotavan. Kaupungin oman tuotannon (Tampereen Infran) rinnalla on ulkopuolisten yritysten ja yhteisöjen palvelutuotantoa. Tilaajan ja tuottajan solmima palvelusopimus on tilaaja-tuottaja-mallissa tärkein ohjauksen ja yhteistyön väline. Sopimuksissa määritellään tilattavien palvelujen sisältö, laajuus ja hinta. Palvelujen järjestämisestä vastaavat tilaajat muodostuvat lautakunnista, joita tukee asioita valmisteleva virkakoneisto. Palvelujen tuottamisesta vastaavat johtokunnat, joilla myös on apunaan virkakoneisto. Konsernihallintoon kuuluva tilaajaryhmä valmistelee tilaajalautakuntien päätettäväksi tulevat asiat. Tilaajaryhmän toiminnasta vastaa tilaajajohtaja ja ydinprosesseista tilaajapäälliköt. ORGANISAATIO 2012 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Suunnittelujaosto Henkilöstöjaosto PORMESTARI Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus KONSERNIHALLINTO Tilaajaryhmä Hallinto- ja henkilöstöryhmä Kaupunkikehitysryhmä Talous- ja strategiaryhmä Konsernipalvelut Hyvinvointipalveluiden tuotannon ohjaus Liiketoiminnan ohjaus TILAAJALAUTAKUNNAT Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Apulaispormestari HYVINVOINTIPALVELUT JOHTOKUNNAT Avopalvelut LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Tampereen Ateria Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Apulaispormestari Apulaispormestari Apulaispormestari Sopimus Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Infratuotanto Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tietotekniikkakeskus Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Tampereen Aluepelastuslaitos TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT Kaupungin organisaatio 2012 20 Omavalvontajärjestelmä
4.2.1 Tilaajayksikön organisaatio ja vastuuhenkilöt Yleisten alueiden ylläpidon tilaajana toimii kaupunkiympäristön kehittäminen, joka kuuluu konsernihallinnon alaisuudessa toimivaan tilaajaryhmään. Yksikkö vastaa maankäytön ja yleisten alueiden suunnittelusta, yleisten alueiden rakentamisesta sekä ylläpidosta, joukkoliikenteestä, erilaisista viranomaistehtävistä sekä asiakaspalvelusta. Yksikköä johtaa tilaajapäällikkö Risto Laaksonen. Kaupunkiympäristön kehittämisen ja kaupunkikehittämisen yksiköt toimivat apulaispormestari Timo Hanhilahden ja yhdyskuntalautakunnan alaisuudessa. Apulaispormestari toimii lautakunnan puheenjohtajana. KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN 2012 Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu Rakennuttaminen ja ylläpito Tuki- ja asiakaspalvelut Joukkoliikenne Viranomaisyksiköt masu ylsu rary joli viryt kake / tuki Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu Rakennuttaminen Ylläpito Joukkoliikenne Rakennusvalvonta Toimistopalvelut Talouspalvelut rava Kaupunkimittaus Henkilöstöasiat Arkisto kami Katutilavalvonta Palvelupiste Frencell kativa pafre Ympäristön suojelu ysu Pysäköinninvalvonta Kaupunkiympäristön kehittämisen vastuualueet Kaupunkiympäristön kehittämisen rakennuttaminen ja ylläpito -vastuualuetta johtaa rakennuttamispäällikkö Milko Tietäväinen. Vastuualue vastaa yleisten alueiden investointikohteiden rakennuttamisesta, valaistuksesta, satamista ja erikoisrakenteista sekä yleisten alueiden ylläpidon tilaamisesta ja laadun valvonnasta. Kyseinen vastuualue hallinnoi myös viheralueiden rakentamista ja ylläpitoa, johon leikkipaikkapalvelut ja skeittipaikat kuuluvat. Viheralueiden ylläpidon tilaamisesta ja valvonnasta vastaavat rakennuttajahortonomit Teemu Kylmäkoski (länsi), Petri Kujala (etelä) sekä rakennuttajainsinööri Esa Rannisto (itä). Sopimusasioista vastaa rakennuttamispäällikkö Milko Tietäväinen. Omavalvontajärjestelmä 21
RAKENNUTTAMINEN JA YLLÄPITO 2012 Rakennuttamispäälikkö Tietäväinen Milko Rakennuttaminen liikennealueet ja viheralueet Ylläpito Satamat, sillat, TYTÄRYHTIÖT päällysteet JA -YHTEISÖT Valaistus Ruohomäki Pasi (länsi) Vainiomäki Mikko (länsi) Rannisto Esa (itä) Kujala Petri (etelä) Kantola Petri Joki Matti (satamat) Heikkilä Mika Leppänen Petri (itä) Kylmäkoski Teemu (länsi) Lindström Tapio (itä, etelä) Syrjä Janne (viheralueet, koko kaupunki) Kaupunkiympäristön kehittäminen: rakkennuttaminen ja ylläpito -vastuualue Rakennuttamisen ja ylläpidon tilaamisen vastuuhenkilöt 2012 22 Omavalvontajärjestelmä
