Tiivistelmä raitiotien toteutussuunnitelmasta ja vaikutusten arvionnista
Osa 2 (2021-24) Osa 1 (2017-21) 2 Raitiotie toteutetaan kahdessa vaiheessa Tampereen raitiotien toteutussuunnitelma, kustannusarvio ja vaikutusten arviointi ovat valmistuneet. Rakentaminen alkaa vuoden 2017 alussa, mikäli valtuusto tekee myönteisen päätöksen. Asiaa käsitellään valtuustossa 24.10.2016.
Tampereen raitiotie lisää sekä Tampereen että koko Pirkanmaan houkuttelevuutta elinkeinoelämän sijoittumispaikkana. Pirkanmaan liiton lausunto Tampereen raitiotien toteutussuunnitelmasta ja vaikutusten arvioinnista Raitiotien rakentaminen on jaettu kahteen osaan. Nyt valtuusto päättää osasta 1, joka sisältää radat Pyynikintorilta itään Hervantajärvelle ja yliopistolliselle keskussairaalalle sekä Hervantaan sijoittuvan varikon. Osa 2 sisältää läntisen radan Pyynikintorilta Lielahden kautta Lentävänniemeen. Sen toteuttamisesta valtuusto päättää myöhemmin. Osan 1 rakennustyöt ajoittuvat vuosille 2017 2021 ja liikenne alkaisi vuonna 2021. Osa 2 suunnitellaan vuosina 2020 21 ja rakennetaan vuosina 2021 24. Liikenne läntisellä osalla alkaisi vuonna 2024. Raitiotien ensimmäisen osan kustannusarvio on 238,8 miljoonaa euroa. Toisen osan kustannusarvio on edullisimman Hiedanrannan reittivaihtoehdon mukaan noin 44 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 yleissuunnitelmaan verrattuna kustannukset ovat kasvaneet noin 33 miljoonaa euroa. Se johtuu useista tekijöistä, kuten muuttuneista katusuunnitelmista, reittimuutoksista, arvioitua suuremmista johtosiirroista, pysäkkien lisäämisestä reitille, pidennetyistä vaunuista ja korkealaatuisista esteettömyystavoitteista. Radan ja varikon suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Raitiotieallianssi. Sen muodostavat Tampereen kaupunki tilaajana sekä palveluntuottajat YIT Rakennus Oy, VR Track Oy ja Pöyry Finland Oy. Raitiovaunut eivät sisälly allianssin sopimukseen, vaan ne kaupunki hankkii erikseen. Raitiotien alta siirretään pois vesi-, viemäri- ja sähköjohdot sekä tietoliikennekaapelit, koska niiden huolto haittaisi raitotieliikennettä. Suunnitteluvaiheessa on tehty satoja maaperätutkimuksia, joiden perusteella on löydetty erityistä pohjavahvistusta vaativat kohteet ja todettu, ettei radan rakentaminen aiheuta pohjaveden alentamistarpeita Hämeenkadulla tai muuallakaan. Raitiotien osalle 1 rakennetaan seitsemän uutta siltaa pääosin Hervannan valtaväylän varrelle. Pisin on valtatie 9:n ylittävä Suutalan silta (247 m). Kymmentä siltaa muutetaan raitiotien tarpeisiin. Raitiotiehanke lukuina Linjaraiteiston yhteispituus 21,7 km Osan 1 pituus 15 km Osan 2 pituus (Hiedanrannan kautta) 6,7 km Raideleveys 1 435 mm Sähkönsyöttöasemia (osa 1) 10 kpl Pysäkkejä (+pysäkkivarauksia) (osa 1) 23 (+3) kpl Vaihtopysäkkejä (osa 1) 9 kpl Pysäkkilaiturin pituus 47 m Pysäkkilaiturin korkeus (kiskon selästä mitattuna) 35 cm Uusia rakennettavia siltoja (osa 1) 7 kpl Uudistettavia siltoja (osa 1) 10 kpl Linjoja 2 kpl Maksiminopeus 70 km/h Vuoroväli arkisin päiväliikenteessä 7,5 min Liikennöintiaika arkisin klo 04 23 Vaunun leveys 2,65 m Vaunun pituus (optiona pidennetty pituus) 37 (47) m Vaunun matkustajakapasiteetti 240 matkustajaa Vaunujen lukumäärä (osa 1) 15 kpl Osan 1 kustannusarvio 238,8 M Osan 2 kustannusarvio 44 M Rataa tehdään sepeli- ja