4.2.2 Urakoitsijoiden organisaatiot ja vastuuhenkilöt Yleisten alueiden ylläpito järjestetään ylläpitosopimusten kautta. Sopimukset pyritään tekemään useammaksi vuodeksi kerrallaan. Leikki- ja skeittipaikkojen ylläpidosta vastaavat urakka-alueittain joko Tampereen Infra tai yksityiset urakoitsijat. Urakka-alueita on yhdeksän. Urakka-alueista Peltolammin, Kalkun ja Tasanteen urakka-alueet ovat yksityisten urakoitsijoiden ylläpitämiä. Peltolammin urakkaa on hoitanut 1.10.2008 alkaen Pihahuolto Ky Haapaniemi. Kalkun urakkaa on hoitanut 1.10.2010 alkaen Kuljetusliike Juha Niemenmaa Oy. Tasanteen urakkaa on hoitanut 1.10.2011 alkaen Destia Oy. Muiden urakka-alueiden ylläpidosta vastaa Tampereen Infran kunnossapitopalvelut. Tampereen Infra toimii johtokunnan alaisuudessa, ja sen toimitusjohtaja on Sakari Suominen. Kunnossapitopalveluiden yksikön päällikkönä toimii Petri Salonen. Leikki- ja skeittipaikkojen korjaustoimenpiteitä tekee Tampereen kaupungin tilakeskuksen verstas. Osan pienemmistä korjauksista tekevät urakoitsijat itse. Verstas tekee korjaukset, joita urakoitsijat eivät ehdi tai pysty tekemään. Verstaalla on erityisosaamista ja työtiloja, joita urakoitsijoilla ei ole. Verstas tekee korjauksia pääasiassa Tampereen Infran urakoimilla alueilla, mutta tilauksesta myös yksityisen urakoimilla alueilla. Verstaalla työskentelee viisi vakituista työntekijää, joilla on pätevyys suorittaa leikkivälinekorjaukset SFS-EN 1176-7 standardin mukaisesti. Työntekijöistä neljä on Hagsin, Lappsetin ja Kompanin valtuuttamia asentajia. Leikkivälineiden ja puistokalusteiden korjauksissa käytetään välinevalmistajien hyväksymiä varaosia. Leikki- ja skeittipaikkojen ylläpitoon liittyville tehtäville on määritelty vastuuhenkilöt jokaisen urakka-alueen osalta. Vastuunjakotaulukot ovat raportin liitteenä (liitteet 5-13). Omavalvontajärjestelmä 23
TAMPEREEN INFRA 2012 TOIMITUSJOHTAJA Sakari Suominen TUKIPALVELUT Hallinto- ja talouspäällikkö Annamari Kortesaari KORJAAMO- PALVELUT LIIKENNE- PALVELUT RAKENTAMIS- PALVELUT KUNNOSSA- PITO- PALVELUT SUUNNITTELU- PALVELUT PAIKKATIETO- PALVELUT Yksikön päällikkö Timo Aaltonen Yksikön päällikkö Ville Siuko Vt. yksikön päällikkö Pekka Toivio Yksikön päällikkö Petri Salonen Yksikön päällikkö Olavi Ujanen KEHITTÄMINEN Laatuvastaava Harri Iso-Mustajärvi Tampereen infran organisaatio 2012 INFRAN KUNNOSSAPITOPALVELUIDEN ORGANISAATIO 2012 Kunnossapitopalvelut Yksikön päällikkö Petri Salonen Työpäällikkö Reijo Lahtinen (tuotantoalue1) Työpäällikkö Kari Korpela (tuotantoalue 2) Työpäällikkö Pentti Katajisto Metsänhoitopäällikkö Tommi Granholm Lielahti Tapani Lahtiperä Seppo Nikkanen Keskusta Juha Anttila Veli-Matti Mytty Kissanmaa, Leinola Jorma Välimäki Harri Ketola Nekala, Hervanta Pentti Seppä Pentti Heiskari Jorma Tammisto Kaupunginpuutarha, kesäkukkasuunnitelmat Päivi Selin Tarkastusryhmä ja valvonta Timo Hetekivi Metsät Matti Pesonen Puiden hoito ja taimistot Heli Vuorilampi Liikennemerkit Valvonta Timo Huttunen Liikuntapaikat Kunnossapitopalveluiden organisaatio 2012 24 Omavalvontajärjestelmä
Ylläpidon urakka-alueet ja vastuuhenkilöt 2012 4.3 Leikki- ja skeittipaikkojen tarkastaminen 4.3.1 Yleistä Leikkipaikkatarkastuksia käsittelee turvallisuusstandardi SFS-EN 1176-7. Standardin mukaan leikkipaikoilla tulee suorittaa kolmen tason tarkastuksia: vuositarkastuksia, toiminnallisia tarkastuksia sekä rutiininomaisia silmämääräisiä tarkastuksia. Lisäksi leikkipaikan käyttöönoton yhteydessä tulee suorittaa käyttöönottotarkastus. Myös skeittipaikoilla suoritetaan tarkastuksia kolmesti vuodessa. Tarkastuksissa otetaan huomioon skeittipaikkoja käsittelevä standardi SFS-EN 14974. Tarkastustoiminnassa oleellista on se, että tiedostetaan ja tarkastetaan välineiden mahdolliset puutteet, ja puutteiden korjaaminen aikataulutetaan. Ennen vuotta 1998 (jolloin ei vielä ollut voimassa olevaa standardia) asennetut leikkivälineet tarkistetaan kuten uudemmatkin välineet. Skeittipaikoilla tarkastusten ja huoltojen tarkoituksena on varmistaa välineiden ja koko alueen turvallisuus. Omavalvontajärjestelmä 25
4.3.2 Tarkastusten tekijät Tampereen Infran ylläpitämillä alueilla leikki- ja skeittipaikkojen vuosi- ja toiminnalliset tarkastukset suorittaa tarkastusryhmä. Tarkastusryhmä on Tampereen Infran tapa hoitaa tarkastustoimintaa, ja myös yksityiset urakoitsijat voivat organisoida tarkastustoimintansa samaan tapaan. Infran tarkastusryhmän työnjohtaja on Timo Hetekivi. Ryhmä tekee kaikkien urakka-alueiden vuositarkastukset sekä tilauksesta myös uudis- ja perusparannuskohteiden käyttöönottotarkastuksia. Pätevyysvaatimuksena leikkipaikkojen vuosi- ja toiminnallisten tarkastusten tekijöille on Viherympäristöliiton (VYL) Ulkoleikkipaikkojen turvallisuus peruskurssin käyminen. Jatkokurssin käyminen on suositeltavaa, ja se voi jatkossa tulla pakolliseksi. Tarkastusten pohjana sekä leikki- että skeittipaikoilla toimivat SFS-standardit. Silmämääräisten tarkastusten tekijöille ei ole erityisiä pätevyysvaatimuksia. Leikki- ja skeittipaikkoja voivat tarkastaa myös ulkopuoliset aliurakoitsijat, mikäli pätevyysvaatimukset, asiantuntemus ja kokemus riittävät kyseiseen työtehtävään. Kaikki ulkopuoliset aliurakoitsijat hyväksytetään tilaajalla ennen työn käynnistymistä. 4.3.3 Käyttöönottotarkastus Käyttöönottotarkastuksessa uusi leikki- tai skeittipaikka otetaan tarkastustoiminnan ja ylläpidon piiriin. Tarkastus on siis rakennuttamisen päätepiste ja se suoritetaan ennen paikan varsinaista käyttöönottoa. Vastuu käyttöönottotarkastusten tilaamisesta sekä Tampereen Infran että yksityisten urakoitsijoiden alueilla on rakennuttajalla. Leikkipaikan käyttöönottotarkastuksessa käydään läpi leikkipaikan kaikki rakenteet ja samalla leikkivälineet tunnistetaan. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota mm. leikkivälineiden sijaintiin, turva-alueisiin, kulkuteihin ja riittäviin opastekyltteihin (mm. info-kyltin näkyvyyteen). Lisäksi tarkastetaan yksityiskohtaisesti leikkikenttävälineiden ja muiden kalusteiden, esim. penkkien, katosten ja aitojen rakenteet. Leikkivälineiden stabiliteettiin ja asennusvirheisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Myös leikkikenttävälineiden iskua vaimentavien alustojen riittävyys eli laajuus ja syvyys tarkastetaan. Mikäli välineisiin on tehty rakentamisen yhteydessä muutoksia tai lisäyksiä, myös nämä tarkastetaan käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. Skeittipaikan käyttöönottotarkastus tehdään samojen periaatteiden mukaan, kuitenkin ottaen huomioon skeittipaikkoja käsittelevä standardi SFS-EN 14974. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota sekä välineiden että koko alueen turvallisuuteen. Käyttöönottotarkastuksen lomake on Word-pohjainen, ja se tulostetaan Tampereen Infran verkkoasemalta. Lomakkeeseen kirjataan tarkastuksen yhteydessä kaikki leikkipaikalla olevat leikkivälineet. Tästä Word-lomakkeesta välineet ja varusteet viedään ensimmäistä kertaa 26 Omavalvontajärjestelmä
Irikseen, joka on tilaajan omaisuudenhallintarekisteri yleisten alueiden osalta. Jatkossa tarkastuslomake tulee olemaan suoraan täytettävissä mobiililaitteella, jolloin sitä ei enää tarvitse erikseen tulostaa. Tarkastuksen yhteydessä varmistetaan myös, että kaikki tarvittavat välinevalmistajan huoltoja kunnossapito-ohjeet leikkipaikan välineisiin liittyen löytyvät. Ohjeet kerätään leikkipaikan luovutuskansioon, joka annetaan säilytettäväksi urakka-alueen työnjohtajalle. Ohjeiden ym. tarvittavan materiaalin keräämisestä ja luovutuksesta urakka-alueen työnjohtajalle vastaa rakennuskohteen vastaava työnjohtaja. Kun käyttöönottotarkastuksessa mahdollisesti havaitut puutteet on