kiintoraiteilla. Sepelirataa, jossa ratapölkyt ja kiskot asennetaan sepelitukikerroksen päälle, rakennetaan mm. Hervannan valtaväylän osuudelle, jossa radalla ei ole muuta liikennettä. Kiintoraiteilla kiskot asennetaan kiinteästi betonilaattaan. Kiintoraiteiden pintamateriaali voi olla asfalttia, kiveystä tai nurmea. Vettä läpäisevää, pölyä sitovaa ja ääniä vaimentavaa nurmirataa rakennetaan Sammonkadulle, Teiskontielle, Kuntokadulle sekä Hervantajärven alueelle. Osalle 1 tulee 23 raitiotiepysäkkiä. Yhdeksän näistä toimii vaihtopysäkkeinä, joilla järjestetään sujuvat vaihdot raitiovaunujen ja bussien välille. Raitiotien pysäkkilaiturit ja niille johtavat jalankulkuyhteydet toteutetaan esteettömästi. Lisäksi suunnitelmissa on otettu huomioon kolme pysäkkivarausta. Raitiotielle toteutetaan liikennevaloetuudet risteyksiin. Osalle 1 rakennetaan kymmenen sähkönsyöttöasemaa. Varikko rakennetaan Hervantaan, Hermiankadun päähän, vaunujen säilytystä ja huoltoa varten. 3
4 Neljän vuoden rakennusurakka Raitiotien rakentaminen vaiheistetaan alueittain siten, että mitään katua ei rakennustöiden aikana suljeta kokonaan, vaan liikenne ja jalankulku voivat jatkua. Myös asuntoihin ja liiketiloihin turvataan kulkuyhteydet.
2 kaistaa yhteisesti busseille ja raitiotielle Bussi- ja raitiotiepysäkit 3 m levyiset Yksisuuntaiset 1,5 m pyörätiet Istutuskaistalla pp-pysäköintiä ja kalusteita Jalankulkualue noin 5,5 m Havainnekuva katusuunnitelman mukaisesta Hämeenkadun länsipäästä. 5 Toteutussuunnitelman mukaan rakentaminen aloitetaan useassa kohteessa samanaikaisesti: Hämeenkadulla, Itsenäisyydenkadulla, Sammonkadulla, Hervannan valtaväylällä, Insinöörinkadulla, Atomipolulla, Hermiankadulla sekä varikolla. Työn vaiheistus toteutetaan esimerkiksi Hämeenkadulla siten, että toinen ajorata tehdään ensin ja toinen on liikenteen käytössä. Joissakin kohdin, esimerkiksi Insinöörinkadulla, liikenne on töiden ajan yksisuuntaista ja silloin osoitetaan bussi- ja autoliikenteelle korvaavat reitit. Raitiotien rakentamisesta vastaa Raitiotieallianssi. Sen rinnalla kaupunki tekee katutöitä, jotka kannattaa tehdä samassa yhteydessä, kuten valaistuksen ja viemäreiden uusimista sekä pyöräteiden ja jalankulkuväylien rakentamista. Ne eivät kuulu raitiotiehankkeen budjettiin, koska ne toteutettaisiin joka tapauksessa jossain vaiheessa. Hämeenkadun uudistus ja Hämeensillan korjaaminen ovat esimerkkejä kaupungin katurakennustöistä, jotka eivät kuulu raitiotiehankkeeseen, mutta jotka on järkevää toteuttaa raitiotien rakentamisen yhteydessä. Hyödyt rakennustoimialalle ja liitännäistoimialoille ovat kiistämättömät. Raitiotiepysäkkien läheisyydessä oleva vähittäiskauppa ja muu kävelyvirtaan luottava liiketoiminta hyötynee myös raitiotiestä ja varsinaista haittaa eivät yritykset näe hankkeesta koituvan rakentamisaikaa lukuun ottamatta. Tampereen kauppakamari Hämeenkadun katusuunnitelmaluonnoksen mukaan uudistettavalla Hämeenkadulla liikennöivät ratikat, bussit, taksit ja huoltoliikenne. Molemmin puolin katua tehdään yksisuuntaiset pyöräkaistat. Muu ajoneuvoliikenne ohjataan keskustaa kiertäville kaduille sekä Hämeenkadun poikkikaduille. Lehmukset, valaistus ja kiveys uusitaan. Raitiotien ensimmäisen osan rakennustyöt kestävät neljä vuotta ja liikenne uusilla raitiotielinjoilla alkaa vuonna 2021.