korjattu, leikkipaikka voidaan ottaa käyttöön. Tarkastus tulee tehdä rakennustyöryhmän vielä ollessa kohteessa, jolloin havaitut puutteet voidaan heti korjata. Jos korjattavaa on paljon, tehdään vielä uusi tarkastus ennen varsinaista käyttöönottoa. Käyttöönottotarkastuksen suorittaa pääsääntöisesti kaikissa kohteissa Tampereen Infran leikkipaikkojen tarkastusryhmä. Käyttöönottotarkastus tulee tehdä sellaisen henkilön toimesta, joka ei itse ole osallistunut asennustyöhön. Tarkastuksessa käytetään apuna leikkipaikkojen tarkastussondeja tai muita apuvälineitä, millä voidaan todentaa, että vaadittavat mitat välineissä ja niiden ympäristössä täyttyvät. Kohteen ajantasaisen suunnitelman tulee olla tarkastajien käytettävissä. Ajantasaiset suunnitelmat löytyvät puistodat -verkkoasemalta. 4.3.4 Rutiininomainen silmämääräinen tarkastus Rutiininomaisessa silmämääräisessä tarkastuksessa havaitaan ja mahdollisuuksien mukaan korjataan sellaiset selvät vaaratekijät, jotka johtuvat ilkivallasta, normaalista käytöstä tai sääolosuhteista, esim. rikkoutuneet osat tai särkyneet pullot. Samassa yhteydessä tarkastetaan, että leikki- tai skeittipaikalle johtavat huoltoväylät ovat kulkukelpoiset. Silmämääräisestä tarkastuksesta ei täytetä lomaketta. Tarkastuksen tekijä merkitsee suoritetun tarkastuksen työmaapäiväkirjaan tai vastaavaan. Silmämääräinen tarkastus suoritetaan kesäkaudella vähintään viikoittain. Leikkikentillä, jotka ovat kovassa käytössä tai joutuvat usein ilkivallan kohteiksi, esimerkiksi Pikku Kakkosen puisto ja Sorsapuisto, voi tarkastus olla tarpeen päivittäin. 4.3.5 Toiminnallinen tarkastus Leikkipaikan toiminnallinen tarkastus on yksityiskohtaisempi tarkastus, jossa tarkastetaan välineiden toiminta ja stabiliteetti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kiinteästi asennettuihin osiin ja erityisesti kulumisesta johtuviin vikoihin. Esimerkkejä toiminnallisen tarkastuksen kohteista ovat välineen ja maan välinen tila, alustamateriaalin kunto, näkyvissä olevat perustukset, terävät reunat, puuttuvat osat, liikkuvien osien liiallinen kuluminen ja rakenteiden eheys. Omavalvontajärjestelmä 27
Leikkipaikkatarkastusten vuosikello Joulu Tammi Marras Helmi Loka Maalis 1. toiminnallinen tarkastus 15.6. mennessä Syys Elo Heinä Kesä Huhti Touko Vuositarkastus 16.6. 31.8. välisenä aikana 2. toiminnallinen tarkastus 30.11. mennessä Yksi toiminnallinen tarkastus, mikäli kohteita otetaan talvikunnossapitoon Välinevalmistajien huolto- ja kunnossapito-ohjeiden tulee olla tarkastajien käytettävissä. Toiminnalliset tarkastukset kirjataan mobiililaitteen avulla suoraan Iris-järjestelmään. Toiminnallinen tarkastus tehdään kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen tarkastus pyritään suorittamaan 15.6. mennessä, toinen tarkastus 30.11. mennessä. Toiminnallisia tarkastuksia ei tehdä talvikautena välillä joulukuu maaliskuu. Mikäli leikkipaikkoja tulevaisuudessa päätetään ottaa talvihoitoon, tulee myös talvikaudella suorittaa yksi toiminnallinen tarkastus. Myös skeittipaikoille tehdään toiminnallinen tarkastus kaksi kertaa vuodessa. Tarkastukset tehdään heti leikkipaikkojen tarkastusten jälkeen. Tarkastuksen pohjana on skeittipaikan tarkastuslomake, joka on raportin liitteenä (liite 4). Leikkipaikan toiminnallisessa tarkastuksessa käytetään apuna tarkastussondeja tai muita apuvälineitä, millä voidaan todentaa, että vaadittavat mitat välineissä ja niiden ympäristössä täyttyvät. 4.3.6 Vuositarkastus Leikkipaikan vuositarkastus tehdään välineen, perustusten ja pintojen turvallisuuden kokonaistason selvittämiseksi. Tarkastuksessa huomioidaan myös mahdolliset muutokset välineen turvallisuustasossa sen osien korjauksen, lisäyksen tai vaihdon jälkeen. Erityishuomiota tulee kiinnittää kiinteästi asennettuihin osiin. Vuositarkastuksessa arvioidaan välineiden kestävyys vuodeksi eteenpäin keskimääräisellä käyttöasteella. Myös skeittipaikoilla suoritetaan vuosittainen tarkastus. 28 Omavalvontajärjestelmä
Vuositarkastus on samalla myös toiminnallinen tarkastus, joten myös toiminnallisen tarkastuksen sisältö huomioidaan. Välinevalmistajien huolto- ja kunnossapito-ohjeiden tulee olla tarkastajien käytettävissä. Vuositarkastukset kirjataan mobiililaitteen avulla suoraan Iris-järjestelmään. Vuositarkastus voi vaatia tiettyjen osien esiin kaivamisen tai purkamisen. Rakenteen mahdollisen muunlaisen heikkenemisen selvittämiseksi voidaan vaatia lisätoimenpiteitä. Vuositarkastus suoritetaan 16.6. 31.8. välisenä aikana. Leikkipaikan vuositarkastuksessa käytetään apuna tarkastussondeja tai muita apuvälineitä, millä voidaan todentaa, että vaadittavat mitat välineissä ja niiden ympäristössä täyttyvät. 4.4 Huollot Tarkastusten lisäksi leikki- ja skeittipaikoilla tulee suorittaa säännöllistä huoltoa, joka sisältää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä välineiden turvallisuuden ja toimivuuden säilyttämiseksi. Toiminnallisten tarkastusten ja vuositarkastusten yhteydessä tehdään leikkipaikoilla seuraavia huoltoja: ruuvien kiristys ulkonevien naulojen sisään lyöminen puuttuvien muovitulppien asentaminen keinut - ylimääräisen ketjun katkaisu - istuimen korkeuden säätö oikeaan korkeuteen - istuimen ja/tai ketjujen vaihto - kuluneiden sakkeleiden vaihto Viikoittain tehdään seuraavia huoltoja / toimenpiteitä: turva-alustat - kumialustan harjaus - turvahiekan tasoittaminen välineiden turva-alueille kuulumattoman irtomateriaalin poisto rikkinäisten osien poisto Muita säännöllisiä huoltotoimenpiteitä ovat mm: kiinnittimien kiristys ja tarvittaessa vaihto kuluneiden tai viallisten osien vaihto hitsaus tai hitsien korjaus iskua vaimentavien alustojen huolto laakereiden voitelu irtomateriaalin lisääminen merkintään saakka pintojen huoltomaalaus ja käsittely sadevesikaivojen tarkastus ja tarvittaessa tyhjennyksen tilaus Omavalvontajärjestelmä 29
Huoltotoimenpiteitä tekevät urakka-alueiden työntekijät sekä leikkipaikkojen tarkastajat. Välineen yksittäisten osien muutokset tai rakenteelliset muutokset, jotka voivat oleellisesti vaikuttaa välineen turvallisuuteen, tulee toteuttaa vasta kun asiasta on keskusteltu valmistajan tai muun asiantuntijan kanssa. Myös skeittipaikoilla tehdään säännöllisiä huoltotoimenpiteitä samojen periaatteiden mukaan. Huoltotoiminnassa otetaan huomioon skeittipaikkoja koskeva standardi SFS-EN 14974. Huoltoon kuuluvat kaikki tarpeelliset toimenpiteet teknisten turvallisuusvaatimuksien täyttämiseksi. Huoltoa tarvitsevat rakenteiden lisäksi turva-alueet. 4.5 Korjaukset Periaatteena on, että sekä leikki- että skeittipaikkojen tarkastuksissa havaitut puutteet korjataan mahdollisuuksien mukaan heti tarkastuksen yhteydessä. Erityisesti kiireelliset, vaaraa aiheuttavat viat korjataan heti. Mikäli vikoja ei saada heti korjattua, ne kirjataan ylös ja tehdään myöhemmin. Korjauksista sovitaan tarkastusten jälkeen yhdessä tilaajan kanssa. Korjaukset aikataulutetaan ja vastuutetaan siten, että kaikki vakavan onnettomuuden riskit (VORI) korjataan ensin. Kaikkia välineitä ei voida korjata samanaikaisesti eikä kaikkia puutteellisia välineitä ole mahdollista vaihtaa uusiin. Vaarallisesti viallinen väline eristetään käytöstä kunnes vika on korjattu. Kokonaan poistettavien välineiden osalta toimintatavoista sovitaan erikseen. Korjaustoimenpiteitä tekevät sekä urakoitsijat että tilakeskuksen verstas. Tilaukset huoltoja korjaustoimenpiteistä voivat tulla verstaalle tilaajalta, urakka-alueiden työnjohtajilta tai tarkastusryhmän työnjohtajalta. Verstas tekee myös tarkastustoiminnan ulkopuolelta, esim. ilkivaltapuhelimen kautta tietoon tulevia kiireellisiä korjaustöitä. Sekä verstaan että urakoitsijoiden tulee informoida tilaajaa, mikäli sovittuja korjauksia ei saada ajallaan tehtyä. 4.6 Talvihoito Kaupunkiympäristön kehittäminen käy keskustelun urakoitsijoiden ja kaupungin terveydensuojelun kanssa, ja harkitsee mahdollisuutta ottaa tulevaisuudessa muutama leikkipaikka talvihoidon piiriin. Mikäli leikkipaikkoja otetaan talvihoitoon, on talvella niiden tarkastus ja kunnossapito tehtävä mahdollisuuksien mukaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin kesälläkin huomioiden talven erityisolosuhteet. Jos lunta tulee paljon, se aurataan ja luodaan välineestä pois. Jos jäätä pääsee kertymään portaille, se hakataan pois. Kulkuväylät aurataan ja hiekoitetaan. Toimenpiteiden periaate on, että talviajan olosuhteet eivät saa tehdä välineestä vaarallista. Talvihoitoa suoritetaan tarpeen mukaan olosuhteet huomioiden. 30 Omavalvontajärjestelmä