6 Esteetöntä ja sujuvaa matkantekoa Raitiovaunut kulkevat päiväsaikaan 7,5 minuutin vuorovälein. Keskustassa vuoroväli on 3 4 minuuttia. Vaihtopysäkeillä voi siirtyä bussista raitiovaunuun katetun laiturin yli ilman odotusaikaa, kynnyksiä ja kadun ylittämisen tarvetta.
Raitiotien ensimmäisen osan linjasto ja matka-ajat. Raitiovaunun pituus on 37 metriä ja vaunuun mahtuu 240 matkustajaa, eli noin kolmen tavallisen bussillisen verran. Vaunuja voidaan ajaa molempiin suuntiin, eli niiden ei tarvitse kääntyä päätepysäkillä. Sähkö saadaan ajolangoista, jotka ovat raitiotien yläpuolella. Pysäkit rakennetaan siten, että raitiovaunuja voidaan tulevaisuudessa pidentää 47-metrisiksi. Keskimääräinen pysäkkiväli on 650 metriä. Raitiovaunujen toimittaja valitaan syksyn 2016 aikana. Raitiovaunut ovat matalalattiaisia nivelvaunuja. Vaunun lattian korkeus katutasosta on 35 cm, myös laiturit tehdään samaan korkeuteen. Laitureille tulee luiskat, joten raitiovaunuihin pääsee omatoimisesti niin pyörätuolilla, rollaattorilla kuin lastenvaunuilla. Raitiotien linjaaminen Kaupin kampuksen kautta ja tulevaisuudessa edelleen siitä itään, vahvistaa kampuksen kehittymismahdollisuuksia yhtenä Suomen johtavista terveydenhuollon ja terveysteknologian koulutuksen, tutkimuksen ja toteutuksen osaamiskeskittymistä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Raitiovaunuilta edellytetään käytettävyyttä niin helteellä kuin 35 asteen pakkasellakin. Vaunujen suunniteltu käyttöikä on 40 vuotta. Raitiovaunut kulkevat päiväsaikaan 7,5 minuutin vuorovälein. Muina aikoina vuoroväli on harvempi, esimerkiksi sunnuntaisin ja iltaisin 15 minuuttia. Linjoilla on yhteistä osuutta Pyynikintorilta Kalevan kirkolle, joten tuolle välille muodostuu tuplasti tiheämpi vuoroväli. Raitiovaunuilla on liikennevaloissa etuajo-oikeus. Suurin sallittu ajonopeus on 70 kilometriä tunnissa, mitä raitiovaunu voi ajaa esimerkiksi Hervannan valtaväylän rinnalla omalla kaistallaan. Keskustan kaduilla raitiotie kulkee muun liikenteen tapaan. Keskinopeus on noin 22 km/h. Yhteisiä kaistoja muun ajoneuvoliikenteen kanssa on Hämeenkadulla, Insinöörinkadulla ja Tekunkadulla, muutoin raitiovaunut kulkevat omilla kaistoillaan. Ajoaika Hervannasta keskustaan on noin 20 minuuttia ja keskustorilta Taysin pääovelle noin 10 minuuttia. Raitiotien vaikutusalueella olevat bussilinjat ja niiden aikataulut sovitetaan raitiovaunujen aikatauluun. Tavoitteena on, että raitiotielinjoilla ei liikennöi merkittävästi päällekkäistä bussiliikennettä. Vaihtopysäkeillä siirtyminen bussista raitiovaunuun tapahtuu katetun laiturin yli ja vaihdot järjestetään niin, että odotusaikaa ei tule. 7
8 Joukkoliikenteen palvelutaso paranee Raitiotie yhdistää suuren osan Tampereen tärkeistä asiointikohteista ja parantaa niiden saavutettavuutta. Ruuhka-aikoina raitiovaunu on nopein liikenneväline. Raitiovaunun kulku on tasaista, matkustaminen niin istuen kuin seisten on miellyttävämpää ja turvallisempaa kuin busseissa.