Talvihoidettavien leikkipaikkojen välinevalinnoissa panostetaan materiaalien talvenkestävyyteen. Leikkipaikkojen tulee myös olla suunniteltu talvihoitoa ajatellen. Esimerkiksi välineiden sijoittelun tulee olla sellainen, että talvihoito voidaan suorittaa. Skeittipaikat eivät ole talvella käytössä. 4.7 Dokumentointi ja tiedonkulku 4.7.1 Iris-järjestelmä Tampereella on syksyllä 2009 siirrytty Novapoint-pohjaiseen Iris-tietojärjestelmään. Iris on työkalu esim. tie- ja katuverkon tai alueiden hallintaan sekä ylläpito- ja hoitotoimenpiteiden suunnitteluun, seurantaan ja raportointiin. Järjestelmä yhdistää katu- ja tieverkkoon tai alueisiin liittyvät toimenpiteet ja tietosisällöt yhdeksi kokonaisuudeksi. Iriksen avulla on mahdollista tuottaa raportteja, tulostaa karttaotteita, suunnitella ylläpitoa ja tarkastella verkoston kohteisiin liittyviä tietoja. Iris mahdollistaa tiedon yhteiskäytön sekä hajautetun käytön. Järjestelmässä on mahdollista tallentaa alueelle tehdyn kuntokartoituksen tiedot sekä tuottaa erilaisia teemakarttoja ja raportteja kuntotietojen perusteella. Teemakartat auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia ja raportit antavat tilaisuuden yksityiskohtaisten tietojen tarkasteluun ja koostamiseen. Järjestelmästä löytyy tietoa toiminnan tueksi myös esim. kustannuslaskennan ja urakoinnin osalta. Iris-järjestelmän viheralueosion ylläpitäjänä toimii tekninen suunnittelija Kaarina Kyllönen. Leikkivälineitä koskevia tietoja ylläpitävät ja päivittävät hänen lisäkseen leikkipaikkojen tarkastusryhmän henkilöt. Myös yksityisille urakoitsijoille on mahdollisesti jatkossa tulossa katseluoikeus Irikseen. Tampereen Infran henkilöstö voi katsella järjestelmässä olevia tietoja Novapoint Web -katselusovelluksella. 4.7.2 Tarkastuslomakkeet Leikkipaikkojen vuositarkastuksia ja toiminnallisia tarkastuksia varten löytyy Iriksestä kohdekohtaiset ja ajan tasalla olevat tarkastuslomakkeet, joissa on lueteltuna kunkin kohteen tarkastettavat välineet. Lomakkeet voi täyttää suoraan mobiililaitteella. Käyttöönottotarkastusta varten tulostetaan Iriksestä Word-lomake, jossa on ainoastaan leikkipaikan nimija osoitetiedot. Tarkastuksen yhteydessä lomakkeeseen lisätään kaikki leikkipaikalla olevat välineet. Yksityiset urakoitsijat saavat lomakkeet tilaajalta, Kaarina Kyllöseltä tai leikkipaikkojen tarkastusryhmältä. Tarkastusryhmän jäsenet voivat itse tulostaa lomakkeen Iriksestä. Skeittipaikkojen tarkastuksissa käytetään skeittipaikan tarkastuslomaketta. Käytettävät lomakkeet ovat raportin liitteinä 2 4. Omavalvontajärjestelmä 31
4.7.3 Tiedonkulku tarkastuksista ja korjauksista Leikkipaikan toiminnallisessa ja vuositarkastuksessa tarkastuksen suorittaja kirjaa havaitut puutteet mobiililaitteella Iris-järjestelmään. Mikäli tarkastajalla itsellään ei ole päivitysoikeutta Irikseen, tiedot päivittää Kaarina Kyllönen tai leikkipaikkojen tarkastusryhmä. Tiedot tulee viedä järjestelmään viikon sisällä tarkastuksen jälkeen. Iriksessä olevaan lomakkeeseen merkitään aina tarkastuksen tekijä ja päivämäärä. Mobiililaite on otettu tuotantokäyttöön keväällä 2011. Leikkipaikkojen tarkastusryhmän työnjohtaja koostaa tarkastuksissa havaituista puutteista urakka-alueiden työnjohtajille listat korjaustarpeista kiireellisyysjärjestyksessä. Listat käydään läpi tilaajien, työnjohtajien ja verstaan työnjohtajan kanssa ja korjauksesta vastuussa oleva henkilö kirjataan Iris-järjestelmään. Kun