Havainnekuva raitiotiestä Hämeenkadun ja Hämeenpuiston risteyksessä. 9 Raitiotien toteuttaminen mahdollistaa lasten nopeamman kulkemisen sekä kouluun että harrastuksiin. Lasten parlamentti Joukkoliikenteen tarjonta paranee raitiotien ansiosta, matka-ajat ovat luotettavia ja aikatauluriippuvuus vähenee. Raitiovaunut kulkevat suuren osan reiteistä omalla kaistallaan ja siksi täsmällisesti. Vaunut pysähtyvät jokaisella pysäkillä ilman pyyntöä ja ovet avautuvat automaattisesti. Raitiovaunujen lattia on samalla korkeudella kuin pysäkki, joten vaunuun siirtyminen on kaikille vaivatonta. Raitiovaunut kulkevat tasaisin väliajoin eivätkä ruuhkaudu jonoiksi sisääntuloteillä tai keskustassa. Tasokas raideliikenne parantaa erityisesti lasten, liikunta- ja toimintaesteisten ja autottomien liikkumismahdollisuuksia ja houkuttelee joukkoliikenteeseen myös uusia käyttäjiä. Raideliikenteen korkea palvelutaso kohdistuu etenkin raitiotiereitin varrelle, noin 800 metrin säteelle pysäkeistä. Samalla toteutettavat tiheät runkobussilinjat ja raitiotielinjojen päihin suunniteltu kaupunginosien sisäinen syöttöliikenne parantavat kaikkien kaupunkilaisten joukkoliikennepalveluja. Kulttuuri- ja vapaa-ajan kohteiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuus paranee, sillä iso osa käyntikohteista ja julkisista palveluista sijaitsee raitiotiereitin varrella, esimerkiksi Hervannan, Pyynikin ja Kaupin virkistysalueet, Hakametsän hallit, Tammelan stadion, kauppakeskuksia, kirkkoja, kirjastoja, Särkänniemi ja muita viihdekeskuksia, teattereita, keskussairaala, terveyskeskuksia ja Kalevan uintikeskus. Kaupungin palveluja sijoitetaan raitiotien keskeisten pysäkkien läheisyyteen, jolloin kuljetuspalvelujen tarve vähenee.
10 Lisää matkustajia joukkoliikenteeseen Raitiotie kasvattaa joukkoliikenteen matkustajamääriä ja vähentää liikenneonnettomuuksia. Se lisää jonkin verran vaihtojen määrää, mutta vaihtaminen bussista raitiotievaunuun on sujuvaa. Matka-ajat lyhenevät verrattuna bussiliikenteeseen.
Raitiovaunun, bussin ja henkilöauton kapasiteettivertailu. Raitiotien toteuttaminen on omiaan sujuvoittamaan kaupungin liikennettä sekä vähentämään yksityisautoilua keskustassa ja siten parantamaan liikenneturvallisuutta. 11 Sisä-Suomen poliisilaitos Vuonna 2025 Tampereella tehdään raitiovaunuilla 55 000 matkaa vuorokaudessa. Raitiotien myötä Tampereella tehdään vuonna 2025 yhteensä 127 000 matkaa joukkoliikenteellä, mikä on noin 10 prosenttia eli 12 000 matkaa enemmän kuin bussivaihtoehdossa. Raitiotievaihtoehto vähentää Tampereella henkilöautolla tehtäviä matkoja 7000:lla vuorokaudessa. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus nousee raitiotien ansiosta 15,7 prosentista 17,5 prosenttiin. Bussivaihtoehdossa joukkoliikenteen osuus kasvaisi vain 0,1 prosenttiyksikköä. Raitiotie lisää liikenneturvallisuutta; jos raitiotie rakennetaan, henkilö- ja autovahinkoihin johtavia onnettomuuksia on vuosittain 4,3 vähemmän vuonna 2025. Raitiotie on turvallinen, koska muu liikenne on ohjattu omille kaistoilleen. Nykyisin bussiliikenteen matkoista 15 % perustuu vaihtoihin ja tulevaisuudessa 17 %. Raitiotien ja syöttöliikenteen yhdistelmässä vaihtojen määrä kaikista matkoista nousee 22 %:iin. Raitiovaunujen ja bussien aikataulut sovitetaan yhteen siten, että odotusaikoja ei synny. Katetut vaihtopysäkit kehittyvät pieniksi asemiksi, joiden yhteyteen tulee nykyaikaisia palveluja kuten näyttöjä, reittioppaita, latausmahdollisuuksia ja erilaisia kaupallisia palveluja. Radan rinnalle vedetään kuitukaapeli, joka mahdollistaa esimerkiksi vaunuihin ja pysäkeille langattoman yhteyden. Pysäkeillä on mahdollisuus pyöräpysäköintiin. Matka-ajat lyhenevät nykyisestä bussiliikenteestä, esimerkiksi Keskustorilta pääsee Hakametsän hallille 11 minuutissa. Rautatieasemalta Hervantakeskukseen pääsee 18 minuutissa.
12 Raitiotie tiivistää kaupunkia Tampereen seudun rakennesuunnitelmassa varaudutaan noin 100 000 asukkaan väestönkasvuun vuoteen 2040 mennessä. Siitä yli puolet suuntautuu Tampereelle. Raitiotie parantaa Tampereen kykyä ottaa vastaan ennakoitu väestönkasvu.
Tampereen väestönkasvusta suurin osa suuntautuu tulevina vuosina raitiotien varrelle. Asuntorakentamisesta 70 75 % tapahtuu raitiotievyöhykkeellä. Kaupunginosia täydennysrakennetaan erityisesti Hervannassa, Turtolassa, Sammonkadun itäosassa, Teiskontien varrella, keskustassa, Santalahdessa, Lielahdessa ja Lentävänniemessä. Raitiotien varrelle syntyy myös toimistotyöpaikkoja ja palveluliiketoimintaa, erityisesti keskustaan ja aluekeskuksiin sekä Taysin alueelle. Hiedanrantaan rakentuu uusi, 20 000 25 000 asukkaan kaupunginosa, joka tukeutuu joukkoliikenteessä raitiotiehen. Bussivaihtoehdossa alue toteutuisi pienempänä. Vuonna 2025 noin 45 % tamperelaisista asuu raitiotievyöhykkeellä (800 metrin säteellä pysäkeistä). Vuonna 2040 osuus on noussut 60 %:iin asukkaista. Työpaikoista noin puolet sijaitsee raitiotievyöhykkeellä. Sponda Oyj näkee Tampereelle suunnitellun raitiotien tarpeellisena ja odotettuna hankkeena, joka edesauttaa tiiviin kaupunkirakenteen luomista ja helpottaa saavutettavuutta kaupungin sisällä. Sponda Oyj 13 Raitiotie edistää ns. sekoittunutta kaupunkirakennetta, jossa asuminen, palvelut ja työpaikat ovat lomittain ja helposti saavutettavissa. Sekoittunut rakenne on tyypillinen kaupungin ydinkeskustassa ja se leviää raitiotien tuoman tiheän ja selkeän joukkoliikenteen, vaakahissin, myötä Kalevaan ja Pyynikintorille. Keskustan ulkopuolella erityisesti Hervannassa ja Hiedanrannan - Lielahden alueella raitiotie vahvistaa keskustamaista kaupunkirakennetta. Tampereen keskustan merkitys erityisesti vapaa-ajanvieton paikkana, mutta myös kaupan keskipisteenä kasvaa, kun raitiotie parantaa keskustan saavutettavuutta. Tiheä vuoroväli helpottaa lyhyitä siirtymiä tehden raitiotiereitistä keskustassa yhtenäisen kauppakadun. Havainnekuva Hiedanrannan uudesta kaupunginosasta, joka rakentuu Lielahden vanhan sellutehtaan alueelle ja Näsijärven pohjukkaan. Raitiotien varrelle on kaavoitettu tai suunnitteilla merkittäviä asunto- ja palvelurakentamisen kohteita. Koska raitiotien ennustetaan houkuttelevan rakentajia ja asukkaita, saattaa se hidastaa muiden alueiden, kuten esimerkiksi Kaukajärven täydennysrakentamista. Tampereen neljästä nykyisestä aluekeskuksesta kolme on raitiotielinjojen piirissä vuoteen 2040 mennessä (Hervanta, Lielahti ja Koilliskeskus). Myöskään Tesoman ja Lakalaivan aluekeskusten kehittämistä raitiotie ei hidasta, koska niihin suunnitellaan lähijunaliikennettä.
14 Raitiotie vauhdittaa Tampereen vetovoimaa Kokemukset eurooppalaisista kaupungeista osoittavat, että raitiotie tukee kaupungin ja koko kaupunkiseudun kestävää kasvua ja vetovoimaa. Etenkin nuoret suosivat raideliikennettä ja keskustamaista asumista. Raitiotie on matkailijoiden suosiossa helpon käytettävyyden vuoksi. Se nostaa kansainvälisen kokemuksen mukaan kiinteistöjen arvoa ja on siksi sijoittajien kiinnostuksen kohteena.