korjaus on suoritettu, se kuitataan tehdyksi päivämäärällä ja korjaajan nimellä Irikseen. Korjaustiedon viemisestä Irikseen vastaa joko leikkipaikkojen tarkastusryhmä tai Kaarina Kyllönen. Myös yksityisen urakoitsijan tulee säännöllisesti koostaa lista alueellaan havaituista korjaus- tai uusimistarpeista, ja toimittaa se tilaajalle. Lista käydään läpi säännöllisesti työmaakokouksissa. Vakavan onnettomuuden riskin (VORI) sisältävät tapaukset ja muut kiireelliset korjaukset käydään läpi yhdessä tilaajan, tarkastusryhmän työnjohtajan ja urakka-alueen työnjohtajan kanssa, ja tilaaja päättää mitä korjauksia tehdään. Rutiininomaisen silmämääräisen tarkastuksen tekijä on velvollinen viemään tarkastuksessa havaitut puutteet, joita ei itse ole pystynyt korjaamaan, eteenpäin urakka-alueen työnjohtajalle. Havaituista vioista, puutteista tai materiaaliongelmista leikkivälineissä ilmoitetaan myös välinevalmistajalle. Huomautukset kerätään listaan, joka toimitetaan säännöllisin väliajoin valmistajalle. Tilaaja vastaa puutelistan toimittamisesta leikkivälinevalmistajille ja -toimittajille. Leikkivälineiden vaihtojen, poistojen tai koko leikkipaikan ylläpidon lopettamisen osalta tietojen päivittämisestä Iris-järjestelmään vastaavat Timo Hetekivi ja Kaarina Kyllönen. Kaikista edellä mainituista asioista tulee informoida myös tilaajaa. 4.7.4 Dokumenttien säilytys Leikki- ja skeittipaikkojen tarkastustiedot tulee säilyttää Iriksessä vähintään 10 vuotta korvaustilanteiden varalta. Välinevalmistajien tarkastus-, huolto- ja ylläpito-ohjeet, varaosaluettelot nimikenumeroin sekä välineiden tarkastus- ja testaustodistukset kerätään käyttöönottotarkastuksen yhteydessä leikki- tai skeittipaikan luovutuskansioon, jota säilyttää urakka-alueen työnjohtaja. Tarvittaessa puuttuvat ohjeet löytyvät välinevalmistajien internet-sivuilta. Kohteiden suunnittelu-, tarjous-, ja mahdolliset kilpailutusasiakirjat säilytetään tilaajan verkkoasemalla kakedatissa sekä puistodatissa. 32 Omavalvontajärjestelmä
4.7.5 Asiakaspalaute Jokaisen leikki- ja skeittipaikan infotaulussa on ilkivaltapuhelimen numero, jonka vastaajaan voi jättää viestin mm. ylläpitoon, ilkivaltaan tai rikkoutuneeseen välineeseen liittyen. Ilkivaltapuhelimeen tulleet tiedot purkaa leikkipaikkojen tarkastusryhmä. Tampereen Infran urakka-alueita koskevat palautteet ja ilmoitukset toimitetaan sähköpostilla urakka-alueiden työnjohtajille. Yksityisiä urakka-alueita koskevat palautteet toimitetaan sähköpostilla tilaajalle. Frenckellin palvelupisteeseen tuleva yleisten alueiden ylläpitoon tai leikki- ja skeittipaikkapalveluihin liittyvä palaute ohjataan sekä tilaajalle että alueen urakoitsijalle. Pääosin palautteeseen vastaa tilaaja. Mikäli palaute koskee ylläpidon suorittamista, on vastausvelvollisuus urakoitsijalla. Asiakaspalaute käydään tarvittaessa läpi työmaakokouksessa, jossa todetaan mahdolliset toimenpiteet, joita palaute edellyttää. Omavalvontajärjestelmä 33
5 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 5.1 Turvallisuustehtävät ja vastuuhenkilöt 5.1.1 Omavalvontajärjestelmän seuranta ja päivitykset Omavalvontajärjestelmän raportti päivitetään vuosittain yhteisessä urakoitsijoiden, tilaajien sekä valvovien viranomaisten pitämässä työmaakokouksessa. Päivitys tehdään mm. organisaatioiden, urakoitsijoiden, henkilöiden ja tehtävien osalta. Järjestelmän päivityksestä vastaa Teemu Kylmäkoski, joka myös nimetään leikki- ja skeittipaikkojen turvallisuuskoordinaattoriksi. Varahenkilönä toimii Petri Kujala. 5.1.2 Ilmoitusvelvollisuus uudesta leikki- tai skeittipaikasta valvontaviranomaiselle Kuluttajaturvallisuuslain mukaan palvelun tarjoajan on tehtävä ennen kuluttajapalvelun tarjoamisen aloittamista kirjallinen ilmoitus kunnan valvontaviranomaiselle. Tämä koskee myös leikki- ja skeittipaikkoja. Ilmoitus uuden leikki- tai skeittipaikan käyttöönotosta tehdään toimittamalla kohteen täytetty käyttöönottolomake (ks. liite 2) ympäristöterveysyksikköön Pirjo Pöntiselle. Lomakkeen toimittamisesta vastaa ylläpidon tilaaja-alueen vastuuhenkilö. Mikäli leikkipaikkaa muutetaan oleellisesti käyttöönoton jälkeen, tulee myös muutoksesta tehdä ilmoitus valvontaviranomaiselle. Oleellisesta muutoksesta on kysymys esimerkiksi silloin, kun leikkipaikalle hankitaan aivan uudenlainen, aikaisempia välineitä haasteellisempi leikkiväline. Palvelun tarjoaja tekee arvioinnin oleellisesta muutoksesta huolellisuusvelvollisuutensa ja ammattitaitonsa perusteella. Arviointi on riskiperusteista. Oleellisen muutoksen jälkeen palveluun sisältyy sellaisia merkittäviä riskejä, joita siihen ei ole aiemmin sisältynyt. 5.1.3 Viranomaistarkastukset Leikkipaikkojen viranomaisvalvonnasta vastaa tilaajaryhmän ympäristöterveysyksikkö. Leikkipaikkatarkastuksia tekevät ympäristöinsinöörit Kari Esko ja Pirjo Pöntinen. Tarkastuksiin on olemassa oma lomakkeensa, joka toimitetaan tarkastusten jälkeen niin alueen ylläpitäjälle kuin tilaajallekin. Yhteyshenkilönä kaupunkiympäristön kehittämiseen sekä urakoitsijoihin toimii Pirjo Pöntinen. 5.1.4 Onnettomuuskirjanpito Kaupungin tulee pitää säännöllistä onnettomuuskirjanpitoa tapahtuneista onnettomuuksista ja läheltä piti - tilanteista. Kirjanpidon perusteella voidaan suunnitella ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä onnettomuuksien välttämiseksi. Onnettomuuden tai läheltä piti tilanteen sattuessa, tulee onnettomuudessa asianosaisen henkilön täyttää kaupungin internet-sivuilta löytyvä tapausilmoituslomake. Lomakkeet 34 Omavalvontajärjestelmä
käsittelee rakennuttajahortonomi Teemu Kylmäkoski, jolla on onnettomuustietojen kokoamisvastuu. Myös ilkivaltapuhelimeen tai palvelupiste Frenckelliin tulevat tiedot onnettomuuksista tai läheltä piti tilanteista raportoidaan Kylmäkoskelle. Onnettomuuskirjanpitoa hyödynnetään säännöllisesti. Työryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja käy läpi tapahtuneet onnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet. Tapausten perusteella analysoidaan, minkälaisissa välineissä ja millä leikki- tai skeittipaikoilla onnettomuuksia sattuu eniten ja pohditaan, minkälaisilla keinoilla onnettomuuksia voitaisiin ehkäistä. Kokouksissa myös sovitaan tarvittavien toimenpiteiden toimeen panemisesta, vastuista sekä aikataulusta. Kokouksiin osallistuvat myös ympäristöinsinöörit Esko ja Pöntinen, sillä kuluttajaturvallisuuslain mukaan myös kunnan valvontaviranomaisen tulee saada tieto tapahtuneista onnettomuuksista. Samoissa kokouksissa voidaan käydä läpi myös muut viranomaisvalvontaan liittyvät asiat. Kokousten järjestämisen vastuuhenkilöinä ovat Pirjo Pöntinen ja Teemu Kylmäkoski. 5.1.5 Onnettomuuksista tiedottaminen Leikkipaikoilla tapahtuneista onnettomuuksista tiedotetaan valvontaviranomaiselle yhteisissä kokouksissa. Vakavammista onnettomuuksista ilmoitetaan heille myös Turvatekniikan keskuksen lomakkeella. Tiedottamisen vastuuhenkilö on Teemu Kylmäkoski. Vakavimmista leikkivälineissä sattuneista onnettomuuksista tai läheltä piti tilanteista tulee toimittaa tieto välinevalmistajalle. Tiedottamisen vastuuhenkilö on Teemu Kylmäkoski. Jos leikkivälineessä on vakava turvallisuuspuute, tulee myös selvittää, missä muissa paikoissa samaa välinettä on, ja tehtävä korjaukset tarpeen mukaan myös niihin. 5.1.6 Yleisten alueiden päivystystoiminta Yleisten alueiden kunnossapitoon ja turvallisuuden varmistamiseen kuuluu minimivalmius korjaustöiden tekemiseen myös virka-ajan ulkopuolella. Talvikunnossapitokaudella 1.10. 30.4. katujen ja yleisten alueiden alueurakkasopimuksiin on kirjattu velvoite järjestää 24 h päivystys ja varallaolo. Kesäkunnossapitokaudella 1.5. 30.9. on kaupunkiympäristön kehittäminen tehnyt sopimuksen Tampereen Veden kanssa päivystävän työryhmän käyttämisestä myös katujen ja yleisten alueiden kiireellisiin kunnossapitotehtäviin, joilla torjutaan esimerkiksi tienkäyttäjille tai kiinteistöjen omistajille aiheutuva välitön vaara virka-ajan ulkopuolella. Omavalvontajärjestelmä 35