Raitiotie on selkäranka muulle joukkoliikenteelle. Se mahdollistaa älykkään liikkumisen palvelut ja matkaketjut, joissa liikennevälinettä voidaan vaihtaa sujuvasti ja tarpeen mukaan. Nopeat ja tiheät yhteydet tekevät reitin varrella olevat paikat houkutteleviksi, varsinkin kun pysäkkiympäristöt rakennetaan laadukkaiksi. Keskustan merkitys tapahtumapaikkana kasvaa. Keskustan ulkopuoliset isot kohteet, kuten Taysin ja Kaupin kampuksen alueet, Hervannan ja TTY:n alueet, Kalevan urheilun ja kaupan keskittymät, Särkänniemen matkailualue, Lielahden kaupan keskittymä ja uusi Hiedanrannan asuinalue muodostavat vetovoimaisia paikkoja asumiselle, liiketoiminnoille ja palveluille. Elon kannalta raitiotiehanke vahvistaa Tampereen asemaa entisestään selkeänä kasvualueena Suomessa sekä pitää osaltaan Tampereen kiinnostavana sijoituskohteena jatkossakin. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo 15 Kansainvälisten kokemusten mukaan moderni raitiotie houkuttelee varrelleen erityisesti korkeaan osaamiseen perustuvia yrityksiä. Laajentaessaan keskustamaista elinympäristöä aluekeskuksiin raitiotie luo kysyntää myös kivijalkakaupoille ja palveluyrittäjille. Kiinteistökehityksen näkökulmasta raideliikenne on pysyvää, mikä on myönteinen piirre ennakoitavuutta arvostaville rakennuttajille, sijoittajille ja asukkaille. Yrittäjille tehdyn kyselyn mukaan raitiotien odotetaan lisäävän sekä ydinkeskustan että reitin varrella olevien aluekeskusten vetovoimaisuutta. Vastanneista 69 prosenttia näki raitiotiellä olevan pääasiassa positiivisia vaikutuksia Tampereen imagoon ja lähes yhtä moni katsoi, että se lisää Tampereen seudun kilpailukykyä ja raitiotien pysäkkien ympäristön rakentamismahdollisuuksia ja liiketoimintaa. Yrittäjät pitivät tärkeänä pysäköintiasioiden huomioon ottamista ja hyvän jalankulkuympäristön rakentamista sekä sitä, että rakennusaikana liikkeiden toiminta ei kohtuuttomasti häiriinny tai häiriöt kompensoidaan yrittäjille. Norjan Bergenissä, joka on Tampereen kokoinen kaupunki ja rakentanut raitiotien tällä vuosikymmenellä, arvioidaan raitiotien johtaneen alkuperäiseen rakentamiskustannukseen nähden jo 14-kertaisiin investointeihin asunto-, toimitila- ja palvelurakentamisessa. Myös raitiotien matkustajamäärät ovat ylittäneet kaikki odotukset ja Bergen on joutunut tilaamaan uusia, entistä suurempia vaunuja liikenteeseen. Matkailijoille raitiotie tarjoaa helposti käytettävän kulkuvälineen, jolla voi suunnistaa vieraassakin kaupungissa. Tampereella raitiotie kulkee rautatieaseman kautta ja muodostaa kävijöille ensimmäisen käyttöliittymän kaupunkiin. Asemakeskuksesta tulee tärkein joukkoliikenteen vaihtoterminaali ja matkaketjujen solmukohta. Tampere kytkeytyy entistä vahvemmin Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -kasvukäytävään ja työssäkäyntialueeseen.
16 Raitiotie vähentää päästöjä ja liikenteen melua Raitiotie vähentää energian kulutusta ja ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä. Myös ihmisille haitalliset hiukkasja typpioksidipäästöt vähenevät. Ilmanlaatu paranee etenkin keskeisillä pääkaduilla keskustassa ja Hervannassa.
Havainnekuva raitiotiestä Hämeenkadulla. Havainnekuva raitiotiepysäkistä Itsenäisyydenkadulla. Raitiotien toteuttaminen tukee Tampereen yliopiston ja erityisesti uuden muodostumassa olevan yliopiston toimintaa ja tavoitteita. Tampereen yliopisto Raitiotie on tehdyn selvityksen mukaan energia- ja ilmastovaikutuksen kannalta parempi vaihtoehto kuin bussijärjestelmä. Erot ovat koko kaupunkiseudun tasolla pieniä, mutta raitiotiekäytävässä isompia. Raitiotie vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä yli 11 000 tonnia vuodessa. Päästöjä syntyy koko kaupunkiseudun tasolla 1,4 prosenttia vähemmän bussijärjestelmään verrattuna. Raitiotie kulkee sähköllä eikä aiheuta lähipäästöjä, kuten dieselbussit. Näin se parantaa kaupunki-ilman laatua. Toisaalta vuoteen 2040 mennessä bussikaluston arvioidaan kulkevan sähköllä. Myös katupölyn väheneminen parantaa katuympäristön viihtyisyyttä. Melu vähenee niillä kaduilla, joilla raitiotie korvaa bussiliikennettä. Näin käy esimerkiksi Hämeenkadun itäpäässä ja Itsenäisyydenkadulla. Toisaalta melu voi joillain kaduilla lisääntyä, koska liityntäbussiliikenne kasvaa. Liikenteen kokonaismelutasoon raitiotiellä ei ole suurta vaikutusta. Myös bussien melu vähenee, kun sähköbussit yleistyvät. Raitiotien kaarteiden kiskomelua ehkäistään kiskojen voitelujärjestelmällä. Raitiotien rakentamiseksi joudutaan tekemään enemmän maansiirtoja ja louhintaa kuin bussiliikenteen kehittämisessä. Louhittu kiviaines käytetään hyväksi raitiotien pohjarakenteissa. Raitiotie on energia- ja materiaalitehokas kulkumuoto. Raitiovaunu on noin neljä kertaa pitkäikäisempi kuin bussi. Sen kapasiteetti on kolminkertainen tavanomaiseen bussiin verrattuna. Raitiotie tehdään pääosin jo rakennettuun ympäristöön, joten haitalliset luontovaikutukset ovat vähäisiä ja ne on otettu suunnittelussa huomioon. Merkittävimmät negatiiviset vaikutukset koskevat liito-oravien elinpiirejä Hervannan varikkoalueella ja Hallilassa. Varikkoalueelle on saatu ELY:n poikkeamislupa luonnonsuojelulaista. Lupaan liittyy kompensaatiovelvoite, eli kaupunki sitoutuu säilyttämään läheisiä metsiä ja istuttamaan uusia puita viheralueen rajoille liito-oravan kulkureitiksi. Myös pesäpönttöjä on jo lisätty liito-oravien reviireille. 17
18 Raitiotie on kannattava investointi Raitiotiehanke on sekä liikennetalouden että kaupungin talouden kannalta kannattava hanke. Se lisää joukkoliikenteen matkalipputuloja ja kaupungin maaomaisuudesta ja kaavoituskorvauksista saamia tuloja, kun rakentaminen radan varrella vilkastuu ja tonttimaan arvo nousee.
Raitiotien ensimmäisen osan rakentaminen maksaa 238,8 miljoonaa euroa. Hinta sisältää Hervantaan sijoittuvan varikon. Toisen osan, eli linjan keskustasta Lentävänniemeen, kustannusarvio on 44 miljoonaa euroa Hiedanrannan reittivaihtoehdon mukaan laskettuna. Raitiotien kokonaiskustannusarvio on noin 283 miljoonaa euroa. Tampereen raitiotien toteuttaminen tukee kasvua elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia ja -ympäristöä kehittämällä. Työ- ja elinkeinoministeriö Yleissuunnitelmassa esitetty, Paasikiventien ja junaradan välissä kulkeva pidempi reitti maksaisi noin 297 miljoonaa euroa. Hiedanrannan suunnittelun alettua on vaihtoehdoksi noussut viedä raitiotie uuden kaupunginosan läpi Näsijärven rantaa pitkin. Valtio on luvannut osallistua raitiotieinfran rakennuskuluihin 71 miljoonalla eurolla, ja on jo osallistunut suunnittelukustannuksiin runsaalla 3 miljoonalla eurolla. Näin Tampereen kaupungin maksettavaksi jää noin 208 miljoonaa euroa. Raitiotien kannattavuutta on arvioitu kahdella eri tavalla. Liikenneviraston tiehankkeissa käyttämän kannattavuuslaskelman mukaan hankkeen hyöty-kustannussuhde on 1,3. Tämä arvio mittaa hankkeen liikenteellisiä kustannuksia ja hyötyjä. Kaupungin kannalta yhtä tärkeä on arvio raitiotien taloudellisista vaikutuksista Tampereen kaupungille. Siinä lasketaan suoraan kaupungin kassaan euroina tulevia hyötyjä. Kaupunkitaloudellisen laskelman mukaan raitiotien hyöty-kustannussuhde on 30 vuodessa 1,9, eli jokainen investointiin käytetty euro palautuu lähes kaksinkertaisena kaupungin kassaan. Suurimmat hyödyt tulevat siitä, että kiinteistöjen arvo raitiotien läheisyydessä kasvaa enemmän kuin bussireittien varrella. Kaupunki omistaa merkittävästi maaomaisuutta raitiotien varrelle ja saa kiinteistöjen arvonnoususta hyötyä tontinmyynti- ja vuokratulojen sekä kaavoituskorvausten kautta. Nämä tulot ovat raitiotievaihtoehdossa arvioitu 128 miljoonaa euroa suuremmiksi kuin bussivaihtoehdossa. Maankäytön tehostuminen tuo myös säästöjä, kun uusista asukkaista isompi osa sijoittuu olemassa olevien palvelujen piiriin. Säästöjä tulee kaupungin kustantamista palveluista, joita ovat mm. kadut, vesihuolto, energiahuolto ja puistot. Säästöjen suuruudeksi on laskettu 115 miljoonaa euroa 30 vuoden aikana. Raitiotie lisää joukkoliikenteen käyttöä noin 10 prosenttia, mikä lipputuloiksi muutettuna on 114 miljoonaa euroa. Raitiotien operointi on edullisempaa kuin bussien operointi, mutta toisaalta hoito- ja ylläpitokulut kasvavat. Raitiotien rakentamisen työllisyysvaikutukset ovat suuret, ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2017-2021 noin 2400 henkilötyövuotta. Siitä 1800 syntyy rakentamisessa ja 600 rakennustuotteiden ja palvelujen tuotannossa. Raitiotien rakentavat suomalaiset yritykset ja iso osa työntekijöistä on Tampereelta tai Pirkanmaalta. Raitiotien kaupunkitaloudelliset kustannukset ja hyödyt Kustannukset (milj. euroa) Investointi 283 Valtion investointituki 75 Kaupungin nettoinvestointi 208 Hyödyt (milj. euroa) Maankäytön tehostuminen 115 Kiinteistötalous 128 Kunnallisverotulot 7 Hoito- ja ylläpito -32 Lipputulojen kasvu 114 Operointikustannusmuutos 44 Jäännösarvo 22 Hyödyt yhteensä 398 H/K 1,9 Kaupungin taloudelliset hyödyt ovat lähes kaksinkertaiset raitiotien nettoinvestointiin verrattuna. 19
20 Tampereen raitiotie Tampereen seudun kunnat ovat päättäneet, että raitiotie, bussit ja lähijunat muodostavat tulevaisuuden joukkoliikennejärjestelmän kaupunkiseudulla. Tampereen raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkaa vuoden 2017 alussa, mikäli valtuusto lokakuussa 2016 näyttää hankkeelle vihreää valoa. Tampereen raitiotien tavoitteena on sujuva arki. Raitioliikenteestä tulee nopein kulkutapa ruuhka-aikoina. Se yhdistää kodit, koulut, työpaikat ja palvelut Hervannasta keskustaan, keskustasta Lentävänniemeen ja Pyynikintorilta Taysiin. Tampereen raitiotie on esteetön ja helppokäyttöinen. Raideliikenne mahdollistaa Tampereen kestävän kasvun. Raitiotien varrelle voidaan rakentaa edullisesti viihtyisiä ja kaupunkimaisia asuinalueita ja palveluita. Raitiotie on ympäristöystävällinen ja pitkäikäinen joukkoliikenneväline. Se on myös kannattava investointi, joka tuo säästöinä ja tuloina hintansa takaisin. Tämä tiivistelmä kertoo raitiotien toteuttamisesta ja vaikutuksista liikenteeseen, arkeen, ympäristöön, kaupungin kehittämiseen ja elinvoimaan sekä talouteen. Tiivistelmä perustuu Tampereen raitiotien toteutussuunnitelmaan ja vaikutusten arviointiin. Tässä julkaisussa on lainauksia lausunnoista, joita Tampereen kaupunki on saanut raitiotiestä syyskuussa 2016. Raitiotie vahvistaa Tampereen keskustaa tapahtumien, kaupan ja kulttuurin keskuksena. Se tiivistää kaupunkirakennetta synnyttäen vetovoimaisia asumisen ja liike-elämän paikkoja myös keskustan ulkopuolelle. Se houkuttelee pysäkkien läheisyyteen niin uusia asukkaita kuin yrityksiä ja työpaikkoja. Tampereen raitiotie on ensimmäinen osa kaupunkiseudun kuntien suunnittelemasta raitiotie- ja lähijunaverkosta. Syyskuu 2016 Lisätietoja: tampere.fi/raitiotie Kuvalähteet: Tampereen kaupunki, Raitiotieallianssi, Ratatek, Viasys VDC, Alkutieto, Ramboll Taitto: Mainostoimisto Värikäs Oy Paino: Eräsalon Kirjapaino Oy Julkaisija: Tampereen kaupunki, raitiotiehanke